Väliraportti II/2016 Miia Palo Projektinjohtaja

Transkriptio

1 Tanakoita ituja - saadaanko syksyllä satoa? Väliraportti II/2016 Miia Palo Projektinjohtaja

2 Sisällys Toimintaympäristö muuttuu mutta ratkaisut antavat odottaa itseään. 3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut muuttuvat avopainotteisiksi.. 4 Integraatio on edelleen toiminnan muutoksen suunnittelun tavoite. 4 Vaikuttavuus, tuottavuus ja kilpailukyky vaatimuksina tulevaisuuden toiminnalle.. 4 Asiakaskokemuksen merkitys korostuu 4 Laajennushankkeelle palkataan investoinnin projektinjohtaja 5 Luodaan yhteinen tavoite- ja tahtotila. 6 Viestinnän ja osallisuuden onnistuminen on ratkaisevan tärkeää 7 Kevään 2016 aikana alkuhämmennystä ja yhteisen työskentelyn opettelua 8 Syksyn 2016 päätehtävänä on kuvata Inhimillisesti tehokas uusi sairaala Liitteet: 1. Raportti kuntatilaisuuksista Muoniossa ja Enontekiöllä Raportti San Franciscon vertaisarviointimatkasta Kuvaus sairaalainvestoinnin valmisteluprosessista Osallisuus- ja viestintäyhteenveto Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 2

3 Toimintaympäristö muuttuu mutta ratkaisut antavat odottaa itseään LKS:n laajennushankkeen aikatauluun on vaikuttanut valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen hitaus, johon liittyen myös Lapin alueen sote-valmistelu on edennyt hitaasti. Toisaalta sote-uudistus ja integraatio muuttavat ajattelua ja suunnitelmia siitä, miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden ja muiden palveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeita. Uudet suunnitelmat vaikuttavat LKS:n hankesuunnitelman pohjana olevaan tarveselvitykseen. Sote-uudistukseen liittyen valmisteilla on investointien määräaikaista rajoittamista vuosina koskeva lakiesitys. Ennakkotietojen mukaan yli viiden miljoonan euron investoinnit kiellettäisiin, poikkeuksena sellaiset investoinnit, jotka valvontaviranomainen on edellyttänyt toteutettavaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voisi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, jos investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen ja se tukee muutoinkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Valmisteilla oleva laki ei estä investointien suunnittelua, ja poikkeusluvan hakeminen on mahdollista investoinnin aloittamiseksi lain voimassaoloaikana. Päivystysasetuksen luonnos on annettu lausuttavaksi toukokuussa Päivystysasetuksessa nimetään 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa, joiden osalta annetaan kriteerit muun muassa erikoisalakohtaisesta päivystyksestä. Muiden sairaaloiden osalta päivystyksen laajuuden tulisi perustua väestön tarpeisiin ja erva-alueen yhteiseen sopimiseen. Tässä muodossaan päivystysasetus ei velvoittavasti säädä erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämisestä muutoin kuin määrittämällä LKS:n laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköksi. Muilta osin erikoissairaanhoidon päivystävistä yksiköistä tulisi sopia yhteisesti erva-alueella. Sote-järjestämislaki tullee lausuttavaksi vasta syksyllä Huhtikuussa 2016 Sipilän hallitus teki poliittisen linjauksen, jonka mukaan myös julkiset palvelut on yhtiöitettävä mikäli ne toimivat valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuottajina. Valinnanvapauden piiriin on linjattu kuuluviksi peruspalvelut kattavasti sekä myös mahdollisesti osa erikoissairaanhoidon palveluista. Tällä saattaa toteutuessaan olla merkittäviä vaikutuksia julkisten palveluiden asiakasmääriin valinnanvapauden piirissä olevissa palveluissa, mikäli palveluita ei kyetä tuottamaan asukkaiden näkökulmasta kilpailukykyisesti. Epävarmuutta on siis edelleen sekä päivystyksen väestöpohjasta tulevaisuudessa että elektiivisen toiminnan osalta valinnanvapauden merkityksestä potilasmääriin. Ei myöskään ole oletettavaa, että nämä kysymykset ratkeaisivat ennen tulevien maakuntien toimivaltaisia järjestäjäorganisaatioita. Tämä tekee luonnollisesti tulevaisuuden toiminnan suunnittelusta haasteellista mutta ei kuitenkaan estä sitä. Suunnittelussa tulee huomioida epävarma tilanne siten, että edetään ensimmäisenä vähiten sote-ratkaisuista riippuvaisissa toiminnoissa ja rakentamisessa projektimalliksi valitaan sellainen, jossa yksityiskohtien lukitseminen voidaan tehdä mahdollisimman myöhään. Tilojen muuntojoustavuuden lisäksi tarvitaan projektiltakin muuntojoustavuutta eli kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3

