Ehdotukseen vastaaminen perheen vuorovaikutustestissä
|
|
- Aino Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 lektiot Ehdotukseen vastaaminen perheen vuorovaikutustestissä Keskustelunanalyyttinen näkökulma vuorovaikutukseen ja sen arviointiin Pauliina Siitonen Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 29. huhtikuuta 2016 Neuvottelu on sosiaalista toimintaa, jossa tehdään päätöksiä eli sovitaan asioista yhdessä. Vaikka neuvotteluja voivat käydä esimerkiksi valtiot rauhanehdoista tai liikeyritykset miljardikaupoista, suurimmalle osalle meistä neuvottelu on sopimista ja päätöksentekoa jokapäiväisistä asioista töissä ja kotona. Neuvottelemmepa sitten etu käteen sovitussa tilaisuudessa kokoushuoneessa, spontaanisti työpaikan käytävällä tai kotona ruokapöytäjutustelun yhteydessä, neuvottelutoiminnan kautta me yhdessä rakennamme, organisoimme ja ymmärrämme elämäämme töissä ja kotona. Neuvottelu rakentuu toimintana ehdotuksen ja siihen vastaamisen ympärille. Puhujan esittämä ehdotus luo odotuksen siitä, että seuraava puhuja joko hyväksyy tai hylkää sen. Ehdotus aloittaa siis tietynlaisen toimintalinjan vuorovaikutuksessa se projisoi tietynlaisia seuraavia toimintoja. Seuraava esimerkki (seur. sivulla) ehdotuksesta ja sen hyväksynnästä on peräisin tutkimusaineistostani, joka käsittää 22 psykologista perhevuorovaikutustestiä. Testissä perheen tehtävänä on keskustella siitä, mitä tietty Rorschachin mustetahrataulu esittää, sekä löytää mahdollisimman monta sellaista tulkintaa, joista kaikki perheenjäsenet voivat olla yhtä mieltä. Käytännössä testitehtävä saa siis perheenjäsenet neuvottelemaan mustetahratulkinnoista: he ehdottavat tulkintoja ja vastaavat toistensa tulkintaehdotuksiin. virittäjä 2/2016 verkkoliite 1
2 (1) perhe 14, puoliso-rorschach-testi, taulu III 01 äiti: se on joku mahalaukku. 02 isä: (he) n(h)iin on juu.(.) tuli sama mieleen. Esimerkissäni mustetahratulkintaa ehdotetaan ja se hyväksytään seuraavasti: äiti sanoo, että se on joku mahalaukku (r. 1), ja isä vastaa äidin ehdotukseen naurahtamalla ja sanomalla niin on juu. (.) tuli sama mieleen (r. 2). Seuraavana on esimerkki ehdotuksesta ja sen hylkäyksestä. Siinä äiti ehdottaa muste tahratulkintaa sanomalla mä olin sitä mieltä et se on lepakko (r. 1). (2) perhe 22, perhe-rorschach-testi, taulu I 01 äiti: mä olin (sitä) mieltä et se on lepakko. 02 (0.9) 03 lapsi: ei se on, set tulee tuol viel myöhemmin. Ehdotusta seuraa melkein sekunnin tauko (r. 2), jonka jälkeen lapsi hylkää ehdotuksen sanomalla ei se on, set tulee tuol viel myöhemmin 1 (r. 3). Neuvottelu ei suinkaan aina etene näin suoraviivaisesti ehdotuksesta sen hyväksyntään tai hylkäykseen, vaan osallistujien on mahdollista vastata ehdotukseen eri tavoin ottamatta siihen selkeästi kantaa. Väitöskirjassani tarkastelin nimenomaan tällaisia tapoja vastata ehdotukseen eli keskityin sellaisiin neuvottelutoiminnan jaksoihin, joissa 1) vastaanottaja ei reagoi ehdotukseen sanallisesti tai kuultavissa olevin keinoin, 2) vastaanottaja vastaa ehdotukseen (aluksi) pelkällä partikkelilla mm, jaa tai joo ja 3) vastaanottaja vastaa ehdotukseen puheenvuorolla, joka ei jatka ehdotuksen aloittamaa toimintalinjaa. Kiinnostuin