Seutustrategian arviointi. Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja

Transkriptio

1 Seutustrategian arviointi Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja

2 Työpajan alustus (20 min) ja toteutus (60 min) Seutustrategia 2020 Keskeinen sisältö Arviointikysymykset (= työpajakysymykset) Näkemyksiä seutustrategian toteutumisesta Kunnallishallitukset 2015 Asiantuntijaryhmät 2015 Muita seutuyhteistyötä koskevia arviointia Arosen/Kuntaliitto arviointi seutuyhteistyön tuloksellisuudesta 2012 Kaupunkiseutujen MAL-yhteistyön tila 2015 Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion tehtävät tulevaisuudessa Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpajan toteutus

3 Seutustrategia

4 Seutustrategian laadinnan lähtökohdat 2010 Seututason merkitys kansallisesti kasvussa Itsenäisten, vahvojen peruskuntien kannatus Kuntien omat tavoitteet yhteistyölle yleisiä Hyvät kokemukset yhteistyöstä Jatketaan 2005 hyväksytyn strategian teemoilla 4 megatrendiä Globalisaatio ja kilpailu Demografinen muutos ja huoltosuhde Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia Kaupungistuminen ja seutuistuminen

5 Yhteistyöteemat ja päämäärät 1. Elinkeinot ja osaaminen: Päämääränä on vahvistaa kaupunkiseudun kansainvälistä ja kansallista vetovoiman sekä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. 2. Palveluyhteistyö: Päämääränä on tarjota asiakkaiden tarpeiden mukaiset ja kustannustehokkaat palvelut sekä mahdollistaa valinnanvapaus asioimisessa. 3. Maankäyttö, asuminen ja liikenne: Päämääränä on hillitä ilmastonmuutosta, varmistaa kestävä kasvu, taloudellinen yhdyskuntarakenne sekä arjen sujuvuus

6 Keskeiset viestit 1. Yhteistyötä tulee syventää seudun kilpailukyvyn varmistamiseksi! 2. Parantunut luottamus on kanavoitava tuloksiin, kuntalaisille ja muille sidosryhmille tarjottaviin hyötyihin! 3. Rakennesuunnitelman ja mal-aiesopimuksen toimeenpano on varmistettava! 4. Palveluyhteistyön tahotilaa on selkeytettävä! 5. Kuntien roolia yhteistyön jalkauttamisessa on lisättävä!

7 Näkemyksiä seutustrategian toteutumisesta: Kunnallishallitusten jäsenten arviot

8 Vastaajien taustatiedot 43/105 kutsutuista vastasi kyselyyn, vastausprosentti 41 (hyvä vastausprosentti) Minkä kunnan näkökulmasta vastaat kyselyyn? Kuinka hyvin tunnet yhteistyön tavoitteet ja tulokset? (keskiarvo 3,9) Ylöjärvi Lempäälä Pirkkala Orivesi Tampere Kangasala Vesilahti Nokia vastaajat vastaukset

9 Palveluyhteistyö Kuntalaiset voivat hakea päivähoitopaikkaa koko seudun alueelta 4,0 Kirjasto ja kansalaisopisto palvelevat kuntalaisia seudullisesti: selvitykset seutuopistosta ja seutukirjastosta ovat johtaneet toimenpiteisiin 3,8 Päätökset päivähoitopalvelujen yhteistyön tiivistämisestä on tehty 3,8 Perusterveydenhuollon palvelut ovat avoimia yli kuntarajojen ja erikoissairaanhoidon tilaajayhteistyö kuntien kesken on syventynyt 3,5 Perusopetuksessa on käytössä seudullinen opetussuunnitelma 3,4 Kunnat suunnittelevat ja toteuttavat raja-alueiden palveluverkkoratkaisut yhteistyössä 3,0 Peruskouluverkko on optimaalisessa käytössä erityisesti kuntien raja-alueilla 2,9 Yhteistyötä on syvennetty tilahallinnossa sekä käynnistetty uusilla alueilla kuten tietotuotannossa, ateria-, kiinteistö-, hankinta-, henkilöstö- ja taloushallintopalveluissa Kuntien tietojärjestelmät toimivat yhteen ja tukevat palvelujen seudullista käyttöä, sähköisen asioinnin kehittämistä ja tietoyhteiskuntakehitystä 2,7 2,7 Erikoissairaanhoidon palvelujen kehitys on sopeutettu kuntien taloudellisiin voimavaroihin 2, keskiarvo (1=tavoite ei ole toteutunut lainkaan, 5= tavoite on toteutunut erinomaisesti)