4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut muuttuvat avopainotteisiksi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta toimintamallin suunnittelu liittyy sairaanhoitopiirin psykiatrian ja kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen ja sen jälkeiseen toimintamallin päivittämiseen sekä aikuisten psykososiaalisten palveluiden asiakasprosessityöhön. Rovaniemen perusturvalautakunta ja LSHP:n yhtymähallitus ovat omalta osaltaan hyväksyneet toimintojen hallinnollisen yhdistämisen sairaanhoitopiirin alaisuuteen alkaen ja asia menee seuraavaksi kaupunginhallituksen ja yhtymävaltuuston käsittelyyn. Tilojen osalta sairaanhoitopiirin tilatyöryhmässä linjattiin, että ensisijaisesti selvitetään Muurolan sairaalan toimintojen ja muiden päivystyksen läheisyyttä edellyttävien mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtämistä ILKK:n tiloihin. Sairaansijamäärä vähentyy merkittävästi ja avopalvelut voivat osittain sijaita muuallakin kuin keskussairaalan yhteydessä. Integraatio on edelleen toiminnan muutoksen suunnittelun tavoite Alkuperäisessä tehtävänannossa asetettiin projektille tavoitteeksi huomioida integraatio tulevissa sote-palveluissa suunniteltaessa sairaalan tulevaisuuden toimintaa. Valinnanvapautta koskevat hallituksen linjaukset huhtikuussa 2016 saattavat olla osittain ristiriitaisia tämän tavoitteen kanssa. Koska vielä ei ole julkaistu lakiesitystä saati voimassa olevaa lainsäädäntöä, edetään toiminnan muutoksen suunnittelussa edelleen tehtävänannon mukaisen integraatiotavoitteen mukaisesti. Vaikuttavuus, tuottavuus ja kilpailukyky vaatimuksina tulevaisuuden toiminnalle Yhtymävaltuusto on päättänyt, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä tulee pienentää investoinnin vaikutuksia suoritehintoihin. Yhtymävaltuusto on myös päättänyt, että tässä vaiheessa laajennuksen investoinnin enimmäiskustannus on 40 m. Yhtymähallitus päätti huhtikuun 2016 kokouksessa tuottavuusohjelman laatimisesta. Toiminnan muutoksen suunnittelu tukee tuottavuusohjelman laatimista ja toimeenpanoa yhteisen tavoitteen mukaisesti. Projektissa tullaan jatkossa tarvitsemaan monipuolista laskentaosaamista, jotta pystytään arvioimaan toiminnan muutosten vaikutukset talouteen ja toimimaan tässä yksiköiden tukena. Asiakaskokemuksen merkitys korostuu Projektinjohtaja osallistui huhtikuussa Inhimillisesti tehokas johtaminen hankkeen benchmarking-matkalle San Franciscoon. Matkan antia oli muun muassa tutustuminen Stanfordin yliopiston design schooliin, joka on yksi palvelumuotoilun keskuksia maailmassa. Lisäksi Stanfordin yliopistosairaalassa oli toteutettu menestyksekkäästi kokonaisvaltainen muutos, jossa johtamisen ja toiminnan keskeisenä tavoitteena läpi koko organisaation oli potilaiden hyvä palvelukokemus. Matka oli hyödyllinen ja antoi konkreettisia ideoita Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 4

5 toteutettavaksi myös meillä tulevaisuuden sairaalassa etenkin liittyen asiakkaiden hyvään palveluun laadukkaan hoidon lisäksi. Asiakaskokemus korostuu myös muissa sairaalahankkeissa Suomessa ja maailmalla. Kilpailuasetelma osaltaan myös kannustaa tähän. Raportti liitteessä 2. Laajennushankkeelle palkataan investoinnin projektinjohtaja Laajennushankkeen suunnitteluorganisaation jäsentämiseksi hankittiin ostopalveluna liitteenä oleva kuvaus sairaalainvestoinnin valmisteluprosessista ja siinä tarvittavasta osaamisesta (Liite 3). Lisäksi on tutustuttu muiden sairaalahankkeiden organisoitumiseen. Kuva: Sairaalainvestoinnin valmisteluprosessin vaiheet. Hankesuunnitelman pohjana tulee olla päivitetty tarveselvitys, jonka pohjalta hankesuunnitelma laaditaan. Tarveselvityksessä painopiste on tulevan toiminnan ja sen tarvitsemien tilatarpeiden kuvauksessa, mutta tarveselvitykseen tarvitaan myös tekniikan ja talouden asiantuntemusta. Hankesuunnitteluvaiheessa korostuu rakennuttamisen, logistiikan, talouden, tekniikan ja projektinhallinnan osaamisen tarve, lisäksi sairaalan toiminnallisten prosessien kuvaus tarkentuu. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 5

6 Hankesuunnitelman taustalla tulee olla myös niin sanottu masterplan eli pitkän tähtäimen suunnitelma tontin käytöstä, logistiikasta, eri toimintojen sijoittumisesta sekä rakennus- ja peruskorjaushankkeiden aikatauluttamisesta. Esimerkiksi sairaala-apteekin osalta ei voida edetä hankesuunnittelu- tai suunnitteluvaiheeseen ennen kuin on käsitys tontin käytöstä ja logistiikasta kokonaisuutena. Sairaalainvestointihankkeen vaiheita tarveselvityksen ja hankesuunnittelun jälkeen ovat suunnittelu, toteutussuunnittelu ja rakentaminen, käyttöönotto sekä käyttö ja ylläpito. Kokonaisuuden kannalta on perusteltua, että investointihankkeella olisi koko sen keston ajan pysyvä projektinjohtaja omassa organisaatiossa. Sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti perustaa laajennushanketta varten ajalle määräaikaisen projektin johtajan toimen. Projektinjohtajalta odotetaan projektinjohdon, rakennuttamisen, tekniikan ja logistiikan asiantuntemusta. Projektinjohtajan tehtävänä olisi vastata sairaanhoitopiirin pitkän tähtäimen investointisuunnitelmien käytännön toteutuksesta ja ko. investointien projektinjohdosta. Investoinnin projektijohtajan rekrytointi selkiyttää myös toiminnan muutoksen suunnittelun roolia laajennushankkeessa, tuo lisää osaamista ja mahdollistaa keskittymisen tulevaisuuden toiminnan suunnitteluun. Laajennushankkeen toiminnan muutoksen suunnittelussa on käytetty projektinjohtajan, projektisihteerin ja määräaikaisen projektikoordinaattorin työpanosta sekä on käytetty lisäksi ostopalveluja ja osa asiantuntijatyöstä on tehty muun oman työn ohessa. Leila Mansikka aloitti projektisihteerinä huhtikuun lopussa. Arkkitehtityöpanos, jota tarvitaan eniten suunnitteluvaiheessa mutta myös jo hankesuunnitteluvaiheessa, on järjestetty arkkitehtuurikilpailun kautta Verstas Arkkitehdit Oy:ltä. Lisäksi hankkeessa tullaan tarvitsemaan erilaista asiantuntemusta eri vaiheissa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Tarveselvitysvaiheessa on tavoitteena kuvata tulevaisuuden toimintamalli pääpiirteittäin, asiakas- ja henkilöstövolyymit, tavoiteltavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt sekä tilatarpeet ja alustava kustannusarvio, joka yhtymävaltuuston 6/2015 päätöksen mukaan tulee olla tässä vaiheessa enintään 40 M. Toiminnan muutoksen seuraavan vaiheen tavoiteaikatauluna on laatia toiminnallinen kuvaus syksyn 2016 aikana siten, että se viedään yhtymävaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2016 osana tarveselvitystä. Luodaan yhteinen tavoite- ja tahtotila Työskentelyssä on noussut esiin seikkoja, joihin tarvitaan organisaatioiden periaatteelliset linjaukset. Esimerkiksi tulevaisuuden sairaalan muiden kuin päivystyksellisten toimintojen aukioloajat vaikuttavat merkittävästi toimintojen suunnitteluun ja tilatarpeisiin. Inhimillisesti tehokas uusi sairaala 2022 tarvitsee myös periaatteet toiminnalleen. Toiminnan muutoksen suunnittelu osallistuu sairaanhoitopiirin strategian päivittämiseen ja tavoitteena on, että strategiasta saadaan vahva selkänoja tulevaisuuden suunnitteluun. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 6

