Suomi globaalitaloudessa - julkisen talouden rajat ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyksellä tulevaisuuteen -seminaari Suomi globaalitaloudessa - julkisen talouden rajat ja mahdollisuudet Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Esityksen lähtökohtia Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen työnjakoon on edelleen hyvinvoinnin perusta Suomen taloudellinen menestys riippuu sekä kansainvälisen talouden kehityksestä että kyvystä säilyttää yhteiskunnan ja talouden hyvä sopeutumiskyky Talouspolitiikan perinteinen pitkä linja jatkuu: kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen Euroalueella valoa tunnelin päässä ja EMUn kehittäminen on strateginen kysymys myös Suomelle Siirtyminen perässähiihtäjästä teknologisen kehityksen eturintamaan monilla aloilla kasvupolitiikan painopisteet muuttuvat

3 Huomioita kansainvälisen talouden isosta kuvasta Talouksien keskinäinen riippuvuus entisestään kasvanut - rahoitusvirrat, tuotantoketjut - samalla kasvaa globaalin koordinaation tarve - finanssikriisin alussa onnistunutta koordinaatiota, entä jatko? - talousalueiden tasolla tiivistyvää koordinaatiota EU! Tuotannon osat hajautuvat eri puolille maapalloa - informaatioteknologian kehitys keskeinen ajuri - mitkä toiminnot siirtyvät ja mitkä jäävät? - toiminnon sijoittumisen kannalta tehtävän luonne on keskeisempi tekijä kuin pelkkä koulutustaso Globalisaation ja teknologisen kehityksen edut eivät jakaudu tasan - tarve tuloerojen tasoittamiseen säilyy - miten säilytetään Pro muutos -asenne? - riskinä velan kasvattamien tuloerojen tasoittamisen korvikkeena

4 Informaatioteknologian kehitys ja eri tyyppisten tehtävien korvattavuus Rutiinitehtävät Ei-rutiinitehtävät Manuaaliset tehtävät Ei-manuaaliset tehtävät Informaatioteknologia korvaa näitä tehtäviä Informaatioteknologia korvaa näitä tehtäviä Korvattavuus rajallista Tehtävät täydentävät teknologista kehitystä Eri tehtävät sijaitsevat eri paikassa palkka- ja koulutusjakaumassa - alimmassa osassa manuaaliset ei-rutiinitehtävät (esim. siivous, hoiva) - ylimmässä osassa ei-manuaaliset ei-rutiinitehtävät (esim. johto)

5 Työllisyyspolarisaatio Suomessa Muutos työllisten osuudessa Alimmin palkattu kolmannes Korkeimmin palkattu kolmannes Keskipalkattu kolmannes Lähde: Matti Mitrunen (2013), VATT Muistioita 33.

6 Eri maiden ja alueiden osuus maailman yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta Muut 29,8 % USA 18,9 % Brasilia 2,8 % EU 19,4 % Venäjä 3,0 % Japani 5,6 % Intia 5,6 % Kiina 14,9 % Lähde: BEA, Bofit, Eurostat, IMF

7 Huomioita talousmahtien haasteista ja näkymistä: Yhdysvallat: Finanssikriisistä irrottautuminen edennyt tasaisen verkkaisesti tähän asti, hidasteena velkaongelmat Taustalla myös tuloerojen kasvu ennen finanssikriisiä ja pyrkimys paikata kehitystä matala- ja keskituloisten näennäisellä vaurastumisella asuntomarkkinoiden ja velan avulla Isot poliittiset erimielisyydet demokraattien ja republikaanien välillä vaikeuttavat uudistuksia Liuskekaasun hyödyntämien parantaa olennaisesti maan energiaomavaraisuutta missä mitassa teollisuus palaa Kiinasta? Kiina: Kasvumalli on ollut valtiojohtoinen ja vahvasti investointivetoinen Jatkossa pyrkimyksenä on siirtää kasvun painopistettä kulutuksen suuntaan - edellyttää eläke- ja muun sosiaaliturvan reformeja Kasvumalli perustuu myös talouden ja valtion vahvaan kytkökseen - haastaa länsimaisen opin hyvästä kasvualustasta Onnistuuko Kiina saavuttamaan teknologian edelläkävijän aseman ja millä eväin?

8 Eurokriisistä ja sen ratkaisusta Kriisissä valoa tunnelin päässä: - käännettä luottamusindikaattoreissa ja tuoreissa talousluvuissa - markkinoille näyttää kelvanneen vuosi sitten luotu malli kriisimaiden auttamisessa (työnjako pysyvän kriisirahaston ja EKP:n välillä) - tahtotila euron säilyttämiseksi on edelleen vahva EMUn kehittämisessä edetään: - pankkiunioni - budjettikurin vahvistaminen (finanssiunioni) - makroepätasapainojen ennaltaehkäisy (muiden talouspolitiikkalohkojen koordinointi)

9 Tiukempi budjettikuri (I) Rahaliiton alkutaipaleella sekä markkinakuri että budjettikuri pettivät Budjettikurin pettäminen: - velkakriteeriä ei otettu oikeasti käyttöön - Saksa ja Ranska heikensivät alijäämäkriteerinkin uskottavuutta - julkisen talouden tasapainoa ei vahvistettu vahvan kasvun vuosina ennen talouskriisiä Budjettikurisääntöjä tiukennettaessa maita ei voi jakaa vuohiin ja lampaisiin: vastuullisetkin maat joutuvat pakkopaitaan Vanhojen budjettikurisääntöjen rinnalle uusia sääntöjä ja kontrolleja