näistä ehdotuksen vastaanotoista tutustuessani tutkimusaineistoon. Aineiston vuorovaikutusta kuunnellessani jäin usein miettimään, hyväksyivätkö vai hylkäsivätkö perheenjäsenet edellä esitetyn mustetahratulkintaehdotuksen. Koska siis se, mitä perheenjäsenet lopulta sopivat tulkintaehdotuksesta, ei ollut minulle tutkijana aina selvää, aloin kiinnittää huomiota neuvottelutoiminnan implisiittisyyteen eli siihen, että hyväksyntä ja hylkäys ilmaistaan usein kätketysti tai epäsuorasti. Kiinnostuin nimenomaan siitä, miten perheenjäsenet toimivat, kun he eivät ota selvästi hyväksyvää tai hylkäävää kantaa mustetahratulkintaehdotukseen. Väitöskirjassani tutkin edellä kuvaamiani neuvottelutoiminnan jaksoja ja käytin menetelmänäni keskustelunanalyysiä, joka on vuorovaikutuksen ja sosiaalisen toiminnan tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineistoni eli 22 perhe-rorschach-testiä oli alun perin teetetty ja äänitallennettu osana Suomalaista adoptiolapsiperhetutkimusta, joka on psykiatrian alan tutkimushanke ja jossa selvitetään skitsofrenian riskitekijöitä. Perhe-Rorschach-testit oli siis jo kertaalleen analysoitu adoptiolapsiperhetutkimuksen yhteydessä ennen väitöstutkimukseni alkua, ja tuolloin käytössä oli vuorovaikutuksen virhepisteytysmene- 1. Tässä esimerkissä lapsi viittaa myöhemmin-adverbilla eri mustetahratauluun. 2 virittäjä 2/2016
3 telmä eli kommunikaatiohäiriöpisteytys. Kommunikaatiohäiriöpisteytys perustuu skitsofreniatutkijoiden näkemykseen siitä, mikä on selkeää ja ymmärrettävää vuorovaikutusta ja sen vuoksi eduksi lapsen loogisen ajattelun kehitykselle. Aineiston aiemman analyysin vuoksi minun oli omassa väitöstutkimuksessani mahdollista verrata keskenään keskustelunanalyysin menetelmällä tekemiäni havaintoja ja kommunikaatiohäiriöpisteytyksen tuloksia. Väitöstutkimukseni oli siis menetelmällisesti kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin keskustelunanalyysin näkökulmasta ehdotukseen vastaamista perheen psykologisessa vuorovaikutustestissä. Analysoin kolmea eri tapaa, joilla puhuja vastaa ehdotukseen ottamatta siihen selvää kantaa. Tässä vaiheessa etsin vastausta tutkimuskysymykseen Mitä tietynlainen ehdotuksen vastaanotto kertoo vastaanottajan saman- tai erimielisyydestä ehdottajan kanssa? Toisin sanoen: ymmärtävätkö osallistujat vastaanoton hyväksynnäksi tai hylkäykseksi? Lisäksi pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen Käsittelevätkö perheenjäsenet tutkittavia ehdotuksen vastaanottoja tarkoituksenmukaisina tai sallittuina toimintoina psykologisessa vuorovaikutustestissä, ja miten he osoittavat sen toiminnallaan? Tutkimuksen toisessa vaiheessa vertasin tutkimusmenetelmiä keskenään eli selvitin, miten kommunikaatiohäiriöpisteyttäjä oli arvioinut tutkimani ehdotuksen vastaanotot. Tässä vaiheessa tarkastelin siis vuorovaikutuksen arviointia. Näkökulmani oli edelleen keskusteluntutkijan, kun vastasin tutkimuskysymykseen Saavatko tutkimani ehdotuksen vastaanotot kommunikaatiohäiriöpisteitä? Seuraavaksi on syytä tutustua siihen, mitä skitsofreniatutkijat tarkoittavat kommuni kaatiohäiriöillä ja miten kommunikaatiohäiriötä arvioidaan. Jo 1900-luvun alussa raportoitiin havainnosta, että useiden