Jyväskylän yliopisto. Korkeakoulut innovaatiojärjestelmässä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän yliopisto. Korkeakoulut innovaatiojärjestelmässä"

Ritva Parviainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tutkimusprofessori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopisto Korkeakoulut innovaatiojärjestelmässä

2 Innovaatiopolitiikan käänne Tarjontalähtöisestä teknologiapolitiikasta asiakasvetoiseen, palvelukeskeiseen innovaatiopolitiikkaan jälkiteknologinen vaihe Asiakkaat etualalle (tarpeet, elämykset, design, brändit) Innovaatiokyvykkyys kriittinen tekijä Luovat ympäristöt ja verkostot (ekosysteemit) Palvelujen innovointi ja uudet liiketoimintamallit Yhteiskunnalliset innovaatiot

3 Kansallisen innovaatiostrategian tunnistamat muutoksen ajurit Globalisaatio: tuotannontekijöiden liikkuvuus, paikan uudelleen määrittely Kestävä kehitys: ilmastonmuutos, energia- ja materiatehokkuus, human development Uudet teknologiat: tieto- ja viestintäteknologia + bio-, energia- ja materiaaliteknologiat Väestön ikääntyminen: tuottavuus ja maahanmuutto

4 Kansallisen strategian perusvalinnat RAJATON MAAILMA INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT Innovaatioprosessit KYSYNTÄ-JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS SYSTEEMISYYS

5 Kestävän innovoinnin taustaa Ilmastonmuutos on tosiasia Globalisaatio li on ristiriitainen iit i ja rujo prosessi Innovaatiotoiminnan haasteet ovat planetaarisia i (kestävä ä ja inhimillinen illi kehitys) Ihmisen luovuus, teknologia ja innovaatio on valjastettava tt ratkomaan ihmiskunnan i häijyimpiä ongelmia (yhteiskuntavastuu). Suomesta kestävän än kehityksen ksen kärkimaa Cleantechistä teollisuutemme kilpailuvaltti

6 Kestävä innovointi Kestävä innovointi perustuu eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille: Kestävä kehitys (ilmastonmuutos) Osallistuva innovointi (innovaatiodemokratia) Jatkuva innovointi (innovaatiokyvykkyys) Globaali innovointi (verkottuminen ja aivokierto) Innovatiivinen johtaminen (johtamisen innovaatiot)

7 Innovaatiopolitiikan vakiintunut legitimointi Innovaatio -> Tuottavuus -> Kasvu Kasvu = kansantuotteen määrällinen kasvu

8 Uusi kasvuteoria legitimaation vanha perusta Osaaminen ja teknologia luovat kasvua! Kyllä, mutta kasvun suuria vipusimia ovat Yritysten omaksumiskyky Yleiskäyttöisten teknologioiden leviäminen Kansainvälinen vuorovaikutus (muilta oppiminen) Instituutioiden toiminta (verotus, oikeuslaitos, sääntely, julkiset palvelut jne.) Kilpailun paine uudistumiseen ja innovointiin

9 Innovaatiotoiminnan t i i arvopohjainen legitimointi Innovaatio -> Uusintaminen -> Hyvinvointi Uusintaminen: kehittää pääomia tuottamaan jatkuvasti lisäarvoa Hyvinvointi = kansantulo x sosiaalinen pääoma x luontopääoma

10 Kestävä innovointi pääomien uusintamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä Teollinen pääoma Sosiaalinen pääoma Uusintaminen Kestävä innovointi Hyvinvointi Hyvä elämä Onnellisuus Luontopääoma Inhimillinen pääoma

11 Innovaatiokeskittymät Suomeen on rakennettava 5-6 innovaatiokeskittymää, joiden ekosysteemit ovat maailmanluokka Jokaisen niistä täytyy erikoistua globaalissa työnjaossa ja asemoitua globaaleissa arvoverkoissa solmuihin, joissa ne tuottavat eniten lisäarvoa Niiden rakentaminen edellyttää aivan uudenlaista kumppanuutta valtion, kuntien ja yritysten kesken ( horisontaalinen yhteistyö, PPP) Tämä on nykyaikaista aluekehitystä, joka painottaa alueellista lli innovaatiopolitiikkaa

12 Innovaatioiden ekosysteemi Ekosysteemi on itseohjautuva ja itseään uudistava dynaaminen järjestelmä Innovaatioiden ekosysteemi sisältää riittävästi innovaatioita ruokkivia ja kiihdyttäviä aineksia Sen dynaamisuus perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä luovuuteen ja riskinottoon kannustavaan kulttuuriin Kantavana voimana ovat luovat, lahjakkaat ja intohimoiset tyypit

13 Innovaatioiden paikallinen ekosysteemi Pienten ja suurten yritysten verkottuminen ja yhteistyö Yrityspalvelut Rahoitus Riskipääoma Bisnesenkelit Globaali yhteistyö Innovatiiviset Markkinat Osaava työvoima Joustava liikkuminen Korkeakoulut Tutkimuslaitokset Infrastruktuuri

14 Globaalit innovaatioprosessit Innovaatioprosessit ovat tulossa täysin globaaleiksi Osaaminen on levittäytynyt t t ympäri maailmaa Osaaminen hakeutuu innovaatiokeskittymiin Jokainen tutkimuslaitoksen, tki it k yrityksen ja alueen tulee kyetä kytkeytymään globaaleihin arvoverkostoihin ja tarjoamaan siellä lisäarvoa, johon muut eivät kykene Innovaatiotoiminta on paikallisten innovaatiokeskittymien välistä globaalia yhteistyötä