10 Maankäyttö, asuminen ja liikenne -yhteistyö Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttö on lisääntynyt Suurista infrahankkeista, kuten keskuspuhdistamo, logistiikkakeskus ja hyötyjätelaitos, on tehty sijoittamispäätökset Kuntien energiatehokkuus on parantunut ja uusien energiamuotojen osuus kasvanut Liikennejärjestelmäsuunnitelman hankkeet ovat edenneet Maankäyttöyhteistyön syventämistä on selvitetty ja rakennesuunnitelman päivittäminen on käynnistetty MAL1-aiesopimuksen toimenpiteet on toteutettu kunnissa ja MAL2-sopimus on hyväksytty Kuntalaisia on aktivoitu ilmastotekoihin Yhdyskuntarakenne on eheytynyt ja täydennysrakentaminen on lisääntynyt 3,8 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 Kaupunkiseudun CO2-päästöt ovat vähentyneet Vuokra-asuminen ja erityisryhmien asuminen on jakautunut kuntien kesken aiempaa tasaisemmin Vesihuollon seudullisesta järjestämisestä on tehty päätökset Asuntotoimi palvelee kuntalaisia seudullisesti 2,5 2,5 2,9 2,9 Kaupunkiseudun saavutettavuus lentoliikenteellä on parantunut 2, keskiarvo (1=tavoite ei ole toteutunut lainkaan, 5= tavoite on toteutunut erinomaisesti)

11 Elinkeinot ja osaaminen -yhteistyö Kaupunkiseudun kansainvälinen tunnettuus on kasvanut 3,0 Yritysten syntymistä ja sijoittumista kaupunkiseudulle on aktiivisesti edistetty 3,0 Koulutuspoliittisilla ratkaisuilla on vahvistettu elinkeinojen toimintaedellytyksiä 3,0 Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö on tukenut kuntien menestymistä 2,8 Työpaikka-alueet on toteutettu rakennesuunnitelman mukaisesti ja kysyntää vastaavassa aikataulussa 2,8 Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu koulutuksen suuntautumisratkaisuilla ja työperusteisella maahanmuutolla 2,8 Elinkeinoelämän uusiutumista tukevaa toimintaympäristöä on edistetty 2, keskiarvo (1=tavoite ei ole toteutunut lainkaan, 5= tavoite on toteutunut erinomaisesti)

12 Seutuyhteistyön organisointi Kaupunkiseudun kuntayhtymä on ollut aktiivinen yhteistyökumppani 3,5 Seutuyhteistyön näkyvyys ja poliittisten päättäjien osallistaminen ovat lisääntyneet 3,4 Seutuyhteistyön toimivuus ja vaikuttavuus on arvioitu vuoden 2012 loppuun mennessä. Tarvittavat omistajapoliittiset linjaukset on tehty 3,1 Kaupunkiseudun vaikuttaminen kansallisella tasolla on lisääntynyt ja edunvalvonnan työnjako kehittynyt 3,0 Kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö on ollut aktiivinen yhteistyökumppani 2, keskiarvo (1=tavoite ei ole toteutunut lainkaan, 5= tavoite on toteutunut erinomaisesti)

13 Seutustrategian linjaukset pääosin ajankohtaisia Linjaukset koetaan edelleen pääosin ajankohtaisiksi Päivitystarpeita syntyy hallintomallin ja toimintaympäristön muutoksista. Tärkeimpinä muutostekijöinä pidetään itsehallintoalueiden muotoutumista, sote-uudistusta, väestökehitystä, kansainvälistymistä ja digitalisaatiota Muutoksiin tulee reagoida strategian päivittämisellä Kysyttäessä mitä seutustrategian tulisi erityisesti ohjata seuraavan viiden vuoden aikana (2020), vastaukset hajaantuivat paljon. Eniten ääniä saivat MAL-asiat (yhdyskuntarakenne, joukkoliikenne, raideliikenne- ja lentokenttäkysymykset) kuntien yhteistyö elinkeinot ja elinvoiman edellytykset

