KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

Transkriptio

1 LUVY/ Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka toinen vuosi toistettavaan vesistöseurantaan. Yhteensä 20 järven vesinäytteet otettiin Näytteenotosta vastasi sertifioitu ympäristönäytteenottaja Arto Muttilainen (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesien analysoinnista vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS- EN ISO/IEC 17025: Näytteet otettiin pääsääntöisesti järvien syvimmiltä alueilta pintavedestä ja lisäksi myös metrin päästä pohjasta. Särkijärvestä, Tampajasta ja Petäjärvestä otettiin jonkin verran lisänäytteitä paikallisten suojeluyhdistysten toimeksiannosta. Näytteenotto-olosuhteet olivat talviset: ilman lämpötila vaihteli välillä o C ja tuuli heikosti tai kohtalaisesti. Osa näytteenottopäivistä oli aurinkoisia. Kuva: LUVY/Arto Muttilainen

2 2 Jään paksuus järvillä oli myöhäisen jäätymisen ja jäätymistä nopeasti seuranneen lumipeitteen vuoksi normaalia pienempi, vaihtelu oli 2-21 cm. Vähiten jäätä oli Djupströmillä ja eniten Stora Lonoks- järvellä. Jäillä oli cm lunta, paksuin lumipeite mitattiin Storträskillä. Molnträskin (Pilvijärven) tilanne poikkesi muista: jäällä oli 25 cm vettä ja sen päällä 10 cm lunta, jään paksuus oli 13 cm. Djupstömin näyte jouduttiin heikon jäätilanteen vuoksi ottamaan uimarannan pitkän laiturin päästä. Kuva: LUVY/Arto Muttilainen Tutkittujen järvien kokonaissyvyys vaihteli välillä 1 21 m, matalin oli Stora Lonoks ja syvin Vitträsk. Veden näkösyvyyden vaihteluväli oli 0,4 3,8 m. Heikoin näkösyvyys mitattiin Djupströmillä, Molnträskillä ja Perälänjärvellä. Kirkkainta vesi oli Vitträskillä. Tulokset yleisesti Näytteenottoajankohta edustaa lopputalven lämpötilakerrostuneisuuskautta, jolloin kerrostuvissa järvissä alusvesi ja päällysvesi eivät sekoitu keskenään ja happitilanne erityisesti syvänteiden pohjalla on usein heikko. Tämä saattaa heikentää koko vesistön tilaa esimerkiksi sisäisen kuormituksen kautta. Tutkittujen järvien happitilanne oli kokonaisuutena parempi kuin talvella 2010 lukuun ottamatta Hauklampea, Juusjärveä, Petäjärveä, Lamminjärveä ja Molnträskiä, joissa tilanne oli vähän huonompi (kuva 1). Kokonaistilanne johtunee myöhäisestä jäätymisajankohdasta. Järvien pintaveden happipitoisuus (mitattu metrin syvyydestä) oli pääsääntöisesti hyvä, ainoastaan Djupströmissä ja Petäjärvessä pitoisuus oli alle 5 mg/l. Pohjan lähellä happipitoisuus (mitattu metrin päästä pohjasta) oli selvästi heikko ainoastaan Petäjärvessä (0,4 mg/l).

3 3 Happipitoisuus metrin päässä pohjasta Happi mg/l Djupström Finnträsk Haapajärvi Hauklampi Hepari Juusjärvi Kurkisto Lamminjärvi Lappböleträsket Lemetti Stora Lonoks Loojärvi Meikojärvi Perälänjärvi Petäjärvi Pilvijärvi Storträsk Särkijärvi Tampaja Vitträsk Kuva 1. Kirkkonummen järvien pohjan läheisen veden happipitoisuus talvella 2008, 2010 ja Veden rehevyystasoa kuvastava pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli suurin Petäjärvessä, Stora Lonoksissa ja Heparissa. Pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin vuosien 2008 ja 2010 tapaan Meikojärvessä. Myös Hauklammessa, Lemetissä, Särkijärvessä, Tampajassa ja Vitträskissä pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli alle 20 µg/l (kuva 2). Kokonaisuutena pintaveden fosforipitoisuus oli vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen Suurin muutos oli tapahtunut Perälänjärvessä, jossa fosforipitoisuus oli peräti 55 µg/l pienempi kuin talvella Myös Haapajärvessä, Heparissa ja Stora Lonoksissa vähenemä oli merkittävä. Sen sijaan Finnträskissä pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (47 µg/l) oli kasvanut huomattavasti ollen nyt 29 µg/l suurempi kuin talvella 2010 (kuva 2). Finnträskistä ei ole ilmeisesti aikaisemmin mitattu yhtä korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta pintavedestä. Vuoteen 2010 verrattuna järvien veden sameuslukemat olivat kokonaisuutena jonkin verran nousseet. Tämä johtunee lämpimästä sateisesta syksystä.

