EU/EAKR Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus Hiihdon MM-2001 kisaorganisaatio Neopoli Oy. Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys.
|
|
- Julia Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EU/EAKR Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus Hiihdon MM-2001 kisaorganisaatio Neopoli Oy Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys Loppuraportti
2 2 Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys Loppuraportti Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tehdyt tutkimukset Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen tutkimus Kisaorganisaation toimenpiteet 5 3. Tutkimustulokset Kvalitatiiviset tulokset Kvantitatiiviset tulokset Materiaalivirtaselvitys tutkimusmenetelmänä Johtopäätökset 11 Liite 1 Liite 2 Käsitteitä ja lyhenteitä MIPS-laskentaperiaatteet Euroopan Unioni ja Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus ovat osallistuneet tämän hankkeen rahoitukseen
3 3 1. Johdanto Ympäristöasioiden hallinta on tullut osaksi urheilu- ja muiden suurtapahtumien järjestelyjä. Suurtapahtumiin liittyvät ympäristövaikutukset ovat hyvin eri tyyppisiä. Ympäristövaikutuksia aiheutuu mm. rakentamisesta, jätteiden muodostumisesta, liikenteestä ja painettavasta materiaalista. Ympäristöhallinnan kehittyessä on noussut esille tarve konkretisoida tietoa siitä, mitkä osat suurtapahtumien järjestelyissä aiheuttavat eniten haitallisia ympäristövaikutuksia sekä verrata toisiinsa eri tyyppisten toimintojen aiheuttamaa vaikutusta ympäristöön. Tämä on perusedellytys sille, että ympäristön kannalta olennaisimpiin seikkoihin pystytään kiinnittämään huomiota. Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys hankkeessa selvitettiin Lahdessa vuonna 2001 järjestettyjen hiihdon MM-kilpailujen aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta. Ekotehokkuus- tai materiaalivirtaselvitysmenetelmiä ei ole aikaisemmin missään sovellettu suurtapahtumiin. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka suurta oli Hiihdon 2001 MM-kilpailujen aiheuttama luonnonvarojen kulutus ja mitkä tapahtumajärjestelyjen osa-alueet aiheuttivat sitä eniten. YK:n Rion seurantakokous (UNGASS) esitti vuonna 1997, että teollisuusmaissa otettaisiin tavoitteeksi nostaa ekotehokkuus kymmenkertaiseksi seuraavien noin 50 vuoden aikana ( Factor 10 ). Vastaavanlaisia aloitteita on tehty EU:ssa ja OECD:ssa. Tällä selvityksellä hankittiin perustietoa suurtapahtumiin liittyvistä materiaalivirroista, jotta toimintaa pystytään konkretisoimaan ja kohdentamaan Factor 10 tavoitteen saavuttamiseksi. Suuratapahtuman materiaalivirtaselvitys-hankkeen tulokset on raportoitu kolmena erillisenä osana: - loppuraportti (12 sivua, julkinen) - tekninen raportti (31 sivua) - materiaalivirtataulukko (60 sivua). Tässä loppuraportissa esitetään tiivistetysti hankkeen lopputulokset sekä tuloksista tehdyt johtopäätökset. Teknisessä raportissa on esitetty yksityiskohtaisesti käytetyt tutkimusmenetelmät ja laskentaperiaatteet sekä esitetty kvantitatiivisen osuuden tulokset yksityiskohtaisesti. Materiaalivirtataulukko sisältää eritellyt kisoihin liittyvät materiaalivirrat ja on projektin kvalitatiivisen osan päätulos. Lisäksi materiaalivirtataulukko sisältää yksityiskohtaiset kvantitatiivisen osan laskelmat. Tekninen osa ja materiaalivirtataulukko sisältävät yksityiskohtaisia tietoja, jotka Hiihdon 2001 MM-kilpailujen yhteistyöyritykset ovat luovuttaneet tämän työn tekijälle ja joita ne pitävät liikesalaisuuksinaan. Tämän takia teknistä raporttia ja materiaalivirtataulukkoa ei julkaista Ekotehokkuuteen ja siihen liittyviin toimintoihin liittyy runsaasti erilaisia käsitteitä, joiden sisältö on usein epäselvä. Aihepiiriin liittyvien käsitteiden selityksiä ja lyhenteitä on koottu liitteeseen 1.
