Maaseutuohjelman viestintäkysely. syyskuu 2015

Transkriptio

1 Maaseutuohjelman viestintäkysely syyskuu 2015 Sivu

2 Yleistä viestintäkyselystä Syyskuussa 2015 toteutetussa kyselyssä arvioitiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista viestintää sekä valtakunnalliseen viestintään liittyviä toiveita Kyselyssä selvitettiin muun muassa viestinnän resursointia, suunnittelua sekä käytössä olevia välineitä Kyselyn avulla tuotetaan tietoa ja välineitä maaseutuohjelman viestintäverkoston toiminnan tukemiseen. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

3 Kyselyyn vastanneet Kysely kohdennettiin ELY-keskusten ja Leader-ryhmien viestintävastaaville, viestintähankkeen edustajille sekä muille maaseutuohjelman viestintäyhdyshenkilöille Vastaajia yhteensä 37 kpl 33% 58% 6% 3%

4 Henkilöstöresurssin vähyys huolestuttaa Maaseutuohjelman viestintää toteutetaan pitkälti joko oman työn ohella - Työntekijät vastaavat kaikki viestinnästä oman työnsä ohella, minkä ehtivät. - Allekirjoittanut on viestintäyhdyshenkilö, joka hoitaa OTOna yhdessä muiden kanssa alueellista viestintää. Koko ELYn tiedottaja ei juuri ehdi tekemään maaseutuohjelman viestintää. - Kaikki tekevät viestintää oman työnsä ohella - Pitäisi olla mahdollista palkata ihminen erikseen viestintään ainakin aika ajoin, koska erilaista viestintää ja esitteiden/julkaisujen tekemistä kyllä riittäisi. Viestintähankkeet tärkeä voimavara - Neljän Leader-ryhmän yhteinen viestintähanke on jätetty vireille, tiedottaja tai viestijä palkataan kun siihen saadaan päätös - Ei ole päätoimisia, vaan tehdään muiden töiden ohella silloin kun ehditään. Jos viestintähanke saadaan käyntiin, niin sitten tulee asiantuntijaresurssi viestintään - Ohjelmakaudella jokainen hoiti Leader-ryhmän viestintää oman työnsä ohella ja vastasi sen tasosta itse. Ohjelmakaudella tavoitteena on saada maakuntaan 1-2 tiedottajaa vastaamaan Leader-ryhmien viestinnästä (mukana ehkä myös ELY-keskus).

5 Budjetit pieniä tai viestintähankkeen budjetista riippuvaisia 26% 6% 6% 6% 0% 23% 34% - Toimintarahan budjettiin on budjetoitu vähän (ei ole varaa enempään), jää reilusti alle Budjetti koostuu käytännössä lähes kokonaan viestintähankkeen hankerahoituksesta. Lisäksi käytetään pienessä määrin maaseuturahaston teknistä apua. - Viestintään pitää budjetoida rahaa. Jos ei panosta edes jollain tavoin viestintään, ei kohta tarvitse tehdä mitään muutakaan

6 Reilulla puolella vastaajista viestintäsuunnitelma työn tukena Onko maaseutuohjelman viestintään tehty organisaatiossasi vuosittainen operatiivinen viestintäsuunnitelma? (=esimerkiksi yhdelle vuodelle laadittu suunnitelma/vuosikello, joka sisältää tärkeimmät toimenpiteet, välineet, aikataulut ja mittarit) 54% 46%

7 Kohderyhmänä kaikki maaseudun asukkaat Maaseutuohjelman viestinnän kohderyhmät ovat hyvin laajat ja moninaiset - Maaseudun yritykset ja yhdistykset, kuntien virkamiehet ja päättäjät, muut kehittäjät. - Alueen asukkaat, yrittäjät, potentiaaliset hankehakijat. Yhteistyökumppanit (kunnat, kehittämisyhtiöt, kylätoimijat, yrittäjäyhdistykset). - Potentiaaliset hankehakijat (uudet), nykyiset hanketoimijat, mediaedustajat, kuntien ym. päättäjät sekä ihan tavalliset kuntalaiset (sekä vakituiset asukkaat, että vapaa-ajan asukkaat) Aika kirjava kohderyhmä siis :) - Yhteisöt ja yritykset. Maaseudun nuoret. Kansainväliset toimijat. Tulosten kertomista pidetään tärkeänä suurelle yleisölle - Tällä hetkellä tuen mahdolliset hakijat. Kunhan tuloksia saadaan, sitten suuri yleisökin - Pääkohderyhmä ovat maaseutuohjelman hyödynsaajat ja potentiaaliset hyödynsaajat. Heille pitää saada tieto ohjelman mahdollisuuksista. Toissijainen kohderyhmä on kaikki suomalaiset, koska he veronmaksajina maksavat kulut. Heillä on siis oikeus tietää, mitä julkisilla varoilla on tehty ja saatu aikaan

