Paloturvallisuusseurannan kehittäminen

Transkriptio

1 Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Päällystökurssin luento Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja yhteiskunnalliset tekijät (2,5 * 45 min) 2. Turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien ehkäisyn mittaaminen, palautejärjestelmät, sosiaaliset mediat (1,5 * 45min) 3. Valvonta ja sen mittaaminen, valvontasuunnitelmat, TuKeVa II (1 * 45min) 4. Valtakunnallinen kehittämistoiminta, Kumppanuusverkosto, verkostomainen kehittämiskeskus (1 * 45 min)

2 Diplomityö Strateginen ohjelmatyö: (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia , Sisäisen turvallisuuden ohjelma , Pelastustoimen tutkimusohjelma PETU ) Pelastuslain uudistaminen Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämistarpeet Palokuolemien, tulipalojen ja tulipalojen aiheuttamien omaisuusvahinkojen määrät ja niiden kehitys Saatavissa: _Tilastollisen_paloturvallisuusseurannan_kehittaminen_opinn aytetyo.pdf Työn tarkoitus Työssä etsittiin niitä tekijöitä, jotka ovat tilastollisessa yhteydessä paloturvallisuuteen ja joihin vaikuttamalla paloturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa Tarkoituksena luoda valtakunnallinen yhteismitallinen mittaristo pelastustoimen ja sen toimintaympäristön tarkasteluun ja kehittämiseen Pelastustoimen toiminnan - erityisesti onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteiden - mitattavuuden parantaminen Diplomityö keskittyi tilastollisessa tarkastelussa kunnalliselle ja pelastuslaitosten tasolle, mutta jotkut työssä tarkastelluista tekijöistä ilmenevät ja vaikuttavat yksilö- ja valtakunnallisella tasolla 2

3 Työn suorittaminen Diplomityössä tarkasteltiin sattuneita tulipaloja PRONTO, StatFin, SOTKAnet, Kuntatiedon keskus, TVL, Hoitoilmoitustietokannat jne. Aiemmat tutkimukset Mittariston pohjaksi valittu tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard (Kaplan & Norton 1992)) Onnettomuuksien ehkäisyn sekä oppimisen ja kehityksen mittareissa mm. liiketaloudellisten mallien hyödyntäminen, sosiaalipsykologiaa ja muiden organisaatioiden käyttämät mittarit Tulipalot Suomessa Paloturvallisuuden mittareina käytetty tulipalosuhdetta ja palokuolemasuhdetta Vuosina sattui tulipaloa, joissa kuoli PRONTOn tilastojen mukaan 432 ihmistä. Näistä luvuista laskettu tulipalosuhde oli 2,66 tulipaloa vuodessa tuhatta henkilöä kohti ja palokuolemasuhde 1,63 kuolemaa vuodessa henkilöä kohti. Muut tulipalot ovat määrältään merkittävin tulipalotyyppi (20 949; 30 %). Rakennuspaloja oli (26 %), maastopaloja (25 %) ja liikennevälinepaloja (19 %). Vuosille vastaavat osuudet: rakennuspalovaarat (23 %), muut tulipalot (23 %), maastopalot (19 %), rakennuspalot (18 %) ja liikennevälinepalot (16 %). 3

4 Halen (2000) pyramidimalli Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa sattuneissa tulipaloissa aiheutui vuosien palokuolemista 93 %. Vuosina 08-10: 260/309 = 84 %. Koulukoulurakennuksissa 11 ja liikennevälinepaloissa 16. Teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusten suurpaloissa (106 kpl) tuhoutui ,5 milj. eurolla omaisuutta (21,5 % kaikista taloudellisista vahingoista). Vuosina 08-10: 50 kpl, 101,3 M, 17,6 %) Rakennuspaloissa (18515 kpl) aiheutui yhteensä 888 milj. euron vahingot (>85% kaikista vahingoista) Vuosina 08-10: 464 M / 575 M = 81 % Mittaristo 4