4 4 2. Tehdyt tutkimukset 2.1 Tutkimusmenetelmä 2.2 Kvalitatiivinen tutkimus 2.3 Kvantitatiivinen tutkimus Ekotehokkuus tarkoittaa luonnonvarojen käytön määrän suhdetta siitä saatavaan hyötyyn. Eli mitä vähemmän luonnonvaroja käytetään esim. tietyn palvelun tuottamiseksi, sitä ekotehokkaampaa toiminta on - ja päinvastoin. Luonnonvarojen kulutus indikoi tapahtuman ympäristövaikutuksia. Suurtapahtuman ekotehokkuuden ja tapahtuman aiheuttaman luonnonvarojen kulutuksen tutkimusmenetelmäksi valittiin materiaalivirta-analyysi. Materiaalivirta-analyysi (material intensity analysis, MAIA) on luvulla saksalaisessa Wuppertal-instituutissa kehitetty menetelmä erilaisten toimintojen, tuotteiden, palvelujen tai kansantalouksien kokonaisympäristökuormituksen arvioimiseksi. Materiaalivirta-analyysi tutkii toiminnan, tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi niiden koko elinkaaren aikana tarvittujen luonnonvarojen määrää. Taustaoletuksena on, että laskemalla kaikki toiminnan tai tuotteen aiheuttamat materiaalivirrat saadaan karkea, mutta laaja kokonaiskuva ympäristökuormituspotentiaalista. Tämä mahdollistaa eri tuotteiden, palvelujen tai toimintojen keskinäisen vertailun. Hiihdon 2001 MM-kilpailujen materiaalivirrat on hankkeessa selvitetty ensisijaisesti kvalitatiivisesti. Erilaisia tuotteita, toimintoja ja palveluja liittyy MM-hiihtojen kaltaiseen tapahtumaan niin paljon, ettei kaikkia materiaalivirtoja kyetä kvantitatiivisesti määrittämään. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa listattiin materiaalivirrat, jotka liittyvät Hiihdon 2001 MM-kilpailuihin. Kisajärjestelyihin liittyvät materiaalivirrat koottiin kisaorganisaation toimikuntakohtaisiin inventaariolistoihin. Inventaariolistojen sisällön perusteella laadittiin materiaalivirtataulukko, johon jäsenneltiin tapahtuman toiminnat ja kulutukset eri materiaalivirtojen mukaisesti. Materiaalivirtataulukon kokoamisessa päätietolähteinä käytettiin vuoden 2001 mm-hiihtoihin liittyneitä valmisteluvaiheen suunnitelmia ja laskelmia sekä tapahtumasta sen aikana ja jälkeenpäin kerättyjä tietoja. Lisäksi käytettiin hyväksi tietoa toiminnoista, jotka liittyivät edellisiin MM-hiihtoihin 1989, Salpausselän kisoihin 1999 ja MM-esikisoihin Tiedon keruussa Neopoli Oy teki yhteistyötä hiihdon 2001 MMkisaorganisaation, MM-hiihtojen yhteistyöyritysten, Lahden ammattikorkeakoulun, Wuppertal-instituutin, Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristösuojelutieteen laitoksen, Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskuksen sekä ekotehokkuusasiantuntija Michael Lettenmeierin kanssa. Materiaalivirtojen laadullisen listauksen jälkeen pyrittiin selvittämään kunkin materiaalivirran laajuus ja esittämään se numeerisesti. Tällöin saatiin tuotteeseen liittyvä suora materiaalivirta. Tämän jälkeen
