Minna Saario projektipäällikkö

Transkriptio

1 Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöfoorumi AKUSTI, toiminta nyt ja jatkossa - osana sote-uudistusta ja itsehallintoalueiden toiminnan käynnistämistä Senaattoritapaaminen Minna Saario projektipäällikkö

2 Yhteistyön ohjaus ja koordinointi AKUSTI-foorumi ja alueelliset yhteistyöverkostot* ( ) Ohjausryhmä (suorat rahoittajat) Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa EKSOTE, HUS, PPSHP, PSHP, PSSHP, VSSHP Kuntaliitto STM Valmisteleva työryhmä (17 jäsentä) KA-asiantuntijaryhmä (n. 25 jäsentä) Kuntaliiton sihteeristö (3-4 htv) Kuntaliitto Kehittämissalkku (yhteistyökohteet) Eteläinen Suomi Itäinen Suomi Keskinen Suomi Läntinen Suomi Pohjoinen Suomi kunta shp muu ky kunta shp muu ky kunta shp muu ky kunta shp muu ky kunta shp muu ky Alueellinen tietohallinnon yhteistyö: toimintamalli ja aluesalkku * Myös muissa Pohjoismaissa yhteistyötä organisoitu palvelujärjestäjien yhteistyöorganisaatioiden yhteyteen Sosiaali ja terveys

3 Kehittämisyhteistyön periaatteet AKUSTIssa SOVITAAN YHDESSÄ toteutettavista yhteistyökohteista ja käynnistettävistä projekteista sovitaan AKUSTIfoorumin ohjausryhmässä valmistelevien ryhmien esityksestä tarvittavat viralliset päätökset tehdään kuntien ja sairaanhoitopiirien kulloisenkin toimivallan mukaisesti OSA TOIMIJOISTA TOTEUTTAA YHDESSÄ projekteihin osallistuvat siihen halukkaat ja valmiit kuntatoimijat yhteishankinnat toteutetaan Kl-Kuntahankinnat Oy:n kautta projektien käytännön toteutusta voidaan hajauttaa MAHDOLLISTETAAN TULOSTEN KÄYTTÖ KAIKILLE projektien tuotokset tarjotaan koko kuntakentän käyttöön ja palvelujen monituottajuus mahdollistetaan yhteisten tuotosten kustannusten korvaamiselle luodaan mallit kehittämis- ja käyttöönottovaihetta varten em. hyödynnetään muilla toimialoilla luotuja toimintamalleja 3

4 Toiminnan tähänastiset tulokset ja kokemukset yhteisen valmistelun ja päätöksenteon mallin luominen ja käyttöönotto» yhteisten hankkeiden käynnistäminen ja toteutus nopeutuneet merkittävästi alueellisen yhteistyön vahvistuminen» kunnat ja shp:t tekevät laajemmin asioita yhdessä yhteiset kehittämishankkeet ja -projektit, mm.» ODA, UNA laajat yhteishankkeet» useita pienempiä, mm. yhteisiä suunnitelmia tuottaneita projekteja 18 sairaanhoitopiiriä + alueiden kuntia ODA: omahoidon kärkitoimijat eri ERVA-alueilta 4

5 Vuoden 2016 kehittämissalkku Vaiheet/P-1 - P0 P0 P1 P! P2 P2 P3 P3 P4 P4 AR AR - Tarpeet ja ideat Valmistelu Suunnittelu Toteutus Lopetus Arviointi Levitys 2016 Vuosineljännes Vastuut omistajuus Projektit sihteeristö, KV, MS osallistujat sihteeristö, KV osallistujat sihteeristö, AT osallistujat yhteinen, KV yhteinen, MS sihteeristö, KV osallistujat yhteinen, KV, MS sihteeristö, AT osallistujat sihteeristö, KV osallistujat sihteeristö, KV EPSHP yhteinen EKSOTE yhteinen Espoo yhteinen yhteinen AKUSTI Asiakas- ja potilastietojärjestelmien määrittely-yhteistyö (UNA) - yhteinen suunnittelu ja koordinaatio - toteutus Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisvaihtoehtojen ja hankintamallien suunnittelu - yhteinen suunnittelu ja koordinaatio - Osallistuminen Teknologiat kokonaisuudeksi yhdistävä Palvelualusta kotona asumisen tukena ( KODA ) - yhteinen suunnittelu ja koordinaatio - toteutus Modulaarisen arkkitehtuurin hallinta - yhteinen esiselvitys työn pohjaksi Tietohallinto- ja ICT kustannusten laskenta (nykytilatiedon keruu ja analysointi sekä mallien kehittäminen) - yhteinen suunnitteluprojekti Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA), toteutusprojekti - koordinaatio - toteutus SADe-SoTe/Hyvis- ja PSOP-hankkeiden tuotosten jatkokehityksen ja levittämisen tukitoimenpiteet - kokonaissuunnittelu ja yhteistyön koordinaatio alueiden kesken Toimeentulotuen siirron tukiprojekti VAKAVA-tuotosten päivitys - yhteinen suunnittelu ja koordinaatio - toteutus Virtuaalisairaala

