EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS HYVÄKSYTYT TEKSTIT. istunto. torstaina 20.

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS HYVÄKSYTYT TEKSTIT istunto torstaina 20. joulukuuta 2007 EUROLAT_DV-PROV(2007)12-20 VÄLIAIKAINEN PAINOS AP v02-00 DV\ doc AP v02-00

2 EUROOPAN UNONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT 1. Päätöslauselma, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteista ottaen huomioon viides Liman huippukokous ja erityisesti demokraattinen hallinto. 2. Päätöslauselma, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, globalisaation Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden talous- ja kauppasuhteille aiheuttamista haasteista ja mahdollisuuksista. 3. Päätöslauselma, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, kestävästä kehityksestä ja ympäristön tasapainosta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Latinalaisen Amerikan välisissä suhteissa ottaen huomioon maapallon lämpeneminen. EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN KIRJALLISET KANNANOTOT 4. Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen Meksikon valtuuskunnan lausunto reagoinnista Tabascon ja Chiapasin valtioissa syntyneeseen hätätilanteeseen. 5. Neuvottelu assosiaatiosopimuksen tekemiseksi Euroopan unionin ja Keski-Amerikan maiden välillä. AP v /25 DV\ doc

3 TA EUROLAT_(2007)001 Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteista ottaen huomioon viides Liman huippukokous ja erityisesti demokraattinen hallinto Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, joka ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtioiden ja hallitusten päämiesten Rio de Janeirossa (28. ja 29. kesäkuuta 1999), Madridissa (17. ja 18. toukokuuta 2002), Guadalajarassa (28. ja 29. toukokuuta 2004) ja Wienissä (12. ja 13. toukokuuta 2006) pidettyjen neljän huippukokouksen julkilausumat, ottaa huomioon Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) 20. huhtikuuta 2007 pidetyssä Rion ryhmän ja Euroopan unionin 13. ministerikokouksessa hyväksytyn yhteisen tiedonannon, ottaa huomioon Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) 19. huhtikuuta 2007 pidetyn Euroopan unionin troikan ja Keski-Amerikan maiden ministerien väliseen San Josén vuoropuheluun kuuluvan ministerikokouksen yhteisen tiedonannon, ottaa huomioon 9. marraskuuta 2006 antamansa julistuksen, joka hyväksyttiin Brysselissä 8. ja 9. marraskuuta 2006 pidetyssä järjestäytymisistunnossa, ottaa huomioon Limassa kesäkuuta 2005 pidetyn Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamenttien välisen 17. konferenssin päätösasiakirjan, ottaa huomioon 15. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteita koskevasta yhteisestä strategiasta ja yleisestä kumppanuudesta 1 ja 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanuuden lujittamisesta, ottaa huomioon työjärjestyksen 16 artiklan, ottaa huomioon poliittisten asioiden ja turvallisuusasioiden sekä ihmisoikeuksien valiokunnan mietinnön, A. katsoo, että neljässä aiemmassa EU:n ja LAK-maiden huippukokouksessa asetetun perimmäisen tavoitteen eli täysimittaisen kahden alueen strategisen kumppanuuden saavuttaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen, B. katsoo, että vaikka tämän tavoitteen saavuttamisessa on edistytty huomattavasti, paljon on vielä tehtävä kumppanuuden poliittisten ja turvallisuusnäkökohtien ja sen kauppaan, yhteiskuntaan ja budjettiin liittyvien ulottuvuuksien alalla, 1 EYVL C 140 E, , s DV\ doc 3/25 AP v02-00

4 C. katsoo, että ensisijaiseen kumppanuuteen pääsyä koskevan yhteisen strategisen tavoitteen on perustuttava siihen, että molemmat sitoutuvat todistettavasti kehitykseen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä demokraattiseen hallintoon ja monenvälisyyteen samalla kun noudatetaan taloudellisen täydentävyyden ja sosiaalisen yhteisvastuun periaatteita, D. katsoo, että Wienin loppujulistuksessa demokratiaa pidetään aivan oikein yleismaailmallisena arvona, joka perustuu kansojen vapaasti ilmaisemaan tahtoon niiden päättäessä omasta poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta järjestelmästään sekä osallistuessa täyspainoisesti kaikkiin elämän alueisiin, ja että vaikka demokratioilla on yhteisiä piirteitä, ei ole olemassa yhtä ainoaa demokratian mallia eikä se ole minkään maan tai alueen yksinoikeus; katsoo, että huippukokouksessa tämän mukaisesti vakuutettiin jälleen, että on tarpeen kunnioittaa täysivaltaisuutta, alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, E. katsoo, ettei strateginen kumppanuus ole täysin saavuttanut tavoitettaan ennen kuin sen avulla on luotu tiiviimmät suhteet kyseisten yhteisöjen välille, parannettu yhteisöjen sosiaalisen kehityksen tasoa ja vaikutettu osaltaan ratkaisevasti Latinalaisen Amerikan köyhyyden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähenemiseen, minkä pitäisi nyt olla helpommin saavutettavissa alueella viime vuosina tapahtuneen jatkuvan talouskasvun ansiosta ja sellaisen erilaisen vaihdon ja tuen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien kokemusten siirron avulla, jota EU voi nyt tarjota, F. katsoo, että Latinalaisessa Amerikassa on paljon inhimillisiä voimavaroja ja raaka-aineita ja että se on myös tärkeä markkina-alue unionille; katsoo, että unioni on kauppasuhteiden nykyisestä epäsymmetrisyydestä huolimatta kumppani, joka on tärkeä Latinalaisen Amerikan taloudelliselle, teolliselle, tieteelliselle ja teknologiselle kehitykselle ja joka voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen tällä alueella, jolla on perinteisesti kiinteät yhteydet Pohjois-Amerikkaan ja nyt yhä enemmän yhteyksiä Aasiaan, erityisesti Kiinaan, G. katsoo, että vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea Latinalaisen Amerikan maiden ja niiden yhteisöjen ponnisteluja niiden suuntaviivojen mukaisesti, joita jotkut niistä jo noudattavat, H. katsoo, että autoritaaristen hallintojen kaaduttua joissakin maissa on laadittu totuus- ja sovintoraportteja, joihin on nyt reagoitava sen varmistamiseksi, että demokraattisten yhteiskuntien kehityksen perustaksi tulee oikeus, I. katsoo, että EU on joillekin Latinalaisen Amerikan maille vastuussa siitä, että se on laiminlyönyt tehtyjen rauhansopimusten välttämättömän seurannan, J. katsoo, että jos aseellisia konflikteja esiintyy, ne on ratkaistava ainoastaan neuvotteluteitse kaikkia mahdollisia ratkaisukeinoja hyväksi käyttäen, jotta voitaisiin varmistaa, että demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltion periaatteet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus vallitsevat, AP v /25 DV\ doc