5 5

6 Turvallisuuden mittaamisen eri osa-alueet Lähde: van der Want 1996, Henttosen 2000 mukaan 6

7 BSC Seliteavain BSC Aiheutuneet vahingot 7

8 BSC Talous ja pelastustoiminta BSC Sidosryhmät ja yhteiskunta 8

9 BSC Turvallisuusviestintä BSC Paloturvallisuusvalvonta ja -huolto 9

10 BSC Viranomaisyhteistyö ja kunnallinen turvallisuustyö BSC Oppiminen ja kehitys: Tutkimus ja kehittäminen 9iUk 10

11 BSC Oppiminen ja kehitys: Toimintaympäristön kehittyminen 9iUk BSC Oppiminen ja kehitys: Henkilöstön toimintakyky, osaaminen ja hyvinvointi 11

12 Metodologiaa ja tuloksia Kaupunkimaisuus ja tulipalosuhde Taajama-asteella selvä negatiivinen korrelaatio tulipalosuhteeseen (-0,58) (Häkkinen 2008) Kuntaryhmitys n (2011 kuntajako) Kunnat, joissa tulipalosuhde <2,87 Kunnat, joissa tulipalosuhde 2,87-4 Kunnat, joissa tulipalosuhde >4 Kuntaryhmän tulipalosuhde Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat , , ,16 yhteensä ,87 PRONTO-onnettomuustilastot vuosilta , asukasluvut

13 Tulipalo-, palokuolema- ja rakennuspalosuhteet pelastustoimen alueittain (Häkkinen 2008) Oik. yhdistetty kartta em. paloturvallisuusmittareista ja vas. Työllisyyskartta (Häkkinen 2008) 13

14 Työllisyys ja tulipalosuhde (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde työllisyysasteen funktiona 10,0 9,0 8,0 Tulipalosuhde 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 Työllisyysaste 2005 (%) Koulutus ja tulipalosuhde (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde koulutustason funktiona 10,00 9,00 8,00 7,00 Tulipalosuhde 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, v. täyttäneiden keskim ääräinen aika peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa (100 = 1v.) 14

15 Miesten suhteellinen osuus kunnissa (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde ja tilastoitu alkoholinkulutus kunnittain (Häkkinen 2008) Vuosien palokuolemissa alkoholilla, huumausaineilla tai lääkkeillä oli vaikutusta onnettomuuden syntyyn tai uhrin toimintakyvyn alentumiseen 127 uhrin (66 %) tapauksessa palontutkijoiden arvioiden mukaan Kokki & Jäntti Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot s

16 Rakennuspalo(vaaro)jen syttymissyyt Arvio tulipalon syttymissyystä ka Valvomaton ruoanvalmistus (nakit ja muusi) Sähkölaitteen tai asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti Yhteensä Nokipalo Muu ruoanvalmistus Tahallaan sytytetty palo Savuke tai muu tupakka-aine Salama Tulitikku, muu tulentekoväline Muut Yhteensä Case: Liesien paloturvallisuus Edellisten lukujen perusteella 18 % vuosien rakennuspaloista aiheutui ruoanlaitosta. Aiemman PRONTOn syttymissyykuvauksiin perustuvan selvityksen perusteella noin neljännes rakennuspaloista olisi saanut alkunsa ruoan kypsennykseen tarkoitetuista laitteista (so. liedet, uunit ). Liesiturvalaitteita on jo olemassa ja sähkösuunnittelulla ratkaisusta saadaan käytännössä ilmainen (verkkoon kytkettävä palovaroitin + samaan sarjaan kytketty liesi) Vahvistamattomien tietojen mukaan liesivahdit tulevat pakollisiksi Norjassa 1.7. siinä missä Suomi sai olla ensimmäinen Euroopan maa, jossa myydään vain itsestään sammuvia savukkeita 16

17 Liesien paloturvallisuus Haddonin energiamallin kannalta Haddon (1980) esittää ensisijaisiksi toimenpiteiksi vaaranaiheuttajaan kohdistuvia toimenpiteitä. Samoin työturvallisuuslaki (738/2002, 8 ) esittää ensisijaisesti vaara-ja haittatekijöiden syntymisen ehkäisemistä tai poistamista. Näiden periaatteiden perusteella liesiturvalaitteet ovat ensisijaisia esim. automaattisiin sammutuslaitteistoihin nähden (joskaan valintaa ei tule nähdä nollasummapelinä) Riskialueiden välinen vertailu (Häkkinen 2008) Riskialue Riskialueella sattuneisiin tulipaloihin lähetetyt yksiköt Riskialueella asu- Vien henkilöiden määrä Lähetettyjen yksiköiden määrä suhteessa asukkaiden määrään (/1000 as.) I ,3 II ,9 III ,5 IV ,2 yhteensä ,3 17