skitsofreniapotilaiden perheissä kommunikoidaan poikkeavasti. Perheiden vuorovaikutusta alettiin tutkia järjestelmällisesti 50- ja 60-luvuilla, jolloin yhdysvaltalaiset skitsofreniatutkijat Lyman Wynne ja Margaret Singer (1963) esittivät, että perheen keskinen vuorovaikutus ja erityisesti vanhempien tapa kommunikoida vaikuttavat lapsen psyykkiseen kehitykseen. He loivat käsitteen kommunikaatiohäiriö, jolla he tarkoittivat kyvyttömyyttä keskittyä käsiteltävään aiheeseen ja pitää huomio siinä sekä kyvyttömyyttä jakaa merkityksiä toisten kanssa. Kommunikaatiohäiriöitä ei siis pidetä psykiatrisena häiriönä tai sairautena vaan poikkeavana tapana ilmaista itseä. Skitsofreniatutkijoiden mukaan kommunikaatiohäiriöinen vanhempi luo puheellaan ja toiminnallaan lapselle hajanaisen ja sekavan kasvuympäristön, jossa lapsen loogisen ajattelun kehitys voi häiriintyä. Sittemmin vanhemman tiheästi toistuvia kommunikaatiohäiriöitä on tarkasteltu lapsen psykiatristen häiriöiden riskitekijänä ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ne ovat yhteydessä lapsen ajatushäiriöihin ja skitsofreniaryhmän häiriöihin. Kommunikaatiohäiriöiden arvioimista ja laskemista varten on kehitetty erilaisia menetelmiä testiasetelmineen ja arviointikriteereineen. Testiasetelma, jonka äänitallenteita pääsin käyttämään väitöstutkimuksessani, on perhe-rorschach-testi. Kuten jo edellä nähtyjen vuorovaikutusesimerkkien yhteydessä kerroin, testissä perheenjäsenten tehtävänä on tulkita keskenään Rorschachin mustetahratauluja ja yrittää löytää mahdollisimman monta sellaista tulkintaa, joista kaikki perheenjäsenet voivat olla yhtä virittäjä 2/2016 3
4 mieltä. Testin tarkoituksena ei ole tutkia perheenjäsenten persoonallisuutta, vaan tarkoituksena on saada perheenjäsenet keskustelemaan keskenään. Perheenjäsenten keskustelu testitilanteessa äänitallennetaan ja kirjoitetaan pöytäkirjaksi. Kommunikaatiohäiriöpisteyttäjä analysoi pöytäkirjaan kirjoitetun vuorovaikutuksen ja antaa kommunikaatiohäiriöpisteitä 40 kriteerin perusteella. Kriteerit perustuvat skitsofreniatutkijoiden käsitykseen lapsen psyyken kehityksestä: heidän mukaansa normaalin kehityksen kannalta on oleellista, että vanhemmat kykenevät keskittymään käsiteltävään aiheeseen ja jakamaan merkityksiä toisten kanssa. Vuorovaikutusta arvioidessaan kommunikaatiohäiriötutkija nojaa siis ennalta määriteltyihin kriteereihin ja asemoi itsensä keneksi tahansa toiseksi, joka pyrkii ymmärtämään, mitä puhujat tarkoittavat paperille kirjatussa vuorovaikutuksessa. Väitöskirjani varsinaisen tutkimusmenetelmän eli keskustelunanalyysin juuret ajoittuvat samoille vuosikymmenille Yhdysvaltoihin kuin kommunikaatiohäiriötutkimuksen alku ja 1960-luvulla sosiologian piirissä kehitettiin etnometodologinen tutkimussuuntaus, jossa huomio kiinnitetään tavanomaisiin, arkipäiväisiin yhteis elämän tosiasioihin sekä erityisesti siihen, miten yksittäiset ihmiset rakentavat yhdessä sosiaalisen järjestyksen. Etnometodologian vaikutteet näkyvät 1960-luvulla syntyneessä keskustelunanalyysissä, jonka perusti yhdysvaltalainen sosiologi Harvey Sacks yhdessä kollegoidensa kanssa. He alkoivat tutkia, miten sosiaalinen järjestys tuotetaan paikallisesti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (esim. Sacks, Schegloff & Jefferson 1974). Nykyään keskustelunanalyysi on vallitseva sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmä sosiologian, kielentutkimuksen ja viestintätieteiden alalla. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksia sekä kuvata toimintoja vuorovaikutuksessa. Esittelen seuraavaksi muutamia keskustelunanalyysin lähtökohtia. Ensinnäkin keskusteluntutkija olettaa, että kaikki toiminta on järjestynyttä ja merkityksellistä kommunikatiivisen ja sosiaalisen toiminnan rakentamisen kannalta. Puhe on toimintaa, jossa toiminnot suoritetaan lausumin eli kieliopilliselta kannalta määriteltynä sanojen, lausekkeiden tai lauseiden avulla. Keskustelijat siis tuottavat lausumia saadakseen aikaan tiettyjä asioita vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toiseksi keskusteluntutkija olettaa, että kukin lausuma on tilanteinen eli se saa merkityksensä siinä vuorovaikutuskontekstissa, jossa se tuotetaan. Toisin sanoen lausuma ei ole tulkittavissa, jos se irrotetaan vuorovaikutuskontekstista, jossa se tuotettiin. Kolmanneksi keskusteluntutkija olettaa, että keskustelijoiden välinen yhteisymmärrys syntyy vuorovaikutuksessa ja että se on sisäsyntyinen piirre, johon keskustelijoilla itsellään on ensisijainen pääsy. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskustelijat toimivat vuorovaikutuksessa sen mukaan, miten he itse ymmärtävät tilanteen. Pyrin nyt havainnollistamaan edellä esittämiäni keskustelunanalyysin lähtökohtia keskustelukatkelman (esim. 3) avulla. Katkelma on tutkimusaineistostani, ja siinä toteutuu kanoninen ehdotusjakso eli ensimmäinen puhuja ehdottaa jotain, toinen puhuja hyväksyy ehdotuksen ja ensimmäinen puhuja vahvistaa hyväksynnän. Vuorovaikutuksen kirjaamisessa olen käyttänyt keskustelunanalyysin tapaa merkitä muistiin vuorovaikutus: tarkoituksena on siis jäljitellä kuulohavaintoa äänitallenteesta tarkemmin kuin kirjata pelkkä puhe sanasta sanaan. 4 virittäjä 2/2016
5 (3) perhe 17, perhetesti, taulu I 01 isä: mul tuli,(.) kaks ammuttua lintua mieleen 02 sit jotka roikkuu seinällä. 03 (.) 04 isä: he he 05 (.) 06 roikkuk,= HY[vä. k]uule 07 isä: [he he ] 08 äiti: ihan totta siivet retkottaa.= 09 Kati: =JO[o.] 10 isä: [ju]u. Katkelman alussa isä sanoo mul tuli, (.) kaks ammuttua lintua mieleen sit jotka roikkuu seinällä (r. 1 2). Keskustelunanalyysin lähtökohtana on siis se, että puhe on toimintaa eli isä tekee tällä puheenvuorolla jonkin toiminnon. Jos isän tekemää toimintoa analysoitaisiin irrallaan kontekstista toisin sanoen ottamatta huomioo n sitä, minkälaisessa vuorovaikutustilanteessa puheenvuoro on sanottu, ja ottamatta huomioon sitä, miten vuorovaikutus jatkuu isän puheenvuoron jälkeen, isän puhetoiminto voitaisiin tulkita esimerkiksi uuden tiedon eli uutisen kerronnaksi. Tilanteena voisi olla vaikkapa kotoinen ruokailutilanne, jonka yhteydessä isä kertoo osallistuneensa psykologiseen testiin ja nähneensä mustetahrataulussa kaksi ammuttua lintua. Jos kyseessä olisi tällainen tilanne, seuraava puhuja toimisi odotuksenmukaisesti niin, että hän asettuisi uutisen kuulijaksi sanomalla esimerkiksi aijaa? olipa kummallinen kuva. Keskustelukatkelmassa