5 5 2.4 Kisaorganisaation toimenpiteet 3. Tutkimustulokset 3.1 Kvalitatiiviset tulokset materiaalivirtojen tarkastelua laajennettiin välittömistä materiaaleista niiden valmistuksen, käytön ja hävittämisen aiheuttamiin piilovirtoihin eli ekologisiin selkäreppuihin. Piilovirrat selvitettiin käyttämällä pääosin Wuppertal-instituutissa laskettuja MI (Material Input) kertoimia. Tuotteeseen liittyvä luonnonvarojen kulutus kerrottiin materiaali-, tuote-, tuoteryhmä- tai palvelukohtaisella MI-kertoimella, jolloin tulona saatiin tuotteeseen liittyvät kokonaismateriaalivirrat. MI-laskennan periaatteet on esitetty liitteessä 2. Kisaorganisaatio edisti materiaalivirtaselvitystä omilla toimenpiteillään. Kisaorganisaation henkilöstö avusti sekä kisaorganisaation omien tietojen keruussa että yhteistyökumppaneilta saatavien tietojen hankkimisessa. Hankkeessa saatiin eriteltyä 2237 erilaista materiaalivirtaa, jotka liittyvät Hiihdon 2001 MM-kilpailujen järjestämiseen. Pääotsikoittain materiaalilitteroita on eritelty seuraavasti: Pääotsikko eriteltyjen materiaalilitteroiden lukumäärä, kpl Henkilöliikenne ennen kisoja 34 Koulutukset 20 Kansainvälinen liikenne 42 Lahden sisäinen liikenne 24 Muu kotimaan liikenne 34 Tavarakuljetukset 29 Sähkölaitteet 166 Muut koneet ja laitteet 43 Koneiden polttoaineet 6 Toimistotarvikkeet 223 Painotuotteet 131 Henkilökohtaiset varusteet, urheilijat ja toimitsijat Tilat 54 Yhteistyöyritysten materiaalit 9 Kilpailut 29 Ladut 12 32
6 6 Väliaikaiset rakenteet 156 Jätehuolto 32 Pysäköintijärjestelyt 16 Viralliset oheistapahtumat 55 TV- ja radioselostamot 171 Opasteet ja ulkomainokset 35 Kalusteet 154 Viranomaistoiminta 12 Kisaorganisaation toiminta 40 Ohjelmapalvelut 26 Ruokahuolto 124 Kilpailujen varusteet 30 Lisenssi- ym. myytävät tuotteet 92 Lääkintä ja doping 19 Siivous 39 Huolto ja kunnossapito 22 Energia 7 Polttoaineet 29 Osallistujat, järjestäjät ym. henkilökunta 290 Eriteltyjä materiaalivirtoja yhteensä Kvantitatiiviset tulokset Selvityksen yhteydessä Hiihdon 2001 MM-kilpailuista pystyttiin yksilöimään 2237 tapahtumaa, laitetta tms., jotka aiheuttavat materiaalin kulutusta. Karkeasti arvioiden on pystytty erittelemään noin 80 % suorista tapahtumaan liittyvistä materiaalivirtanimikkeistä. Yksityiskohtainen materiaalivirtataulukko sisältää yhteistyöyritysten liikesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja eikä se siksi ole julkinen. Taulukkoa voidaan esitellä tapauskohtaisesti. Kvantitatiiviset tutkimustulokset on esitetty yhteenvetotaulukoina. Taulukossa on esitetty pääotsikko, johon materiaalinkulutus liittyy sekä yhteenvetona niihin liittyvät suorat materiaalipanokset sekä kokonaismateriaalivirrat, johon sisältyvät myös tuotteen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamat materiaalivirrat. Yksityiskohtaiset laskentaperiaatteet ja tässä esitettyihin kokonaismateriaalivirtoihin liittyvät osamateriaalivirrat on esitetty teknisessä raportissa.
