Pohjois-Savo suunnannäyttäjänä?

Transkriptio

1 Pohjois-Savo suunnannäyttäjänä? Aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, Pohjois-Savon liitto Innovaatiokärjet Pohjois-Savossa lääke-hoitoklusteri vahva Itä-Suomi sairastaa Hyvinvointierot kasvussa Huoltosuhde ja vanhusten määrä

2 Tieteen ja teknologian innovaatiokärjet Lääkeklusteri Hyvinvointipalvelut? Teknologiateollisuus Energiateknologia Maito ja elintarvikkeet Mittaus- ja sensoritekniikka -> tuottavuus, ohjattavuus Keskushermostoja sydäntaudit kuvantaminen Ihmisen mittaaminen, ohjelmistot, terveystieto, kansansairaudet, terveyshallinto Tuottavuuden kehittäminen: Metalliteollisuuden osaamiskeskittymä: amk, yliopistot, yritykset Hitsaus, koneistus pinnoitus, digitaalinen valmistus, tuotehallinta Kattilateknologia, biopolttoaineet, akut, uusi puutiede, energiainsinöörikoulutus Ylä-Savo maitokeskus: tuotantoteknologia, energia- ja ympäristöratkaisut; elintarvikekehitys (Valio ja yo)

3

4 Miksi lääke-hoitoklusteri ja hyvinvointiala vahvoja Itä-Suomi sairastaa = lääketieteellistä hoitoa tarvitaan ja harjoitteluainesta on paljon Lääke- ja kirurgista hoitoa tarvitaan, mutta se ei ratkaise ihmisten korkeaa sairastamista Tieteellisesti vahva osaaminen UEF:ssä ja KYSissä: sydänhoito, diabetes, aivosairaudet ja kuvantaminen Kestävä ratkaisu terveyden ja hyvinvoinnin nostoon Työtä ja toimeentuloa Koulutusta ja ammattitaitoa Sosiaalisia suhteita Lisää liikuntaa ja terveellistä ruokaa, vähemmän viinaa ja tupakkaa Työyhteisöt kuntoon Tukevat toimet Tehokas ja kattava perusterveydenhoito = terveyskeskukset (työterveys toimii) Auttavat ja korjaavat sosiaalipalvelut sekä kouluterveydenhoito Elämänsisältöä, uuden kokemista ja oppimista ja sosiaalisuutta tukevat kulttuuripalvelut Kuulostaako Kuopion uudelta palvelumallilta PS: Pohjois-Savon terveys- ja vanhuspalvelut ovat hoitotarve huomioiden maan keskitasoa halvempia, esim. Helsinki kallis (+200 M /v) toteaa THL

5 Terveyspuntarin kansantaudit v Lähde: Kela Vakiointi: Vakioimaton Kansantautiindeksi Diabetes Psykoosit Alue Ahvenanmaa 71,8 60,9 50,3 101,7 70,9 86,6 76,6 55,3 Etelä-Karjala 110,4 110,7 119,3 98,1 114,4 112,6 95,4 122,2 Etelä-Pohjanmaa 126,9 133,4 116,8 166,3 126,4 105,6 118,9 120,9 Etelä-Savo 136,7 131,6 130,9 150,5 118,3 125,8 136,9 162,8 Kainuu 147,7 129,0 127,7 153,3 134,4 175,1 138,4 176,2 Kanta-Häme 98,4 107,8 87,2 89,6 107,8 108,8 92,9 94,6 Keski-Pohjanmaa 121,0 109,5 101,5 176,5 80,3 120,9 111,5 146,6 Keski-Suomi 114,6 112,5 105,1 117,5 106,1 127,1 117,7 116,5 Kymenlaakso 109,2 116,8 104,9 107,9 113,3 93,0 113,7 114,5 Lappi 128,4 113,5 105,7 174,2 113,3 128,0 121,7 142,3 Pirkanmaa 93,0 99,8 90,6 84,7 98,5 85,7 105,5 86,1 Pohjanmaa 95,7 90,8 87,8 96,2 82,3 93,7 113,6 105,2 Pohjois-Karjala 134,8 128,9 147,0 121,1 122,5 143,9 128,4 152,0 Pohjois-Pohjanmaa 122,4 97,3 113,2 170,1 108,7 122,4 116,6 128,5 Pohjois-Savo 139,2 122,6 137,9 136,6 141,9 138,6 136,7 160,1 Päijät-Häme 100,0 102,4 107,2 95,6 109,4 87,3 99,7 98,5 Satakunta 101,6 113,5 99,6 101,4 105,7 80,9 114,2 95,7 Uusimaa 72,8 77,6 84,2 57,5 75,7 80,2 69,9 64,7 Varsinais-Suomi 86,4 95,9 88,1 68,8 104,1 84,8 89,8 73,3 Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti

6 Terveyspuntarin kansantaudit v Lähde: Kela Vakiointi : Vakioimaton Kansantautiindeksi Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Alue Iisalmi 137,8 122,8 129,4 140,4 142,8 146,9 136,1 146,3 Juankoski 185,4 183,9 179,8 237,3 166,7 148,8 162,8 218,5 Kaavi 197,3 179,6 257,4 211,4 165,7 164,3 185,9 216,6 Keitele 174,1 178,4 163,4 182,4 170,8 136,4 182,1 205,0 Kiuruvesi 155,8 136,0 157,7 188,7 131,5 145,8 146,7 183,9 Kuopio 120,3 94,2 134,6 106,6 136,3 125,3 115,1 130,0 Lapinlahti 151,3 132,0 138,9 148,0 141,6 157,2 157,7 183,8 Leppävirta 152,3 166,4 125,1 154,5 144,7 147,4 138,5 189,4 Maaninka 145,6 147,9 128,7 130,8 149,1 134,0 170,9 157,6 Nilsiä 180,9 154,8 175,6 209,2 173,2 158,6 168,2 226,7 Pielavesi 169,5 167,9 157,8 150,1 176,2 134,4 167,8 232,1 Rautalampi 176,5 168,6 172,2 205,6 125,0 147,7 183,9 232,8 Rautavaara 211,6 172,3 209,5 266,9 149,1 163,8 216,4 303,3 Siilinjärvi 112,3 102,2 93,9 95,4 143,1 121,1 115,2 115,2 Sonkajärvi 161,6 164,8 131,7 185,2 150,5 157,5 158,3 183,5 Suonenjoki 157,7 140,3 163,8 176,2 132,9 120,7 169,2 201,0 Tervo 202,6 183,2 198,6 213,6 204,8 186,2 194,3 237,6 Tuusniemi 182,3 168,3 181,9 205,8 147,7 165,6 177,0 229,8 Varkaus 145,4 131,2 123,1 131,3 134,2 164,9 150,6 182,6 Vesanto 198,6 197,6 205,5 216,9 179,0 157,3 199,1 234,8 Vieremä 141,2 151,0 108,8 157,8 122,3 156,0 128,1 164,2 Pohjois-Savo 139,2 122,6 137,9 136,6 141,9 138,6 136,7 160,1 Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti

7

8

9

10

11

12 Hyvinvointierot kasvussa Erot ihmisten kuolleisuudessa ja terveydessä ovat Suomessa kasvaneet (Helsingin yliopisto, Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen ja Mikko Laaksonen, Lääkärilehti 2011) Köyhien ja rikkaiden välinen ero odotettavissa olevassa eliniässä on kasvanut Miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen Naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen Eron kasvu on suurempi köyhien ja rikkaiden välillä kuin ammattiryhmien ja sosiaaliryhmien välillä Tärkeimmät sairaussyyt kuolleisuuden erossa ovat alkoholi, sydäntaudit ja syöpätaudit Ero terveydessä syntyy vuotiaiden ryhmässä Köyhissä (alin tuloviidennes) on paljon työttömiä ja yksin asuvia Ylemmät sosiaali- ja koulutusryhmät elävät pidempään ja terveempinä kuin alemmat Ero eliniässä sosiaaliryhmien välillä (6 vuotta) kasvanut vähemmän kuin tuloryhmien välillä Hyvän ja terveen vanhuuden pohja tehdään aikuisiällä, sairaista nuorista ja työikäisistä ei saada terveitä vanhuksia