äiti ei kuitenkaan toimi näin hän ei siis asetu uutisen kuulijaksi. Sen sijaan hän vastaa lyhyen tauon ja isän naurahduksen jälkeen ja sanoo: seinällä roikkuu, hyvä. kuule ihan totta siivet retkottaa (r. 6, 8). Tällä puheenvuorolla äiti ensin makustelee isän mustetahratulkintaa, sitten arvottaa sen hyväksi, sen jälkeen osoittaa samanmielisyytensä ja lopulta kuvailee mustetahratulkintaa lisää. Äiti siis osoittaa ymmärtäneensä isän puheenvuoron mustetahratulkintaehdotukseksi, jolle isä hakee samanmielisyyden osoitusta eli hyväksyntää seuraavalta puhujalta. Samalla äiti osoittaa suuntautumisensa testitilanteeseen ja tehtävään. Seuraavaksi isä ja perheen tytär Kati vastaavat äidin puheenvuoroon sanomalla joo ja juu eli he vahvistavat äidin hyväksynnän (r. 9 10). Nämä vahvistustoiminnot osoittavat, että kumpikin heistä ymmärsi äidin puheenvuoron hyväksynnäksi, mikä puolestaan tekee odotuksenmukaiseksi seuraavaksi toiminnoksi vahvistuksen. Lisäksi erityisesti isän vahvistustoiminto osoittaa, että hän käsittelee riittävän oikeana tulkintaa, jonka äiti teki isän ensimmäisestä puheenvuorosta (ks. r. 1 2). Toisin sanoen isä ei korjaa edeltäviä puheenvuoroja eikä muuta keskustelunkulun suuntaa. Kuten katkelman analyysi osoittaa, keskusteluntutkija tarkastelee puhetta toimintana ja lausumia toimintoina. Hän tulkitsee kunkin toiminnon nimenomaan siinä vuorovaikutuskontekstissa, jossa se tuotetaan, ja tukeutuu analyysissään samoihin vuorovaikutuksen piirteisiin, joihin osallistujat suuntautuvat tuottaessaan ja tulkitessaan toi- virittäjä 2/2016 5
6 mintoja vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi osallistujien näkökulma vuorovaikutukseen on ensisijainen verrattuna keskusteluntutkijan näkökulmaan. Lopuksi esittelen vielä tiivistetysti väitöskirjani tuloksia. Väitöstutkimukseni ensimmäinen vaihe osoittaa, että testiin osallistuvat perheenjäsenet käsittelevät tarkasteltuja vastaamistapoja riittämättöminä vastauksina ehdotukseen ja hakevat ehdotukselle selvempää hyväksyntää tai hylkäystä. Toisin sanoen he tekevät näkyväksi sen, että tutkituissa vuorovaikutusjaksoissa toiminta ei etene hyväksyntään tai hylkäykseen ehdotuksen luoman odotuksen mukaisesti. Jos mustetahratulkintaehdotusta seuraa esimerkiksi hiljaisuus, vuorovaikutus jatkuu tyypillisesti niin, että ehdottaja näyttää tulkinnan taulusta tai kuvailee sitä jotenkin (esim. 4 r. 6). Hiljaisuus ei siis ole myöntymisen merkki tutkitussa vuorovaikutustilanteessa, vaan ehdottaja käsittelee hiljaisuutta merkkinä siitä, että keskustelukumppani ei hahmota tulkintaa taulusta eikä siksi pysty ottamaan siihen kantaa. (4) perhe 17, puolisotesti, taulu III 01 (3.4) 02 äiti:.hh hei mää saan viälä kaks kar:hua. 03 (.) 04 äiti:.hhhh 05 (.) 06 äiti: tosson karhu ja silmäripset, 07 (0.7) 08 ja tota noin, 09 (.) 10 mä en tiiä mitä niiden päässä on. Jos mustetahratulkintaehdotusta seuraa pelkkä partikkeli mm, jaa tai joo, ehdottaja toimii tyypillisesti samoin eli näyttää tulkinnan taulusta (esim. 5 r. 5). Jos keskustelukumppani ei siitäkään huolimatta osoita selkeästi samanmielisyyttään, ehdottaja käsittelee partikkelivastausta keinona hylätä ehdotus sanomatta sitä suoraan. (5) perhe 7, puolisotesti, taulu III 01 äiti: ja täst >tulee< ihan, (.) (m-) tämä on ihan 02 muistuttaa perhosta. 03 (.) 04 isä: mm, 05 äiti: tämä punanen. 06 (0.7) 07 isä: mm. 08 (1.8) 09 äiti: tai sit ne muistuttaa ihan mitä vaan se voi 10 muistuttaa kuule. 6 virittäjä 2/2016
