Hakkenpään kylätien kunnostamisen hankekuvaus

Transkriptio

1 Hakkenpään kylätien kunnostamisen hankekuvaus Sisältö Hakkenpään kylä... 2 Hakkenpään kylätie, Hakkenpäänraitti... 2 Kylätien kunnon merkitys Hakkenpäälle... 3 Kunnostussuunnitelma... 4 Kunnostushankkeen talous- ja rahoitussuunnitelma... 4 Tiekunnan päätökset kunnostushankkeesta... 5 [1]

2 Hakkenpään kylä Hakkenpään kylä on Taivassalon kunnan portti merelle ja saaristoon. Hakkenpäässä on pitäjän yleinen uimaranta, vierasvenesatama sekä säännöllisesti liikennöivän yhteysaluksen satama. Saaristolautta kytkeekin Hakkenpään osaksi polkupyöräilijöiden suosimaa Saariston Rengastietä. Perinteet ja kehitys kohtaavat Hakkenpäässä, kun ammattikalastuksen ja maanviljelyksen rinnalle on kasvanut runsaasti yritystoimintaa. Osin ne myös yhdistyvät esimerkiksi kalanjalostuksen ja maaseutumatkailun muodossa. Niin vakituisilla kuin kertalomallekin tulevilla mökkeilijöillä on merkittävä rooli kylän elävöittämisessä. Hakkenpäässä on noin 80 vakituista asukasta. Kylä on toistaiseksi säilynyt autioitumiselta ja sinne on jopa rakennettu uusia asuinkiinteistöjä. Viisitoista elinkeinon harjoittajaa kuvaa yritystoiminnan roolia kylän elinkelpoisuuden säilyttäjänä. Lisäksi ammattikalastuksen osuus on merkittävä, sillä kylässä on edelleen 12 ammattikalastusta harjoittavaa asukasta. Matkailun merkitys eri muodoissaan on jo pitkään ollut nousussa ja luo tulevaisuudessa entistä tärkeämmän kulmakiven kylän hyvinvoinnille. Hakkenpään kylätie, Hakkenpäänraitti Hakkenpään vanha kylätie, Hakkenpäänraitti, on ollut valtion ylläpitämä maantie, joka muuttui yksityistieksi vuonna Tie on pituudeltaan 1,3 kilometriä ja sen leveys on keskimäärin 5 metriä. Tiellä oli vuosikaudet kulkenut kylärannassa aikoinaan toimineen sahan raskasta tukki- ja puutavararekkaliikennettä. Tiepohja oli säilynyt hyvässä kunnossa, mutta julkinen tienpitäjä oli päästänyt tien öljysorapäällysteen huonoon kuntoon ennen yksityistieksi muuttumista. [2]

3 Tien pelastamiseksi tiekunta päätti 1994 päällystää tien uudelleen. Päällystysurakan toteuttajaksi valikoitui edullisen tarjouksen tehnyt silloinen Tie- ja vesirakennuslaitos, joka kuitenkin toteutti päällysteen uusimisen erittäin kevyellä ja huonolla menetelmällä. Uusi päällyste alkoi vaurioitua nopeasti uusimisen jälkeen ja on sitä seuranneiden vuosikymmenien ajan huonontunut edelleen. Tällä hetkellä tien päällyste on vaurioitunut kauttaaltaan. Hoitokunta on vuosien ajan pyrkinyt korjaamaan päällysteen kuoppia paikkaamalla, millä on huomattava vaikutus tien ylläpidon kustannukseen. Se ei kuitenkaan merkittävästi auta tien kunnossa pysymiseen, koska paikkausmassa ei juuri pysy paikallaan ja kuopat syntyvät aina uudelleen. Monessa paikkaa 1990-luvulla laitettu uusi päällyste on laajoilta alueilta lähtenyt kokonaan tehden tiestä entistä epätasaisemman ja vaarallisemman. Tien huonoa kuntoa kuvastaa se, että paikalliset taksikuljettajat eivät ole tyytyväisiä koulukuljetusten järjestämisestä tämän huonokuntoisen tien kautta. Tien pohja on edelleen hyvässä kunnossa. Routavaurioita, suuria painaumia tai muita merkittäviä rakenteellisia ongelmia ei tiessä ole esiintynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Kylätien kunnon merkitys Hakkenpäälle Hakkenpään kylätien kunnolla on luonnollisesti suuri merkitys kylän yrittäjille ja asukkaille. Yksityisten vapaa-ajanasuntojen ohella kylässä on huomattavan laajaa vuokramökkejä ja niiden oheispalveluita tarjoavaa matkailuyritystoimintaa, jonka kilpailukyvylle kunnossa olevat kulkuyhteydet ovat yksi tärkeä menestystekijä. Tietä käyttävät myös Saariston Rengastiellä kulkevat matkailijat, jotka hyödyntävät kylän rannasta lähtevää lauttayhteyttä. Tämän lisäksi tiellä on muutakin yleisen tieverkon tyyppistä läpiajoliikennettä, koska tie on yksi vaihtoehtoinen reitti Hakkenpään rannasta kunnan keskustaan. [3]