10 Tiukempi budjettikuri (II) Budjettikuria koskevia sääntöjä viedään kansalliseen lainsäädäntöön aiempaa suurempi sitovuus Menettelyissä korostetaan valtion kokonaisvastuuta koko julkisesta taloudesta Suomessa kuntataloutta ja eläkejärjestelmää tarkastellaan tiukemmin osana koko julkista sektoria, valtiovallan vahvempi ote niistä Uusi menosääntö: julkiset menot eivät saa kasvaa nopeammin kuin komission arvio talouden pitkän aikavälin kasvuvauhdista Maiden tulee asettaa keskipitkän aikavälin tavoite (MTO) julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle. Se saa olla enintään 0,5 % suhteessa BKT:een (= Suomen keväällä 2013 asettama tavoite) Jos tavoite näyttää karkaavan käsistä, kiristykset tehtävä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä

11 Haasteita Suomelle Viime vuosien heikon vientikehityksen kääntäminen ei yhtä ihmelääkettä, vaan monipuolista uudistumista Ikämenot kasvavat - menohillinnän paineet kohdistuvat myös muihin julkisiin menoihin - tulevaisuusmenot (ml. koulutus, tutkimus) - muutosvalmiutta tukeva sosiaaliturva Talouden ja hyvinvoinnin hyvän kehän säilyttäminen muuttuvassa ympäristössä muutosvalmiuden säilyttäminen ei automaattista Perässähiihtäjästä teknologian eturintamaan myös uuden ajan elinkeinopolitiikkaa - kokeilutalous & riskinotto - vahva perustutkimus

12 Suomen viennin heikon kehityksen taustalla monta eri tekijää ei myöskään yhtä ihmelääkettä Yksittäisten toimialojen rakenneongelmat (& viennin yksipuolinen rakenne) Eurokriisi ja vientikysynnän pitkäaikainen hiipuminen Viennin korvautuminen yritysten ulkomaisten toimintojen laajentumisella Hintakilpailukyky heikkeni viiden viime vuoden aikana (taso kuitenkin edelleen vähintäänkin kohtuullinen) Vaihtosuhteen (vientihinnat/tuontihinnat) heikko kehitys Ketju hyvästä tuoteinnovaatiosta markkinamenestykseksi ontuu usein Syytä huomioida myös epänormaalin korkea viennin taso ennen finanssikriisiä

13 Perinteinen vienti vs. tuotannon kansainvälistyminen Kansainvälistyvä yritys Vienti / tuonti Tuotannollinen kansainvälistyminen Toimintojen siirtäminen kotimaasta Ulkomaille laajentaminen Oman konsernin sisällä Osto ulkopuoliselta ulkomaiselta Yritysosto Uusi toimipiste Oman toimipisteen laajentaminen VANHA MALLI UUSI MALLI

14 Monikansallisten yritysten toiminnan laajeneminen ja kotimaan työllisyys monimutkainen yhtälö Mahdollisia vaikutuksia: Haitallinen vaikutus kotimaan tuotantoon ja työllisyyteen, jos tuotannon laajentaminen tai välituotteiden valmistaminen ulkomailla korvaa suoraan vientiä ja syrjäyttää kotimaista tuotantoa jos ulkomaiset yritysostot syövät varat ja kotimaisille investoinneille ei jää tilaa Positiivinen työllisyysvaikutus, jos ulkomaisen tuotannon laajennus kasvattaa kotimaisten tukitehtävien (suunnittelu, hallinto, T&K) kysyntää ulkomaiset tytäryhtiöt ostavat investointitavaroita ja välituotteita kotimaasta ulkomaisten tytäryhtiöiden laajeneminen laajentaa muiden kotimaisten yritysten markkinoita

15 Talouden ja hyvinvoinnin hyvä kehä Hyvinvointi Investoinnit hyvään koulutukseen, terveyteen, muutosturvaan ja tasa-arvoon Talouskasvu Yhteisellä riskien jakamisella on tuettu muutosvalmiutta Sopeutumiskykyä kansainvälisen työnjaon muutokseen ja teknologiseen kehitykseen

16 Yhteiskuntasopimus säilyykö ja missä muodossa? Työantajat: Saamapuoli: Kilpailukyvyn säilyminen Muutokseen valmis hyvin koulutettu työvoima Työrauha ja ennakoitava investointiympäristö Maksupuoli: Työehtoja ei sanella yksipuolisesti Osallistutaan sosiaaliturvan rahoittamiseen ja kehittämiseen Työntekijät: Saamapuoli Muutosturvaa antava sosiaaliturva ja kattavat hyvinvointipalvelut Vastavuoroisuuden periaate: hyvä työllisyys maltillisten palkankorotusten vastapainona Maksupuoli: Kilpailukyky palkankorotusten ankkurina

17 TALOUKSIEN ERI KEHITYSTASOILLA KOROSTUVAT ERI TEKIJÄT Kansainvälisen kilpailukyvyn 12 pilaria (World Economic Forum): I. Perusasiat kuntoon (PANOSVETOINEN TALOUS) 1. Instituutiot kunnossa 2. Perusinfra kunnossa 3. Makrotalouden vakaus kunnossa 4. Terve ja hyvin peruskoulutettu väestö II. Edistetään tuottavuutta (TEHOKKUUSVETOINEN TALOUS) 5. Panostukset korkeakoulutukseen 6. Kilpailu toimii 7. Työmarkkinat: voimavarojen tehokas käyttö ja sopeutumiskyky 8. Rahoituksen saatavuus ja toimiva sääntely 9. Uuden teknologian omaksumisen valmiudet 10. Markkinoiden koko III. Edistetään innovaatioita (INNOVAATIOVETOINEN TALOUS) 11. Elinkeinoelämän strateginen ketteryys 12. Innovaatiotoiminnan kasvualusta kunnossa

18 KIITOS!