7 Kuten esimerkistä 5 käy ilmi, ehdotuksen tehnyt äiti luopuu perhonen-ehdotuksestaan isän kahden mm-vastauksen (r. 4, 7) jälkeen. Toisin sanoen äiti osoittaa tai sit -alkuisella puheenvuorollaan (r. 9 10), että hän ei käsittele isän puheenvuoroja hyväksyntänä eikä ehdotusta hyväksyttynä. Ehdotusta seuraavat kiusoittelevat puheenvuorot eivät myöskään toimi selkeinä ehdotuksen hyväksyntöinä tai hylkäyksinä. Esimerkissä 6 perheen poika Mikko ehdottaa mustetahratulkinnaksi kahta lintua (r. 1), mutta kukaan ei aluksi vastaa ehdotukseen (r. 2). Sen jälkeen Mikko alkaa kuvailla ehdotustaan ja siten hakea siihen vastausta, mutta kesken Mikon puheen isä vastaa sanomalla ne on broilereita (r. 4). (6) perhe 12, perhetesti, taulu I 01 Mikko: no, (.) mä näin siin, (0.6) kaks lintuu. 02 (2.4) 03 Mikko: jotka, (0.8) tule[e, ] 04 isä: [( ne on)] broilereit(a). 05 (0.3) 06 Mikko: täält [tulee,] 07 Jaana: [ he he] he ((tuhisevaa naurua)) 08 Mikko: täält tulee siipii, (0.4) ja, (.) sit tää ois 09 siipee kokonaan,=täält tulee pyrstö. 10 (1.2) Isän kiusoitteleva puheenvuoro saa aikaan vain hiljaisen naurun (r. 7), ja ehdottaja eli Mikko jatkaa vakavasti otettavan hyväksynnän tai hylkäyksen hakemista ehdotukselleen. Hän siis ohittaa isän kiusoittelun tarpeettomana mutta harmittomana toimintona neuvottelussa. Tutkimissani vuorovaikutusjaksoissa onkin harvinaista, että joku perheenjäsenistä nostaisi puheenaiheeksi sen, onko tietynlainen toiminta sopivaa tai asianmukaista meneillään olevassa testitilanteessa. Väitöstutkimukseni toinen vaihe osoittaa, että keskusteluntutkija ja kommunikaatiohäiriötutkija tarkastelevat vuorovaikutusta eri tasoilla. Tällä tarkoitan sitä, että keskusteluntutkija analysoi vuorovaikutusta nimenomaan toimintana tietyssä tilanteessa, kun taas kommunikaatiohäiriötutkija arvioi vuorovaikutusta yksittäisten sanojen, lausumien tai korkeintaan kahden peräkkäisen puheenvuoron perusteella. Esimerkissä 4 kommunikaatiohäiriöpisteen saa siis äiti, joka hakee vastausta ehdotukseensa ja kuvailee tulkintaansa käyttämällä sanaa silmäripset (r. 6). Tästä sanasta hän saa kommunikaatiohäiriömerkinnän konkreettiset vastaukset. Kommunikaatiohäiriöpisteitä ei sen sijaan saa isä, joka ei sano mitään katkelman aikana. Esimerkissä 5, jossa mustetahratulkintaehdotus saa vastauksekseen vain kaksi mm-partikkelia, kumpikaan osallistujista ei saa kommunikaatiohäiriöpisteitä. Viimeisessä esimerkissä 6 puolestaan isä saa kommunikaatiohäiriöpisteen puheenvuorosta rivillä 4. Kriteeri tälle kommunikaatiohäiriömerkinnälle on se, että puheenvuoro on omituinen, asiaa sivuava tai epäasiallinen vastaus huomautukseen. Tämä kommunikaatiohäiriökriteeri lähestyy menetelmällisesti keskustelunanalyysiä siinä mielessä, että se arvioi vuorovaikutusta kahden peräkkäisen toiminnon tasolla. virittäjä 2/2016 7