5 K. katsoo, että EU:n ja LAK-maiden kumppanuus voi vaikuttaa ratkaisevasti sellaisen maailman talousjärjestelmän kehittymiseen, jossa otetaan paremmin huomioon kehitysmaiden tarpeet ja annetaan niille mahdollisuus todella edistyä hallinnon ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisyrityksissä, L. katsoo, että Wienin huippukokouksessa tunnustettiin tarve saada laillisesta maahanmuutosta enemmän hyötyä kummallekin alueelle ja itse siirtolaisille sekä sitouduttiin käymään maahanmuuttoa koskevaa integroitua vuoropuhelua ja turvaamaan tehokkaasti kaikkien siirtolaisten ihmisoikeudet, M. katsoo, että kahden alueen strategisen kumppanuuden elvyttämisen johdosta ilmaantuviin painopistealueisiin on nyt välttämätöntä suunnata riittävästi varoja talousarviosta, 1. toistaa sitoutuvansa tukemaan Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan alueellisten integraatioelinten työtä ja tekemään voitavansa varmistaakseen, että Liman huippukokous osoittautuu todelliseksi edistysaskeleeksi strategiselle kumppanuudelle; kehottaa komissiota laatimaan strategisen tiedonannon, jossa eritellään ja arvioidaan osapuolten suhteisiin ja kahden alueen kumppanuuteen liittyviä haasteita sekä vallitsevaa tilannetta ennen huippukokousta; 2. vakuuttaa sitoutuvansa kahden alueen lähestymistapaan ja pitävänsä kahden alueen strategista kumppanuutta ensisijaisena, koska se on paras keino säilyttää kummallakin puolella Atlanttia olevien kumppanien arvot ja edut ja lujittaa monenvälisyyttä; pitää tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeänä, että moniin erilaisiin alueellisiin yhdentymisprosesseihin luotavia ja näiden prosessien välisiä yhteyksiä edistetään ja että kahdenvälisten kumppanien, esimerkiksi Meksikon, Chilen ja Brasilian, kanssa kehitetyn poliittisen vuoropuhelun erityisiä mekanismeja tulkitaan tämän EU:n ja LAK-maiden suhteiden globaalin käsitteen mukaisesti; Kumppanuuden poliittisen ja turvallisuutta koskevan ulottuvuuden syventäminen 3. ehdottaa näin ollen, että luodaan kumppanuutta koskeva yleinen strateginen visio, joka ei jäisi erillisiksi ehdotuksiksi tai toimiksi, vaan jonka perimmäisenä tavoitteena olisi Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden yleisen alueiden välisen kumppanuusalueen luominen noin vuonna 2012, mihin sisältyisi täysimittaisen strategisen kumppanuuden täytäntöönpano politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin alalla sekä yhteinen pyrkimys kestävään kehitykseen; 4. suosittelee, että politiikkaa ja turvallisuutta koskevan kumppanuuden perustana olisi luonteeltaan säännöllinen, alakohtainen ja tehokas poliittinen vuoropuhelu ja Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välinen rauhan ja turvallisuuden edistämistä koskeva peruskirja, joka YK:n peruskirjan tavoin mahdollistaisi poliittisten, strategisten ja turvallisuutta koskevien ehdotusten yhteisen valmistelun; 5. suosittelee lisäksi sellaisten toimien edistämistä, joilla vahvistetaan joukkotuhoaseita koskevia voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia, mukaan lukien uutta ydinsulkusopimusta koskeva neuvottelu, sekä muita asetyyppejä koskevia kansainvälisiä DV\ doc 5/25 AP v02-00

6 sopimuksia; kannattaa aseiden vientiä koskevien EU:n menettelysääntöjen sisällyttämistä kahden alueen välisen agendan poliittista vuoropuhelua koskevaan lukuun; 6. suosittelee myös institutionaalisten mekanismien parantamista, muun muassa a) uuden Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen (EuroLat) vakiinnuttamista strategisen kumppanuuden parlamentaariseksi elimeksi, joka tarjoaa parlamentaarisen foorumin kaikkien kahden alueen strategiseen kumppanuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn, valvontaan ja seurantaan, b) sisäisen koordinaatiomekanismin luomista suhteista LAK-maihin vastaavien parlamentaaristen valtuuskuntien työlle (tämä edistäisi tiiviiden yhteyksien luomista EuroLatin työhön), jolloin voidaan käyttää hyväksi Euroopan parlamentissa jo olemassa olevia synergioita, c) EU:n ja LAK-maiden huippukokousten pitämistä edelleen joka toinen vuosi ja kokousten yhtenäisyyden ja tehokkuuden parantamista yhtenäistämällä niiden organisaatiota, rakennetta, menetelmiä ja työrytmiä; d) Rion ja San Josén ministerikokousten muuttamista todellisiksi yhteisiksi päätöksentekofoorumeiksi molempia kumppaneita kiinnostavien poliittisten asioiden käsittelyä varten, jolloin ne ovat muutakin kuin keskustelukerhoja ja tarjoavat foorumin uudelle kolmea eri osapuolta (EU-LAK-Yhdysvallat, EU-LAK-Aasia ja EU-LAK- Afrikka) koskevalle lähestymistavalle silloin, kun se on tarpeen käsiteltävän asian, sen asiayhteyden tai haasteellisuuden vuoksi; e) Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan pysyvän sihteeristön perustamista siten, että sihteeristön tehtävänä on huippukokousten välisen kumppanuustyön ohjaus ja että siinä on mukana edustajia neuvoston puheenjohtajavaltiosta, komissiosta, korkean tason virkamiesten ryhmästä ja SEGIB:stä (joka on vuorollaan vastuussa iberoamerikkalaisten huippukokousten järjestämisestä) sekä mahdollisuuksien mukaan Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisesta edustajakokouksesta, ja näin ollen eri toimijoiden välisten synergioiden hyödyntämistä ja koordinoimista, jotta voitaisiin välttää voimavarojen päällekkäisyyksiä; 7. kannattaa kahden alueen poliittisen vuoropuhelun vahvistamista sen kaikilla osa-alueilla erityisesti seuraavin keinoin: a) tehostetaan ministeritason alakohtaisen poliittisen vuoropuhelun dynaamisuutta siten, että aletaan pitää myös EU:n ja Latinalaisen Amerikan puolustus- ja ulkoministerien ja tarvittaessa myös johtavien virkamiesten säännöllisiä kokouksia, ja varmistetaan näin, että myös rauhaa ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä käsitellään korkeimmalla tasolla; b) jatketaan ja kehitetään EU:n ja LAK-maiden huumeita koskevan yhteistyö- ja koordinaatiomekanismin vuosittaisia kokouksia, jotka ovat ainoa kahden alueen AP v /25 DV\ doc