14 Seutustrategia edelleen tarpeellinen, seutuyhteistyölle tilausta Seutustrategiaa pidetään tarpeellisena työkaluna yhteistyön ohjaamisessa, sillä se tuo esiin seudun kehittämisen yhteisen tahtotilan vahvistaa seudun toimijoita sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti määrittää polun ja antaa raamit pitkän tähtäimen suunnittelulle pienentää kustannuksia, poistaa päällekkäisyyksiä ja parantaa asiantuntemusta Pidätkö seutustrategiaa tarpeellisena työkaluna yhteistyön ohjaamisessa? Seutustrategian tulisi olla hyvin suppea ja näin ollen strateginen Seutustrategian toteuttaminen vaatii nykyistä voimakkaampaa sitoutumista Seutuyhteistyötä kiiteltiin ja sen toivottiin jatkuvan Valmisteluun kaivattiin lisää osallistavia tapoja Vastauksissa peräänkuulutettiin kaikkien kuntien tasapuolisuutta 5,0% 7,5% 87,5% Kyllä Ei En osaa sano

15 Näkemyksiä seutustrategian toteutumisesta: Asiantuntijatyöryhmien arvio

16 Työryhmien näkemyksiä strategisten tavoitteiden onnistumisesta (taulukko)

17 KOKONAISARVIO TOTEUTUMISESTA Strategisia tavoitteita asetettiin yhteensä 35, joista kokonaan toteutui 19 (54 %). Pääosin toteutui 6 (17 %) tavoitetta. Toteutuminen jäi vähäiseksi 7 (20 %) tavoitteen osalta ja kokonaan jäi toteutumatta 3 (9 %) tavoitetta. => 70 %/30% Parhaiten toteutuivat maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteet 9 (69 %). Melko hyvin toteutuivat myös seutuyhteistyön yleisen kehittämisen tavoitteet 3 (60 %). Palveluyhteistyössä tavoitteet toteutuvat 50 %:sti ja heikoiten elinkeinojen ja osaamisen alueen tavoitteet 29 %.

18 Värien selitykset arviointitaulukossa = Tavoite on täysin toteutunut (Toimenpiteet ja päätökset on tehty, tavoite viety käytäntöön tmv.) = Tavoite on toteutumassa, mutta vielä kesken (Toimenpiteet ovat loppusuoralla ja valmistuminen on aikataulutettu) = Tavoitteen toteutuminen epävarmaa (Toimenpiteet ovat vasta käynnistyneet, lopputuloksesta tai valmistumisen aikataulusta ei ole käsitystä) = Tavoite ei ole toteutunut lainkaan (toimenpiteet eivät ole käynnistynyt, kunnat ovat päättäneet luopua tavoitteesta, tmv)

19 Maankäyttö, asuminen ja liikenne STRATEGISET TAVOITTEET Yhdyskuntarakenne eheytyy rakennesuunnitelman 2030 ja kuntakohtaisten toteuttamisohjelmien mukaisesti: taajamien lievealueiden rakentaminen vähenee ja tiivistävä rakentaminen lisääntyy. TOTEUTUMINEN Kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat tmv. laadittu ja seudullinen ohjelma osana rakennesuunnitelmaa. Hajarakentamisen periaatteet hyväksytty. Täydennysrakentaminen noussut keskiöön. MAL-aiesopimuksen mukaiset toimet on toteutettu kunnissa ja uusi sopimus on hyväksytty Jatkotoimenpiteet maankäyttöyhteistyön syventämiseksi selvitetään ja ne käynnistetään Laadittu MAL1- ja 2-aiesopimukset ja seurantaraportit. Toimenpidetavoitteet pääosin saavutettu. Vaikuttavuutta on arvioitu välillisesti osana aiesopimusten seurantaa. Sopimusmenettely on syventänyt yhteistyötä. Keskusteltu yhteisen yleiskaavatyön käynnistämisestä, päädytty rakennesuunnitelman päivittämiseen Seudun suurista infrahankkeista tehdään sijoittamispäätökset (keskuspuhdistamo, logistiikkakeskus ja hyötyjätelaitos) Keskuspuhdistamon ja hyötyjätelaitoksen sijainnit päätetty. Logistiikkakeskuksen suunnittelusta luovuttiin.