8 Olen tarkastellut väitöstutkimuksessani vain tietynlaisia vuorovaikutusjaksoja ja vain viittä kommunikaatiohäiriökriteeriä 40:stä. Tämän tarkastelun perusteella näyttää kuitenkin siltä, että keskustelunanalyysi ja kommunikaatiohäiriöpisteytys analysoivat vuorovaikutusta eri tasoilla ja näkevät usein eri piirteet ongelmallisina. Nämä menetelmälliset erot johtuvat menetelmien erilaisista lähtökohdista ja tavoitteista. Vaikka keskustelunanalyysi ei näe vuorovaikutusta samoin kuin kommunikaatiohäiriöpisteytys, keskustelunanalyysi ei kuitenkaan pysty nimeämään yksiselitteisiä kriteerejä, jotka määrittelisivät hämmentävän vuorovaikutuksen ja joiden perusteella skitsofreniatutkija voisi pisteyttää sen vuorovaikutusaineistosta. Lähteet Sacks, Harvey Schegloff, Emanuel A. Jefferson, Gail 1974: A simplest systematics for the organization of turn-taking for conversation. Language 50 s Wynne, Lyman C. Singer, Margaret Thaler 1963: Thought disorder and family relations of schizophrenics. I: A research strategy. Archives of General Psychiatry 9 s Pauliina Siitonen: Ehdotukseen vastaaminen perheen vuorovaikutustestissä. Keskustelun analyyttinen näkökulma vuorovaikutukseen ja sen arviointiin. Acta Universitas Ouluensis. Series B Humaniora 139. Oulu: Oulun yliopisto Kirja on luettavissa osoitteessa Kirjoittajan yhteystiedot: etunimi.sukunimi@oulu.fi 8 virittäjä 2/2016
Ehdotukseen vastaaminen perheen psykologises sa vuorovaikutustestissä
Ehdotukseen vastaaminen perheen psykologises sa vuorovaikutustestissä Toimintalinjasta poikkeavat ensivastaanotot Pauliina Siitonen ja Karl-Erik Wahlberg 1 Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan perheen
ACTA EHDOTUKSEEN VASTAAMINEN PERHEEN VUOROVAIKUTUSTESTISSÄ KESKUSTELUNANALYYTTINEN NÄKÖKULMA VUOROVAIKUTUKSEEN JA SEN ARVIOINTIIN
OULU 2016 B 139 ACTA Pauliina Siitonen UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA EHDOTUKSEEN VASTAAMINEN PERHEEN VUOROVAIKUTUSTESTISSÄ KESKUSTELUNANALYYTTINEN NÄKÖKULMA VUOROVAIKUTUKSEEN JA SEN ARVIOINTIIN OULUN
KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen
Elvyttävä toisto. lektiot MIRKA RAUNIOMAA
lektiot Elvyttävä toisto MIRKA RAUNIOMAA Väitöksenalkajaisesitelmä 25. lokakuuta 2008 Oulun yliopistossa Olen keskusteluntutkija. Siinä vastaukseni heille, jotka viime vuosina ovat kysyneet, mitä teen
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Tietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
RESPONSSIN PUUTTUMINEN PERHENEUVOTTELUSSA
Puhe ja kieli, 32:3, 103 126 (2012) 103 RESPONSSIN PUUTTUMINEN PERHENEUVOTTELUSSA Pauliina Siitonen, Oulun yliopisto Karl-Erik Wahlberg, Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto Merja Karjalainen, Oulun yliopisto
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Sisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön
TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
Suoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
Eriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ
INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ Heinäkuu 2017 INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA:
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka
Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota
Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I