7 foorumi, jossa määritellään uusia lähestymistapoja, tehdään ehdotuksia sekä vaihdetaan ideoita ja kokemuksia laittomien huumeiden torjumiseksi kummankin alueen yhteisen vastuunkannon periaatteen mukaisesti; c) pyritään järjestelmällisesti Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan konsensukseen kansainvälisissä järjestöissä ja neuvotteluissa, erityisesti YK:ssa ja WTO:ssa; 8. suosittelee tähän liittyen seuraavaa: a) perustetaan kahden alueen välinen konfliktien ehkäisykeskus, joka pyrkii havaitsemaan mahdollisen väkivallan ja aseellisten konfliktien syyt varhaisessa vaiheessa ja koettaa estää konfliktien puhkeamisen parhaalla mahdollisella tavalla sekä pyrkii estämään niiden leviämisen; b) perustetaan kahden alueen välinen suuronnettomuuksien ehkäisykeskus, jonka toimintaohjeena on suunnitella yhteisiä strategioita ja varasuunnitelmia sekä varoitus- ja valmiustoimintaa, jotta voitaisiin vähentää kummankin osapuolen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen ja sen seurausvaikutusten, kuten tulivuorenpurkausten, maanjäristysten, hirmumyrskyjen ja tulvien aiheuttamissa luonnonkatastrofeissa; c) perustetaan Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan säätiö, joka edistää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien välistä vuoropuhelua ja joka on Aasian ja Välimeren alueen kaltaisille muille maantieteellisille alueille luotujen jo toimivien mallien mukainen; pyytää komissiota laatimaan yksityiskohtaisen ehdotuksen asiasta; d) vakiinnutetaan paikallisten ja alueellisten hallintojen välinen säännöllinen kahden alueen vuoropuhelu, jota käydään alueiden komitean puitteissa; e) vakiinnutetaan kahden alueen välinen liike-elämää ja ammattiyhdistystoimintaa koskeva vuoropuhelu, jota käydään EU:n kansalaisyhteiskunnallisten neuvoa-antavien elinten puitteissa (talous- ja sosiaalikomitea ja Latinalaisen Amerikan integraatioelinten yhteydessä Mercosur (taloudellinen ja sosiaalinen neuvoa-antava foorumi), Andien yhteisö ja Keski-Amerikan yhteisö), ja parannetaan mekanismeja, joiden avulla kansalaisyhteiskunta voi osallistua kumppanuuden seurantaan; 9. korostaa, että EU:n ja LAK-maiden vuoropuhelun avulla on vahvistettava ja tuettava maailmanpolitiikan monenvälisyyttä sekä lujitettava kummankin kumppanin poliittista painoarvoa kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä järjestöissä; 10. toistaa käsityksensä siitä, että monen kumppanimaan sisäinen vakaus riippuu jatkossakin valtiouudistuksesta ja konkreettisesti siitä, miten edustuselimiä, instituutioita ja poliittisia puolueita pystytään modernisoimaan, miten eri ihmisryhmät, kuten alkuperäiskansat, pystytään integroimaan päätöksentekoprosesseihin ja miten demokraattista hallintoa ja erityisesti naisten osuutta siinä voidaan lujittaa; katsoo, että vakaus riippuu joissakin tapauksissa myös siitä, lakkautetaanko puolivaltiolliset ja puolisotilaalliset järjestelmät ja muut laittomat aseistetut ryhmät todella, tuomitaanko niiden jäsenet puolueettomasti ja lakia noudattaen ja voidaanko kaikille kansalaisille, niin naisille kuin miehille, taata oikeussuoja; DV\ doc 7/25 AP v02-00

8 11. kehottaa kumppaneita erityisesti ryhtymään konkreettisiin toimiin kaikkien alueellisen yhdentymisen piiriin kuuluvien parlamenttien suoran legitiimiyden vahvistamiseksi ja pyrkimään mahdollisimman nopeasti siihen, että niiden jäsenet valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla; Tiiviimpien talous- ja kauppasuhteiden luominen 12. ehdottaa, että perustettava Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden yleinen alueiden välinen kumppanuusalue olisi talouden ja kaupan osalta sellainen, että se perustuisi sekä WTO:n että regionalismin kanssa yhteensopivaan malliin, jota sovelletaan kahdessa eri vaiheessa: a) ensimmäinen vaihe sisältää seuraavaa: saatetaan loppuun EU:n ja Mercosurin alueiden väliseen kumppanuussopimukseen tähtäävät neuvottelut; tehdään kumppanuussopimukset Andien yhteisön ja Keski-Amerikan yhteisön kanssa; saatetaan loppuun CARIFORUM-valtioiden kanssa tehtävät talouskumppanuussopimukset, joita koskevat neuvottelut ovat myös kesken; tehdään päätös siitä, ettei näiden kumppanuussopimusten ehdoksi aseteta WTOneuvottelujen saattamista päätökseen, koska on otettava huomioon kyseisten talouksien ja kehitystasojen epäsymmetrisyys; Andien ja Keski-Amerikan maihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen plusmallia, kunnes sopimukset ovat voimassa; kehitetään nykyisiä EU:n ja Meksikon sekä EU:n ja Chilen välisiä sopimuksia, koska niihin on sisällyttävä muitakin kuin nykyisiä maataloutta, palveluita ja investointeja koskevia kohtia (nykyisten tarkistuslausekkeiden mukaan), ja ennen kaikkea sopimuksissa olisi kehitettävä kumppanuuden poliittista puolta ja siirryttävä edistyneempiin kehitysyhteistyön ja molemminpuolisen tietojenvaihdon malleihin, sillä Meksiko ja Chile ovat nopeasti kehittyviä keskitulotason maita; b) toinen vaihe, jonka on tarkoitus olla valmis vuoteen 2012 mennessä, sisältää seuraavaa: tehdään yleinen alueiden välinen kumppanuussopimus, joka tukee kahden alueen strategisen kumppanuuden eri osa-aloja lainsäädännöllisesti ja institutionaalisesti ja kattaa koko kumppanuuden maantieteellisen alueen; edistetään ihmisten vapaata liikkuvuutta ja kahden alueen välistä kauppaa vahvistamalla sekä Latinalaisen Amerikan kanssa tehtyjä integraatiosopimuksia että unionin kumppanuusprosessia kaikkien maiden ja alueellisten ryhmittymien kanssa; AP v /25 DV\ doc

9 laaditaan yleisesti sovellettavat yhteiset säännöt ja määräykset, joilla helpotetaan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta kehittäen näin kumppanuutta mahdollisimman kattavaksi unohtamatta kuitenkaan koskaan paikallisten ja alueellisten teollisuudenalojen ja markkinoiden kehittämistä; varmistetaan, että kuljetaan päättäväisesti kohti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kulttuurin kehityksen ja tietoisuuden edistämisen tavoitteita; 13. ehdottaa näin ollen, että Liman huippukokouksessa annetaan tehtäväksi laatia yleistä alueiden välistä kumppanuussopimusta koskeva toteutettavuustutkimus, jonka perusteella voidaan tarkastella yleisen kumppanuusalueen luomisen mahdollisuuksia; Uusien sosiaalialan yhteistyön sekä kulttuuri- ja kehitysyhteistyön mallien luominen 14. kannattaa sosiaalipolitiikan, tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen alan täyttä kumppanuutta, johon kuuluu seuraavia toimia: pyritään yhteisin toimin yhteiseen päämäärään eli saavuttamaan vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä; siirrytään pelkästä avun antamisesta kehitysyhteistyöhön Latinalaisen Amerikan kanssa siirtäen painopistettä yhteistyöhön, joka tapahtuu teknologian, korkean asteen koulutuksen ja innovoinnin aloilla ja jossa käytetään hyväksi seitsemännen puiteohjelman tällä alalla tarjoamia voimavaroja; otetaan tällä toimintalinjalla käyttöön uusi kehitysyhteistyön rahoitusväline tai, jos se on tarpeen, otetaan käyttöön uusi erityisväline, jolla säädellään unionin yhteistyötä Latinalaisen Amerikan nopeasti kasvavien keskitulotason maiden kanssa maiden tarpeet huomioon ottaen ja mukaan lukien talousyhteistyö; tarjotaan Latinalaisen Amerikan maiden käyttöön EU:n koulutus-, kulttuuri-, terveydenhoito- ja maahanmuutto-ohjelmia; edistetään ohjelmia, jotka koskevat tieteellistä ja teknistä yhteistyötä, teknologian siirtoa ja tiedemiesten, insinöörien ja opiskelijoiden vaihtoa, sekä toimintaa, jonka avulla on mahdollista lisätä tietoisuutta kumppanuudesta Atlantin kummallakin puolen sijaitsevissa yhteisöissä; ehdottaa tämän vuoksi, että EuroLatin sosiaaliasioiden, henkilövaihdon, ympäristön ja kulttuuriasioiden valiokunnan yhteyteen perustetaan tieteen, teknologian ja innovoinnin työryhmä; tuetaan hallinnon ja verotuksen uudistamista koskevia ohjelmia; edistetään alueellisia markkinoita ja reilun kaupan järjestelmiä; perustetaan kahden alueen välinen solidaarisuusrahasto; annetaan rahoitusta, joka on riittävää asetettuihin tavoitteisiin nähden; DV\ doc 9/25 AP v02-00