6 AKUSTI vuoden 2016 jälkeen?

7 AKUSTIn toiminnan jatko? Pitkän aikavälin tavoitteena siirtyminen sote-järjestäjien 100% rahoitukseen» valtion rahoitus siirtymävaiheessa keskeinen» pysyvässä mallissa valtion porkkanarahoitus kohdentuisi rakenteen sijaan kehittämiskohteisiin Sote-uudistuksen tilanteen vuoksi on käynnistetty keskustelu AKUSTIn toiminnan määräaikaisesta jatkamisesta nykyisenkaltaisella rahoitus- ja toimintamallilla» tehdyn kyselyn mukaan toiminnan jatkamiselle laajaa kannatusta» yhteistyön keskeisenä osapuolena on STM:n ja sen ns. esote-tiimi» keskeisenä ratkaistavana kysymyksenä on, halutaanko AKUSTIlle nykyistä vahvempi rooli siirtymävaiheen yhteistyöhön, koordinaatioon ja ICTmuutostukeen liittyvien tehtävien hoitamisessa edellyttäisi AKUSTIn lisäresursointia ja toiminnan uudelleen suuntaamista» pysyvän toimintamallin suunnittelu käynnistetään 2016 aikana ja se kytketään sote- ja itsehallintouudistuksen valmisteluun ja alueiden perustamiseen työssä arvioidaan eri organisointivaihtoehdot pysyvästä organisoinnista voidaan tehdä päätöksiä 2018, kun itsehallintoalueet ovat toimivaltaisia 7

8 AKUSTI-foorumin hyödyntämismahdollisuudet itsehallintoalue- ja sote-uudistuksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa, tietohallintoa ja ICTratkaisuja ja -palveluja koskevissa kysymyksissä valmisteluvaiheen keskusteluissa ja näkemysten koonnissa ja muodostamisessa AKUSTIn kautta voidaan tavoittaa kattavasti kaikki julkiset sote-toimijat toimeenpanon valmistelussa ja käynnistämisessä AKUSTIn kautta voidaan käydä vuoropuhelua alueellisten ja valtion toimijoiden kesken ja tukea yhdensuuntaista etenemistä kehittämisyhteistyössä, erityisesti HO:n kärkihankkeissa ja niitä tukevissa hankkeissa Nopeasti käynnistettävät kohteet hankkeiden / kehittämiskokonaisuuden organisoinnin tukeminen seuranta ja koordinointi AKUSTI-foorumin rakenteiden kautta Jatkovalmisteltavat kehittämiskokonaisuudet samaan kokonaisuuteen liittyvien ehdotusten jatkovalmisteluun tarvittavan yhteistyön organisointi seuranta ja koordinointi AKUSTI-foorumin rakenteiden kautta alueelliset yhteistyöverkostot ovat AKUSTIssa oleellisessa roolissa ja niiden kautta tavoitetaan myös pienet kunnat ja ky:t» muita vastaavia toimivia rakenteita ja toimintamalleja ei ole olemassa 8

9 Muutoksen lähtökohtia Miten IT:n hyödyntämistä (digitalisaatiota) voidaan parantaa?

10 Muutoksen tavoitteet asetettava ja vaiheet määriteltävä Muutosten suunnitelmallisuuden lisääminen ja niiden johtamisen vahvistaminen» lähtökohtana oltava toiminnan muutos, ei uuden tietojärjestelmän tai teknologian hankinta» IT ei automaattisesti ja pelkästään ratkaise ongelmia, eikä sen hyödyntäminen kohene ilman tavoitteiden eikä uusien toimintamallien ja prosessien suunnittelua etukäteen» suunnitellut toiminnan ja prosessien muutokset ovat toimintayksiköiden, ei tietohallinnon, vastuulla» suunnitelmia pitää olla valmis muuttamaan joustavasti tilanteiden muuttuessa» muutoksen johtamisen tulee olla pitkäjänteistä työ ei pääty, kun IT-ratkaisu on hankittu ja levitetty käyttäjille vanhat toimintatavat on kyettävä ajamaan alas luotava malli, jolla uusia toimintatapoja ja niitä tukevia IT-toiminnallisuuksia kehitetään ja otetaan käyttöön 10

