Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit

Transkriptio

1 Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, HELSINKI puh. (09) telefax (09) Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu TURKU puh. (02) telefax (02) Hämeen työsuojelupiiri Uimalankatu 1 PL 272, TAMPERE puh. (03) telefax (03) Kymen työsuojelupiiri Pormestarinkatu 1 PL 145, LAPPEENRANTA puh. (05) telefax (05) Mikkelin työsuojelupiiri Raatihuoneenkatu 5 PL 180, MIKKELI puh. (015) telefax (015) Kuopion työsuojelupiiri Tutkimuskeskus Neulanen Neulaniementie 4 PL 96, KUOPIO puh. (017) telefax (017) ISBN X ISSN X Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri Kauppakatu JOENSUU puh.(013) telefax (013) Vaasan työsuojelupiiri Kauppapuistikko 20 B PL 172, VAASA puh. (06) telefax (06) Keski-Suomen työsuojelupiiri Ailakinkatu 17 PL 119, JYVÄSKYLÄ puh. (014) telefax (014) Oulun työsuojelupiiri Albertinkatu 8 PL 229, OULU puh. (08) telefax (08) Lapin työsuojelupiiri Meripuistokatu KEMI puh. (016) telefax (016) Julkaisumyynti PL 536, Tampere Puhelin (03) ja Telekopio (03) Näyttöpäätetyö fin fin Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1

2 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1 Näyttöpäätetyö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2000

3 Direktiivi ja valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä Näyttöpäätetyöstä on annettu direktiivi (90/270/ETY), joka on Suomessa saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksellä näyttöpäätetyöstä (1405/1993). Päätös on tullut muilta osin voimaan , mutta ennen tätä käyttöön otettujen työpisteiden tuli täyttää sen vaatimukset viimeistään VNp 1405/1993 on tämän esitteen lopussa. Päätöstä sovelletaan työhön ja työpisteisiin, jossa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätettä käyttäen. Merkittävää osaa arvioitaessa on otettava huomioon paitsi aika, myös yksipuolisuus, jaksottaisuus ja näköergonomiset vaatimukset erilaisissa työtehtävissä. Mainituista syistä "merkittävää osaa" on vaikea määritellä yksiselitteisesti työtunteina, vaan se on arvioitava työtehtäväkohtaisesti. Päätöstä ei sovelleta ajoneuvojen ja koneiden ohjaamoihin ja valvomoihin eikä laskimiin, kassakoneisiin tai vastaaviin. Päätöksessä on määritelty, että näyttöpäätteellä tarkoitetaan alfanumeerista tai graafista kuvaruutua käytettävästä näyttötekniikasta riippumatta ja työpisteellä näyttöpäätettä oheislaitteineen tai ohjelmistoineen sekä sen käyttämiseen liittyvine kalustoineen ja välittömine työympäristöineen. ISBN X ISSN X Painopaikka Hermes Oy Tampere 2000 Työpisteet on arvioitava työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta ottaen erityisesti huomioon näkövaatimukset sekä haitallinen fyysinen ja henkinen kuormitus, jonka vähentämiseksi työtä on tarvittaessa tauotettava. Edelleen työnantajan tulee järjestää näyttöpäätetyötä tekeville henkilöille näön ja silmien tarkastus sekä hankkia tarvittaessa näyttöpäätetyön vaatimat erityiset silmälasit. Tässä päätöksessä ei käsitellä elektromagneettisia kenttiä eikä säteilynormeja. Niistä tullaan antamaan raja-arvot EU:n fysikaalisia työympäristötekijöitä käsittelevässä direktiivissä. Toistaiseksi ei ole sitovia todisteita näyttöpäätteiden säteilyn terveyshaitoista, joista paljon huomiota herättäneet tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. 4 5