7 7 Rakenteet Rakenteissa on huomioitu uuden mäkikatsomon päämateriaalien aiheuttama luonnonvarojen kulutus. Tilapäisrakenteita kisoissa oli runsaasti. Näihin laskelmiin sisältyvät lähinnä TV-platformien rakenteet. Siirrettäviä tilapöisrakenteita ja niiden siirtoa ei ole laskettu. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Uusi mäkikatsomo massansiirtoja ei huomioitu Tilapäiset rakenteet Rakenteet yhteensä Liikenne Liikenteen laskemissa on laskettu taulukossa mainitut osuudet joukkueiden, kisaorganisaation ja yleisön liikenteestä. Kisoihin liittyvää tavaraliikennettä ei ole laskettu. henkilökilometriä materiaalivirta, MI, kg Joukkueiden lentoliikenne Huomioitu vain lentojen polttoaineen kulutus Joukkueiden bussiliikenne ajo-km Yleisön henkilöautoliikenne Kisaorganisaation liikenne Huomioitu vain polttoaineen kulutus Liikenne yhteensä Energia Energian osuus muodostuu urheilukeskuksen sähkön- ja lämmön kulutuksesta. Lisäksi on huomioitu pääosa urheilukeskuksessa käytetystä nestekaasusta. Energia Kulutus [kwh] Materiaalivirta, MI [kg] Sähkönkulutus urheilukeskuksessa ja kisakylässä helmikuun 2001 aikana Ravintolan kisasähkö Kaukolämmön kulutus urheilukeskuksessa ja kisakylässä helmikuun aikana Nestekaasu kg Energia yhteensä
8 8 Ruokahuolto Ruokahuollon osalta laskelmissa on huomioitu yleisön, toimitsijoiden ja joukkueiden kisa-alueella ja kisakylässä tarjotut ravntolapalvelut. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Ruoat Juomat Astiat Ruokahuolto yhteensä Painotuotteet Painotuotteissa on laskettu 22 kpl kisorganisaation painattamia tuotteita sekä paikallisen sanomalehden kisalitteet. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg ESS:n kisaliitteet Käsiohjelma Muut lasketut painotuotteet Painotuotteet yhteensä Kisojen juhlaraha Kisojen juhlarhaan liittyen on laskettu rahojen sisältämien metallien sekä Suomen jokaiseen kotitalouteen lähetetyn tarjouskirjeen ja rahan tilanneille lähetetyn vastaukirjeen aiheuttama luonnonvarojen kulutus. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Juhlarahatarjous ja vastaukset Rahojen metalli Juhlaraha yhteensä Jätehuolto Jätettä kertyi yhteensä noin kg, josta energiajätettä oli kg, kaatopaikkajätettä kg, biojätettä 7169 kg, paperia 163 kg, lasia 1320 kg, metallia 720 kg, ja pahvia 1125 kg. Näistä jätejakeista vain kaatopaikkajäte päätyi muuhun kuin hyötykäyttöön ja otetaan siten MIlaskennan periaatteiden mukaisesti huomioon luonnonvarojen kulutuksen laskennassa. Hyötykäytön aiheuttamat materiaalipanokset huomioidaan kierrätetyn materiaalin MI-kertoimissa. Jätteen kaatopaikkakäsittelyn aiheuttama materiaalivirta on kg.
9 9 Muut materiaalivirrat Muiden materiaalivirtojen aiheuttama luonnonvarojen kulutus muodostuu useista varsn pienistä eristä. Suurin yksittäinen erä oli kopiopaperi. Kisasuorituksiin on laskettu hyppyrimäkien materiaalin- ja energiankulutuksen aiheuttama luonnonvarojen kulutus ja otettu siitä huomioon Hiihdon 2001 MM-kilpailujen aikana hypättyjen mäkihyppyjen osuus koko hyppyrimäkien elinkaaren aikaista hypyistä. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Kalusteet Opasteet ja mainokset Lisenssituotteet yms Toimistotarvikkeet Kilpailusuoritukset hyppyä sis. vain mäkihypyn Henkilökohtaiset varusteet Siivous Yhteenveto Hiihdon 2001 MM-kilpailujen kvantitatiivisesti laskettu luonnonvarojen kulutuksen määrä on esitetty seuraavassa yhteenvetotaulukossa. Luonnonvarojen kulutuksen kvantitatiiviset laskelmat sisältävät arviolta % tapahtumaan liittyvästä kokonaismateriaalinkulutuksesta. Luonnonvarojen kokonaiskulutus on siten luokkaa miljoonaa kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Selvitysprosentti eri pääotsakkeiden alla ei poikkea toisistaan merkittävästi eli materiaalivirtojen suhteellinen osuus, joka on taulukossa esitetty on lähellä todellista jakaumaa. Poikkeuksen muodostanee kisojen juhlaraha, jonka materiaalikulutus muodostuu pääosin kahdesta suuresta osatekijästä, jotka molemmat on laskettu. Näin sen suhteellinen osuus on tässä noin kaksinkertainen todelliseen osuuteen verrattuna.