8 Kohderyhmien suuri kirjo ei tee viestinnästä helppoa Viestinnän kohdentamista pidetään kuitenkin tärkeänä - Viesti, tiedotteet yms. pitäisi aina hiukan miettiä kohderyhmän mukaan. Toisinaan voi olla järkevää kohdentaa viesti jollekin tietylle kohderyhmälle eikä aina laittaa samaa viestiä kaikille ja koko kohderyhmälle. Pitää myös tiedostaa, että meillä on erilaisia kohderyhmiä, millä on erilaiset tarpeet ja tieto itse asiasta. Osalle pitää asiat vääntää rautalangasta selkosuomella ja osa tietää jo perusjutut. - Alueella yli asukasta, vaikeaa tavoittaa ja tulla huomatuksi oikein missään kohderyhmässä. - Viestintää pitää tehdä erilailla erilaisiin kohderyhmiin. - Viestinnän ajoittaminen ja viestintätavan valinta haasteellisia. Sivu

9 Viestintävälineistä suora viestintä tärkein (1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä) Yhteensä Keskiarvo Internet-sivut 5% 0% 5% 19% 70% 37 4 Maksuton mediaviestintä (=tiedotteet ym.) Suora viestintä eri tilaisuuksissa (infotilaisuudet, rahoitusinfot, puheenvuorot seminaareissa) 3% 8% 16% 41% 32% % 0% 5% 30% 65% 37 5 Sähköposti 3% 3% 22% 38% 35% 37 4 Sähköinen uutiskirje 3% 16% 24% 46% 11% 37 3 Tiedotuslehti 3% 19% 24% 43% 11% 37 3 Sosiaalinen media Maksulliset lehtiilmoitukset, mainokset 8% 8% 8% 43% 32% % 32% 35% 19% 3% 37 3 Esitteet 0% 24% 30% 38% 8% 37 3 Radio 22% 27% 22% 30% 0% 37 3 Televisio 38% 27% 16% 19% 0% 37 2 Mobiilipalvelut 35% 14% 30% 16% 5% 37 2 Julkaisut ja raportit 16% 24% 35% 24% 0% 37 3 Yhteensä 11% 16% 21% 31% 21% 481 3

10 TOP 5 tärkeimmät viestintävälineet 1. Suora viestintä eri tilaisuuksissa (infotilaisuudet, rahoitusinfot, puheenvuorot seminaareissa) 2. Internet-sivut 3. Maksuton mediaviestintä (=tiedotteet ym.) 4. Sähköposti 5. Sosiaalinen media Sivu

11 Arvio viestintävälineiden tärkeydestä Viestintää on siirretty runsaasti sähköisiin kanaviin - Sähköiset välineet ovat nykypäivänä tärkeitä. Perinteiset viestintävälineet pitävät kuitenkin myös pintansa - Sellaiset viestintävälineet, joita ihmiset oikeasti käyttävät. Pelkät nuorison suosimat viestimet eivät riitä, vaan pitää olla myös perinteisempää viestintää ja markkinointia. Lehti-ilmoitukset paikallislehdissä; eikä vain yksi pieni ilmoitus, vaan useampi ja kunnon kokoinen. Ja kunnolliset päivitettävät nettisivut. Paikallista mediaa ja puskaradiota pidetään toimivina - Paikallisesti tärkeä on puskaradio ja hyvä yhteistyö paikallismedian kanssa. - Kumppaneiden kautta kulkeva "puskaradio" tuntuu joskus tavoittavan parhaiten! - "Vanhanaikaisuudestaan" huolimatta parhaat tulokset (=eniten yhteydenottoja) saadaan itse kirjoitettujen tiedotteiden ja artikkelien julkaisemisella alueemme paikallislehdissä. Facebookissa on kyllä helppo kerätä tykkäyksiä, mutta ne eivät näytä johtavan käytännön toimintaan. Viestintä vaatii myös jalkautumista asiakkaiden pariin - Tietoa pitää saada vietyä kentälle eli ihan kylille ja asukkaille ja tiloille asti. Henkilökohtainen myyntityö