18 Palokuolemasuhde ikäluokittain (StatFin) 9,0 Naiset Miehet 8,0 7,0 Palokuolemasuhde 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Ikäluokka Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (1) Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot n Yhteensä 7,6 7,5 6,2 8, ,6 13,8 11,6 7, ,4 12,9 10,1 9, ,1 13,6 12,5 10, ,7 8,0 6,0 7, ,9 5,6 7,4 8, ,6 4,4 5,7 8, ,7 4,2 6,7 8, *korjattu 5,7 5,5 4,8 6,3 18

19 Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (2) Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset n Yhteensä 8,0 2,6 5,3 10, ,1 3,4 22,0 9, ,7 2,9 11,8 10, ,9 2,4 7,6 8, ,8 2,6 5,8 10, ,2 2,5 4,7 9, ,5 2,6 5,3 9, ,9 2,8 3,8 12, *korjattu 8,2 2,7 5,7 19,9 Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (3) Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Liikerakennukset Toimistorakennukset Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäirakennukserakennukserakennukserakennukset Kokoontumis- Opetus- Teollisuus- Varasto- Muut rakennukset n Yhteensä 6,6 3,7 10,5 13,7 325, ,4 4,7 10,4 109,0 376, ,9 3,9 8,1 71,7 316, ,6 2,2 11,6 68,7 494, ,2 3,6 9,3 20,3 298, ,2 4,4 8,6 8,0 285, ,5 2,7 10,2 7,6 178, ,4 5,1 11,4 8,8 361, *korjattu 7,8 7,4 22,0 9,6 588,1 19

20 Viikonpäivien vaikutus tulipalojen määrään Viikonloppuisin palaa enemmän kuin viikolla Kuukausittainen tulipalojen jakaantuminen ja automaattiset hälytysilmoitukset (Häkkinen 2008) Kesällä erityisesti maastopalot nostavat touko-elokuun muuta vuotta vilkkaammiksi 20

21 Rakennuspalot ja palokuolemat (Häkkinen 2008) Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (1) (Häkkinen 2008) 21

22 Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (2) (Häkkinen 2008) pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (1) ko. päivänä tulipaloja keskim kiirastorstai 39 38* pitkäperjantai 31 38* lankalauantai 37 38* pääsiäissunnuntai 29 38* 2. pääsiäispäivä 24 38* samassa kuussa yhtenä päivänä keskim. 22

23 pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (2) ko. päivänä tulipaloja keskim juhannusaatto samassa kuussa yhtenä päivänä keskim. pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (3) ko. päivänä tulipaloja keskim samassa kuussa yhtenä päivänä keskim. 23

24 pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (4) ko. päivänä tulipaloja keskim samassa kuussa yhtenä päivänä keskim. Tulipalojen vuorokausittainen jakaantuminen 24

25 Tulipalojen vuorokausittainen jakaantuminen Rakennuspalovahingot välisenä aikana 77 % suuremmat kuin Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Rakennuspalovaara Rakennuspalo Varoittimien käytöstä Kun kysytään ihmisiltä: Kun kysytään onnettomuustilastoilta: Vuosien rakennuspalot ja -vaarat Ei ollut mitään Ei ollut toimivaa Rakennustyyppi varoitinlaitteistoa varoitinlaitteistoa Erilliset pientalot 34 % 49 % Rivi- ja ketjutalot 23 % 34 % Asuinkerrostalot 43 % 53 % Vapaa-ajan rakennukset 60 % 67 % Lähde: PRONTO Lähde: Pelastusasenteet-tutkimus Kokki, Jäntti, Rasmus & Tervo sai hyvin samanlaisia tuloksia tutkiessaan vuoden 2007 palokuolemia 25