7 Tulevaisuuden sairaalan toiminnallinen organisoituminen on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa huomioidaan yhden toiminnon vaikutukset useisiin rajapintatoimintoihin sekä sairaalan sisällä että osana muuta palvelujärjestelmää. Toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä etsitään nykyisten palveluiden välisiltä rajapinnoilta ja uudenlaisesta organisoitumisesta nykyistä enemmän eri potilasryhmien tarpeiden mukaisesti. Sen lisäksi yksiköiden sisäisessä toiminnassa pyritään tuottavuuden parantamiseen. Esimerkiksi päivystyksen asiakasvolyymeihin ja osaamistarpeeseen sekä sairaansijatarpeeseen vaikuttaa merkittävästi se, mitä palveluita on päiväaikaisessa toiminnassa tarjolla ja miten hoivan piirissä olevien ikäihmisten voinnin muutoksia kyetään ennakoimaan ja miten vastataan heidän sairaanhoidollisiin tarpeisiinsa myös virka-ajan ulkopuolella Työssä on tukeuduttu osaltaan alueen yhteiseen sote-valmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Työskentelyyn eri muodoissa on jo tässä vaiheessa osallistunut laajasti sairaanhoitopiirin ja sen alueen kuntien esimiehiä, henkilöstöä sekä myös asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Seuraavassa vaiheessa osana hankesuunnittelua lähdetään tarkentamaan prosessien kuvausta niiden toimintojen osalta, joille tiloja hankkeen kussakin vaiheessa suunnitellaan. Viestinnän ja osallisuuden onnistuminen on ratkaisevan tärkeää Projektin onnistumisen edellytyksenä on organisaatioiden johdon, päättäjien, eri tason esimiesten, henkilöstön, palveluiden käyttäjien ja sidosryhmien sitoutuminen. Projektille onkin laadittu viestintä- ja osallisuussuunnitelma, joka on tämän raportin liitteenä (Liite 4). Ohjausryhmä on korostanut yhteistyön ja laajan osallisuuden ja vuoropuhelun tärkeyttä suunnittelussa. Kevään 2016 aikana projektissa on ollut yhteistyötä moneen suuntaan. Maaliskuussa osallistuttiin Muonion ja Enontekiön kuntatilaisuuksiin ja syksylle 2016 on suunnitteilla Pohjois- ja Itä-Lapin tilaisuudet (raportti liitteessä 1). LSHP:n asiakasraadin jäseniä on osallistunut Rovaniemen työpajoihin. Sisäinen tiedottaminen LSHP:n ja Rovaniemen henkilöstölle on tapahtunut LSHP johtoryhmässä, järjestämällä aamukahvitilaisuus henkilöstöjärjestöjen edustajille, infotilaisuudella henkilöstölle sekä esimiesten kautta. Projektin etenemisestä on kerrottu alueen sote-toimijoille muun muassa Pohtimolammen sote-seminaarissa. Yhteistyötä on tehty erityisesti Rovaniemen hyvinvointikeskushankkeen ja Sairaalakadun terveysaseman tilakysymyksessä sekä Sodankylän hyvinvointikeskushankkeen kanssa. Kunnat osallistuivat kattavasti välinehuoltoselvitykseen ja meneillään on lääkehuoltoa koskeva kysely kunnille. Yhteistyö Lapin yliopiston Crics-hankkeen kanssa on käynnistynyt ja sitä kautta työskentelyyn saadaan palvelumuotoilun osaamista. Suunnittelun edetessä on tärkeää ottaa entistä monipuolisemmin suunnitteluun mukaan palvelujen käyttäjiä ja henkilöstöä esimiesten lisäksi. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 7