10 10 Taulukko. Hiihdon 2001 MM-kilpailujen kvantitatiivisesti laskettu luonnonvarojen kulutuksen määrä Materiaalivirta [kg] %-osuus Liikenne ,7 Rakenteet ,2 Juhlaraha ,9 Ruokahuolto ,5 Painotuotteet ,2 Energia ,4 Kilpailusuoritukset ,9 Toimistotarvikkeet ,0 Lisenssituotteet yms ,7 Jätehuolto ,6 Kalusteet ,5 Henkilökohtaiset varusteet ,2 Opasteet ja mainokset ,1 Siivous ,0 Materiaalivirrat yhteensä (lasketut) ,0 3.3 Materiaalivirtaselvitys tutkimusmenetelmänä Hiihdon 2001 MM-kilpailujen materiaalivirtojen selvittäminen oli tapahtuman laajuus huomioiden vaativa projekti. Materiaalivirtaselvitys tässä muodossaan ja tällaiseen kohteeseen sovellettuna on valtavan työläs prosessi, eikä sitä tällaisenaan voi suositella käytännön työkaluksi. Työtä on osaltaan vaikeuttanut myös materiaalivirtaselvitysmenetelmän kehittyminen juuri samanaikaisesti projektin kanssa, jolloin esim. tiettyjen olennaisten MI-kerrointen ja materiaalivirtojen laskuperiaatteiden selvitystyö on vielä meneillään. Kaikkien mahdollisten materiaalivirtojen ottaminen mukaan selvitystyöhön oli hankkeen kvalitatiivisen tulostavoitteen mukainen, mutta samalla olisi kannattanut selvästi rajata ne materiaalivirrat, jotka otettaisiin mukaan kvantitatiiviseen selvitykseen. Käytännössä tätä valintaa olisi voinut hyvin ohjata mm. olemassa olevien MI-kerrointen lista. Tulevaisuudessa ainakin menetelmää käyttämään aikovien tapahtumaorganisaatioiden kannattaa aloittaa materiaalivirtaselvityksen laatiminen päättämällä etukäteen keskeiset materiaalivirrat, joiden selvittämiseen jatkossa keskitytään. Olennaista on myös työryhmässä selvittää, millä tavoin eri tiedot on varmimmin mahdollista saada ja erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että tiedot saadaan laskelmiin soveltuvassa muodossa.
11 11 4. Johtopäätökset Suurtapahtuman materiaalivirtaselvityksessä pystyttiin yksilöimään 2237 erilaista osatekijää, joista aiheutui materiaalin kulutusta ja jotka liittyivät suoraan tai välillisesti Hiihdon MM 2001 tapahtumaan. Näiden osatekijöiden selvitysprosentiksi arvioitiin noin 80 %, jolloin kokonaismäärä olisi noin 3000 kappaletta. Eri osatekijöistä aiheutuneista materiaalivirroista pystyttiin kvantitatiivisesti laskemaan kg:n luonnonvarojen kulutus. Kvantitatiivisissa laskelmissa arvioidaan lasketun % luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta, jolloin suoraan Hiihdon 2001 MM-kilpailuihin liittyvä kokonaiskulutus olisi noin kg. Tapahtumaan liittynyt liikenne aiheutti kokonaismateriaalikulutuksesta yli 40 %, eli se on suurtapahtuman materiaalinkulutuksen kannalta selkeästi tärkein yksittäinen tekijä. Tapahtuma järjestettiin Lahden urheilukeskuksessa, johon ei tarvinnut rakentaa uuden mäkikatsomon lisäksi muita uusia pysyviä rakenteita. Silti rakenteista aiheutunut materiaalivirta oli lähes neljännes kisoihin liittyvistä kokonaismateriaalivirroista. Jos suurtapahtuman takia joudutaan rakentamaan merkittävästi uusia rakenteita ja infrastruktuuria, eikä niitä pystytä kisojen jälkeen merkittävästi hyödyntämään, rakenteet voivat aiheuttaa liikennettä suuremman materiaalivirran. Hiihdon 2001 MM-kilpailuja varten painettu juhlaraha aiheutti laskelmien mukaan noin 11 % tapahtuman materiaalinkulutuksesta. Tosin laskettu osuus kokonaiskulutuksesta on juhlarahan kohdalla todennäköisesti muita lohkoja suurempi, jolloin todellinen osuus lienee luokkaa 5 %. MM-hiihtoihin liittynyt ruokahuolto, ruoat ja juomat, aiheutti noin 9 % tapahtuman materiaalivirroista. Muita merkittäviä virtoja aiheuttaneita osatekijöitä olivat painotuotteet (6 %), energia (5 %) ja kilpailusuoritukset (2 %). Kilpailusuorituksissa on huomioitava, että pääosa niiden aiheuttamasta materiaalinkulutuksesta aiheutuu suorituspaikkojen rakentamiseen liittyvistä materiaalivirroista. Koska suorituspaikat ovat kuitenkin jatkuvassa käytössä, kisoihin liittyvä materiaalivirta pysyy suhteellisen alhaisena. Kisapaikalla näkyvästi esillä olevat materiaalit kuten kilpailijoiden ja toimitsijoiden henkilökohtaiset varusteet sekä opasteet ja mainokset ovat kisojen kokonaismateriaalikulutuksen kannalta vähäisiä. Ne vastaavat kisojen materiaalikulutuksesta vain muutamaa promillea. Tällä hankkeella selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti suurtapahtumaan liittyviä materiaalivirtoja ja niiden suuruutta. Toiminnot, joihin merkittäviä materiaalivirtoja liittyy saatiin suhteellisen hyvin esille. Suurimmat luonnonvarojen kulutusta aiheuttavat toiminnot ovat tapahtumaan liittynyt liikenne ja rakenteet. Materiaalivirtaselvitystä menetelmänä ei kuitenkaan suuren työmääränsä vuoksi voi suositella tässä laajuudessa käytännön työkaluksi kisajärjestäjille.