4 Päätöksessä on liite, jossa kuvataan työpisteen vähimmäisvaatimukset. Ne käsittelevät yleisellä tasolla kuvaruudun, näppäimistön, työtason ja työtuolin hyviä ergonomisia ominaisuuksia, valaistusta, huoneilmaa ja tietokoneen käyttäjäliittymän ominaisuuksia. Työpisteen suunnittelua ja ympäristöä koskevaa tietoa on saatavilla työterveyshenkilöstöltä ja muilta asiantuntijoilta, oppikirjoista ja tiedotteista, mm. työterveyslaitoksen ergonomiatiedotteista ja julkaisusta Toimiston työolot (Työolot nro 77, Työterveyslaitos). Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. on julkaissut SFS-käsikirjan 72 Tietotyön ergonomia, jossa annetaan ohjeita työympäristöstä, mm. valaistuksesta, työpaikan mitoituksesta, laitteistosta ja työjärjestelyistä. Euroopan standardisoimisjärjestössä (CEN) on valmisteilla 17 -osainen, näyttöpäätteitä koskeva standardi. (ISO-FDIS ) Useimmat osat käsittelevät laitteille asetettavia vaatimuksia, jotka valmistajien tulee ottaa huomioon. Standardin osassa 5 on esitetty työpisteen suunnittelun periaatteet ja vaatimukset. Standardit eivät ole yksiselitteisesti sitovia, mutta niissä kuvataan periaatteet, ratkaisutavat ja toimenpiteet, joilla direktiivissä esitetty taso voidaan saavuttaa. Työolojen arviointi ja työpisteen ergonomia Työpisteet on arvioitava työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta ja ryhdyttävä epäkohtien korjaamiseksi asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat koskea laitteiden ja muiden välineiden mitoitusta ja sijoitusta ja työn järjestelyjä. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on tarvittaessa käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä terveyden vaarojen ja haittojen selvittämiseksi. Työympäristöä koskeva 3. pykälä noudattaa työterveyshuoltolain periaatteita ja vallitsevaa käytäntöä. Työterveyshenkilöstö kartoittaa yhteistyössä työsuojeluhenkilöstön kanssa näyttöpäätetyöpisteet työpaikkaselvitysten avulla ja tekee terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän arvioinnin ja sen perusteella tarvittaessa esityksen toimenpiteistä. Kuten muussakin ehkäisevässä toiminnassa, paras tapa on vaikuttaa asiaan jo suunnittelussa. Näyttöpäätetyötä tekevän henkilön oma aktiivisuus työpisteensä kehittämiseksi ja korjaamiseksi on tärkeä parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Jos näytön sijainti on niin korkealla, että ruudun yläosassa olevan tekstin lukemiseksi leukaa on nostettava ylös, kipeytyy niska. Ja jos tarkkaa näkemistä varten vielä joudutaan kumartumaan ruutua kohti, kipeytyy myös alaselkä. Tarkistettavia asioita työpisteessä Työtuoli sopii työntekijän mittoihin tai se on riittävästi säädettävissä, tuoli on mukava istua, oikein muotoiltu ja päällystetty ja tarjoaa mahdollisuuden asennon vaihtamiseen. Korkeussäädön voi tarvittaessa korvata jalkatuella. Työtason korkeus on sopiva ja se on tarvittaessa säädettävissä; erityisen tärkeää tämä on, jos työpistettä käyttävät vuorotellen useammat henkilöt. Näyttöruudun asento on säädettävissä ja katselukulma on oikea

5 Katselun ja käsittelyn kannalta lähdeaineisto on sijoitettu telineellä sopivaan paikkaan. Näppäimistö ja hiiri ovat sopivilla etäisyyksillä ja käsien tukemiseen on riittävästi pöytäpintaa siten, että yläraaja pysyy rentona ja kyynärvarsi on poydällä. Jos joudutaan kurottelemaan ja kannattelemaan käsivartta (hiiri liian kaukana/näppäimistön takana), käsi väsyy ja kipeytyy. Myös tuolin käsinojaan tai pöytään kiinnitettävä ranne- ja hiirituki voivat vähentää hartioiden ja käsien turhaa jännittämistä. Hyvä tuki on tukeva, pitää ranteen suorana, ei estä käden liikettä eikä paina kättä. Valaistus on sopiva ja oikein sijoitettu siten, ettei synny häikäisyä tai häiritseviä heijastumia. Valaistussuosituksissa on usein kiinnitetty huomiota vain riittävään valaistuksen voimakkuuteen (esimerkiksi yleisvalaistus 500 luksia), kuitenkin päätetyössä on tärkeämpää näyttöruudun ja sen ympäristön valontiheyden eli luminanssin oikea suhde: kontrastierot eivät saa olla liian suuria. Katseen suunnassa ruudun takana ei saa olla valoisia ikkuna- tai seinäpintoja. Päivittäisen työnteon järjestäminen Paras tapa on järjestää työt siten, että muut tehtävät ja työvaiheet katkaisevat välillä yksipuolisen kuormituksen. Hyvä tapa välttää yksipuolisesta työstä aiheuttavia vaivoja on työn lomassa venytellä jännittyviä lihaksia ja lepuutaa silmiä. Taukovoimistelu, mikäli se on järjestettävissä, rentouttaa lihaksia. Opetus ja ohjaus Työnantajan on näyttöpäätetyötä aloitettaessa ja työpisteen järjestelyjen olennaisesti muuttuessa annettava työntekijälle riittävästi opetusta ja ohjausta. Opetus ja ohjaus on tarpeen myös silloin, kun työtehtävän sisältö muuttuu tai kun hankitaan uusia laitteita ja tietojärjestelmiä. Työterveyshuollon toimintaan kuuluu antaa opastusta työskentelytavoista, työpisteen järjestelyistä ja säädöistä yksilöllisiä ominaisuuksia vastaaviksi, rentoutuksesta ja lihaskunnon merkityksestä vaivojen hoidossa ja ehkäisyssä. Opetuksen tuloksena työntekijän tulee itse pystyä arvioimaan työpisteen perusergonomian toimivuutta ja tarvittaessa itse korjaamaan sitä. Työntekijälle tulee luoda aktiivinen ja myönteinen asenne oman työpisteen ergonomian kehittämiseen. Näön ja silmien tarkastus Päätöksen 6 :n mukaan näyttöpäätetyötä tekeville henkilöille tulee järjestää näön ja silmien tarkastus siten kuin työterveyshuollosta säädetään ja määrätään. Näyttöpäätetyöhön tulevalle työntekijälle tehdään näöntarkastus, koska työ saattaa asettaa näön käytölle erityisvaatimuksia. Ikääntyville työntekijöille tehdään näöntarkastuksia määräajoin työkyvyn ylläpitämiseksi. Työhönsijoitustarkastukseen tulee sisältyä työterveyshoitajan näköseulalla, lähinäkötaululla tai muulla tavalla tekemä tarkastus. Näön tulee olla riittävä aiottuun työhön ilman laseja tai työhön sopivilla laseilla korjattuna tai erityistilanteissa heikkonäköisillä muita sopivia optisia apuvälineitä käyttäen. Vastaavat määräaikaiset tarkastukset ovat tarpeen ikänäköisyyden vuoksi 40-vuotiaille. Pääsääntöisesti tarkastukset ovat tarpeen 3-5 vuoden välein, mutta terveystarkastuslöydöksistä riippuen niitä voidaan tehdä tiheämminkin. Jos työntekijöillä on näköön liittyviä vaivoja, heitä neuvotaan kääntymään jo aiemmin työterveyshuollon puoleen. Määräaikaistarkastukset työterveyshuollossa eivät ole tarpeen, jos vastaava tarkastus on tehty vuoden aikana. Määräaikaisten terveystarkastusten tarkoituksena on tarkistaa normaalista ikääntymisestä johtuva silmälasien ja mahdollisten muiden apuvälineiden muutostarve. Vaikka silmälasien tarve ei sinänsä johdu työstä, vaan on osa yleistä terveydenhuoltoa, silmälasien tarkastus ja uusiminen tarkkaa näkemistä vaativassa työssä on samalla osa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Erityislasit ja muut apuneuvot Valtioneuvoston päätöksen 7 :n mukaan työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset silmälasit, jos tavanomaiset silmälasit eivät sovi työhön työpaikan ergonomisten korjaustenkaan jälkeen. Päätös ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työterveyshuollosta näyttöpäätetyössä vastaavat Suomen Työnäköseuran lausuntoa vuodelta 1989, johon suurin osa työmarkkinapoliittisesti tehtyjä korvaussopi- 8 9