4 Tärkein syy tien kunnostustarpeelle onkin turvallisuus. Varsinkin kevyelle liikenteelle tie on nykykunnossaan hankala ja paikoin jopa vaarallinen. Tiellä on paljon kevyttä liikennettä, etenkin pyöräilyä. Maaseudulle tyypillisen demograafisen rakenteen myötä kylässä on paljon ikääntyneitä asukkaita, mutta myös lapsia. He ovat kevyen liikenteen suurkäyttäjiä. Kylän läpi kulkevan Saariston Rengastien pyöräilijät ovat toinen suuri käyttäjäryhmä, kesäaikaan yksi merkittävimmistä. Toinen pääsyy korjaustarpeelle on tienhoidon kustannusten pitkän aikavälin kohtuullistaminen. Nykyisin pahasti vaurioitunutta päällystettä on vuosittain paikattava kauttaaltaan, mikä aiheuttaa huomattavaa lisäkustannusta tien hoitoon tuomatta kuitenkaan merkittävää parannusta tien kuntoon. Tien kunnollisen päällystämisen jälkeen tämä kustannuserä poistuisi lähes täysin. Pohjimmiltaan kylätien kunnostaminen vahvistaisi merkittävästi kylän elinvoimaisuutta. Nykyinen erittäin heikkokuntoinen kylätie konkretisoi ja korostaa Hakkenpään kuulumista aluekehityksen suuriin häviäjiin, mikä ei ole omiaan houkuttelemaan kylään asukkaita, elinkeinotoimintaa ja matkailijoita. Kunnostettu kylätie loisi asukkaille uudenlaista asuinviihtyvyyttä. Etenkin matkailuyrittäjien mutta myös muiden yrittäjien toimintaedellytykset parantuisivat huomattavasti. Kaiken kaikkiaan kylätien parantaminen olisi tärkeä puuttuva palanen, jonka avulla hyvät perusedellytykset omaava kylä voisi katsoa tulevaisuuteen luottavin mielin. Kunnostussuunnitelma Koska kylätien pohja on hyvässä kunnossa, tielle ei tarvitse tehdä merkittäviä pohjatöitä. Joidenkin rumpujen kohdalla olevat routakohoumat tasataan ja tarvittaessa rumpu uusitaan tai rummun kohdalle lisätään routaeristystä. Tämän jälkeen asfaltointiurakoitsija tekee päällystystyön kokonaisurakkana. Siihen sisällytetään tartuntojen teko päihin, liimaus, tarvittava tasausmassa sekä AB 16/120 asfaltointi. Voimakkaimman rasituksen alaiseksi joutuvan Keltingintien liittymän kohdalla pinnoitevahvuutta hieman lisätään. Asfaltoinnin jälkeen tehdään vielä tarvittavat piennartäytöt. Hanke on tarkoitus toteuttaa kesäkaudella Toteutuksen valvojaksi tulee kunnalta tierakennushankkeisiin perehtynyt henkilö. Kunnostushankkeen talous- ja rahoitussuunnitelma Asfaltointiajankohta on nyt erittäin suotuisa öljyn hinnan ollessa edelleen varsin maltillisella tasolla. Tiekunta on varmistanut, että edullisin kilpailutuksesta saatu tarjous on voimassa myös vuoden Kunnostushankkeen kokonaiskustannusarvio on noin euroa koostuen seuraavan taulukon mukaisista kustannuksista: Pohjatyöt Asfaltointiurakka Piennartäyttö Yhteensä Vaikka öljyn alhainen hinta heijastuu asfaltoinnin kustannukseen erittäin suotuisasti, päällysteen kunnostamisen kokonaiskustannus nousee tiekunnan mittakaavassa niin korkeaksi, että sitä ei ole [4]