11 Osaamista koottava yhteen Tietohallinnon ja ydintoimintojen yhteistyötä vahvistettava» tietohallinto mukaan ajoissa kehittämisprojekteihin ja toiminnan muutosten suunnitteluun myös silloin kun lähtökohtana ei ole uuden ITratkaisun tai -palvelun käyttöönotto» pitkän aikavälin tavoite on kuitenkin saada IT:n hyödyntäminen kaikkien toimintojen johtamisen osaksi tietohallintoprofessioiden, kuten KA-asiantuntijuuden, vahvistaminen omiaan pitämään kehittämistä erillään Monituottajuutta ja verkostoja vahvistettava kehittämistoiminnassa» uusia kumppaneita ja toimijoita haettava aktiivisesti; strategiset kumppanuudet valittava; huonosti toimivia kumppanuuksia lopetettava Kehittäminen onnistuu kuitenkin harvoin kokonaan ulkopuolelta» KA:n ja IT-ratkaisujen mahdollistettava palveluorganisaatioiden ja asiakkuuksista vastaavien oman toiminnan kehittäminen» ulkopuolisten palveluntuottajien mukaan ottaminen välttämätöntä» kehittämisen avaimet ja riittävä osaaminen pidettävä itsellä 11

12 Ratkaisua vaativat asiat pitäisi määritellä tulevaisuutta, ei nykytilaa» tulevien käyttäjien mukaan ottaminen välttämätöntä, mutta riskinä on rajautua nykytilan määrittämiseen pitäisi kyetä operationaalistamaan toiminnan vaatimukset mahdollisimman joustavasti tietojärjestelmävaatimuksiksi» haasteena välttää toimintamallien sementointi IT:n kautta toiminnasta vastaavan johdon tulisi määritellä toiminnan tavoitetila, jota vasten IT-ratkaisuja määritellään ja hankitaan» huomioitava ulkopuoliset palveluntuottajat, joiden osuus useimmiten määräaikaista joustavuus, muunneltavuus, yhdistettävyys ja vaihdettavuus teknisinä ja sopimuksellisina perusvaatimuksina kehittämisen avaimet pysyttävä toiminnasta vastaavilla» haaste luoda optimaalinen malli valtakunnallisen, alueellisten ja paikallisten tavoitteiden ja ohjauksen (mm. KA) kokonaisuudelle kuka vastaa kansalaisasiakkaista?» kuinka pitkälle voidaan ja halutaan määritellä asiakkaan toiminnan osuutta? 12

13 Mihin pitäisi vastata? Toiminnan tavoitteet asiakas saatava kuskin paikalle palveluorganisaatioiden uudet toimintamallit ja prosessit saatava käyttöön monitoimijuutta kyettävä tukemaan toiminnan muutokset ja kehittämisen johtaminen toteutettava IT-ratkaisujen elinkaaren ajan IT:lle asetetut tavoitteet parempi kustannustehokkuus ja kustannusten kasvun hillintä yhdistettävyyden, muunneltavuuden ja vaihdettavuuden lisääminen teknisesti ja sopimuksellisesti loppukäyttäjän tyytyväisyyden paraneminen asiakkaiden/ kuluttajasovellusten liittäminen mukaan 13

14 Tavoitteiden saavuttamista ei mitata sillä, saadaanko teknologiaratkaisuja käyttöön vaan sillä että kansalaiset, asiakkaat, ammattilaiset ja organisaatiot toimivat uudella, aiempaa fiksummalla tavalla tekniset ratkaisut ovat aiempaa parempia ja kustannustehokkaampia ratkaisujen vangeiksi ei jäädä, vaan niitä voidaan kehittää joustavasti tai niistä päästään haluttaessa eroon ratkaisut ovat tukeneet ja mahdollistaneet toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen 14

15 AKUSTI-sihteeristö Minna Saario projektipäällikkö Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö Toinen linja Helsinki Anu Tuominen erityisasiantuntija Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö Toinen linja Helsinki Hanna Menna (-> 10/2015) erityisasiantuntija Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö Toinen linja Helsinki Karri Vainio erityisasiantuntija Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö Toinen linja Helsinki