8 Kevään 2016 aikana alkuhämmennystä ja yhteisen työskentelyn opettelua Toiminnan muutoksen suunnittelu -projektille on määritelty kolme tehtävää: 1) osallistuminen alueen sote-toimintakonseptin määrittelyyn Sote-savotan kanssa 2) sairaalan toimintamallin määrittely 3) vastuu siitä, että tilasuunnittelu on edellä mainittujen toimintakonseptien mukainen Kevään aikana on edetty alueen sote-palvelukonseptin määrittelyssä huolimatta edellä kuvatuista epävarmuustekijöistä. Sote-savotan asiakasprosessityön työryhmien loppuraporttien on määrä valmistua kesäkuussa Alueellista yhteistyötä on tehty toiminnan muutoksen suunnittelun välinehuoltoselvityksessä, joka valmistuu kesäkuussa Myös keskitettyjen palveluiden sairaansijaselvityksessä on ollut mukana alueellinen näkökulma ja asiassa toimitaan yhteistyössä Sote-savotan terveyskeskussairaalaa koskevan selvityksen kanssa. Toiminnan muutoksen suunnittelussa on huomioitu rajapinnat kuntien palveluihin ja sisällytetty tarkasteluun Rovaniemen kaupungin palveluita etenkin siltä osin kuin ne tulevaisuudessa ovat todennäköisesti osa yhteistä palvelutuotantoa. Pisimmällä ollaan sairaala-apteekin, välinehuollon ja kuuman sairaalan palvelumallin kuvaamisessa. Lasten somaattisen erikoissairaanhoidon kokonaisuus on noussut kuuman sairaalan suunnittelukokonaisuuteen. Keskitetyt sairaansijat simuloinnissa on edetty kolmanteen ja viimeiseen työpajaan, joka on Simuloinnin tulokset valmistuvat kesäkuussa ja tavoitteena on saada käsitys Rovaniemellä tarvittavien sairaansijojen määrästä ja toimintakonseptista. Avopalveluissa on paljon epävarmuutta liittyen mm. valinnanvapauden toteuttamismalliin. Etenkin sosiaalija terveydenhuollon yhteisten prosessien osalta tullaan tukeutumaan asiakasprosessityön tuotoksiin jatkotyön pohjana. Kevään 2016 aikana käytiin yksi suunnittelukierros Verstas Arkkitehdit Oy:n kanssa, jossa tutkittiin kilpailutyöhön nähden vaihtoehtoisia parempia ratkaisuja päivystyksen tiloille. Tällä hetkellä arkkitehtisuunnittelu odottaa, kunnes tulevaisuuden sairaalan palvelumalli saadaan kuvattua ja laajennushankkeen investoinnin projekti organisoituu. Osassa toimintoja on jo alkuhämmennyksestä siirrytty määrittelemään ja kehittämään tulevaisuuden palvelumallia, osassa toimintoja vielä tarvitaan selkeämpiä organisaation linjauksia tulevaisuuden suunnittelun suuntaamiseksi. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 8

9 Syksyn 2016 päätehtävänä on kuvata Inhimillisesti tehokas uusi sairaala 2022 Lomien jälkeen käynnistetään tiivis työskentelyjakso, jossa työstetään tulevaisuuden sairaalan palvelumalli. Malli on laatimisajankohtansa käsitys tulevaisuuden palveluista ja sitä voidaan käyttää hankesuunnittelun pohjana vaikka se ajassa eläisikin. Suunnitteilla on yhteinen benchmarkkauspäivä Kajaanin ja Oulun rakennushankkeiden kanssa sekä Tulevaisuuden lääkehuolto työseminaari Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 9

10 Muonion ja Enontekiön Hynttyyt yhteen -kuntatilaisuudet Liite 1 Miia Palo Rea Räisänen Pertti Hemminki Jukka Hakola Tilaisuuksien tavoite ja järjestäjät Asukas- ja henkilöstöosallisuus on osa sote-valmistelua, asiakasprosessityöskentelyä ja sairaalan toiminnan muutoksen suunnittelua sekä luonnollisesti kunnan toimintaa. Kuntatilaisuuksien tavoitteena oli pilotoida asukas- ja henkilöstöosallisuuden yhtä toteutustapaa kuntien, kuntayhtymien, kehittäjäorganisaatioiden ja Lapin liiton Sote-savotta hankkeen yhteistyönä sekä hyödyntää tilaisuuksien antia kunkin järjestäjätahon tarpeisiin. Tilaisuudet järjestettiin Hynttyyt yhteen työnimellä. Tilaisuuksien suunnitteluun ja järjestämiseen osallistuivat seuraavat henkilöt ja organisaatiot: - Pertti Hemminki, prosessivastaava, Lapin liiton Sote-savotta hanke - Rea Räisänen, suunnittelija, perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP - Jukka Hakola, prosessivastaava, Lapin liiton Sote-savotta hanke - Miia Palo, projektinjohtaja, Laajennushankkeen toiminnan muutoksen suunnittelu, LSHP - Sirpa Mikkola, kuntayhtymän johtaja, Muonion-Enontekiön terveydenhuollon ky - Perusturvajohtaja Annikki Kallioniemi - Sosiaalijohtaja Päivi Salminen, Muonion kunta - Sirpa Hartojoki, kunnanjohtaja, Enontekiön kunta Tilaisuuksien sisällön suunnittelusta vastasivat Lapin liiton ja Lapin sairaanhoitopiirin työntekijät. Tilaisuuksien viestintä suunniteltiin ja toteutettiin osapuolten yhteistyössä. Tilaisuuksia markkinoitiin sähköpostiviesteillä, organisaatioiden nettisivuilla, paikallislehtien ilmoituksilla ja sosiaalisessa mediassa (lehti-ilmoituksen teksti liitteenä). Tilavarauksista ja kahvitarjoilusta vastasivat kunnat. Kustannusten osalta kunkin osallistujan taustaorganisaatio vastasi oman henkilöstönsä palkka-, matka- ja majoituskustannuksista. Lehti-ilmoitusten kustannuksista vastasi Lapin liiton Sote-savotta hanke ja tilojen ja tarjoilujen kustannuksista kunnat. Toimintaan tutustuminen Kunnissa vierailtiin kuntien ja kuntayhtymän johtavien viranhaltijoiden opastuksella sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Muoniossa tutustuttiin kotihoidon, palveluasumisen, vanhainkodin ja terveyskeskuksen toimintaan ja tiloihin, Enontekiöllä terveysasemaan, vanhainkotiin, eri asiakasryhmien asumisyksiköihin ja työtoimintaan ja sosiaalityöhön. Tutustumiskierroksilla myös käytiin keskusteluja henkilökunnan kanssa nykytoiminnan vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Erityisesti tuli esiin edellytys henkilökunnan laaja-alaiselle osaamiselle ja eri asiakasryhmien palveluiden luovalle yhdistämiselle harvaan asutulla alueella ja pienissä väestökeskittymissä. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 10