26 Johtopäätöksiä PRONTO-kirjaamisen tärkeys, esimerkkejä elävästä elämästä Karijoen palokuolemat (palokuolemasuhde 25,33 vrt. valtakunnallinen palokuolemasuhde 1,63) Jurvan (á ) ja Kemijärven (á ) rakennuspalot (onko nakit ja muusi - tyyppiset palot rakennuspaloja vai ei?) Vuosina sattui rakennuspaloa. 191 tapauksessa (1,0 %) oli täytetty kenttä 'Tulisijat ja savuhormit nuohottu viimeksi' Mitä tarkoittaa, jos rakennusselosteessa kysytään Oliko nuohouksella tai ilmanvaihtohormien puhdistuksella vaikutusta paloon? V : Kyllä 387 kpl; Ei kpl; Tietoa ei kirjattu kpl 74 prosentissa rakennuspalotapauksista edellisen palotarkastuksen ajankohta on jätetty täyttämättä. VNK-eli turvallisuusviestintäselosteiden kysymys Kerättiinkö palaute? sekä sen vastausvaihtoehdot Palautetta ei kerätty ( kpl v. 2010) ja Palaute kerättiin (521 kpl v. 2010) Jatkokysymys: Arvio palautteesta ja vastausvaihtoehdot Tyydyttävä (3 kpl), Hyvä (182 kpl), Kiitettävä (168 kpl) ja Tietoa ei ole kysytty ( kpl) 26

27 Turvallisuusviestinnän kehittämistoimenpide-ehdotukset Yhteistyö Alkon ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kuten vuokra-asuntosäätiöiden, kuntoutuskeskusten ja sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö Ylen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Tupakka-askien varoitustekstit vastaavaa palo- ja pelastustoimeen sosiaaliset mediat rekrytoinnissa Pelastusalan eri toimijoiden rooli Webropol-pohjaiset palautejärjestelmät Tilaisuuksien palaute Itsearviointi Yleinen arviointi Yhteistyö Alkon ja STM:n kanssa Alko on valtionyritys, jolla on liiketaloudellisten tavoitteiden lisäksi kansanterveydellisiä tavoitteita. Tämä erotuksena esimerkiksi panimoihin ja muihin juomataloihin. Alkon toimintaa valvoo STM, jolla on vastuu päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäisystä. STM on kansliapäällikkönsä kautta osallistunut Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun ja siten ottanut osavastuun ohjelman toteuttamisesta. Tarvitaanko Alkoja muuhunkin kuin markkinointikanavaksi? Millainen yhteistyö Alkon kanssa olisi hyödyllistä? Mitä Alko voisi tehdä pelastustoimelle? 27

28 Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa (1) Kunnat ovat pelastuslaitosten rahoittajia ja isäntäorganisaatioita, joilla on lähtökohtaisesti halu auttaa pelastustointa hoitamaan tehtäviään mahdollisimman onnistuneesti Kunnat voivat edellyttää sosiaalitoimelta yhteistyökykyisyyttä, jos sen suhteen ilmenisi jotain ongelmia Vuokra-asuntosäätiöiden, päihdeasuntoloiden ja muiden tukiasumismuotojen kautta tavoitetaan tehokkaasti erityisriskiryhmät, kunhan poliittista tahtoa olisi. Uuden pelastuslain myötä tukiasumista tarjoaville toimijoille tulee onnettomuuksien ehkäisystä entistä voimakkaampi velvoite. Pelastuslaitosten pitää olla tässä aloitteellisia Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa (2) Vuokra-asuntosäätiöiden halutaan varmistavan toimivat palovaroittimet, tekevän turvatiedotusta, toteuttavan turvallisen asumisen periaatteita asukkaiden sijoittamisessa (tapaus Espoo 3/2008) ja rakennuttavan turvallisia taloja (<- esim. paloturvalliset liedet sähkösuunnittelulla) Sosiaalitoimeen kaivataan parempia keskusteluyhteyksiä, jotta erityisriskihenkilöt ja -kohteet tunnistetaan ja onnettomuuksien ehkäisytyötä voidaan toteuttaa sen mukaisesti Miten näitä asioita voisi lähteä viemään eteenpäin 28