13

14 Alueelliset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä VATT mukaan (Johanna Pekkala 2009) Ihmisten terveydentila on parempi hyvätuloisilla alueilla ja heikompi huonotuloisilla alueilla Maakuntien välillä ero on havaittu osassa tutkimuksia, osassa ei Erityisen selvä terveysero on eri tulotason seutujen välillä Yksilötasolla korkea tulotaso ja koulutus suojaavat terveyttä Mitä suuremmat tuloerot maassa on, sitä suurempi on terveyserot tulo- ja koulutusluokkien välillä Tasaisen tuloeron maassa terveyserot ovat pienet myös alueiden ja ihmisten tuloluokkien välillä Suomessa erot terveydessä ja kuolleisuudessa sosioekonomisten ryhmien välillä ovat suuret moniin muihin maihin verrattuna Suomessa esim. suurempi ero eliniässä sosiaali- ja tuloluokkien välillä kuin Pohjois-Koreassa (miesten elinikä Suomessa 76,5, Pohjois-Koreassa 69) Maakuntien välillä on miehillä 4 vuoden ja naisilla 2-3 vuoden erot eliniässä Korkea Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, alhainen Kymenlaaksossa, Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa

15

16

17 Yksityiset ja julkiset terveyspalvelut Pohjois-Savonkin maakuntastrategia perustuu vanhaan ideaan wellfare mix mallista, missä julkiset, yksityiset ja järjestöt yhdessä tuottavat ihmisten tarvitsemat palvelut Uskotaan, että julkisin varoin ja palveluin kasvavaan tarpeeseen ei pystytä vastaamaan, tueksi tarvitaan kasvavat palveluyritykset Terveyspalvelu 13,5 Mrd, kunnat 77 %, yritykset 19 %, järjestöt 4 % Maassa yritystä, 2,6 Mrd, henkilöä Pohjois-Savossa 653 toimipaikkaa (4%), 1216 henkilöä (5 %), lv 108 M (4%) Sosiaalipalveluyrityksiä 3300, henkilöä, lv 1,1 Mrd Pohjois-Savossa 213 toimipaikkaa (5%), 1156 henkilöä (6%), lv 60 M (6%)

18 Yksityiset ja julkiset terveyspalvelut Muista terveyserot sosiaali- ja tuloryhmien välillä Työssä olevilla ja varakkailla on käytössä julkiset ja yksityiset palvelut: päivähoito, neuvolat, koulut, työterveys, erikoissairaanhoito, yksityislääkärit, kotipalvelut Onko köyhillä vain julkiset palvelut, joita ei ehkä edes osata tai haluta käyttää? Heikko terveys tai terveydenhoidon puute ovat myös syynä köyhyyteen Kansanterveystyötä, ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa (ja työpaikkoja) tarvitaan Miten tämä hoidetaan yksityisten, voittoa tavoittelevien keikkalääkäriyritysten ja yksityisten työterveyspalveluiden avulla? Ei voida hoitaa. Kansanterveystyö hoidettava joko julkisissa terveyskeskuksissa tai kuntien tiukasti ohjaamissa palveluyrityksissä miten saadaan aikaan vahvat terveyskeskukset ja yksityisten palvelujen ohjausvoima kuntiin Sosiaalipalveluissa edistettävä pienyrittäjyyttä, mitä kilpailutus ja ulkomainen omistus uhkaavat