11 Henkilöstötilaisuudet Henkilöstötilaisuudet järjestettiin Muoniossa 2.3. klo ja Enontekiöllä 3.3. klo Henkilöstötilaisuuksiin oli kutsuttu kuntien ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö sekä kuntien ja kuntayhtymän luottamushenkilöt. Muonion ja Enontekiön sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöön kuuluu yhteensä 135 henkilöä (Enontekiön sosiaalitoimi 31, Muonion sosiaalitoimi 43, terveydenhuollon kuntayhtymä 61). Henkilöstötilaisuuksissa oli Enontekilöllä 41 ja Muoniossa 46 osallistujaa mukaan luettuina tilaisuuksien järjestäjät ja luottamushenkilöt. Osallistumisprosenttia voidaan molemmilla paikkakunnilla pitää hyvänä. Tilaisuuksissa oli alkuun Pertti Hemmingin minuutin kestoinen alustus henkilöstön asemasta valmisteilla olevan uuden sote-järjestämislain mukaisessa liikkeenluovutuksessa. Tämän jälkeen loppuaika oli yhteistä keskustelua. Keskustelu oli vilkasta ja monipuolista, näkökulmat vaihtelivat huolenaiheista mahdollisuuksiin. Keskustelun kysymyksiä olivat mm.: - Ammattihenkilöiden kelpoisuudet - Haetaanko säästöjä karsimalla palveluita? - Miten valinnanvapaus vaikuttaa henkilöstöön, joutuuko vaihtamaan julkiselta yksityiselle työnantajalle? - Joutuvatko työntekijät liikkumaan aiempaa enemmän? - Onko konkreettista suunnitelmaa henkilöstöorganisaatiosta? - Toteutuuko sote-uudistus? Henkilöstöprosessin näkökulmasta yhteistoiminnallinen muutoksen valmistelu eteni hyvin. Henkilöstöä informoitiin tulossa olevista muutoksista varhaisessa vaiheessa ja innostettiin osallistumaan muutoksen tekoon. Asukastilaisuudet Asukastilaisuudet järjestettiin Muoniossa 2.3. klo ja Enontekiöllä klo Muonion tilaisuuteen osallistui 27 ja Enontekiöllä 35 henkilöä mukaan luettuna Kilpisjärveltä etäyhteydellä osallistuvat. Tilaisuuksissa oli tavoitteena, että kaikilla on tilaisuus tulla kuulluksi ja mahdollisuus kuulla muiden näkemyksiä ja ideoita tulevaisuuden yhteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Toteutuksessa käytettiin verkostodialogisia menetelmiä, joissa vuoropuhelu kirjattiin yhteiseksi tuotokseksi ja jokaisella oli tilaisuus myös henkilökohtaisen näkemyksensä ääneen sanomiseen. Tilaisuuden avasivat kunnanvaltuuston puheenjohtajat, Muoniossa Kosti Hietala ja Enontekiöllä Seppo Alatörmänen. Tilaisuuksien osallistujissa oli kuntien asukkaita sekä kuntien ja kuntayhtymien työntekijöitä ja päätöksentekijöitä, mikä teki keskustelusta moninäkökulmaista - vaikkakin kaikki edustivat tässä tilaisuudessa kuntalaisen ja palvelun käyttäjän näkökulmaa. Enontekiöllä tilaisuuksiin oli lisäksi etukäteen pyydetty ns. sisäpiirin puheenvuorot eri näkökulmista, joita olivat nuoret, sivukylän asukkaat, eläkeläiset ja saamenkielinen väestö. Varsinainen työskentely tapahtui vaihtuvien pienryhmien keskusteluna, jossa teemana oli tulevaisuuden hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 11