12 Some-kanavista Facebook eniten käytössä 82% 52% 21% 0% 18% 18% 0% 6%

13 Sosiaalisen median käyttö koetaan kustannustehokkaaksi tavaksi viestiä Viestintää on siirretty runsaasti sähköisiin kanaviin - Erittäin tehokas viestintäkanava, jonka kautta on helppo mahdollisuus tavoittaa suuria massoja nopeasti. - Nykyaikaa. Tosin somessakin pitää hiukan miettiä mitä jakaa ja miten. Resursointi ja viestinnän kohdentaminen mietityttää myös somen osalta - Täytyisi olla myös joku, joka vastaa näiden kanavien käytöstä - Kannattaa toteuttaa hallitusti, itse tarkoitus se ei ole. Oleellista on tunnistaa se, mitä viestintäkanavia asiakkaamme käyttävät ja rakentaa some-viestintää sen mukaan. - On pohdittava, kenelle viestiä halutaan suunnata. on myös mietittävä, kuinka paljon resurssia on käytössä, koska tilit vaativat aktiivisuutta. Sen takia käytössämme olevat some-tilit ovat täydentäviä ajankohtaisviestinnän kanavia.

14 Valtakunnalliselta maaseutuohjelman viestinnältä odotetaan näkyvyyttä Valtakunnallisen viestinnän odotetaan keskittyvän nimenomaan suurempaan näkyvyyteen ja valtakunnallisiin tapahtumiin terävillä kärjillä varustettuna - Keskittyminen muutamaan tarkoin valittuun kärkeen. - Isolla näkyvyydellä esiin toteutettavia tempauksia ja kampanjoita, joiden avulla siellä taustalla päivittyy sitten kuva maaseudusta - Yhtenäistä ilmettä, koko Suomen kattavuutta.

15 Viestintämateriaalit työn tueksi Valmiit viestintämateriaalit nähdään tärkeänä tukena - Nykyistä selkeämmät esitteet eri tukimuodoista. - Ymmärrettävämpää ja selkokielisempää viestintää. - Yhteistä ilmettä, mainosmateriaalia (jaettavaa), selkeitä esitteitä - Koulutukset, ohjeet, markkinointimateriaali, oppaat, esitteet. Sivu

16 Koulutustoiveiden top 5 1. Sosiaalinen media 2. Viestinnän ja markkinoinnin mittaaminen 3. Viestinnän suunnittelu 4. Selkokieli 5. Maksuton mediaviestintä

17 Verkostoituminen tärkeää Hyvien käytäntöjen levittäminen eri toimijoiden välillä tärkeää myös viestinnässä - Valtakunnallinen verkostoituminen on tärkeää, jaetaan hyviä käytäntöjä yms. Koulutus on tärkeää ja alueille muutenkin työkaluja toteuttaa laadukasta viestintää. - Verkostoituminen ja kokemustenvaihto muiden maakuntien kanssa kaipaa valtakunnallista koordinaatiota. Nykyisten kuulumiskierrosten sijasta verkostossa voisi käyttää enemmän aikaa muutaman hyvän esimerkin/teeman käsittelyyn ja yhdessä ideointiin. Koulutusta ja neuvontaa ylipäätään. - Verkostoitumiseen ei tahdo kenelläkään olla aikaa, niin hyvää kuin se olisikin! Sivu

18 Muut terveiset Juuri näin! - Hyvä meininki! Muistetaan, että kaikki tehdään saman asian eteen töitä. Kun porukalla mennään ja yhdessä tehdään, niin kaikki onnistuu! Sivu

19 Lisätiedot maaseutuohjelman viestinnästä Eeva-Kaisa Kivistö, maa- ja metsätalousministeriö, p , etunimi.sukunimi(at)mmm.fi Riika Isola, Maaseutuvirasto, Maaseutuvirasto, p , etunimi.sukunimi(at)mavi.fi Sinikka Torssonen, Maaseutuverkostopalvelut, p etunimi.sukunimi(at)mavi.fi Pirjo Onikki, Maaseutuverkostopalvelut, p , etunimi.sukunimi(at)mavi.fi Sivu