Innovaatiotutkimus. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Innovaatiotutkimus Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto

2 Innovaatiotutkimuksen tasot Kansallinen innovaatiojärjestelmä Innovaatiopolitiikka STI: science, technology, innovation systems Kansainvälistyminen Alueelliset innovaatioympäristöt Innovaatioiden ekosysteemit Välittäjäorganisaatiot ja KIBSit Innovaatiotoiminta organisaatioissa ja verkostoissa Innovatiiviset yritykset Innovaatiojohtaminen Työyhteisön kehittäminen Hajautunut innovointi Kansainvälinen innovaatioyhteistyö Käyttäjäkeskeinen innovointi Innovaatioprosessit Luovuus Yhteisöllisyys (we think) Oppiminen Kombinatorisuus Mielikuvitus Serenpiditeetti

3 Nousussa olevia teemoja Systeemiset, institutionaaliset muutokset Sosiaaliset innovaatiot Julkisen hallinnon innovaatiot Innovaatiodemokratia Teollisuuden transformaatio PPP-mallit Ennakointi ja innovaatiotoiminta

4 Teollisuuden uusiutuminen Paikka arvoketjussa Jalostusarvon nostaminen Palvelukomponentin vahvistaminen Immaterialisaatio

5 Innovaatiot talouksien rajapinnoilla Innovaatiot talous Voimavaratalous Teknologiatalous Palvelu-

6 Omia teemojani Kysyntä- ja käyttäjäkeskeinen innovaatio Yliopistolähtöisten palveluinnovaatioiden kehittäminen ja kaupallistaminen (Allianssihaku) Kestävä innovointi ja innovaatiopolitiikan paradigmat Innovaatioiden alueelliset ekosysteemit Verkostoituminen ja yhteistyö Ekosysteemin yleiset edellytykset Jyvässeudun strategiat Metropolialueen kilpailukyky (Espoon rahoitus) Hajautettu innovointi Avoimet ja julkiset innovaatiot, innovaatioallianssit Globaali verkottuminen Tietoverkot innovaatiotoiminnassa Suuri siirtymä Tietämys- ja materiaalivirtojen rinnakkainen hallinta Tietämyksen DNA ja elinkaarianalyysit

7 Innovaatiopolitiikan vakiintunut legitimointi Innovaatio -> Tuottavuus -> Kasvu Kasvu = kansantuotteen määrällinen kasvu

8 Arvopohjainen legitimointi Innovaatio -> Uusintaminen -> Hyvinvointi Hyvinvointi = kansantulo x sosiaalinen pääoma x luontopääoma

9 Kestävä innovointi Kestävä innovointi perustuu eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille: Kestävä kehitys (ilmastonmuutos) Osallistuva innovointi (innovaatiodemokratia) Jatkuva innovointi (innovaatiokyvykkyys) Globaali innovointi (verkottuminen ja aivokierto) Innovatiivinen johtaminen (johtamisen innovaatiot)

10 Kestävä innovointi Teollinen pääoma Sosiaalinen pääoma Uusintaminen Kestävä innovointi Hyvinvointi Hyvä elämä Onnellisuus Luontopääoma Inhimillinen pääoma

11 Innovaatiokeskittymät Globaalisti arvostettua ja seurattua osaamista Monipuolisuutta: useita osaamisalueita ja niiden synergiaa Globaalia vetovoimaa Globaalisti toimivia alueen osaamiseen pohjaavia yrityksiä Uusia innovatiivisia yrityksiä Maailmanluokkaa oleva innovaatioiden ekosysteemi

12 Pienten ja suurten yritysten verkottuminen ja yhteistyö Yrityspalvelut Rahoitus (riskipääoma) Globaali yhteistyö Innovatiiviset Markkinat Kysyntä Osaava työvoima Joustava liikkuminen Korkeakoulut Tutkimuslaitokset Luovuuden kulttuuri Infrastruktuuri Innovaatioiden ekosysteemin dynamiikka

13 Taajama Lähikaupunki Maaseudun elinkeinoja Loma-asutusta Matkailupalveluja Keskus (tihentymä) 1 tunnin etäisyys Asuma-alueita Pienempiä kaupunkeja Kauppakeskuksia Pendelöintiä Yrityksiä Ympäröivä talousalue Yhteysväylät Maaseutuympäristö Downtown Erityispalveluja Pääkonttoreja T&K-yksikköjä Kasvuyrityksiä B-to-B palveluja

14 Kolmitasoinen verkottuminen Ideat Osaamisverkostot Aivokierto Tietoverkostot Yhteys kaikkialle Informaatio Fyysiset Verkostot Toiminnallinen alue Paikka

15 Osaamisen etsintä diasporamallissa Yhteistyö Aivokierto Allianssit Diaspora: Yritys Tutkimuslaitos Hautomo Elinkeinoyhtiö Killat Professionaaliset yhteisöt Agorat Yhteistyöpartnerit Paikallisyhteisöt Paikallinen ekosysteemi