12 Liikenne, rakenteet, ruokahuolto, painotuotteet ja energia aiheuttavat selvityksen mukaan 84 % suurtapahtuman materiaalivirroista. Mikäli suurtapahtumien järjestäjät haluavat puuttua olennaisiin luonnonvarojen kulutusta aiheuttaviin tekijöihin, on puututtava näihin lohkoihin. Muiden tekijöiden huolellisellakaan järjestelyllä ei voida olennaisesti vähentää suurtapahtumasta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta. Myös yksitäisellä tekijällä joka ei suoraan liity tapahtuman järjestämiseen, kuten tässä tapahtumassa juhlarahalla, voi kuitenkin yksinään olla varsin merkittävä osuus kokonaismateriaalivirrasta. 12
Sata pientä vai kolme isoa tekoa?
Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotVapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana
Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Karoliina Luoto, Suomen Liikunta ja Urheilu Sini Veuro, Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike Suomen Teollisen Ekologian Seuran seminaari Materiaalivirrat ja kulutus
LisätiedotSähkölaiteMIPS. Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen. D-mat oy
SähkölaiteMIPS Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen D-mat oy Laskutoimitukset VILLE SALO ville.salo@saunalahti.fi +358 4 888 999 Menetelmä ja ohjaus
LisätiedotKodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?
Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa
LisätiedotKotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa
Kestävä kulutus kotitalouksien merkitys Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Teollisen ekologian seminaari Lahdessa 27.11.2007 Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen
LisätiedotKansantalouden materiaalivirrat 2015
Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotJätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy
Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotEkotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus
Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.
LisätiedotMineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi
Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotKulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa
Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotKustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet
Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle
LisätiedotMaatilojen energiankäyttö 17.11.2009
Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotBiathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS
Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178
LisätiedotKäyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen
SähkölaiteMIPS Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen Tässä raportissa tarkastellaan neljää eri kodinkonetta, joita käytetään viidellä eri maissa tuotetulla
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKansantalouden materiaalivirrat 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna
LisätiedotKiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)
Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC) Hannu Savolainen Tutkija, Suomen ympäristökeskus Kiertotalouden kirittäjät tuloksia kiertotaloushankkeista Suomessa 8.5.2019
LisätiedotRUKA NORDIC TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1
RUKA NORDIC 2016 -TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA 24.1.2017 A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1 Yleisökysely Ruka Nordic 2016 -tapahtuman yleisölle tehtiin haastattelututkimus,
LisätiedotENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi
ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
LisätiedotGreen Office -vuosiraportointikooste kevät 2014
1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotElinkaariajattelu autoalalla
Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,
LisätiedotEMS Light Nordic -seurantatyökalu
8 EMS Light Nordic EMS Light Nordic on helppokäyttöinen seurantatyökalu, jonka avulla yritys voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi energian kulutusta, jätemääriä sekä materiaaleihin liittyviä
LisätiedotTEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS
Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotJÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut
JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotYmpäristöohjelman toteuma 2015
Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotSähkökyselyn tulokset
Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKansantalouden materiaalivirrat 2014
Ympäristö ja luonnonvarat 2015 Kansantalouden materiaalivirrat 2014 Maanotto väheni vuonna 2014 Hiekan, soran ja muun kiviaineksen otto maaperästä rakennusaineeksi supistui 5-6 prosenttia vuonna 2014 edellisvuodesta.