10 15. tarjoaa täyden tukensa komission ehdottaman EU:n ja LAK-maiden yhteisen korkean asteen koulutusalueen perustamiseksi; on kuitenkin sitä mieltä, että nykyinen tavoite, Latinalaisen Amerikan maiden opiskelijan ja opettajan ottaminen eurooppalaisiin yliopistoihin vuosina , on syytä kolminkertaistaa, jos halutaan todella vaikuttaa kulttuurisiin ja poliittisiin näkemyksiin näin laajalla alueella; 16. ehdottaa, että luodaan parlamenttien välinen koulutus- ja vaihto-ohjelma, jota rahoitetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen ja/tai unionin joulukuussa 2006 perustaman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kautta, tarkoituksena parantaa strategisen kumppanuuden alueellisten ja kansallisten parlamentaaristen elinten palveluksessa olevan hallintohenkilöstön ja virkamieskunnan sekä muun henkilöstön taitoja ja koulutusta; 17. kehottaa kumppaneita ottamaan demokraattisen hallinnon, sosiaaliasioiden, julkisen talouden ja verotuksen alalla käyttöön järkeviä ja toimivia ratkaisuja, joilla vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähennetään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä; 18. pitää olennaisen tärkeänä, että seuraavista toimista saadaan konkreettisia ja näkyviä tuloksia: kahden alueen alakohtainen ympäristöasioita koskeva vuoropuhelu; ennen huippukokouksia järjestettävät kuulemiset, joihin ympäristöministerit osallistuvat, sekä kansainvälisillä foorumeilla pidettävät kuulemiset, erityisesti ne, joissa käsitellään ilmastonmuutosta ja vesivarojen asianmukaista hallintaa; sekä ympäristöä, ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano; 19. pitää myönteisinä EU:n ja LAK-maiden kahden ensimmäisen muuttoliikettä koskevan yhteisen asiantuntijakokouksen suosituksia, jotka on esitetty Guadalajaran ja Wienin huippukokousten julistuksissa; korostaa, että Liman huippukokousta valmisteltaessa on pidettävä kolmas muuttoliikettä koskeva asiantuntijakokous, jossa päätetään vuoropuhelun ja yhteistyön erityisaiheista; ehdottaa, että vakiinnutetaan järjestelmällinen kahden alueen välinen muuttoliikettä koskeva vuoropuhelu EU:n ja LAK-maiden huumeita koskevan yhteistyö- ja koordinaatiomekanismin mallin mukaisesti; 20. ehdottaa harkittavaksi, että vuonna 2012 otetaan käyttöön yleisesti noudatettavat yhteiset säännöt ja määräykset, joiden avulla helpotetaan tavaroiden, palveluiden ja pääoman sekä ihmisten liikkuvuutta ja luodaan näin luonteeltaan mahdollisimman laaja-alainen kumppanuus, joka hyödyttää kumpaakin osapuolta ja on YK:n kannattaman muuttoliikettä koskevan lähestymistavan mukainen; 21. suosittelee, että tällä välin kehitetään ja syvennetään ihmisten vapaata liikkuvuutta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua Latinalaisen Amerikan lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tasapuolisten yleisten kriteereiden pohjalta, kuten on jo tehty Afrikan, Välimeren maiden ja muiden unionin itäisten ja läntisten naapurien kanssa; vaatii näin ollen, että etusijalla on laitonta maahanmuuttoa ja laillisia muuttomahdollisuuksia koskeviin kysymyksiin liittyvä vuoropuhelu erityisesti lähtö- ja/tai kauttakulkumaiden kanssa laittomien siirtolaisten tapauksessa; AP v /25 DV\ doc

11 22. kehottaa tämän mukaisesti komissiota laatimaan tiedonannon, jossa joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määräämät muuttoliikettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaiset ensisijaiset tavoitteet, välineet ja ennusteet, joita kehiteltiin edelleen joulukuussa 2006 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, laajennetaan koskemaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioita; ehdottaa, että siirtolaisia vastaanottavien Euroopan maiden sekä lähtö- ja kauttakulkumaiden välistä muuttoliikettä koskeva EU:n ja LAK-maiden vuoropuhelu institutionalisoidaan ja että järjestetään Rabatissa ja Tripolissa vuonna 2006 pidettyjen kokousten tapaisia ministerikokouksia, joiden tarkoituksena on laskea perustukset täysimittaiselle, yhteiselle kehitykselle perustuvalle kumppanuudelle; * * * 23. kehottaa yhteispuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman EU:n ja LAK-maiden viidennen huippukokouksen puheenjohtajistolle, Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan komissiolle, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden parlamenteille ja kaikille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioille, Latinalaisen Amerikan parlamentille, Andien parlamentille ja Mercosurin parlamentille. DV\ doc 11/25 AP v02-00