29 Valvontasuunnitelmat ja asuinrakennusten palotarkastustoiminta On esitetty, että asuinrakennuksiin lähetettäisiin kyselyitä ja asukkaita aktivoitaisiin omatarkastuksiin. Niihin kohteisiin, joista ei saada vastausta tai vastausten sisältö kertoo tarkastuksen olevan tarpeellinen, tehdään palotarkastus. Saadaan kohdennettua asuinrakennusten palotarkastuksia korkean riskin kohteisiin. Turvallisuusviestinnän ja valvonnan nivoutuminen yhteen asukkaiden turvallisuuden edistämisessä Erityisriskikohteissa TuKeVa-, PATA 08- ja Tutor-mallit Nuohoustoimen hyödyntäminen asuinrakennusten palotarkastustoiminnassa? Uusi pelastuslaki ja valvontasuunnitelmat mom. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä 79. Valvontasuunnitelma. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain (uudemman tiedon mukaan kolmen vuoden välein) ja milloin tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. 29

30 Uusi pelastuslaki ja valvontasuunnitelmat Pelastuslaitoksille annettu enemmän vapauksia onnettomuuksien ehkäisytyön toteuttamiseen. Valvontatoimintaa johdetaan aiemman vuosittain tarkastettavat kohteet -luokittelun sijaan valvontasuunnitelmilla, johon kirjataan perustelut kohteiden tarkastusväleille. 82. Erityiset turvallisuusvaatimukset. Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, voi alueen pelastusviranomainen erityisestä syystä määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asennettavaksi automaattisen sammutuslaitteiston sekä ryhtymään sanotussa kohteessa muihinkin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmatyöryhmä jäseninä viimeisimmän kokouspöytäkirjan perusteella Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Raimo Niemi, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Jari Lepistö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Ilpo Tolonen, Kymenlaakson pelastuslaitos Seppo Lucenius, Helsingin pelastuslaitos Kati Tillander, SM (Olli Taskinen, Helsingin pelastuslaitos) valmistelee pelastuslaitoksia varten yhteistä ohjeistusta ja mallia valvontasuunnitelmia varten tukeutuu työssään pitkälti TuKeVa-hankkeen auditoivaan palotarkastusmalliin on joutunut toimeksiantona ottamaan kantaa tarkastusten maksullisuuteen ja maksujen suuruuteen 30

31 Kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmatyöryhmä on osallistunut ja osallistuu aktiivisesti uuden lain valmisteluun valvontasuunnitelmien ja -toiminnan osalta suunnitelmien perusajatuksena Jussi Rahikaisen sanoin onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty työpanos ei vähene, mutta se kohdennetaan paremmin. Riskianalyysi! erittely erityisriskikohteisiin ja asuinrakennuksiin säilyy, mutta erityisriskikohteiden rajanvetoja mietitään uudelleen tarkastusväli määrittyy kohdekohtaisesti kohdetyyppikohtaisissa rajoissa riippuen siitä, miten hyvällä tasolla kohteen turvallisuus(kulttuuri) on turvallisuuskulttuurin tason määrittelyssä auttaa TuKeVa-mallin pisteytys Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (1) Helsingin pelastuslaitoksen vetämä hanke, jossa mukana jo tavalla tai toisella 14 pelastuslaitosta Auditoidaan tarkastuskohteet asteikolla 0-4 (0 = esimerkillinen, 2 = lainmukainen, 4 = välinpitämätön) kuuden eri tekijän suhteen: Johtaminen ja organisaatio Riskienhallinta Pelastussuunnitelma Fyysinen turvallisuus Tekniset turvallisuusjärjestelmät Turvallisuuskoulutus Hienoisena ongelmana mallissa on ollut se, että ne kohteet, joissa toiminta on heikolla tasolla, saavat suuret pisteet kaikilla tekijöillä ja vice versa Tarkastajilla hyvä kyky auditoida kohteita yhdenmukaisesti 31