12 Muonion tilaisuudessa esiin nousivat erityisesti lähipalvelut ja palvelujen digitalisaatio. Tuotoksena laadittiin tiivistys osallistujien tärkeinä pitämistä näkemyksiä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa: - Tehokas palvelu paikallisesti - Ennaltaehkäisevät palvelut kunnossa - Laajan palveluvalikoiman hyvinvointikeskus - Moniammatillinen yhteistyö palveluissa - Pysyvä ammattitaitoinen henkilöstö - Tehokas, välitön ja ajantasainen palveluohjaus - Toimivat tietoliikenneyhteydet - Virtuaalivastaanotto esim. vanhuksille kotiin - Suora yhteys ammattilaisiin verkon kautta - Tietotekniikan avulla palvelutarvearviot - Sähköiset palvelut helppoja käyttää Enontekiön tilaisuuksissa teemoiksi nousivat lähipalvelut, saamenkieliset palvelut, ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuudet, toimivan infrastrukstuurin (nettiyhteys, tie, puhelin, sähkö) merkitys, digitalisaatio, kuntalaisen ja palvelun käyttäjän osallisuus ja subjektius sekä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä että oman ja yhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Lähipalveluihin liittyviä näkökulmia: - Palveluiden joustavuus, luovuus ja innovatiivisuus. Helppo saatavuus, työntekijöiden laaja-alainen osaaminen, varhainen tuki, paikallistuntemus, lastensuojelussa paikallistuntemusta ja kulttuurin tuntemusta - Terveyspalveluita olisi helposti saatavilla, palvelut omassa kunnassa. Terveysasema, hammashoito, neuvola, nuorten palvelut, kouluterveydenhuolto, sosiaalityöntekijä tavattavissa, lääkäri ja hoitaja käytettävissä. - Terveysasema Hetassa ja terveysasema tai monitoimitalo Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä, liikkuvat palvelut, Voimavaunu kyliä kiertämään. - Monitoimitalo johon koottuna terveyspalvelut, perusopetus, ikääntyville päiväpalvelut, kuntoutuspalvelut. - Käsivarressa (Karesuvanto) myös asumispalvelua, varhaiskasvatuspalveluita voisi olla samassa yhteydessä - Voimavaunu, Soteauto : hoitaja, lääkäri, kuntoutus/kuntosali, laboratorio, lääkäri voi olla etänä - on valinta asua Palojärvellä, odotetaan jotain palvelua vaikka asuu kaukana, odotetaan jotain palveluita, mutta ei aivan kaikkea, peruspalveluita on oltava lähellä Visio saamenkielisistä palveluista: - Karasjoelle on perustettu saamelainen terveyskeskus, erikoislääkäripalvelut tarjolla lapsista ikäihmisiin, mielenterveyspalvelut, kuntoutuspalvelut, vuodeosastopalvelut, palvelut ovat jalkautuneet myös Suomen puolelle hoitobussi kulkee, palvelut ovat saamenkielisiä ja hoidossa otetaan huomioon kulttuuri ja yhteisö, tarjolla on perhepalveluita ja kriisipalveluita (ryhmä/yksilö), työnohjaus, koulutus ja konsultaatiot, etätulkkipalvelut ovat käytössä koko alueella, saamenkielinen palveluohjaus on käytössä, päivystysaikaista ohjausta ja neuvontaa (etätulkkipalvelujen kautta ja koulutettua saamenkielistä ammattilaisia neuvomassa), modernit digilaitteet terveyskeskuksessa käytössä konsultaatioita varten - terveyspalveluita omalla kielellä, palveluita nuorille saamenkielellä Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 12

13 Kotona asumisen turvaaminen myös muualla kuin kuntakeskuksessa - Vanhukset asuvat kotona, kotihoito käy ainakin kaksi kertaa päivässä, matalan kynnyksen kotipalvelua - Onko aina ideaalitilanne vanhuksen kotona asuminen ja silloin tällöin käydään katsomassa? Käsivarren ihmisille mahdollisuus asua omalla paikkakunnalla palvelutalossa - Vanhusten päivähoitopaikka, tuettu kotona oleminen on mahdollista, innovatiiviset asumispalvelut, rivitaloasuminen esim. tuettu asuminen, ruokapalvelut, paikkaan voisi ottaa omat lemmikit mukaan - joka kylässä oma hoitaja, hoitaisi vanhusten kotiasioita, ruuanlaittoa, siivousta, lumitöitä, kaupassakäyntiä, henkilökohtainen hygienia, auttaisi vanhusten yksinäisyyteen, - etäyhteyksien hyödyntäminen liikunnassa (esim. jooga, lapsille satujumppaa) - Järjestöjen tuki palveluissa, vertaistuki, järjestölähtöinen kotikäynti, liikkuvaa ikäihmisten ryhmätoimintaa, Infra pitää olla kunnossa, jotta palveluihin pääsee - Toimivat netti ja puhelinpalvelut ja tiet kuntoon - Julkiset kulkuyhteydet ovat huonot, ikääntyvien ihmisten kannalta huono asia, - infra vaikuttaa kehittämiseen, soneran verkko ei aina toimi, tiet ovat huonossa kunnossa, kaikki palvelut ovat Hetassa, tietokonetta ei välttämättä osata käyttää - Edellyttää sähköä, välillä on sähköt poikki, ei puhelinyhteyttä, tie poikki, kova pakkanen yhteydet ovat parantuneet - Vt 21 pitää saada kuntoon ja turvalliseksi Digitalisaatio auttaa palveluihin pääsyssä - Enontekiöllä lehti luetaan netistä, pioneerikunta ihmisten kotona pärjäämisen tukemisessa, kotona asumisessa tukena digitaaliset palvelut (Kukkatolppa-tyyppinen turvateknologia) - Digitalisaatio on väistämätön; kevyemmät palvelut, psykiatriset palvelut etänä (esim. fb:n kaltainen foorumi), vanhusten pelkoa vähentää tietotekniikan suhteen, opiskelijat opettavat ikäihmisiä tietokoneen käyttöön, vanhat ihmiset tulisivat kouluihin opettamaan arvokasta tietoa - Nettiyhteyksin lääkäripalvelut kotiin tuotettuna, tiedonsiirto terveyspalveluissa ontuu tällä hetkellä terveystalon ja lks:n välillä, julkinen ja yksityisen terveydenhuollon välille yhteinen sävel, sähköiset palvelut auttamaan ikäihmisten arkeen, - Telelääketieteen lisääminen, kontrollit ja terapiat sähköisesti, konsultaatiot etänä - Tietojärjestelmät keskenään yhteenpuhuvia; saumattomat palvelut sosiaali- ja terveydenhuolto on yhdistetty - Digitalisaatio on kehittynyt ja nuorten kannalta keskeistä - Sähköisesti voidaan kysyä mielipiteitä, esim. skypellä Kuntalainen on subjekti päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä - Toimija itse, osaltaan päätöksentekijä, mitä kauemmaksi päätöksenteko menee sitä vähemmän ihminen on subjekti, päätöksentekijöillä ei ole aina halua ottaa pienemmän tahon mielipiteitä, palveluiden saajana objekti - Palvelun käyttäjä, subjekti osallistuu palveluiden kehittämiseen aktiivisesti, saamelaisten kotiseutu tulee ottaa huomioon - Maakuntahallinnossa olisi hyvä olla nuoria henkilöitä jäseninä - Osallistumismahdollisuuden on oltava luovia, työajasta riippumattomia esim, poromiehet, mennään ihmisten keskelle kysymään tietoa, - Monessa on oltava mukana - Miten nuoriso vaikuttaa? tämän tyyppisiä tilaisuuksia voisi olla lisää, Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 13