LisätiedotKestävä kulutus ja kierrätys. Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu
Kestävä kulutus ja kierrätys Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu Kulutus Suomessa Suomalainen: Käyttää luonnonvaroja kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalainen keskimäärin Tuottaa
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotSuomen Teollisen Ekologian Foorumin seminaari Oulu 1.-2.12.2005 Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa
FINMIPS Liikenne Suomen Teollisen Suomen Teollisen Oulu 1. Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa FINMIPS Liikenne Uusia näkökulmia liikenteen ekotehokkuuteen Michael Lettenmeier Ekotehokkuuskonsultti
LisätiedotTyökalu WWF:n Green Office -vuosiraportointia varten (pohjatietoja indikaattoreista)
Olennaisena osana Green Office -ympäristöjärjestelmää on vuosittain keväisin suoritettava vuosiraportointi. Raportointia varten jokaisen organisaation on valittava vähintään kolme kulutustaan kuvaava muuttujaa,
LisätiedotEnergiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy
Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotElinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu Elinkaariraportti 20000 000 Elinkaarikustannuskertymä
LisätiedotRavintola-alan ympäristöasiat
Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteisen toiminnan jatkamisesta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 30.12.2004 No YS 1570 Dnro 0199Y0187 114 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteisen toiminnan jatkamisesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA TOIMINNAN SIJAINTI
LisätiedotFimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.
ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotKolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä
Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotVastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi
Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotEntä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus?
Elämä, jätteet ja EU Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan ympärisönsuojelupiiri ja Helsingin Työväenopisto, 21.5. 2007 Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus? Michael
LisätiedotKansantalouden materiaalivirrat 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Kansantalouden materiaalivirrat 2011 Suomen tavarantuonti on vientiä raskaampaa Suomi toi maailmalta viime vuonna liki 62 miljoonaa tonnia tavaraa. Viidennes tuodun tavaramäärän
LisätiedotMateriaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy
Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO 14051 ISO 14000 -sarjan uudet standardit tutuiksi 30.1. Paula Eskola, Motiva Oy Mikä standardi? Materiaalivirtojen kustannusanalyysi = Material
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotElinkaarilaskelma Artesaaniopisto
TOHOLAMMEN KUNTA Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto Elinkaariraportti 6 500 000 Elinkaarikustannuskertymä ( ) 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 1 5 9 13 17
LisätiedotLaitteiden ekologiset selkäreput
Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa
LisätiedotKULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ
KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...
Lisätiedotenergiatehokkuussopimus
HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotHaapaveden urheilijat Ry. Kansalliset hiihtokilpailut
KANSALLISET HIIHDOT KORKATISSA 30.12.2017 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Kansalliset hiihdot 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) Haapaveden urheilijat Ry 1.3 Järjestämispaikka
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotCleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille
Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat
LisätiedotHankinnat ja ympäristö
Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen
LisätiedotLisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto
Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Oulun ammattikorkeakoulu 18.10.2007 Ainaisesta kasvusta kohtuuteen? Rajallinen planeetta asettaa rajat
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi
Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotKOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008
KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSemifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen
Semifinaalien käytännön järjestelyt Sami Karjalainen Esittely Sami Karjalainen 36v, Kainuun ammattiopisto, Kajaani Sähkö- ja automaatioalan opettaja Insinööri ylempi amk, master of engineering Opettajana
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther
Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan
LisätiedotOikean hinnan asettaminen
Oikean hinnan asettaminen Hinnoittelu on yrityksen kannattavuuden kannalta tärkeä tekijä. Tuotteen myyntihintaa voidaan ajatella o markkinoiden kannalta = kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita tuotteesta
LisätiedotHAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE
HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE AJANKOHTA 28.12.2015 3.1.2016 1. Naisten finaalipeli perjantaina 2. Naisten finaalipeli lauantaina 3. Naisten finaalipeli (tarvittaessa)
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
Lisätiedot[Tiedoston alaotsikko]
[Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotNykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto
Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
Lisätiedot