32 Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (2) Hankkeelle myönnetty rahoitus vuoden 2012 loppuun TuKeVan sisäisestä ja ulkoisesta paineesta syntyneet lähtökohdat: Turvallisuuskulttuuriin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asiakkaita tulee neuvoa ja valistaa enemmän. Korjausmääräysten seurantaa tulee tehostaa. Valvonnan riskipohjaisuutta on vahvistettava. Asiakkaan kohtaamistaitoja tulee kehittää. Määräysten tulkintaa on harmonisoitava. Yhteistyötä kollegoiden kanssa tulee tehostaa. Tarkastustoimintaan motivoitumista on vahvistettava. Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (3) TuKeVan tavoitteet: kehittää turvallisuuskulttuuria huomioivia valvontamenetelmiä testata uusia turvallisuuskulttuuria kehittäviä valvontamenetelmiä systemaattisesti tarkastella motivoitumista valvontatyöhön tarkastella muutoksiin liittyviä osaamis- ja koulutustarpeita tarkastella asiakkaan suhdetta muutokseen Tuotokset: vahvistaa laitosten verkoston t&k-toimintaa parantaa palotarkastajien motivaatiota osallistua toiminnan kehittämiseen kehittää opintosisällöt valvontatyötä tekevien koulutukseen loppuraportti väli- ja loppuseminaarit 32

33 Yhteistyö Ylen ja LVM:n kanssa Ylellä on Alkoakin enemmän liiketaloudellisesta logiikasta irrallisia yhteiskunnallisia velvoitteita. Ylellä on oma ohjelmatuotantonsa, joten hyvin johdateltuna ja suunniteltuna tuotantokustannuksista ei ehkä tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteiden osalta yhteistyö on viety jo pitkälle. Miksi turvallisuusviestinnän yhteistyötä ei ole käytännössä käynnistettykään? Miten pääsemme keskustelemaan Ylen kanssa (LVM, hallintoneuvosto, suoraan )? Mitä Yleltä haluamme? Jotain tällaista: Tilannekontekstin mukainen turvallisuusviestintä Onko pelastustoimen turvallisuusviestintä liian raflaavaa, jos sitä tarjottaisiin esimerkiksi ravitsemusliikkeen kusiputkan seinässä? (Sosiaali)psykologian tutkimus sanoisi kuitenkin, että pitäisi päästä sisään tilannekonteksteihin ja vaikuttamaan aikomuksiin, jos käyttäytymiseen halutaan vaikuttaa. Baarikampanja tavoittaisi ihmiset juuri silloin, kun heidän käyttäytymisensä on riskialteinta. Toteutuksen pitää vaan olla riittävän tyylikäs. Esim.? -> Esimerkkinä myös Palopäällystöliiton Finnkino-spotit. 33

34 Tilannekontekstin mukainen turvallisuusviestintä: suunnitellun käyttäytymisen teoria Lähde: Ajzen, I Attitudes, Personality and Behavior. 2nd ed. Open University Press, McGraw-Hill Education. 191 p. (p. 135) Sosiaaliset mediat rekrytoinnissa Tunnetuimpia sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Twitter, IRC galleria, Habbohotelli jne. Uudet verkkoon perustuvat sovellukset ovat myös pelastustoimen kannalta kiinnostavia (Spotify mainostukseen, paikallistamispalvelut näyttämään poistumisteitä tms.?) Facebookilla ja muilla nettisovelluksilla tavoitetaan ennen kaikkea nuoria ja nuoria aikuisia, jotka eivät suoranaisesti ole erityisriskiryhmää. Nuoret ovat kuitenkin vapaapalokuntien ja pelastusalan oppilaitosten parasta rekrytointiainesta. Rekrytointiin riittää näkyvyyden edistäminen, mihin sosiaaliset mediat soveltuvat erinomaisesti. Puolustusvoimat tuottavat jo visuaalisesti hienoa materiaalia ja ovat esillä ennakkoluulottomissa paikoissa, vaikkei heillä pitäisi olla varsinaista rekrytointitarvetta. Palopäällystöliitolta ja SPEK:ltä ilmestymässä pro gradu otsikolla Pelastustoimen mahdollisuudet sosiaalisissa medioissa 34