4 4 Kokonaisfosforipitoisuus metrin syvyydessä Kok. P µg/l Djupström Finnträsk Haapajärvi Hauklampi Hepari Juusjärvi Kurkisto Lamminjärvi Lappböleträsket Lemetti Stora Lonoks Loojärvi Meikojärvi Perälänjärvi Petäjärvi Pilvijärvi Storträsk Särkijärvi Tampaja Vitträsk Kuva 2. Kirkkonummen järvien pintaveden kokonaisfosforipitoisuus talvella 2008, 2010 ja Tulokset lyhyesti järvikohtaisesti Mittaustulokset on esitetty tämän raportin liitetaulukossa. Myös kartta havaintopaikoista on esitetty liitteenä. Djupström Kirkkonummen eteläosassa olevan pitkänomaisen Djupströmin veden näkösyvyys oli 40 cm. Matalan järven happipitoisuus oli pinnasta pohjaan runsaat 4 mg/l. Vesi oli melko hapanta, sameaa ja väriltään erittäin ruskeaa. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat suuret ilmentäen rehevyyttä. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Finnträsk Kunnan kaakkoisosassa olevan Finnträskin näkösyvyys oli 70 cm. Veden happipitoisuus oli moitteeton. Vesi oli erittäin ruskeaa ja sameuslukema oli lähes kymmenkertainen verrattuna vuoteen Ravinnepitoisuuksista erityisesti fosforipitoisuus oli kasvanut ollen nyt suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Pitoisuudet ilmensivät fosforin osalta selvää, typen osalta keskinkertaista rehevyyttä. Myös pohjan läheisen veden rautapitoisuus oli kaksinkertainen talven 2010 tilanteeseen verrattuna. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita.

5 5 Haapajärvi Hauklampi Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan matalan Haapajärven näkösyvyys oli 70 cm. Vesi oli erittäin ruskeaa ja sameuslukema oli kaksinkertainen talveen 2010 verrattuna. Happipitoisuus oli hyvä, ravinnepitoisuudet ilmensivät voimakkaan rehevää vettä. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Kirkkonummen koilliskulmassa olevan Hauklammen näkösyvyys oli metrin. Happipitoisuus oli hyvä. Vesi oli hapanta ja väriltään erittäin ruskeaa, humuspitoisuutta mittaava kemiallinen hapenkulutus oli korkea. Ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää tai korkeintaan keskinkertaista rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Hepari Juusjärvi Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan matalan Heparin näyte otettiin järven itäosasta, jossa näkösyvyys oli 90 cm. Veden happipitoisuus oli tyydyttävä. Vesi oli melko ruskeaa ja ravinnepitoisuudet olivat suuret ilmentäen rehevyyttä. Pintaveden kokonaistyppipitoisuus oli tutkituista järvistä suurin. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kunnan keskivaiheilla olevan Juusjärven näkösyvyys oli metrin. Kymmenen metrin syvänteen koko vesimassan happipitoisuus oli hyvä. Pintaveden ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Klemetti (Lemetti) Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan pienen, matalan Klemetin näkösyvyys oli 90 cm. Vesi oli ruskeaa ja vaikka veden sameuslukema oli pieni, oli se lähes kolminkertainen talveen 2010 verrattuna. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuuksista typpi ilmensi keskinkertaista ja fosfori lievää rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kurkisto Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan Kurkiston näkösyvyys oli 1,3 m. Happipitoisuus oli pintavedessä hyvä, pohjan lähellä heikentynyt. Pintaveden ravinnepitoisuudet kuvasivat lievää tai keskinkertaista rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Lamminjärvi Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan matalan Lamminjärven näkösyvyys oli 70 cm. Veden väriluku oli tutkituista järvistä suurin, myös humuspitoisuudesta kertova kemiallinen hapenkulutus oli suuri. Happitilanne oli pintavedessä hyvä ja pohjankin tuntumassa tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet kuvasivat rehevää ravinnetasoa. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Lapinkylnjärvi Kunnan keskivaiheilla olevan maksimisyvyydeltään parimetrisen Lapinkylänjärven näkösyvyys oli 90 cm. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet, erityisesti fosfori, ilmensivät rehevyyttä. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita.