12 TA_EUROLAT_(2007)002 globalisaation Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden talous- ja kauppasuhteille aiheuttamista haasteista ja mahdollisuuksista Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, joka ottaa huomioon 9. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman, ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtioiden ja hallitusten päämiesten Rio de Janeirossa (28. ja 29. kesäkuuta 1999), Madridissa (17. ja 18. toukokuuta 2002), Guadalajarassa (28. ja 29. toukokuuta 2004) ja Wienissä (12. ja 13. toukokuuta 2006) pidettyjen neljän huippukokouksen julkilausumat, A. katsoo, että Euroopan unionilla ja Latinalaisella Amerikalla on yhteinen historia ja kulttuuri ja että ne ovat kumpikin sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratiaan ja monenvälisyyteen sekä jakamaan oikeudenmukaisesti globalisaation hedelmät kestävän talouskehityksen varmistamiseksi ja sosiaalisen epätasa-arvoisuuden vähentämiseksi; katsoo olevan ilmeistä, että tiiviimpi liittolaisuus kansainvälisellä näyttämöllä hyödyttää molempia osapuolia, B. katsoo, että Euroopan unionista on tullut Latinalaisen Amerikan suurin ulkomainen investointikumppani, alueen suurin rahoittaja ja monen alueen valtion tärkein kauppakumppani, C. katsoo, että huolimatta näiden kahden alueen välisen kaupan huomattavasta lisääntymisestä viime vuosina kaupan kasvupotentiaalia on yhä käytetty valitettavan huonosti hyödyksi, D. katsoo, että eräät Latinalaisen Amerikan valtiot ovat jo nyt nopeasti kasvavia maailmanmahteja, E. katsoo, että globalisaatio on väistämätön prosessi, jonka johdosta on laadittava asiaankuuluvaa sääntelyä ja joka edellyttää taloudellisen työnjaon uudelleen järjestelyä ja vaikuttaa kaikkiin maihin ja sektoreihin (teollisuus, palvelut, maatalous, teknologia, talouselämä jne.), F. katsoo, että asianmukainen alueellinen integraatio auttaa osaltaan poistamaan epätasaarvoisuutta ja lisäämään prosesseissa mukana olevien maiden sisäisen talouskehityksen ja yhteiskunnallisen kehityksen dynamiikkaa sekä edistää riippumattomuutta, tasapainoa ja kestävää talouskehitystä osapuolten keskuudessa, G. katsoo, että monenvälisten sääntöjen mukainen alueellinen ja kahden alueen välinen integraatio on paras keino vastata talouden globalisoitumiseen ja myös tärkein väline, kun pyritään lujittamaan demokratiaa, vähentämään köyhyyttä ja sosiaalista epätasa-arvoisuutta sekä vahvistamaan kummankin alueen asemaa koko maailmassa, AP v /25 DV\ doc

13 H. katsoo, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan valtioiden välisillä talous- ja kauppasuhteilla olisi osaltaan lisättävä talouskasvua ja vähennettävä köyhyyttä myös ottaen huomioon vuosituhattavoitteiden nopea saavuttaminen, I. katsoo, että Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka tukevat voimakkaasti vapaata ja tasapuolista monenvälistä kauppajärjestelmää, joka edistää kaupankäyntiä ja kestävää kehitystä sekä globalisaation tehokasta hallintaa kaikkien hyödyksi, J. katsoo, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan taloudellinen ja poliittinen suhde on muotoutunut monien lähestymistapojen pohjalta, alkaen vapaakauppasopimuksista ja jatkuen suunnitelmiin tehdä alueellisia vapaakauppasopimuksia ja luoda strategisia kumppanuuksia, K. katsoo, että Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka ovat tärkeimpiä toimijoita WTO:n Dohan neuvottelukierroksella, joka on päätettävä onnistuneesti, tasapainoisesti ja tasapuolisesti, jotta monenvälisiä sääntöjä voidaan parantaa ja lisätä maailmanlaajuista talouskasvua, kehitystä ja työllisyyttä sekä ympäristön kunnioittamista ja myötävaikuttaa tehokkaasti kehittyvien maiden integroitumiseen maailmantalouteen; 1. korostaa, että yksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suurimmista globalisaatioon liittyvistä haasteista on vakavan taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvoisuuden sekä köyhyyden vähentäminen asianmukaisen alueellisen integraation avulla ja yhteistyössä Euroopan unionin kanssa ottaen huomioon, että köyhien osuuden maaseudulla on arvioitu olevan 65 prosenttia; 2. myöntää, että yhteys kaupan ja kehityksen sekä köyhyyden poistamisen ja sosiaalisen epätasa-arvoisuuden vähentämisen välillä on äärimmäisen mutkikas ja riippuu erityisistä olosuhteista, joihin vaikuttavat useat tekijät, kuten kotimarkkinoiden koko, luonnonvarat, etäisyys ja fyysiset olosuhteet, sekä ennen kaikkea siitä, ovatko kotimaan täydentävät toimet ja ulkomaankauppa tehokkaassa vuorovaikutuksessa keskenään; 3. korostaa, että kansalaisyhteiskunnalla, liikeyrityksillä ja kaikilla sidosryhmillä on ratkaiseva asema vahvistettaessa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteita; toivoo, että näin syntyvä vuoropuhelu tuo lisäpanoksen vuosittaiseen huippukokoukseen; 4. korostaa, että jos Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kauppa- ja taloussuhteiden halutaan hyödyttävän molempia osapuolia, niiden on - autettava omalta osaltaan monipuolistamaan ja modernisoimaan Latinalaisen Amerikan maiden tuotantolaitteistoja jotka ovat yhä erittäin riippuvaisia muutamasta vientituotteesta, ja monet niistä ovat alkeellisia tai puoliteknillisiä ja käyttämään teknologisia vaihtoehtoja, jotka ovat tehokkaita ja joilla on myös myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, kuten työpaikkojen syntyminen ja kotitalouksien tulon lisääntyminen; - aloitettava siirtyminen pelkästä kaupankäynnistä talouteen ottaen huomioon kahden alueen talouksien epäsymmetrisyydet sekä sosiaalisten ja ympäristöasioiden DV\ doc 13/25 AP v02-00

14 painottamisen tarve, mukaan luettuna suunnitelmat ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttöönotosta ja siihen liittyvästä koulutuksesta, joka toteutetaan kahden alueen yhteisillä investoinneilla ja yhteisillä tuotantojärjestelmillä, jolloin on mahdollista hyötyä kahden alueen suhteellisista ja kilpailueduista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti; - otettava huomioon suhteellisten kehitystasojen erot, mikä tarkoittaa, että EU:n olisi sovellettava erityis- ja erilliskohtelua kauppasuhteissaan ja yhteistyössään Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden kanssa ja erityisesti alueen niiden maiden kanssa, joiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on alhaisimmalla tasolla; - tarjottava Latinalaisen Amerikan integraatiota edistäviä kannusteita; 5. muistuttaa mieliin, että ympäristön kannalta oikeansuuntainen sosiaalinen ja taloudellinen integraatio on politiikkaa, jolla on paljon merkitystä pyrittäessä kestävään kehitykseen, köyhyyden vähentämiseen sekä väestön taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamiseen; korostaa, että integraatio tuo vanavedessään etuja sikäli, että se auttaa maita monipuolistamaan ja laajentamaan kansallisia ja alueellisia markkinoita, lyhentämään tuotantoketjuja ja tuotannon ja kulutuksen välistä matkaa sekä avaamaan vientimarkkinoita, houkuttelemaan ja sääntelemään tarpeen mukaan ulkomaista investointia, ottamaan vastaan uusia tuotantotekniikoita ja yhdistämään niitä vanhoihin sekä edistämään kilpailua ja tehokkuutta; 6. on sitä mieltä, että integraation avulla voisi olla mahdollista saavuttaa seuraavat kolme yhteistä tavoitetta: 1) luoda suuremmat sisämarkkinat, joiden avulla saadaan mittakaavaetuja, edistetään kilpailua, houkutellaan suoria ulkomaisia investointeja ja saadaan aikaan julkisen alan yhteistyötä tärkeimmillä horisontaalisilla aloilla, kuten energian alalla, rahoituspalveluissa, ympäristönsuojelussa, korkea-asteen koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä infrastruktuuriverkkojen yhteenliitettävyydessä; 2) tehostaa neuvotteluvalmiuksia monen- ja kahdenvälisillä foorumeilla ja suhteissa monikansallisiin yhtiöihin; 3) saada aikaan poliittista lähentymistä eli yhteistyötä tai jopa makrotaloudellista yhteensovittamista ja yhteistyötä uudistusohjelmissa, joilla voi olla välillisiä myönteisiä vaikutuksia koko alueen kasvuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen; 7. ottaa huomioon, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan välillä tehdään ja pannaan tehokkaasti täytäntöön luonteeltaan kattavia, pitkälle tähtääviä ja tasapainoisia assosiaatiosopimuksia, jotka osaltaan edistävät väestön taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamista ja molemminpuolista kestävää kehitystä ja vähentävät sosiaalista epätasa-arvoisuutta, täydentäen WTO:n mukaista monenvälisyyttä, ja katsoo, että tämä on strateginen tavoite kansainvälisessä yhteydessä, jossa ilmenee keskinäisen riippuvuuden lisääntymistä, talouskasvua ja uusien talousmahtien kehittymistä ja syntyy yhä uusia haasteita maailmanlaajuisesti; 8. on sitä mieltä, että assosiaatiosopimukset on perustettava kolmelle pilarille: poliittinen ja institutionaalinen luku, jolla vahvistetaan demokraattista vuoropuhelua; yhteistyöluku, jolla edistetään kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä; kauppaa koskeva luku AP v /25 DV\ doc