S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I Sosiaalinen tyyli TYYLI Asiakeskeinen D C B A 1 Kyselevä 2 -------- Suunnitteleva -------- --------- Käynnistävä --------- 3 SINÄ 4 ----------- Rakentava
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
Kokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen
TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas
Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde. Pertti Hella
Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde Pertti Hella 21.5.2015 Esityksen sisältö * Vuorovaikutuksen olemuksesta * Tutkimushavaintoja potilas-lääkäri-suhteen vuorovaikutuksesta * Pohdintaa Vuorovaikutuksen
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )
6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Taustaa
Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari
Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari 8.5. 2015 Dialoginen ohjaus oppilaitoksen arjessa Anne-Mari Souto Opiskeluhuollon koordinaattori PKKY AMS: Mites koulussa suhtauduttiin tähän sun jaksamisongelmaan?
Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen
lektiot Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen Marjo Savijärvi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 2. joulukuuta 2011 Olen tutkinut väitöskirjassani vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista.
MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä
7 Vapaus Kuten edellisen luvun lopussa mainittiin, seuraavaksi pyritään ratkaisemaan, onko annetussa aliavaruuden virittäjäjoukossa tarpeettomia vektoreita Jos tällaisia ei ole, virittäjäjoukkoa kutsutaan
PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka
Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta
MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF
MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,
A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:
11 Determinantti Neliömatriisille voidaan laskea luku, joka kertoo muun muassa, onko matriisi kääntyvä vai ei Tätä lukua kutsutaan matriisin determinantiksi Determinantilla on muitakin sovelluksia, mutta
8338/1/15 REV 1 1 CAB SG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. huhtikuuta 2016 (OR. en) 8338/1/15 REV 1 POLGEN 61 CODEC 604 PE 84 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 5084/12
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
Tentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että
Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, yhtälöt Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, t Toisen Prosentti 1 Jos b on p% luvusta a, eli niin b = p 100 a a = perusarvo (Mihin verrataan?) (Minkä sadasosista on kysymys.) p = prosenttiluku (Miten monta
Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
Dialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
Työhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja
KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
YRITYSVASTUU- RAPORTOINTI
Kaisa Kurittu YRITYSVASTUU- RAPORTOINTI Kiinnostavan viestinnän käsikirja Alma Talent Helsinki 2018 Copyright 2018 Alma Talent Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-3520-1 ISBN 978-952-14-3521-8 (sähkökirja) ISBN
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin