Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus HE-luonnos ja valmistelun nykytila. Jukka Vanhanen Vero-osasto

Transkriptio

1 Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus HE-luonnos ja valmistelun nykytila Jukka Vanhanen

2 Taustaa Arvostamisperusteiden jälkeenjääneisyys Rakennusten (veropohja-osuus ¾) arvostamisperusteet ja rakennusluokat pohjautuvat 70-luvun rakentamiskustannuksiin ja käytäntöihin, toiminnallisiin ja laatuvaatimuksiin ja rakentamisen sääntelyyn. Uusia rakennustyyppejä tullut lisää. Arvoja päivitetty rakennuskustannusindeksin muutoksella (VM:n jälleenhankintaarvoasetus). Rakennusmaan arvostamisessa kuntakohtaiset arviointiohjeet ja tonttihintakartat vuodelta Päivityksiä harvakseltaan, viimeinen laajempi päivitys 2005/2006 kasvukeskuksissa ja kehyskunnissa. Rakennustyyppien verotusarvot eivät perustellussa suhteessa toisiinsa ja rakentamiskustannuksiin. Maapohjan alueellisia hintaeroja ei riittävästi huomioida. -> epätasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Kunnille ei riittävää taloudellista kannustinta infrainvestointeihin eikä kiinteistötietojen päivittämiseen. 2

3 Tavoitteista Oikeudenmukaisuus ts. rakentamiskustannusten ja maapohjan hintakehityksen parempi huomioiminen Tutkimukseen perustuvat objektiivisesti määräytyvät verotusarvot: Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos Hallinnollisesti kustannustehokas massamenettelyyn soveltuva menetelmä Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia ja olemassa olevia rekistereitä ja tietolähteitä Ajantasaisuus: vuosittain päivittyvät hinnat Selkeä ja ymmärrettävä arvostamisjärjestelmä Rakennusten verotusarvoperusteiden yksinkertaistaminen: perusteina ikä, pinta-ala/tilavuus, rakennusluokka ja sijainti. Läpinäkyvyyden lisääminen parantaa veron hyväksyttävyyttä 3

4 HE-luonnos, rakennusten arvostaminen Perusteena edelleen rakentamiskustannukset. Jälleenhankinta-arvosta uudishintaan perusarvo on 70 % käyttötarkoitukseltaan vastaavien rakennusten ja rakennelmien verovuoden rakentamismääräysten ja käytäntöjen mukaisista keskimääräisistä alueellisista rakentamiskustannuksista. Käyttötarkoitus -> Tilastokeskuksen kansallinen rakennusluokitus Luokkia 110 nykyisen 30 sijasta. Erot alueellisissa rakentamiskustannuksissa huomioidaan sijaintokertoimella (1,00 - ~ 0,79), 6 hintaluokkaa. Perusarvon perusteena olevat yksikköarvot /m2 tai m3 määritetään VM:n asetuksella Tilastokeskuksen tuottaman hinta-aineiston perustella. Hintaluokkia noin 30. 4

5 Varovaisuusperiaate: yksikköarvo = 70 % Tilastokeskuksen tuottamasta arvosta Luonnosta VMA:ksi Rakennuksen perusarvon laskentaperusteena käytettävät yksikköarvojen hintaluokat ovat seuraavat. Hintaluokka Yksikköarvo 1 X euroa / m2. 30 Y euroa / m2 Rakennusten käyttötarkoituskohtaiset yksikköarvot ovat seuraavat: Käyttötarkoitus Tilastokeskuksen koodi Yksikköarvo Asuinpientalot Yhden asunnon talot 0110 x euroa / m2 Asuinkerrostalot Asuinkerrostalot 0121 x euroa / m2 jne 5

6 Sijaintikertoimet ovat seuraavat: Kunta Sijaintikerroin Alajärvi [0,79] Alavieska [0,79] jne Ikäalennukset: rakennusmateriaalin huomioon ottamisesta luovuttaisiin Asuinrakennukset kivinen 1 % -> 1,25 % = puinen Toimisto ym. puinen 1,25 % -> 1 % = kivinen Myymälä, tehdas varasto ym. Puinen 5 % -> 4 % Ikäalennusten uudelleen määrittelyyn tarve mm. uudet rakennusluokat huomioon ottaen. Tutkimustiedon puuttuessa HE:ssä ei ehdotuksia. Peruskorjausten huomioon ottamisesta luovutaan 6

7 Maa- ja metsätalouden tuotantorakennukset Arvostamisessa tuloverotuksen poistamatta olevasta hankintamenosta samaan arvostamisperusteisiin kuin muilla Vanhat (HE-luonnos = rakentaminen aloitettu ennen 2020) nykyjärjestelmän mukaan kaavamaistettuna -> 10 % laskennallinen poisto, enintään euron hankintameno poistetaan kerralla 7

8 Veroprosentit: HE 2019 syksyllä Arvostamisuudistus nostaisi verotusarvot tasoltaan karkeasti 2-kertaisiksi -> veroprosenttien vaihteluvälit vastaavasti tarkistettava. Veroprosentit määritettävissä vasta kun veropohja on riittävästi tiedossa, joten toteutettava eri esityksellä 2019 seuraavan hallituksen aikana. Maapohjan kiinteistöveroprosentin eriyttäminen. HE-luonnoksen vahva suositus: veroprosenttien vaihteluvälien määrittelyssä kunnille jätettäisiin riittävä liikkumavara siten, ettei arvostamisuudistus itsessään johtaisi verotuksen tason kiristymiseen kunnan sitä tahtomatta 8

9 Vaikka veroprosentit asetettaisiin tuottoneutraalisti, verotusarvojen suhteellisten muutosten erot johtavat verotaakan siirtymiseen kiinteistönomistajien kesken. -> Siirtymävaiheessa veron kohtuutonta nousua rajoittava jarrusääntö: veroa ei maksuunpantaisi siltä osin kuin vero nousee enemmän kuin x euroa ja samalla enemmän kuin y prosenttia Syksyn 2019 HE:ssä myös eräitä toimenpiteitä arvostamisperusteiden muutoksista aiheutuvien verotukseen liittyvien heijastusvaikutusten torjumiseksi. 9

10 Lausuntopalaute ja uudistuksen tulevaisuus Arvostamisuudistus sai yleistä kannatusta: kantansa ilmaisseista 21 kannatti, vain 1 vastusti uudistamista ylipäätään. Monilla kannattaneista omia varaumiaan. 39 lausunnonantajasta 16 piti ehdotettua vaiheistusta vaihtelevan vahvasti pulmallisena. Vaikutukset laskettavissa vasta uudistuksen toisessa vaiheessa. VM:n poliittinen linjaus lausuntopalautteen perusteella: Kiinteistöverouudistus lykkääntyy verotusarvoista ja veroprosenteista päätetään samanaikaisesti Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta uudistuksesta voidaan päättää yhdellä kertaa. 10

11 Kaksivaiheinen uudistus olisi mahdollistanut käyttöönoton jo vuonna 2020, sillä Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus olisivat saaneet pohjan uudelle arvostamisjärjestelmälle jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tämä aikataulu olisi sopinut yhteen Verohallinnon järjestelmäuudistuksen kanssa. Kun uudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa, vaikutuksia kiinteistönomistajille voidaan tarkemmin arvioida. VM jatkaa uudistuksen valmistelua yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa. Uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Päätökset asiasta tehdään seuraavan vaalikauden aikana. 11

12 Jatkovalmistelu HE keväällä Uudistuksen lykkääminen antaa mahdollisuuden laatia asianmukaiset vaikutusarviot. Samoin avautuu mahdollisuuksia ikäalennusten uudelleen määrittelyn edellyttämälle tutkimus- ja selvittelytyölle. Jarrusäännön tarve ja yksityiskohdat paremmin arviotavissa. Lykkäys tarjoaa parempia valmiuksia Tilastokeskuksen rakennusluokituksen käyttöönotolle kuntien rakennusvalvonnassa ja VRK:ssa. Vahvassa harkinnassa on verotuksessa sovellettavan rakennusluokan kytkeminen lakisääteisesti suoraan Tilastokeskuksen rakennusluokitukseen, sen sijasta että viittattaisiin VTJ:ään rekisteröityy käyttötarkoitukseen. Rakennusluokituksen käyttöönotto VTJ:ssä tärkeää. 12

13 Vaikutusarviointi pähkinänkuoressa Ajan salliessa case study vaikutusarvioiden periaatteista Livenä paikan päällä. KIITOS 13