5 mahdollista toteuttaa ilman merkittävää valtionavustusta. Alustavissa tiedusteluissa Ely-keskus on todennut, että hankkeelle on mahdollista myöntää valtionavustusta, koska kyseessä on valtion aiemmin ylläpitämä maantie, joka on muutettu yksityistieksi. Avustuksen mahdollisuutta lisää myös tien käytön luonne, etenkin osana Saariston Rengastien pyöräilyreittiä. Lisäksi tie täyttää yksityisteiden yleiset valtionavustuskelpoisuuden vaatimukset. Hankkeen rahoitus perustuu täysin siihen olettamaan, että puolet kokonaiskustannuksista pystytään kattamaan valtionavustuksella. Puolet kustannuksista jää näin ollen katettavaksi yksikkömaksuin. Jotta yksikkömaksuin katettava osuus ei tulisi osakkaiden maksettavaksi yhdellä kertaa, tiekunnan päätettäväksi on sovittu valmisteltavaksi kaksi vaihtoehtoista maksuohjelmaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa osakkaiden osuus peritään kahdessa osassa. Näistä ensimmäinen tulee maksettavaksi, kun hankkeelle on myönnetty valtionavustus ja tiekunta on kokoontunut hyväksymään avustuksen vastaanottamisen. Jälkimmäinen osa puolestaan peritään asfaltointiurakan käynnistyttyä. Tavoitteena on, että ensimmäinen erä perittäisiin vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana ja jälkimmäinen erä kolmannen neljänneksen aikana. Toinen vaihtoehtoinen maksuohjelma perustuu tiekunnalle haettavaan kolmen vuoden pankkilainaan, jolloin maksu jakaantuisi pidemmälle ajalle. Lainaa varten haetaan Taivassalon kunnalta omavelkaista takausta. Tiekunnan päätökset kunnostushankkeesta Tiekunta on ensimmäisen kerran käsitellyt tien päällystämishanketta vuoden 2015 tiekokouksessa. Hoitokunnan selvitysten pohjalta tiekunta päätti vuoden 2016 varsinaisessa tiekokouksessa perustaa viiden hengen projektiryhmän tarkentamaan alustavaa hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota sekä valmistelemaan hankkeen toteutusta. Varsinaisessa tiekokouksessa päätettiin hankkeen käsittelemiseksi järjestää ylimääräinen kokous, joka yksimielisesti päätti käynnistää perusparannushankkeen ja hakea siihen valtiolta avustusta. Ylimääräisen kokouksen jälkeen kustannusarvioon on tullut vähäistä nousua. Lisäksi projektiryhmä on päättänyt ehdottaa tiekunnalle kahta eri vaihtoehtoa osakkaiden kustannusosuuden maksamiselle. Muutokset eivät muuta hankkeen kokonaiskuvaa eivätkä vaikuta tiekunnan toteutuspäätökseen, sillä kokonaiskustannus on edelleen tiekunnan päättämän kustannusten liukumavaran puitteissa. Lopullisesti hankkeen tarkentuneet suunnitelmat käsitellään samalla, kun tiekunta kokoontuu hyväksymään valtoinavustuksen vastaanottamisen. [5]