19 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy A1) Monituottajamallien kehittäminen Palvelutuottajien yhteinen strategia ja palvelutuottajien yhteistyö Puitesopimukset ja palvelusetelijärjestelmä A2) Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Palveluprosessin digitaalinen suunnittelu, optimointityökalut Sähköiset palvelut A3) Palveluyrittäjyys Koulutus ja neuvonta Kilpailutus- ja hankintaosaaminen Julkisten toimitilojen yrityskäyttö A4) Asiakaskeskeisyys Asiakkaita kuunnellaan kehittämisessä, moniammatillinen yhteistyö Palautejärjestelmä B1) Palvelu- ja kuntarakenneuudistus Riittävä palvelukyky ja hoitoketjut Riittävä asiakaspohja B2) Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja Itä-Suomen yliopiston, amk:n, II asteen, KYSin ja kuntien yhteistyö B3) Päätöksentekoa ja palveluja ohjaa tarve ja hintatietoisuus Kehitetään terveys- ja kustannusvaikutusten ennustemittaristo B4) Henkilöstön riittävyys Koulutusmäärät ja rekrytointi Terveyskeskusten yhteistyö KYS:n kanssa C1) Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy C2) Tutkimustiedon jalkauttaminen Tutkijoita hyödynnetään tehokkaammin päätöksissä ja palveluja kehitettäessä Uudistavat projektit C3) Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt

20 Pohjois-Savon terveys- ja sosiaalipalvelujen toimipaikat v Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Q Terveys- ja sosiaalipalvelut yht Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Lähde: Tilastok esk us, yritysrek isterin vuositilasto/toimipaik at

21 Vanhusten määrä kasvaa Pohjois-Savossa ikärakenne maan keskimääräistä vanhempi 75 vuotta täyttäneitä Pohjois-Savossa 9.6 %, koko maassa 8.1 % Kuopion seudulla lähellä keskitasoa, Sisä-Savo ja Koillis-Savo Suomen vanhimpia Etelä-Savo ja Kainuu Suomen vanhusvoittoisimmat maakunnat Muutos jatkossa Kuopion seudun huoltosuhde nyt Suomen 3. paras (työikäisten suhde lasten ja vanhusten määrään) Vuonna 2030 huoltosuhde seuduista edelleen Suomen 7. paras Sisä-Savossa ja Koillis-Savossa huoltosuhteet ovat 2030 edelleen Suomen heikoimpia Ylä-Savo ja Varkauden seudut keskitasolla seutujoukossa

22 Vanhusten määrä kasvaa, yllätys? 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Koko maassa + 94,5 % ( henkeä, osuus 17,2 %) Pohjois-Savossa 76,5 % ( henkeä, osuus 14,5 %) Siilinjärvellä % ( henkeä) Kuopiossa + 96 % ( henkeä) Iisalmessa + 80 % ( henkeä) Varkaudessa +70 % ( henkeä) Vesannolla + 21 % (+ 85 henkeä) Tervossa + 22 % (+ 60 henkeä) Kiuruvedellä + 31 % (+ 357 henkeä) Pielavedellä + 36 % (+ 275 henkeä) Rautalammilla + 37 % (+ 180 henkeä) Rautavaaralla + 42 % (+ 115 henkeä) Vieremällä + 45 % (+ 198 henkeä) Vanhusten määrä kasvaa eniten keskuskunnissa, joissa nyt nuori ikärakenne Vanhan väestörakenteen reuna-alueilla vanhusten määrällinen ja suhteellinen kasvu pienempää Palveluiden kasvupaineet siirtyvät keskuksiin

23

24 Väestö yhteensä sekä 65- ja 75-vuotta täyttäneet v sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030 Lähde: Tilastokeskus (ennuste vuodelta 2009) Väestö yhteensä 65-vuotta täyttäneet 75-vuotta täyttäneet Muutos v Muutos v Muutos v Muutos v henk. henk. henk. henk. henk. henk. henk. % henk. % henk. henk. henk. henk. % henk. % Iisalmi , , , ,6 Juankoski , , , ,4 Kaavi , , , ,2 Keitele , , , ,7 Kiuruvesi , , , ,6 Kuopio , , , ,3 Lapinlahti , , , ,1 Leppävirta , , , ,7 Maaninka , , , ,7 Nilsiä , , , ,3 Pielavesi , , , ,8 Rautalampi , , , ,5 Rautavaara , , , ,0 Siilinjärvi , , , ,6 Sonkajärvi , , , ,8 Suonenjoki , , , ,2 Tervo , , , ,3 Tuusniemi , , , ,3 Varkaus , , , ,0 Vesanto , , , ,9 Vieremä , , , ,6 Pohjois-Savo , , , ,5 KOKO MAA , , , ,5