20 Maankäyttö, asuminen ja liikenne STRATEGISET TAVOITTEET Asuntotuotanto jakautuu kuntien kesken aiempaa tasaisemmin vuokra-asumisen ja erityisryhmien asumisen suhteen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti Asuntotoimi palvelee kuntalaisia seudullisesti ja on tehokkaasti organisoitu Liikennejärjestelmäsuunnitelman hankkeet etenevät Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttö lisääntyy TOTEUTUMINEN Kokonaistuotanto jäänyt hieman alle tavoitteiden. Suurta vuosittaista vaihtelua. Yhteisvastuullisuus vahvistunut. Taustatyötä tehtiin Ei valmiuksia seudullisen toimintamallin selvittämiseen. Hankkeiden suunnittelu on edennyt. Raitiotie ja lähijuna on huomioitu liikennepoliittisessa selonteossa. Joukkoliikennesuunnitelma sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma valmistuivat ja toteutus on käynnissä. Liikennetutkimuksen mukaan joukkoliikenteen ja kevytliikenteen käyttö on kasvussa. Kaupunkiseudun ulkoinen saavutettavuus lentoliikenteellä paranee Kuntien panostukset ovat toteutuneet (AiRRport-visio ja 2. terminaali, lentoliikenteen kehittämisprojekti). Lentoyhteydet ovat vähentyneet.

21 Maankäyttö, asuminen ja liikenne TAVOITTEET Kaupunkiseudun CO2-päästöt vähenevät Kuntien energiatehokkuus paranee ja uusien energiamuotojen osuus kasvaa TOTEUTUMINEN Seudullinen seurantamalli luotu. Toteutus ja 40 toimenpidettä käynnissä. Kunnat ovat toteuttaneet sopimuksiaan ja edenneet energiatehokkuustyössä. Kuntalaisia aktivoidaan ilmastotekoihin Lukuisia tiedotus-, kampanja- ja tapahtumatoimenpiteitä (energiansäästöviikko, autoton päivä, pyöräilijän viikko, rakentamisneuvonta) Vesihuollon seudullista järjestämistä koskevat päätökset on tehty Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy perustettu.

22 Palveluyhteistyö STRATEGISET TAVOITTEET Perusopetuksessa on seudullinen opetussuunnitelma. Peruskouluverkko on optimaalisessa käytössä erityisesti kuntien raja-alueilla TOTEUTUMINEN Seudullinen opetussuunnitelmatyö käynnissä. Raja-alueiden yhteistyökäytännöt kehittyneet ja yhteydenpito muuttunut säännöllisemmäksi. Kuntalaiset voivat hakea päivähoitopaikkaa koko seudun alueelta Selvitys ja päätökset yhteistyön tiivistämisestä päivähoitopalveluissa on tehty Hoitopaikkaa voi hakea seudullisesti. Palvelukokonaisuudesta ei ole ollut valmiutta tehdä selvitystyötä. Yhteistyön kohteina avoin haku ja yksityisen päivähoidon kehittäminen. Kirjasto ja kansalaisopisto palvelevat kuntalaisia seudullisesti: selvitykset seutuopistosta ja seutukirjastosta ovat johtaneet toimenpiteisiin Selvitykset tehty. Kirjastoyhteistyö ei edennyt, seutuopistoja syntyi kaksi (Pirkan Opisto, Tampereen seudun Työväenopisto) Koulutuspoliittisilla ratkaisuilla on vahvistettu elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja uudistumista. Ammatillisen koulutuksen fuusio (TAO ja Pirko) toteutettu (Tredu).