14 - Koulussa välitunnilla puhutaan tulevaisuuden asioistakin - Miten mielipiteet otetaan huomioon? Kehittäjäasiakkaat mukaan toimintaa kehittämään - Tilaisuus myös Kilpisjärvelle Ihmisen oma toiminta on keskeistä omassa ja lähiyhteisön hyvinvoinnissa - Jokaisen on keksittävä oma elämäntarina, - Oma rooli terveyden edistämisessä, hiihtäminen - Oman vastuun lisääminen hyvinvoinnin suhteen on tärkeää - Yhteisöllisyys, yhteisö lähtisi mukaan toimeen, kyläyhteisö voimistaa hyvinvointia osallistumalla, - Asenteellisesti huomio jaloihin arvoihin, jotta voidaan välttää terveyspalveluihin hakeutuminen, yhteisöllisyys ja sosiaalisuuden lisääminen tukee hyvinvointia, turvattomuus vähenisi - Tukiverkosto järjestöistä ja lähiyhteisöstä, panostetaan hyvinvointiin ja aktiivisuuteen - edellyttää sosiaalisuutta - Kunta ei pärjää ilman yhdistyksiä, tärkein tehtävä on että panostetaan itsemme ja läheistemme hyvinvointiin - On valinta asua Palojärvellä. Odotetaan jotain palvelua vaikka asuu kaukana mutta ei aivan kaikkea, peruspalveluita on oltava lähellä - Vpk:n toiminta ja ensiapuvalmius kaikille kyläläisille Johtopäätökset Tilaisuudet onnistuivat hyvin ja keskustelu oli aktiivista, innostunutta ja monipuolista. Osallistujien antaman välittömän suullisen palautteen mukaan osallistujat kokivat tulleensa kuulluksi ja tilaisuudet lisäsivät luottamusta omiin toimintamahdollisuuksiin sote-uudistuksen toteutuksessa. Tilaisuuden koettiin lisäävän luottamusta myös siihen, että kehitetään asiakaslähtöisiä palveluita, pelkona mainittiin palveluiden ja vallan keskittyminen Rovaniemelle ja sairaanhoitopiirille. Lapin keskussairaalan laajennushankkeen toiminnan muutoksen suunnitteluun ja koko alueen sote-valmisteluun saatiin näkökulmaa etäällä sijaitsevan kunnan ja sen asukkaiden näkökulmasta. Etenkin sähköisten palveluiden käyttöönottoon vaikuttaa olevan valmiutta niin peruspalveluiden työntekijöillä kuin asukkaillakin. Myös pienten väestökeskittymien sote-palvelujen turvaamiseen tarvittava osaamisen laaja-alaisuus ja tarve luovuuteen ja joustavuuteen tuli hyvin esiin. Palveluita ei voida tuottaa samalla tavoin sektorikohtaisesti kuin suuremmissa väestökeskittymissä. Asukkaiden hyvinvoinnin turvaamisessa ja palveluiden täydentäjänä tarvitaan kunnan muita palveluita ja luonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen tukea. Tarvitaan paikallistuntemusta, kulttuurisensitiivisyyttä ja kykyä hyödyntää paikallisia olemassa olevia resursseja ja osaamista joustavasti. Tulevassa maakunnallisessa toimintamallissa ja rakenteissa sekä erikoissairaanhoidon toimintamallin suunnittelussa tulee huomioida pienten ja kaukana sairaalasta olevien asutuskeskusten näkökulma. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 14

15 Liitteet: Hynttyyt yhteen kutsu henkilöstölle ja henkilöstötilaisuuksien diat: Hynttyyt yhteen MUONIO ppt ENONTEKIÖ kutsu.docx x.pptx Hynttyyt yhteen kutsu asukastilaisuuksiin suomeksi ja pohjoissaameksi: Hynttyyt yhteen Hynttyyt yhteen ilmoitus saame.docx.pdf ilmoitus_valmis.pdf Hynttyyt yhteen asukastilaisuuksien kirjaukset: Hynttyyt yhteen Hynttyyt yhteen Muonio pdf Enontekiö pdf Lehtijuttu Enontekiön asukastilaisuudesta Enontekiön sanomissa Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 15

16 16

17 17

18 Raportti San Fransiscon vertaisarviointimatkasta Liite 2 Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 Kuvaus sairaalainvestoinnin valmisteluprosessista Liite 3 Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 57