6 6 Loojärvi Kirkkonummen ja Espoon rajalla sijaitsevan Loojärven näkösyvyys oli 50 cm. Vesi oli erittäin ruskeaa. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Hyvästä happipitoisuudesta huolimatta ravinteita näytti liukenevan pohjasedimentistä takaisin veteen. Loojärven pohjan läheisen veden rautapitoisuuskin oli tutkituista järvistä suurin. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Meikojärvi Kirkkonummen lounaisosassa olevan karun kirkasvetisen Meikojärven näkösyvyys oli 2,6 m. Happipitoisuus oli hyvä. PH:n muutoksiin vaikuttava puskurikyky oli heikko ja ph melko alhainen. Ravinteista erityisesti fosforipitoisuus oli erittäin pieni, pienin tutkituista järvistä. Samoin myös rautapitoisuus oli pieni. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Molnträsk (Pilvijärvi) Kirkkonummen eteläosassa olevan pienen Molnträskin näkösyvyys oli 40 cm, vesi oli hapanta ja voimakkaan ruskeaa. Syvänteen happipitoisuus oli pinnassa melko hyvä, pohjan tuntumassa heikentynyt. Veden ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Perälänjärvi Aivan Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan matalan Perälänjärven näkösyvyys oli 40 cm. Veden happipitoisuus oli hyvä. Vesi oli hapanta ja poikkeuksellisen ruskeaa, väriluku 200 oli tutkituista järvistä suurin. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Petäjärvi Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan Petäjärven näkösyvyys oli järven itäosassa 40 cm. Vesi oli erittäin ruskeaa. Happipitoisuus oli heikko pohjan tuntumassa eikä hyvä pintavedessäkään. Ravinnepitoisuudet ilmensivät sekä itäosassa että Alhonsuon altaiden edustalla voimakasta rehevyyttä; fosforipitoisuudet olivat tutkituista järvistä suurimmat. Ravinteita näytti liukenevan myös pohjasedimentistä takaisin veteen. Näytteessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Stora Lonnoks Kirkkonummen ja Siuntion rajan tuntumassa olevan matalan Strora Lonoks-järven näkösyvyys oli 0,5 m. Vesi oli voimakkaan ruskeaa. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät selvää rehevyyttä. Näytteessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Storträsk Kirkkonummen länsiosassa olevan Storträskin näkösyvyys oli 60 cm. Vesi oli melko ruskeaa ja sameuslukema oli lähes kolminkertainen vuoden 2010 talveen verrattuna. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät keskinkertaista rehevyyttä. Hyvästä happitilanteesta huolimatta näytti siltä, että pohjasta liukeni ravinteita veteen. Myös pohjan läheisen veden rautapitoisuus oli suuri, lähes kolminkertainen talveen 2010 verrattuna. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita.

7 7 Särkijärvi Tampaja Vitträsk Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan Särkijärven näkösyvyys oli 1,8 m. Veden sameuslukema oli pieni, mutta kuitenkin jonkin verran suurempi kuin talvella Happipitoisuus oli hyvä. Pohjasedimentistä liukenevien aineiden määrä ei ollut merkittävä. Pintaveden ravinnepitoisuudet ilmensivät niukahkoa ravinnetasoa. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan Tampajan näkösyvyys oli 2 m. Happipitoisuus oli hyvä 10 metriin saakka ja tyydyttävä vielä 13,5 metrin syvyydessäkin. Ravinnepitoisuudet ilmensivät vähäravinteisuutta. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kunnan keskiosassa sijaitsevan suuren maksimisyvyydeltään 21-metrisen Vitträskin vesi oli kirkasta ja lähes väritöntä, näkösyvyys oli mitatuista järvistä suurin, 3,8 m. Happipitoisuus oli pintavedessä hyvä ja pysyi tyydyttävänä alimpaan 20 metrin mittaussyvyyteen saakka. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat pienet. Pohjasta näytti kuitenkin liukenevan ravinteita veteen. Vitträskin vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Eeva Ranta Vesistötutkija p eeva.ranta@vesiensuojelu.fi Liitteet: Kartta Analyysituloskaavakkeet (4 kpl) Tiedoksi: Uudenmaan ELY-keskus (s-posti) Erkki Santala/Tampajan-Särkijärven vsy (s-posti) Antti Sarkio, Sjökullan kalastuskunta (s-posti) Jussi Lagerblom, Loojärvi (s-posti)