16 Perusstrategia Innovaatio Avoin, julkinen Radikaali Prosessit Tuotteet/palvelut Tietämys Informaatio Eksplisiittinen Hiljainen Osaaminen Kyvykkyydet Johtaminen Oppiminen Inhimillinen pääoma Sosiaalinen pääoma Polkuriippuvuudet Vahvuudet verkostot Etsintästrategia Exploitation vs. exploration Tietämyksen hankinnan kustannusarvio IPR-kysymykset Agora Diaspora Kilta Allianssi Innovaatioprosessit Tietämyksen luominen Komplementaarisuus Serenpiditeetti Mielikuvitus Verkottuminen Yhteistyö Omaksuminen

17 Materiaalivirrat ja tietämysvirrat Suuri siirtymä korvaa suuria materiaalivirtoja tietämysvirroilla: Tietämys virtaa massan seurana ja sitä ohjaten Miksi? Ei siksi, että luovuttaisiin siitä missä ollaan huippuja sekä metsäklusterissa (suuren mittakaavan tuotanto) että ICT-klusterissa (suuret mobiiliterminaalimäärät), vaan siksi että luonnonvarat ovat niukka resurssi. Tämä siirtymä ei ole yksinkertainen. Tietämysvirtojen logiikka on eri kuin materiaalivirtojen. Suomella on mahdollisuus saavuttaa kilpailuetu olemalla eturintamassa näiden virtojen integroidussa hallinnassa. Erityisen haastavaksi asian tekee avoimen ja kuluttajalähtöisen innovaation yhdistäminen systemaattisuuteen.

18 Yliopistojen rooli ekosysteemissä Yliopistot kuuluvat ekosysteemiin! Yliopistot vaikuttavat yhteiskunnan menestykseen pitkällä aikajänteellä harjoittamalla avointa perustutkimusta ja kouluttamalla tulevia akateemisia sukupolvia Yliopistojen ja yritysten yhteishankkeet ovat suoria tiedon siirron ja oppimisen väyliä Yliopistojen oma kaupallistamistoiminta (patentointi, lisensointi) ei ole toiminut tehokkaasti

19 Osaamisen siirron perusmalli Yliopistot: Korkein opetus Perustutkimus Soveltava tutkimus Tutkimuslaitokset Akateeminen työvoima Tieteelliset julkaisut Tutkimusyhteistyö Yritykset: Innovaatiot Uuden teknologian ja tieteellisten löydösten kaupallistaminen

20 Sivistysyliopistot Sivistysyliopisto on sitoutunut harjoittamaan uteliaisuustutkimusta eli tavoittelemaan tietoa sen itsensä takia Sivistysyliopisto on parhaimmillaan laaja-alainen, monitieteellinen yliopisto kattaen luonnontieteet, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet Sivistysyliopisto luo edellytyksiä koko yhteiskunnan kehittämiseen Sivistysyliopistotkin harjoittavat yhteiskunnallista tilaustutkimusta

21 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on kouluttaa osaajia, jotka kykenevät uusintamaan osaamistaan omissa käytännöissään Ammattikorkeakoulujen tiedollisena tehtävänä on kehittää niitä tiedon alueita, joilla on välitöntä merkitystä elinkeinoelämälle: uusi tekniikka, johtaminen, markkinointi, muotoilu, palvelut jne. Tutkimus on luonteeltaan soveltavaa eli käytännöllisiä päämääriä hyödyttävää Ammattikorkeakoulujen voimana on vuorovaikutus yritysten ja muiden tiedon soveltajien ja kehittäjien kanssa

22 Korkeakoulut innovaatioiden ekosysteemissä Tutkimus (Research) Ilmiöiden olemuksen selvittäminen Soveltaminen (Application) Ongelmien ratkaiseminen Kehittäminen (Development) Ideoiden käytännöllinen toteuttaminen Tiedeyliopistot Ammattikorkeakoulut

23 Soveltavan tutkimuksen logiikkaa Filosofiset lähtökohdat Pragmatismi: oppiminen ongelmanratkaisun kautta Pluralismi: useiden näkökulmien hallitseminen Metodinen monismi (yliopistot!): metodi -> innovaatio -> ratkaistava ongelma Metodinen pluralismi (ammattikorkeakoulut!): ongelma -> innovaatio -> metodit (ratkaisu)

24 Ylipoiston roolit kaupallistamisessa Yliopisto Kehittämislaboratorio Siirtosuunnat Yliopistotutkimus: Uudet löydökset ja palveluideat Palvelukonseptien kehittäminen (Proof of concepts) Työnjako: Omistus Rahoitus Hallinta Riskit Jne. Palvelukonseptien käyttöönotto Jakelukanavat Ylläpito Palvelun tuottaja

25 Innovaatiotutkimuksen kehittäminen Innovaatiotutkimuksen monitieteellisen luonteen osoittaminen Innovaatiotutkijoiden verkoston kokoaminen Kansallisten haasteiden kartoitus (uusi innovaatiostrategia, teollisuuden tilanne, PPP) Tutkimusproblematiikan kartan laatiminen ja tutkimuksen tihentymien ja periferioiden tunnistaminen Kansainvälisen tutkimusyhteistyön voimistaminen Rahoituksen turvaaminen: Suomen Akatemian ja Tekesin ohjelmat EU:n puiteohjelmat Maakuntien ja kuntien kehittämishankkeet