58 Osallisuus- ja viestintäyhteenveto Liite 4/1 Tilanneanalyysi Erikoissairaanhoidon palvelujen kehittyminen ja toimintaprosessien muuttuminen ovat aiheuttaneet sen, että Lapin keskussairaalan tilat eivät enää kaikilta osin vastaa tarpeita. LSHP.n yhtymähallitus on tehnyt periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta (25 ) ja antoi tehtäväksi laatia tarveselvityksen ja hankesuunnitelman, jotka yhtymähallitus hyväksyi marraskuussa 2013 arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Kilpailun voitti Verstas Arkkitehdit Oy kilpailutyöllään ITU. Yhtymähallitus päätti kesäkuussa 2015 pienentää investointihankkeen kustannusraamia 40 M :oon aikaisemman M :sta kuntien huonon taloustilanteen ja sote-palvelurakenneuudistuksen vuoksi. Päätöksessä annettiin ohjeistus, jonka mukaan muutoksen suunnitteluprojektissa tulee päivittää sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Toimintojen uudistamisen valmistelutyö tapahtuu laajassa yhteistyössä ja vaikuttaa koko erikoissairaanhoidon ja osin perusterveydenhuollon palvelurakenteeseen, joten on tarpeen sopia selkeästä, tehokkaasta monikanavaisesta viestinnästä ja osallisuudesta. Osallisuus- ja viestintätoiminnan tavoite Kaikki sidosryhmät sitoutuvat toiminnan muutokseen sekä saavat riittävästi tietoa projektin vaiheista ja mielipiteensä kuuluviin ja tulevat näin huomioiduksi hankesuunnitelman päivityksessä. Kohderyhmät Alueen asukkaat, henkilöstö, johto, luottamushenkilöt ja vastuuvirkamiehet sairaanhoitopiirissä ja kunnissa, etujärjestöt, työsuojelu, muut kehittämisryhmät ja projektit sekä muut yhteistyökumppanit kuten järjestöt ja oppilaitokset Keinot Tilaisuudet, sähköinen ja kirjallinen viestintä, ks. taulukko seuraavalla sivulla. Avoimuutta ja julkisuutta arvioidaan kunkin valitun viestintäkanavan mukaisesti. ITU-logoa käytetään kaikessa tiedottamisessa. Ajoitus Osa suunnitelman mukaisesta toiminnasta on alkanut syyskuussa 2015, muut toiminnat alkavat toukokuussa 2016, tehtävät tarkemmin alla olevassa taulukossa ja päättyvät kun uusi sairaala on valmis, arvioilta v Tekijät Viestintä: tiedottaja Päivi Posio, projektihenkilöstö: projektinjohtaja Miia Palo, projektikoordinaattori Tuula Pahkala asti ja projektisihteeri Leila Mansikka Vastuualueet: Sairaalan toiminta Kustannukset: Sisältyvät projektin viestinnän kustannuksiin Seuranta Palautteet sekä sidosryhmäkyselyt, joiden pohjalta voidaan tarvittaessa tehdä korjaavia toimenpiteitä. LSPH:n yhtymähallitukselle ja -valtuustolle sekä Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnalle tiedotetaan säännöllisesti projektin etenemisestä. Projektin ohjausryhmässä tarkistetaan, ovatko kaikki tarpeelliset sidosryhmät huomioitu. Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 58

59 Liite 4/2 Tehtävä Vastuuhenkilö Hinta 05-06/ /16 09/16 10/16 11/16 12/ Rakenne - Sisällön-tuotanto Sisäinen tiedottaminen intranetiin ITU-sivut Versot innovoinnin uutisvirta/askelmerkit (sis. työryhmätyöskentely) Materiaalipankki Päätöksenteko (ohjausryhmä, linkit yv, yh) Tapahtumakalenteri (myös yhteinen) Keskustelufoorumit Mediecolla/Microsoft 365?: käyttöoikeus lshp muutosagentille, projektin ohjausryhmälle, työsuojelulle + muut? Nettitiedottaminen: oma sivusto esim. lshp.fi/itu, ajankohtaisiin uutisiin sekä tiedotteisiin, tapahtumakalenteriin, vuorovaikutteinen toiminto Uutiskirje yhteistyökumppaneille (s-postilistat) Myös yksiköiden muutosagenteille edelleen välitettäväksi Asiakasraati sekä potilas- ja omaisneuvosto Kuntien kirjaamot; edelleen välitettäväksi ao. yksiköihin ja virkamiehille Tekninen materiaali, päätösasiakirjat sekä asiakirja- ja esityspohjat BEM-portaalissa: käyttöoikeus projektihenkilöstöllä ja teknisillä palveluilla sekä rakentamisen ammattilaisilla Valmisteluasiakirjat keskushallinnon verkkokansiossa Virallinen, kirjallinen materiaali päätöksentekoa varten: prosessikuvaukset, hankesuunnitelma päivitettynä toiminnan muutoksen suunnitelmalla, tarveselvitykset, väliraportit, raportit Projektin tilaisuudet: työpajat, kokoukset, PopUptilaisuudet (1 krt/kk), työryhmätyöskentelyt, työseminaarit, avainhenkilöiden henkilökohtaiset tapaamiset Muut tilaisuudet: Johtoryhmän kokoukset, johtavien lääkäreiden kokoukset, Pohtimon päivät, Sote-uudistuksen tilaisuudet, asiakasraadin kokoukset, LSHP:n YH+YV, Roi kpi Petultk Esitteet ja julisteet Lehti-ilmoitukset Päivi Miia, Tuula, Leila Miia, Tuula, Leila Tekniset palvelut Miia, Tuula, Leila? Keskustelun aiheita Tilat, kahvitukset, luennoitsijat ym. Rakenne Sisällön-tuotanto Uutiskirjeet kerran kuussa Päätökset, hanke-suunnitelma, väliraportit, tarveselvitys- luonnokset Väliraportti II/2016 Sairaansijat IIItyöpaja 8.6. Pohtimo I PopUp tilaisuus Asiakas-kokemus II PopUp tilaisuus Toimintakonsepti III PopUp-tilaisuus Rakentaminen Lääkehuoltotyö-seminaari Esitysteksti liitteineen YH/YV IV PopUp-tilaisuus Loppuraportti 12/201 7 V PopUp-tilaisuus PopUptilaisuudet Mediatiedotteet: tarvittaessa tiedotustilaisuus, lehti/radiojuttu Kyselyt sidosryhmille (webropol) Kysely otakantaa.fi -sivustolle Jari Jokela Lääkehuollon palvelut nyt ja tulevaisuudessa -kysely Kysely Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 59