15 laajakantoisine ohjelmineen, joissa otetaan huomioon kahden alueen talousrakenteiden ja kehitystason epäsymmetrisyydet; 9. korostaa tiiviimmän yhteistyön merkitystä tutkimukseen liittyvillä aloilla; suositteleekin, että kumpikin osapuoli ottaa vastaan tutkijoita; 10. katsoo, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan tulisi ensisijaisina kumppaneina tiivistää yhteistyötään monenvälisissä kauppaneuvotteluissa ja erityisesti WTO:n puitteissa käytävissä neuvotteluissa, joissa niillä on yhteiset tavoitteet, jotka koskevat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja ympäristönsuojelua noudattavan tasapuolisen kauppajärjestelmän organisointia sekä Dohan kehityskierroksen mahdollista saattamista päätökseen; kehottaa niitä tekemään yhteisen aloitteen WTO:n uudistamiseksi niin, että sen toiminta tulee tehokkaammaksi; 11. korostaa, että WTO:n monenvälisyyttä täydentävän ja koko Latinalaisen Amerikan tärkeimpiä etuja kunnioittavan EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimuksen tekemistä olisi pidettävä EU:n ulkosuhteiden strategisena tavoitteena, jonka avulla tasoitetaan tietä EU:n ja Latinalaisen Amerikan taloussuhteiden kehittymiselle; 12. panee merkille, että EU ja Latinalaisen Amerikan maat ovat tärkeitä toimijoita saatettaessa Dohan kehityskierros onnistuneeseen päätökseen ja että molemmat ovat hyväksyneet Hongkongissa pidetyssä WTO:n ministerikokouksessa sitoumuksen siitä, että Dohassa aloitetut neuvottelut saadaan asianmukaisesti päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä siten, että kaikilla neuvottelujen kohteena olevilla aloilla päästään pitkälle tähtäävään ja tasapuoliseen tulokseen; 13. korostaa, että kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja parlamentaaristen järjestöjen on kansalaisten laillisina edustajina oltava keskeisessä osassa kahden alueen kauppa- ja taloussuhteissa ja käytäessä keskustelua monenvälisen kaupan kaltaisista aiheista, joilla on vaikutuksia kaikkiin yhteiskunnallisen elämän osa-alueisiin, mutta samalla niiden on kannustettava kansalaisyhteiskuntaa ja hallintoviranomaisia tehostamaan vuoropuheluaan; 14. on sitä mieltä, että kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja parlamentaaristen järjestöjen olisi perustettava elimiä, jotka valvovat ja tarkastavat kansainvälisen kaupan ja yhteistyön alalla hyväksyttyjen sitoumusten, suositusten ja päätöslauselmien täytäntöönpanoa; 15. pitää olennaisen tärkeänä, että kumppanit käsittelevät yhdessä kauppaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita; suosittelee, että kumpikin osapuoli määrittelee energiaan liittyvälle strategiselle yhteistyölle tarkat tavoitteet; suosittelee, että biopolttoainetta koskevien standardien määrittelyä koskeva yhteistyö toimisi maailmanlaajuisesti ja tukisi kestävää kehitystä; suosittelee tämän vuoksi tiivistä yhteistyötä WTO:n kauppa- ja ympäristökomitean tehtävien hahmottelemiseksi; * * * DV\ doc 15/25 AP v02-00

16 16. kehottaa yhteispuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman EU:n ja LAK-maiden viidennen huippukokouksen puheenjohtajistolle, EU:n komissiolle ja EU:n neuvostolle, EU:n jäsenvaltioiden parlamenteille ja kaikkien Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden parlamenteille, Latinalaisen Amerikan parlamentille, Keski-Amerikan parlamentille, Andien parlamentille ja Mercosurin parlamentille, Keski-Amerikan yhdentymisjärjestelmän pääsihteeristölle, CARICOM:ille, CAN:in pääsihteeristölle, Mercosurin pysyvien edustajien komitealle ja Latinalaisen Amerikan talousjärjestelmän pysyvälle sihteeristölle. AP v /25 DV\ doc

17 TA_EUROLAT_(2007)003 kestävästä kehityksestä ja ympäristön tasapainosta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Latinalaisen Amerikan välisissä suhteissa ottaen huomioon maapallon lämpeneminen Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, joka ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtioiden ja hallitusten päämiesten Rio de Janeirossa (28. ja 29. kesäkuuta 1999), Madridissa (17. ja 18. toukokuuta 2002), Guadalajarassa (28. ja 29. toukokuuta 2004) ja Wienissä (12. ja 13. toukokuuta 2006) pidettyjen neljän huippukokouksen julkilausumat, ottaa huomioon Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) 20. huhtikuuta 2007 pidetyssä Rion ryhmän ja Euroopan unionin 13. ministerikokouksessa hyväksytyn yhteisen tiedonannon, ottaa huomioon Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) 19. huhtikuuta 2007 pidetyn Euroopan unionin troikan ja Keski-Amerikan maiden ministerien väliseen San Josén vuoropuheluun kuuluvan ministerikokouksen yhteisen tiedonannon, ottaa huomioon 9. marraskuuta 2006 antamansa julistuksen, joka hyväksyttiin Brysselissä 8. ja 9. marraskuuta 2006 pidetyssä järjestäytymisistunnossa, ottaa huomioon Limassa kesäkuuta 2005 pidetyn Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamenttien välisen 17. konferenssin päätösasiakirjan, ottaa huomioon 15. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteita koskevasta yhteisestä strategiasta ja yleisestä kumppanuudesta 1 ja 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanuuden lujittamisesta, ottaa huomioon vuonna 1997 allekirjoitetun Kioton pöytäkirjan, jonka on tähän mennessä ratifioinut 175 valtiota, ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuonna 2007 julkaiseman neljännen kertomuksen, ottaa huomioon YK:n kehitysohjelman julkaiseman ihmiskunnan kehitystä koskevan raportin Human Development Report 2007/2008 (alaotsikkona Fighting Climate Change: human solidarity in a divided world, ilmastonmuutoksen torjunta: ihmisten yhteisvastuu jaetussa maailmassa), ottaa huomioon työjärjestyksen 16 artiklan, 1 EYVL C 140 E, , s DV\ doc 17/25 AP v02-00