23 Palveluyhteistyö STRATEGISET TAVOITTEET Perusterveydenhuollon palvelut ovat avoimia yli kuntarajojen ja erikoissairaanhoidon tilaajayhteistyö kuntien kesken on syventynyt. Erikoissairaanhoidon palvelujen kehitys on sopeutettu kuntien taloudellisiin voimavaroihin Kunnat suunnittelevat ja toteuttavat rajaalueiden maankäyttö- ja palveluverkkoratkaisut yhteistyössä TOTEUTUMINEN Toteutunut osittain. Kunnilla on yhteiset käytännöt valinnanvapauden toteuttamisessa. Yhteistyö omistajaohjauksessa jämäköitynyt. Järjestämissuunnitelman seuranta kehittynyt. Esh:n kulujen kehitys ylittänyt kuntien tulokehityksen. Palveluverkon pääperiaatteet kuvattu. Organisoitua yhteistyötä Ojalan-Lamminrahkan ja Vuoreksen alueilla. Härmälän- Partolan alueella tilannekohtaista yhteistyötä. Kuntien tietojärjestelmät toimivat yhteen, tukevat palvelujen seudullista käyttöä, sähköisen asioinnin kehittämistä ja tietoyhteiskuntakehitystä kaupunkiseudulla. Ohjelma valmistunut. Toteutuksessa painottuu tek-ninen ympäristö, yhteydet ja arkkitehtuuri. Sähköinen asiointi etenee hitaasti. Yhteistyötä syvennetään tilahallinnossa sekä uusilla alueilla kuten tietotuotannossa, ateria-, kiinteistö-, hankinta-, henkilöstö- ja Yhteistyö uusilla alueilla käynnistynyt paikkatietotuotannossa.

24 Elinkeinot ja osaaminen STRATEGISET TAVOITTEET Työpaikka-alueet on toteutettu rakennesuunnitelman mukaisesti ja kysyntää vastaavassa aikataulussa Uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista kaupunkiseudulle on aktiivisesti edistetty Elinkeinoelämän innovatiivisuutta ja uusiutumista tukevaa toimintaympäristöä on edistetty Koulutuspoliittisilla ratkaisuilla on vahvistettu elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja uudistumista. Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyötä on suunnattu tukemaan kuntien menestymistä ja uudistumista TOTEUTUMINEN Hyvin toteutuneet: korkeakoulukampukset, Rusko, Lahdesjärvi, Marjamäki, CLX (Pirkkala), Pikonlinna ja Pitkäniemi.. Toteutuksessa viivästystä: Tarastenjärvi, Kolmenkulma. Palvelukokonaisuus helppo saavuttaa ( Ensimetrin kautta perustetut yritykset: 2010: 834 kpl, -11: 803, -12: 765, -13: 701, - 14: 669 Yrityskannan kokonaiskasvu 6% Sijoittumispalvelussa työnjako kuntien ja Tredean välillä selvä. Yritysalueet ajantasaisesti myynnissä kotimaassa ja kansainvälisesti. Ohjelmaperusteista kehittämistä (Oske, Luova Tampere, Avoin Tampere, INKA, 6AIKA) Avoimien innovaatioalustojen kehittämistä Yrityspalvelujen innovaatioseteliä selvitetty Tredu tiivistänyt yritysyhteistyötä Lentokentän koulutusinvestoinnit aloitettu Korkeakouluja hyödynnetään kunnissa hanke/tilannekohtaisesti. Tampere panostaa myös professuureihin.

25 Elinkeinot ja osaaminen STRATEGISET TAVOITTEET Kaupunkiseudun kansainvälinen tunnettuus on kasvanut TOTEUTUMINEN Kehitetty Tampere AllBright brändi ja otettu käyttöön modernit digitaaliset kanavat. Verkostoiduttu mm. Finpro/TeamFinland/Visit Finland, kv-lehdistöön ja matkanjärjestäjiin. Myyntiä vahvistettu; tapahtuma-, messu- ja kongressitoiminta kehittynyt merkittävästi Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu koulutuksen suuntautumisratkaisuilla ja työperusteisella maahanmuutolla Työvoiman maahanmuuttoa edistää alueellinen Talent Tampere verkostoyhteistyö. Toisen asteen aloituspaikkojen muutokset:

26 Seutuyhteistyön organisointi STRATEGISET TAVOITTEET Seutuyhteistyön näkyvyys ja poliittisten päättäjien osallistaminen lisääntyvät TOTEUTUMINEN Seutuasioiden hallinta kuntien hallituksissa parantunut. Kokoustiedotteet hyödynnetty. Seudulliset toimijat (Kuntayhtymä ja Tredea) ovat aktiivisia yhteistyökumppaneita ja työnjaon kehittäjä muiden aluekehitystoimijoiden suhteen Rakennesuunnitelman ja maakuntakaava tehty vuorovaikutteisesti. Lentoliikennettä kehitetään Tredean kanssa. Edunvalvonnan toimijat alueella organisoituneet. Kaupunkiseudun vaikuttaminen kansallisella tasolla lisääntyy ja edunvalvonnan työnjako toimijoiden kesken selkiytyy Kaupunkiseudun rajoja ja kuntayhteistyön jäsenpohjaa arvioidaan sovittujen kriteerien kautta Seutuyhteistyön toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä ja tehdään tarvittavat omistajapoliittiset linjaukset Seudulliset hallitusohjelmatavoitteet on laadittu. Edunvalvontatyö on suunnitelmallisempaa. Yhteistyökokoonpano on säilynyt muuttumattomana. Ulkoinen arviointi on tehty. Johtopäätökset: hyvin organisoitu ja tuloksellinen yhteistyö, jatko-odotuksina lisää tuloksia ja vaikuttavuutta.

27 Työryhmien näkemyksiä seutustrategian onnistumisesta ja päivittämistarpeesta (avoimet)

28 Miten seutustrategian toteuttaminen on onnistunut? Kunnat ovat sitoutuneita Rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen toteutukseen. Seutustrategian jalkauttaminen toimenpiteiksi erilaisten suunnitelmien kautta on onnistunut. Strategian toteutus on lisännyt seudullista ajattelua kunnissa. Oman kunnan toimenpiteet kytkeytyvät nyt seudulliseen kokonaisuuteen. Strategia on ohjannut kuntien kaavoitus- ja investointiohjelmia. Strategia on ohjannut työryhmien työskentelyä. Luottamuksen rakentuminen on ollut tärkein strateginen onnistuminen Luottamushenkilöiden osallistuminen strategian valmisteluun heijastuu sitoutumisessa. Eräiden tavoitteiden toteuttaminen olisi hyötynyt työryhmien selkeämmästä työnjaosta sekä toisaalta niiden yhteistyöstä.

29 Onko seutustrategia relevantti yhteistyön ohjaamiseksi? Miten toimintaympäristön muutos vaikuttaa? Seurattava itsehallintoalueiden vaikutusta kaavoitusjärjestelmään MAL on jatkossa yhä tärkeämpi elinvoimatekijä, poliitikkojen MALkiinnostus kasvaa. Seutustrategia voisi olla MAL ja E. Palveluverkon kehittämisen ja MAL-yhteyden tarve säilyy (MAL+P). Esim. joukkoliikenne tukee sote-palveluverkon saavutettavuutta. Infrapalvelut säilyvät kuntien tehtävinä joko omana tai ostopalveluna Visio sujuvasta arjesta ja vetovoimaisesta kaupunkiseudusta on edelleen ajankohtainen. Sote ei katoa avaruuteen, vaan se tulee integroida kuntien peruspalveluihin. Yhteistyön painopiste ennaltaehkäisyyn? Toimintaympäristön muutokset ovat jatkuvia ja nopeita. => Strategian tulisi olla ketterä.

30 Mihin strategiaa tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana (2020)? Ketä ja mitä sen tulisi ohjata? Mietittävä, sillä strategioilla on taipumus toteutua. Tähtäin kaksi valtuustokautta (vrt. Rasu +25 v, MAL-sopimus +4 v) Kovia ja selkeitä tavoitteita, jotta niiden eteen tehdään työtä ja säilytetään edelläkävijäasema. Seudullisesti merkittävien asioiden edistämistä, ei hankelistauksia Strategialla ohjattava myös kuntia: valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa alimmalle tasolle. Strategia on näkymistä ulospäin ja kaupunkiseudun erityisaseman perustelua. Strategian tulisi puhutella myös kuntalaisia. Strategiaan sisälle asuntotuotannon ja keskustojen kehittäminen, infrastruktuuripalvelut, digitalisaatio, kokeilukulttuuri ja älykkään kaupunkiseudun henki, vähähiilisyys, ilmastonmuutokseen varautuminen, työllisyyspalvelut ja kuntalaisosallistuminen.