25 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2010 Joutsan Sisä-Savon Ålands skärgård Saarijärven-Viitasaaren Oulunkaaren Nivala-Haapajärven Torniolaakson Järviseudun Keuruun Ylä-Pirkanmaan Kuusiokuntien Koillis-Savon Lounais-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Kaustisen Jakobstadsregionen Jämsän Sydösterbotten Åboland-Turunmaan Loimaan Keski-Karjalan Itä-Lapin Pielisen Karjalan Ylivieskan Savonlinnan Kehys-Kainuun Suupohjan Pieksämäen Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kyrönmaan Äänekosken Ylä-Savon Loviisan Pohjois-Satakunnan Salon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Forssan Varkauden Mikkelin Porin Vakka-Suomen Raahen Rauman Kotka-Haminan Koillismaan Kokkolan Seinäjoen Hämeenlinnan Kouvolan Ålands landsbygd Kajaanin Lahden Kemi-Tornion Lappeenrannan Riihimäen Vaasan KOKO MAA Porvoon Joensuun Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Oulun Turun Mariehamns stad Tampereen Rovaniemen Kuopion Jyväskylän Helsingin 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti Vuoden 2011 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat AlueOnline

26

27

28 Uuden työvoiman tarve vuoteen 2025 Pohjois-Savossa Mediaa ni-ikä Muutos Poistuma Yhteensä 7.1 Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat

29

30

31 Pohjois-Savon kuntien sairastavuusindeksit v (ikävakioimaton) 250 Indeksi koko maa = , ,6 129,5 0 Siilinjärvi Kuopio Iisalmi Pohjois-Savo Vieremä Leppävirta Varkaus Lapinlahti Maaninka Sonkajärvi Nilsiä Kiuruvesi Juankoski Suonenjoki Keitele Pielavesi Vesanto Rautalampi Tervo Kaavi Tuusniemi Rautavaara Lähde: Kela/Tutkimusosasto (Terveyspuntarin sairastavuus)

32 Talouden uudistuminen TL1 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan Biojalostuksen t&k resurssien vahvistaminen ja uudet tuotteet Uudet biopolttoaineet Mekaaninen puunjalostus Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallien kehittäminen sis. palvelusetelijärjestelmän Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Palveluyrittäjyys Asiakaslähtöisyys Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Sovellukset yritysverkoissa Profiloituneet innovaatioympäristöt Maitotalouden keskittymä Mittaustekniikan sovellukset Akkuteknologia Tahko kasvava matkailukeskus Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Terveyden edistämisen priorisointi ja varhainen puuttuminen Tutkimustiedon jalkauttaminen Elämäntavat, liikunta, ravintoosaaminen, kulttuuri Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 Lääkeklusterin vahvistaminen Lääketutkimus ja kehitys Lääkevalmistus Kehityspuitteet Viranomaisvalvonta Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Tavoiteena vahvemmat palvelualueet Päätöksentekoa ja palveluja ohjaa tarve ja hintatietoisuus Henkilöstön riittävyys Kuopio t&k&i veturina, Itä-Suomi yhteistyö, elinkeinoelämän kansainvälistyminen, toimiva kuntarakenne Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion kasvu ja markkinointi tukee koko maakuntaa Kasvun mahdollistaminen kaavoituksella Työurien pidentäminen Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointi Joustava työ ja eläköityminen Liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset yhteydet (Pkseutu, Pietari ja muut maakunnat Maakunnan sisäiset yhteydet (Iisalmi-Kuopio-Varkaus, poikittaisyhteys, muu Pohjois- Savo) Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa Estetään koulupudokkuus ja tuetaan työharjoittelua Aikuiskoulutus Maakuntaan muuton edistäminen Kotouttamispalvelut ja ammatillinen koulutus Koulutustarjonnan sopeuttaminen Vetovoimainen ympäristö ja kestävä aluerakenne: Nopeat laajakaistayhteydet Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet Liikennemuotojen yhteistyö: Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Joukkoliikenne ja liikenneturvallisuus Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4