18 ottaa huomioon sosiaaliasioiden, henkilövaihdon, ympäristön sekä koulutus- ja kulttuuriasioiden valiokunnan mietinnön, A. katsoo, että oikeus terveelliseen ympäristöön on kolmannen sukupolven ihmisoikeus, jonka on oltava keskeisenä sekä kansalaisten että valtaapitävien demokraattisessa tietoisuudessa, B. katsoo, että nyt, 2000-luvun alussa, ollaan yhä yksimielisempiä siitä, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmisyyttä uhkaavista haasteista, C. katsoo, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kertomuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että jos tilannetta ei pidetä kurissa, ilmastonmuutos saa dramaattiset mittasuhteet vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että Latinalaisen Amerikan maat, jotka sijaitsevat pääosin alhaisilla leveysasteilla ja joiden lämpötilan arvioidaan nousevan 2,5 celsiusastetta, kärsivät todennäköisesti valtavia vahinkoja, D. katsoo, että Sternin raportin (Stern Review on the Economics of Climate Change) arvion mukaan ilmastonmuutos voi aiheuttaa 20 prosentin kokonaishäviön bruttokansantuotteessa; katsoo, että Sternin mukaan ilmastonmuutoksen pahimpien seurauksien ennaltaehkäisyyn olisi sijoitettava yksi prosentti maailman bruttokansantuotteesta vuodessa; E. katsoo, että ilmastonmuutospaneeli suositteli sopeutumistoimia ja vaikutusten lieventämistä sekä teknologista kehittämistä ja tutkimusta (aiheena ilmastotiede, ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen) sisältävien strategioiden valikoimaa, jonka avulla on tarkoitus vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, F. katsoo, että tätä nykyä tärkeimmät kansainväliset lainsäädännölliset puitteet ovat osa Charter for the Earth -julistusta, joka tosin on vain julistus eikä laillisesti sitova asiakirja, mutta silti historiallinen käännekohta ympäristönsuojelussa, ja jota on täydennetty ja laajennettu merkittävällä määrällä kansainvälisiä sopimuksia, G. katsoo, että Kioton pöytäkirjalla luotu puhtaan kehityksen mekanismi on nyt saanut tiettyä pontta, mutta että vain muutamat kehitysmaat ovat todella hyötyneet siitä, H. katsoo, että Kioton pöytäkirjan, jonka voimassaoloaika päättyy vuonna 2012, tavoitteena on ollut vähentää kasvihuonekaasuja vuoden 1990 tasolle eli 5,2 prosenttia vuosina ja että pöytäkirjan voimassaolon päätyttyä on toteutettava jatkuvasti toimia maapallon lämpötilan hallitsemiseksi ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) tekeminen Balilla joulukuussa 2007 tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden, I. katsoo, että vaikka Latinalaisen Amerikan maat ovat lisänneet päästöjään viime vuosina, EU:n jäsenvaltiot saavuttavat todennäköisesti Kioton tavoitteet siksi, että ne ovat kiristäneet ympäristönsuojelutoimia, mutta myös siksi, että ne ovat siirtäneet kehitysmaihin monia toimintoja, jotka kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja, AP v /25 DV\ doc

19 J. katsoo, että ilmastonmuutos on suoranainen uhka kestävälle kehitykselle ja että seitsemännen vuosituhattavoitteen tarkoituksena on kestävämmän ympäristön saavuttaminen, K. katsoo, että luonnon monimuotoisuus on yhteinen voimavara, jonka säilyttämisen pitäisi olla kaikkien yhteinen asia; katsoo, että se on voimavara myös yksittäisille maille, joilla on erityistä mielenkiintoa asian suhteen, ja muistuttaa erityisesti, että jotkut maat voivat saada siitä merkittäviä matkailuun liittyviä etuja, L. ottaa huomioon, että kehitysmaille on tähän mennessä myönnetty ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vain 232 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, vaikka Maailmanpankki arvioi, että kyseisten maiden sopeutumista koskeviin välittömiin tarpeisiin tarvittaisiin miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain, M. katsoo, että biopolttoaineen liiallinen tuotanto voi aiheuttaa merkittävää metsänhakkuuta ja lisätä keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä sekä vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden hintoihin, N. katsoo, että alueellisella integraatiolla on ollut merkitystä Euroopan ympäristöpolitiikan vakiinnuttamisessa ja kansallisten ympäristönsuojelutoimien parantamisessa, 1. vaatii, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden välisessä poliittisessa asialistassa on otettava huomioon kansainväliset huolenaiheet ja asetettava painopiste ilmastonmuutokseen liittyvään yhteistyöhön sekä maapallon lämpenemisen estämistoimiin; 2. kehottaa maiden hallituksia ottamaan käyttöön ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen lieventämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä strategioita ja ottamaan ne osaksi kansallisia kehityssuunnitelmia tai sisällyttämään ne hallituspolitiikkaan siten, että tarvittava tieto ilmastonmuutoksesta sekä energian ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä tulee yleisön saataville; vaatii, että paikalliset yhteisöt ja erityisesti alkuperäiskansojen yhteisöt sekä kansalaisjärjestöt, jotka tekevät tällä alueella tunnustettua työtä, otetaan mukaan suunnitteluprosessiin, koska näin vahvistetaan kansalaisten osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 3. vaatii kunniahimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä teknologisten kumppanuuksien ja puhtaan kehityksen mekanismin puitteissa, jotta kestävää talouskehitystä voidaan edistää; katsoo, että päästöjen huomattava vähentäminen voi olla samanaikaista taloudellisen kehityksen kanssa ja itse asiassa edellytys kestävälle taloudelliselle kehitykselle tulevina vuosikymmeninä; 4. muistuttaa, että Latinalainen Amerikka ja Karibian alue voivat ekologisten valttiensa ansiosta vaikuttaa myönteisesti Euroopan ja Latinalaisen Amerikan suhteisiin yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta ja että monenvälisyys tuo mukanaan yhteisiä pyrkimyksiä saattaa kansalliset ympäristösopimukset yleismaailmallisiksi ja varmistaa, että toimintaan osallistuvat myös tärkeimmät kansainväliset toimijat, jotka ovat tähän asti olleet haluttomia tukemaan tiettyjä tämän ihmiskunnan yhteisen kysymyksen välineitä; DV\ doc 19/25 AP v02-00