31 Muita seutuyhteistyötä koskevia arviointeja

32 Muita seutuyhteistyötä käsitelleitä arvioita

33 Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyön arviointi 2012

34 Arvioinnin johtopäätökset ja yhteenveto Tampereen seutu on seutuyhteistyössään erittäin pitkällä. Seutuyhteistyö toimii kuntien päätöksenteon ehdoilla, mikä toisinaan aiheuttaa päätöksentekoprosessien pituutta tai tavoitteiden muuttamista. Seutuyhteistyö koetaan kuitenkin erittäin toimivaksi kuntien näkökulmasta, sen on koettu vahvistaneen luottamusta ja luoneen pohjaa tulevaan. Se on koettu investoinnin kaltaiseksi, jolloin sen arviointi nykytilan kustannushyöty -näkökulmasta koetaan merkityksettömäksi. Vaikka tähän asti toteutettu seutuyhteistyö investointina tulevaan koetaankin hyödyllisiksi, se ei tarkoita, että jatkossa voitaisiin toimia entiseen tapaan. Investoinnin on aika alkaa tuottaa lisääntyvässä määrin tuloksia. Arviointityöryhmä ehdottaa selvitystyön jatkamista kootun seutuhallinnon vaihtoehdon ja kuntarakennemuutosvaihtoehdon pohjalta niiden hyötyjä ja haittoja vertaillen. Vain näissä vaihtoehdoissa kyetään vastaamaan seudun tulevaisuuden haasteisiin. Kauko Aronen Seutufoorumissa

35 Kaupunkiseutujen MAL-yhteistyön tila 2015 Arviointi 2015, tilaajina Kuntaliitto, YM, LVM, VM. 11 kaupunkiseutua, ei Helsingin seutu. Asiantuntija-arviot nykytilasta ja vertailu kaupunkiseutusuunnitelmien arviointituloksiin 2008 ja Yleishuomiona nykytilasta kuntien välisen yhteistyön pysyminen samana tai heikentyminen PARAS-suunnittelun jälkeen. Poikkeuksina MAL-sopimusseudut, joilla yhteistyö parantunut, etenkin Tampere ja Oulu. Kohentuneen yhteistyön taustalla itse sopimukset sekä niiden seuranta. Kaikkien seutujen haasteina maapolitiikka ja hajarakentaminen sekä seutukokonaisuudesta muodostuvan yleisen edun omaksuminen yksittäisten etujen sijaan. Tampereen kaupunkiseudun sijoitukset arvioinneissa: 1. vuonna 2008, 2. vuonna 2009 ja 1. vuonna 2015 (yhdessä Oulun seudun kanssa) Maksimipistemäärästä Tampereen kaupunkiseutua pudottivat: Asuntotuotannon hallintamuodoista sopiminen, maapolitiikan periaatteista sopiminen edellisestä kuitenkin sovittu sekä aspol että rasu 2040, jälkimmäisestä rasu 2030 (päivitys valmisteilla) Koko työssäkäyntialueen huomioiminen yhteistyössä Hämeenkyrö ym.? Merkittävät kuntaliitokset

36 Uusi työnjako valtion, itsehallintoaluieden ja kuntien välillä

37 Lähde: Kuntaliiton valtuustoseminaari

38 Lähde: Kuntaliiton valtuustoseminaari

39 Lähde: Kuntaliiton valtuustoseminaari

40 Työpajat 1. Miten yhteistyön strategiset tavoitteet ovat toteutuneet? (missä on onnistuttu, missä ei ole onnistuttu) 2. Mitkä toimintaympäristön muutokset ovat keskeisiä seutuyhteistyön näkökulmasta? (kansainvälistyminen, kaupungistuminen, työllisyys, väestön ikääntyminen, elinkeinojen uudistuminen, talous, digitalisaatio, itsehallintoalueet, muut) 3. Tarvitaanko jatkossa seutustrategiaa? Jos tarvitaan mitä asioita sen tulisi ohjata? 4. Miten kuntien sitoutumista seutustrategiaan voidaan vahvistaa?