15 Innovaatiokeskittymien globaali työnjako Täydentävää osaamista Työnjakoa Keskittymä Ekosysteemi Paikallinen, erikoistunut innovaatiokeskittymä Aivokiertoa Keskittymä Ekosysteemi Keskittymä Ekosysteemi Yhteistyö Yhdessä kehittyminen Osaamisen siirto

16 Hajautetun innovoinnin lähtökohdat Osaajien ja tiedon globaalin kentän avautuminen; tiedon globaali hajautuminen eri puolilla maailmaa oleviin osaamis- ja innovaatiokeskittymiin Tarve jatkuvaan innovointiin ja radikaaleihin innovaatioihin Minkään yrityksen tai organisaation oma osaaminen ei enää riitä menestykseen Innovaatiotoiminnan ulkoistamisen kustannusten aleneminen (mm. Internet ja sosiaalinen media) Suljettujen innovaatioiden rinnalle nousevat avoimet ja julkiset innovaatiot

17 Avoimen innovaation prosessi Uudet markkinat Nykyiset Sisäiset Tuotekehitys markkinat tutkimusprojektit Organisaation rajat: Sisäinen innovaatioprosessi Uudet ideat

18 Julkisen innovaation prosessi Vertaistuotanto, end-to-end arkkitehtuuri, hajautettu innovaatio Koordinaattori Kontribuuttori Kontribuuttori Verkostoyhteydet Yhteistyön areena Yhteishyvä Vapaaehtoisuus Kontribuuttori Kontribuuttori Vierailuja Vapaamatkustaja

19 Osaamisen siirron perusmalli Korkein Yliopistot: iopetus t Korkeakoulut Korkein opetus Perustutkimus Perustutkimus Yliopistot Soveltava tutkimus Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut k k t Akateeminen työvoima Tieteelliset julkaisut Tutkimusyhteistyö Yritykset: Innovaatiot Uuden teknologian ja tieteellisten löydösten kaupallistaminen

20 Yliopistojen rooli Yliopistot vaikuttavat yhteiskunnan menestykseen pitkällä aikajänteellä harjoittamalla avointa perustutkimusta ja kouluttamalla ll tulevia akateemisia i sukupolvia Yliopistoverkkoa tulisi koota ja tähdätä 5-6 tutkimusyliopiston verkostoon Näiden rinnalle tarvitaan vahva ammattikorkeakoulujen verkosto Kalifornian malli?

21 Sivistysyliopistot Sivistysyliopisto on sitoutunut harjoittamaan uteliaisuustutkimusta eli tavoittelemaan tietoa sen itsensä takia Sivistysyliopisto on parhaimmillaan laaja-alainen alainen, monitieteellinen yliopisto kattaen luonnontieteet, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet Sivistysyliopisto luo edellytyksiä koko yhteiskunnan kehittämiseen Sen tärkein tavoite on kasvattaa itsenäisesti ajattelevia, tietorikkaita ja vastuuntuntoisia kansalaisia i

22 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on kouluttaa osaajia, jotka kykenevät uusintamaan osaamistaan omissa käytännöissään Ammattikorkeakoulujen tiedollisena tehtävänä on kehittää niitä tiedon alueita, joilla on välitöntä merkitystä elinkeinoelämälle: uusi tekniikka, johtaminen, markkinointi, muotoilu, palvelut jne. Tutkimus on luonteeltaan soveltavaa eli käytännöllisiä päämääriä hyödyttävää Ammattikorkeakoulujen voimana on vuorovaikutus yritysten ja muiden tiedon soveltajien ja kehittäjien kanssa

23 Ammattikorkeakoulut k k t innovaatioiden id ekosysteemissä 1 Tutkimus (Research) Ilmiöiden olemuksen selvittäminen Soveltaminen (Application) Ongelmien ratkaiseminen Kehittäminen (Development) Ideoiden käytännöllinen toteuttaminen

24 Ammattikorkeakoulut ekosysteemissä 2 Filosofiset lähtökohdat Pragmatismi: oppiminen ongelmanratkaisun kautta Pluralismi: li i useiden näkökulmien hallitseminen i Metodinen monismi (yliopistot!): metodi -> innovaatio -> ratkaistava ongelma Metodinen pluralismi (ammattikoreakoulut!): ongelma -> innovaatio -> metodit (ratkaisu)

25 Nyt on korkeakoulujen vuoro! Olemme satsanneet riittävästi teknologian kehittämiseen! Suomessa on palattava laajaa tietonäkemykseen Innovaatiopolitiikan peruskäsitteeksi on otettava innovaatioiden ekosysteemi Korkeakoulujen integroitumista innovaatioiden ekosysteemeihin on vahvistettava Koreakoulujen perusrahoitusta on voimakkaasti lisättävä perustuen toiminnan laatuun

Samankaltaiset tiedostot

Innovaatiotutkimus. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto

Innovaatiotutkimus. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Innovaatiotutkimus Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Innovaatiotutkimuksen tasot Kansallinen innovaatiojärjestelmä Innovaatiopolitiikka STI: science, technology, innovation systems