Mihin tarvittiin Suomenlahtivuosi

Transkriptio

1

2 Mihin tarvittiin Suomenlahtivuosi 2014? Kolmikantaisen ympäristöyhteistyön kehittäminen ja syventäminen Tarve Suomen, Viron ja Venäjän yhteiseksi ohjelmaksi meren tilan nopeaksi parantamiseksi Vahvistaa ja edistää Suomenlahden suojelua ja kestävää käyttöä Suorittaa yhteinen tutkimus- ja seurantaohjelma ja tila-arvio - analyysi Tuottaa päivitettyä tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Aktivoida vuorovaikutusta tutkijoiden, päättäjien ja kansalaisten välillä

3 Miten sujui ympäristöyhteistyö Suomenlahdella 2014 Venäjän kanssa? Ympäristöyhteistyö on ollut nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa haasteellista, mutta silti mahdollista Venäjällä teemavuosi lisäsi merkittävästi tietoisuutta ja kiinnostusta Suomenlahtea kohtaan Korkean tason tapaamisten jääminen pois Ukrainan kriisin myötä Erot kulttuurissa ja työtavoissa selkeät ja joskus ongelmalliset Myös tutkimuksessa näkyy arvopohjien eroavaisuus 3

4 Miten teemavuosi organisoitiin? Ministeriöjohtoiset ohjausryhmät Yhteinen tutkimus- ja seurantasuunnitelma Rannikkokaupunkien verkosto Yhteinen ympäristökasvatusohjelma Kansalaisvaltuuskunnat: aktiivinen sidosryhmien osallistumisen Olemassa olevien rakenteiden käyttö yhteistyössä (CBSS, HELCOM, EU:n Itämeren alueen strategia, EU-Venäjä yhteistyö) 4

5 Mitä tehtiin? Yhteistyö eri tasoilla kaikissa kolmessa maassa Avaus- ja päätösfoorumit Rantojensiivouskampanjat Baltic Sea Days: Pietari, Turku, Tallinna Tieteelliset foorumit Yhteisiä tapahtumia kansalaisille, päättäjälle ja tutkijoille

6 Yli 250 Suomenlahti-aiheista tapahtumaa rannikkokaupungeissa 6

7 7

8 8

9 Puhtaampi meri seuraaville sukupolville Yhteinen ympäristökasvatusohjelma Ympäristöleirit Nuorisojulistus Kilpailuja, pelejä, taidenäyttelyt ja tapahtumia Opettajankoulutus ja seminaareja Uudet materiaalit Rantaopas Materiaalit opettajille Suomenlahti-näyttely 9

10 Tutkimus päätöksenteon tukena Kalat ja kalastus Merialuesuunnittelu Saastuminen ja elinympäristön terveys Meriliikenteen turvallisuus Ilmastonmuutos & rehevöityminen Biologinen ja geologinen monimuotoisuus

11 Teemavuoden tutkimus toi uusia tuloksia ja yhteistyömuotoja Ainutlaatuinen kolmen maan yhteinen tutkimusohjelma, jonka avulla saatiin koordinoitua tutkimustietoa Suomenlahdesta. Ensimmäistä kertaa näin laaja, yhteinen havaintoverkosto, joka tuotti vertailukelpoista tietoa meren tilasta yhteneväisin mittauksin ja menetelmin. Data-aineiston kattavaa yhteiskäyttöä merialueilta Suomen, Viron ja Venäjän välillä. Kolmen maan datojen yhdistäminen

12 Suomenlahden datapankki ainutlaatuinen tietolähde Suomenlahdella olevat seuranta-asemat

13 Source: Jouni Lehtoranta (SYKE)

14 Fosforipitoisuuden trendi Itäinen Suomenlahti Läntinen Suomenlahti Maalta tulevan fosforin määrä on laskenut Itäisellä Suomenlahdella Vaikutus näkyy siellä Muttei muualla Kuormituksen vähentäminen koko Itämerellä on edelleen välttämätöntä Data: GOF2014 dataset, TOTP concentrations in umol/l.

15 Rehevöitymistaisteluun Pistekuormitus Typen poistotehokkuus tulisi nostaa 70%:n kaikilla puhdistamoilla, jotka käsittelevät yli asukkaan jätevesiä ja 90%:n tätä suuremmilla puhdistamoilla Hajakuormitus Maatalouden ravinnekuormaa voidaan vähentää tehostamalla ravinteiden kierrätystä, lannoittamalla kasvien tarpeen mukaisesti ja hyödyntämällä karjanlantaa lannoitteena Kokeiluja ja tutkimusta ravinteiden sitomiseksi peltomaahan kipsin avulla Seuranta Pienten jokien valuma-alueiden seurantaa tulisi tehostaa Meriliikenne Itämeri tulisi nimetä NECA-alueeksi (Nitrogen oxide Emission Control Area) ja nesteytetyn maakaasun käyttöä tulisi lisätä (HELCOM-EU Roadmap)

16 Suositukset koskien haitallisia aineita sedimentissä Ruoppauksen ja sedimenttien haittavaikutuksien minimoimiseksi tulisi käyttää parhaita käytettävissä olevia tekniikoita. Suurista merialueita koskevista rakennustöistä tulisi sopia yhteisesti maiden välillä.

17 Suositukset koskien lääkeaineita Lääkeaineiden ympäristölle ja eliölle haitallisia vaikutuksia tutkittava Lääkeaineiden seurantaohjelma tulisi perustaa Uusia jätevedenpuhdistustekniikoita tulisi kehittää ja testata, jotta nämä aineet eivät pääsisi mereen asti

18 Suositukset meriroskia koskien Tarvitaan tietoa siitä, millaisen kemiallisen uhan mikromuoviroskat ja niiden hajoamistuotteett muodostavat Kumman valitsemme? Roskien poiston merestä vai yrittää estää niiden kulkeutumisen sinne asti?

19 Suositukset koskien meriliikenteen turvallisuutta HUMAN FACTOR: merillä töitä tekevät etusijalla Jatkuva harjoittelu yllättävien tilanteiden varalta, jotta alusten henkilökunnan ammattitaito pysyy yllä Kiinnitetään huomiota henkilökunnan työhyvinvointiin ja työoloihin

20 tonnes Suositukset kalakantojen elvyttämiseksi Lohisaaliit (ammatti- ja vapaa-ajan kalastus) Suomenlahdella RU - COMM EE - COMM FI - RECR FI - COMM Vaelluskalakantojen (erityisesti lohi, taimen ja jokikutuinen siika) luonnonvaraista lisääntymistä tulisi tukea erityisesti suurimmissa joissa poistamalla jokien vaellusesteitä sekä kunnostamalla kutu- ja poikasalueita

21 Kolmikantayhteistyö tulevaisuudessa. Mitkä ovat tarvittavat välineet? Suomenlahti-julistus on kolmen maan ympäristöministerien allekirjoittama Laaja sidosryhmätoiminta Kansainvälinen ministeriövetoinen koordinointikomitea ja sihteeristö Tieteellistä työtä koordinoiva kolmikantainen asiantuntijaryhmä Yhteinen seurantaohjelma Tiekartta-suositukset tilan parantamiseksi Seuraava Suomenlahti-vuosi? 21

22 Yhteistyö Venäjän kanssa: mitä Suomenlahti-yhteistyöstä on opittu? Korkean tason poliittinen sitouttaminen välttämätöntä Yhteisymmärryspöytäkirjat ja sopimukset tarpeellisia Kokonaisrahoitustarve nähtävä heti hankkeen alussa Lobbauksen tärkeys eri sidosryhmille aikaisessa vaiheessa Yhteistyön jatkoa turvaa toimijoiden pitkä kokemus yhteistyöstä ja henkilökohtaiset kontaktit Kehitettävää on toisen osapuolen kielen, kulttuurin ja toimintatapojen tuntemisessa 22

23 Yhteistyö eduskunnan kanssa Miten Suomenlahti-vuoden toimenpidesuositukset viedään eteenpäin? Miten ja kenen toimesta ne tulee jalkauttaa? Miten näette näiden suositusten toteuttamisen realistisuuden? Pitäisikö nämä tulokset viedä yleisön tietoon, ja millä tavalla? Olisiko tämä aineisto syytä hyödyntää ympäristökasvatuksessa? Missä muodossa haluatte tietoa Itämerta koskevista ympäristöriskeistä jatkossa? 23

24 24