20 5. muistuttaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan liittolaisuus tässä asiassa on ratkaisevan tärkeää, koska molempien osapuolten etuna on kestävän kehityksen ja ympäristön tasapainon edistäminen, ja että tämän pitäisi johtaa siihen, että ne tukevat toistensa kansainvälisiä ympäristöaloitteita; korostaa tämän mukaisesti tarvetta työskennellä sen hyväksi, että runsaasti päästöjä tuottavat kansakunnat, jotka eivät ole vielä liittyneet Kioton pöytäkirjaan, liittyisivät siihen, ja korostaa tarvetta tukea ja koordinoida kannanottoja maapallon lämpenemistä koskeviin kansainvälisiin välineisiin liittyviä neuvotteluja varten, samalla kun edistetään voimakkaasti päästökauppaa kyseisen kahden alueen välillä; 6. korostaa Kioton jälkeistä järjestelmää koskevan sopimuksen kiireellisyyttä ja toteaa, että sopimus olisi tehtävä konferenssissa, jossa käsitellään YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta ja joka on tarkoitus pitää Balilla (Indonesiassa) joulukuussa 2007; kehottaakin EU:ta (komissiota ja jäsenvaltioita) sekä Latinalaisen Amerikan maiden hallituksia esiintymään yksimielisesti Balilla, jotta voitaisiin muodostaa yksi voimakas maapallon lämpenemisen torjumista aktiivisesti ajava ryhmittymä; 7. korostaa, että Balin konferenssin on onnistuttava, jotta teollisuus saa asianmukaisen lainsäädännöllisen kehyksen vuoden 2012 jälkeisen päästökauppasuunnitelman mukaista toimintaa varten; 8. pysyy vaatimuksessaan taloudellisen kehityksen ja kestävän kehityksen yhteensovittamisesta ja tukee näin ollen muita heikommassa asemassa olevien maiden kaksinkertaisia pyrkimyksiä yhtäältä vähentää saastuttavia päästöjä ja toisaalta jatkaa kehittymistä ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin parantamista; 9. muistuttaa, että jos vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet aiotaan saavuttaa tällä vuosisadalla, on välttämätöntä varmistaa kiireellisesti erityisesti seitsemänteen tavoitteeseen (ympäristö) liittyvien toimien päättäväinen täytäntöönpano, koska jos niin ei tehdä, ilmastonmuutos kiihtyy ja muiden tavoitteiden saavuttaminen tulee mahdottomaksi; 10. korostaa, että muutokset ilmastossa voivat aiheuttaa luonnonkatastrofeja (tulvia, äärimmäistä kuivuutta ja tulipaloja) ja vaikeuttaa niitä, kuten maailmassa on nähty tapahtuvan yhä useammin, mikä aiheuttaa vakavia vahinkoja, kuten ihmishenkien menetyksiä, ympäristön pilaantumista ja taloudellisen toiminnan vähenemistä; 11. muistuttaa, että ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen ensimmäisiä uhreja ovat kaikkein köyhimmät ja ennen kaikkea alkuperäisväestö; 12. korostaa, että luonnon monimuotoisuutta on pidettävä valttina ja että sen säilyttämiseen on kiinnitettävä perinpohjaista huomiota; on sitä mieltä, että pitkän tähtäimen ympäristönsuojelusta saatavien etujen ei saa antaa jäädä lyhyen tähtäimen taloudellisten etujen alle; 13. painottaa, että kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisen estämiseksi tarvitaan ehdottomasti energiankulutuksen järkeistämistä koskeva suunnitelma, joka koskee erityisesti liikennettä, rakentamista ja teollisuutta ja jossa keskitytään tutkimukseen, parempaan energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen; AP v /25 DV\ doc

21 14. muistuttaa, että energian säästäminen vaati vielä paljon työtä, ja korostaa, että tärkeänä välineenä ilmastonmuutoksen vastustamisessa on uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, energian vähäisemmän kysynnän, luonnonmukaisen maatalouden, julkisen liikenteen sekä uusien moottori- ja polttoainetyyppien tutkimuksen edistäminen; korostaa näin ollen, että viranomaisten on annettava yleisölle hyödyllistä tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista arkielämässä; 15. korostaa biopolttoaineiden ja bioalkoholin merkitystä torjuttaessa maapallon lämpenemistä; muistuttaa kuitenkin, ettei saa unohtaa biopolttoaineista koituvia mahdollisia riskejä, jotka liittyvät metsänhakkuuseen, liialliseen viljelyyn, lisääntyneeseen keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön tai joidenkin alueiden muuttamiseen erikoisviljelyyn; ehdottaa, että biopolttoaineen tuotannon edut ja mahdolliset haitat arvioidaan ja että tutkitaan biopolttoaineiden elinkaaren pituus ympäristössä; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä biokaasun tuottamiseen biomassasta ja etenkin kaupungeista peräisin olevasta biomassasta; 16. painottaa, ettei riitä, että kehitysmaita pyydetään hoitamaan vastuunsa; korostaa, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jonka syyt ja seuraukset koskevat koko maailmaa, ja siksi siihen on vastattava maailmanlaajuisesti; 17. katsoo, että vedenjakelun yksityistäminen vaikeuttaa väestön veden saantia ja johtaa tämän elintärkeän luonnonvaran laadun huononemiseen onhan maailmassa yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada hyvänlaatuista vettä ruoanvalmistusta ja hygieniaa koskevia tarkoituksia varten eikä käytettäväksi tärkeimpänä tuotantolähteenä; kehottaa kaikkia Euroopan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita takaamaan yleisen veden saannin, edistämään veden keräämistä ja saantia ja nimeämään tämän olennaiseksi julkiseksi palveluksi, vaikka vesihuolto olisikin uskottu hallinnollisella luvalla yksityisyrittäjälle; 18. korostaa, että kaupankäynti tuottaa joko enemmän tai vähemmän hiilidioksidipäästöjä siitä riippuen, mitkä ovat tuotantotyypit, kuljetusvälineet ja etäisyydet, ja että kauppaa koskevassa politiikassa ja lainsäädännössä olisi tämän vuoksi kaikilla tasoilla myös monenvälisessä kaupassa otettava tarkoin huomioon sellaisten tuotantomuotojen ja kuljetustapojen edistäminen, joissa käytetään mahdollisimman vähän hiiltä; 19. kannattaa toimia, joilla varmistetaan kansalaisten ja parlamentin jäsenten aktiivisuus ja osallistuminen niin yksilöinä kuin järjestöissä sekä se, että vallassa olevat henkilöt toimivat valveutuneesti, vastuullisesti ja ahkerasti ekologiaan liittyvissä asioissa yhteistyössä kansallisella, kansainvälisellä ja ylikansallisella tasolla tehokkaasti toimivien virkamiesten kanssa; 20. vaatii, että kehitysmaissa tapahtuvaan ilmastonmuutokseen liittyvistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista kustannuksista ja terveydenhoidon kustannuksista laaditaan tarkempi kuva ja että toimitaan sen hyväksi, että saadaan aikaan yleinen sopimus, joka pohjautuu moraaliseen sitoutumiseen ja historiaan liittyvään sitoutumiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja kahden alueen väliseen teknologian siirtoon ja jossa otetaan huomioon maiden kehitysmahdollisuudet ja rajoitukset; DV\ doc 21/25 AP v02-00