6 muksia on jo aikaisemmin perustunut. Erityistyölasit ovat lasit, jotka poikkeavat normaaleista yleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista voimakkuuden, linssityypin tai linssien asennuksen suhteen. Erityistyölasit ovat yleensä tarpeen vain ikänäköisillä työntekijöillä (yleensä yli 50-vuotiailla, joskus vuotiailla ja poikkeustapauksissa alle 45-vuotiailla), jos työympäristöä ei voi muuttaa siten, että yleiskäyttöön soveltuvat lasit toimivat moitteetta. Työterveyshuollon ja näönhuollon välisessä yhteistyössä on suositeltavaa käyttää erityistä lähetelomaketta, jotta työssä esiintyvät näön käyttöön liittyvät mitoitustekijät voidaan ottaa huomioon työlasien arvioinnissa ja erityisesti työlasien linssityypin ja voimakkuuden määrityksessä (esim. Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistyksen lomake n:o 110). Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama lasien korvaaminen edellyttää, että lausunnosta selvästi ilmenee, mihin erityislasien ja mahdollisten muiden apuvälineiden tarve perustuu. Jos työntekijälle on näöntarkastuksen jälkeen määrätty vain yhdet silmälasit, ne eivät voi olla valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat erityislasit, koska ne silloin soveltuvat myös muuhun käyttöön. Erityislasit, kuten muutkin erityisapuvälineet, tulee uusia tarvittaessa näön tai työn asettamien näkövaatimusten muuttuessa. Jos halutaan asettaa rajoja työlasien kehysten uusimistiheydelle tai hinnalle tai linssien erityiskäsittelyille, niistä sovitaan yrityskohtaisesti. Lisätietoja julkaisuista: Toimiston työolot, Työolot 77, Työterveyslaitos, Tietotyön ergonomia. SFS-käsikirja 72. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä. Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelma, 1995:12. Työ ja näkeminen. Ergoftalmologia. Jukka Mäkitie ja Matti Hoikkala (toim.), Yliopistopaino, Helsinki, Voi hyvin näyttöpäätetyössä. (Työsuojelun tietolehti). Työturvallisuuskeskus, Näyttöpäätteet, työympäristö ja valaistus. Liisa Halonen ja Jorma Lehtovaara. Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry:n julkaisu, Hyvä "direktiivin" mukainen näyttöpäätetyöpaikka. Työterveyslaitos, Kunnon lasit toimistotyöhön. Neuvoja ikänäköisen lasien hankintaan. Työterveyslaitos,

7 12 13

8 14 15