8

9 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / DJUPSTRÖ Djupström, luoteisosa 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 10 cm; Jää 2 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,0 4, ,9 0,43 6, ,0 4, KIJA / FINNTRÄS Finnträsk, pohjoisosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 50 cm; Jää 17 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,3 11, ,2 0,21 6, ,2 7, KIJA / HAAPAJÄR Haapajärvi, keskiosa 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 45 cm; Jää 16 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,4 7, ,6 0,40 6, KIJA / HAUKLAM Hauklampi, keskiosa 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 35 cm; Jää 16 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 9,7 69 3,6 9,9 0,16 6, ,2 4, KIJA / HEPARI Hepari, itäosa 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 50 cm; Jää 18 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,0 6, ,5 0,45 6, KIJA / JUUSJÄRV Juusjärvi, itäosa 2 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 35 cm; Jää 16 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,7 12,9 90 9,2 7,1 0,23 7,0 30 4, ,9 9, * = Akkreditoitu menetelmä

10 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / KLEMETTI Klemetti, keskiosa 1 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 35 cm; Jää 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,6 8,6 62 2,7 7,5 0,16 6, KIJA / KURKISTO Kurkist, keskiosa 1 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 51 cm; Jää 16 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 11,3 80 2,3 6,0 0,24 6,9 20 4, ,6 2, KIJA / LAMMINJÄ Lamminjärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 50 cm; Jää 18 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,9 8,6 60 8,4 10,8 0,29 6, ,4 4, KIJA / LAPINKYL Lapinkylänjärvi, Lappböleträsket 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 49 cm; Jää 20 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,5 9, ,6 0,26 6,5 80 7, KIJA / LOOJÄRVI Loojärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 51 cm; Jää 19 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 12, ,9 0,33 6, ,5 7, KIJA / MEIKO Meikojärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 45 cm; Jää 17 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 1,3 12,4 88 0,25 2,8 0,047 6,4 20 5, ,6 6, * = Akkreditoitu menetelmä

11 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / MOLNTRÄS Molnträsk (Pilvijärv), keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 35 cm; Jää 13 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,7 9, ,7 0,15 6, ,6 3, KIJA / PERÄLÄNJ Perälänjärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 30 cm; Jää 15 cm; Klo 12:21; Näytt.ottaja amu,jv; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 1,0 6,7 47 7,5 9,2 0,32 6, KIJA / PETÄ3 Petäjärvi, Alhonsuon altaiden edusta Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; KIJA / PETÄ4 Petäjärvi, itäosa 4 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 52 cm; Jää 16 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,6 4, ,7 0,37 6, ,3 0, KIJA / STLONOKS Stora Lonoks, keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 35 cm; Jää 21 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,5 6, ,6 0,44 6, KIJA / STORTRÄ Storträsk, keskiosa 1 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 56 cm; Jää 15 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,7 11, ,1 0,25 7, ,8 8, * = Akkreditoitu menetelmä

12 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / SÄRKIJÄR Särkijärvi, itäosa 1 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 30 cm; Jää 18 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,5 10,6 76 1,5 4,4 0,17 6,7 30 5, ,8 8, , ,9 7, KIJA / TAMPAJA Tampaja, Hemstrand 2 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 30 cm; Jää 17 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,0 12,4 87 0,47 6,0 0,19 7,0 30 5, , ,3 11, ,6 10, ,7 10, ,8 8, ,1 4, KIJA / VITTRÄSK Vitträsk, keskiosa 1 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 51 cm; Jää 16 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,0 12,8 90 0,66 6,3 0,22 7,1 5 2, ,0 5, * = Akkreditoitu menetelmä