35 Pelastustoimen toimijoiden roolit Pelastuslaitoksilla on velvoite toteuttaa turvallisuusviestintää, minkä vuoksi ne saatetaan ottaa vakavammin esimerkiksi puhuttaessa kunnallisten toimijoiden välisestä yhteistyöstä Pelastusalan järjestöjä ei sido vastaavat velvoitteet eikä niiden tarvitse olla samalla tavalla sovinnaisia omassa viestinnässään (vrt. SPPL:n ja SPEK:n yhteisesti teettämä lyhytelokuva Finnkinon teattereissa 11/2009) VPK:t Pelastusopisto ja -koulu sisäasiainministeriön pelastusosasto aluehallintovirastot pelastuslaitoksia valvovina viranomaisina kumppanuusverkosto, pelastusjohtajien yhdistys, työryhmät Kumppanuusverkoston rooli vaihe 1 (-2/2011) Hankkeeseen liittyvä materiaali tulee saataville Kumppanuusverkostoon mm. nettisivuille Hankkeessa teetetään laitoksille kysely pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta yhteistyössä Pelastusopiston tutkimusyksikön kanssa Yhteistyö turvallisuusviestintäryhmän kanssa Mittariston kytkeminen osaksi PRONTOa Jalkauttamisen pilotointi 35

36 Kumppanuusverkoston rooli vaihe 2 (3/2011-) Ohjausryhmässä paljon laitosten edustajia, jotka keskeisessä asemassa Kumppanuusverkostossa. Lisäksi SM:n edustaja ja Opiston tutkimusjohtaja Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen TuKeVa II ja tarkastus- ja valvontatoiminta henkilöstön työkyky (FireFit) henkilöstön osaaminen ja koulutus (RescuePlanner) Jalkauttaminen kaikkiin pelastuslaitoksiin Valtakunnallisten käytäntöjen luominen ja jalkauttaminen Opiston rooli PRONTOn ylläpitäjänä, koulutuslaitoksena ja tutkimus- ja kehittämisyksikkönä Laitosten hyödyt Pelastuslaitoksille luodaan yhtenäiset mittaamiskäytännöt, joiden kehittämisessä ne itse voivat olla aktiivisesti mukana (vrt. lääninhallitusten peruspalveluiden tilan arviointiin käyttämät tunnusluvut) yhdessä kehitettyjä toimintatapoja (ei pyörän keksimistä uudelleen ) Kumppanuusverkoston yleisen periaatteen mukaisesti tarkoitus saattaa asioita helpommin ja kootusti saataville Tutkimuksellisesta työstä suunta jalkauttamis- ja seurantahankkeeksi tutkimuksen seuranta ja kytkentä käytännön toimintaan ( vasen käsi tietää, mitä oikea tekee ) 36

37 Kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten projekti, joka alkoi 2007 Kuntaliiton Markku Haiko asiamiehenä, ja pelastusalan järjestöt (SPEK ja SPPL) vahvasti mukana Neljä palvelualuetta: Ensihoitoverkosto (ensihoitotoiminta ja -järjestelyt, hyvät palvelukäytännöt, yhdenmukaiset toiminnot, palveluiden sisältö ja laatu ) Pelastustoimintaverkosto (öljyntorjunta, vaste- ja hälytysohjeet, pelastussukellus, operatiivinen johtaminen ) Tukipalveluverkosto (talous, henkilöstö, hallinto, mittaaminen ) Turvallisuusverkosto (riskianalyysi, valvontatoiminta, palontutkinta, turvallisuusviestintä, kuntien varautuminen, valmiussuunnittelu ) Vapaaehtoinen yhteenliittymä = ei ole oikeushenkilö Valta tulee laitosten herrasmiessopimuksesta ja joukon voimasta Kumppanuusverkosto Paljon työryhmiä, joilla valmisteluvastuita: henkilöstö- ja talousasioiden työryhmä turvallisuusviestintätyöryhmä Merlot-työryhmä valvontasuunnitelmatyöryhmä Ylin päättävä elin pelastusjohtajien kokoukset Nimittää pelastuslaitosten yhteisiä edustajia Verkostolla ollut Palosuojelurahaston rahoittama työntekijä Tarkoituksena voimaannuttaa verkostoa työntekijäresursseilla, joiden rahoituksesta käydään keskustelua 37

38 Tack så bra! Någonting att fråga? 38