EUROOPAN UNIONIN OIKEUS. Prof. Juha Raition materiaalin pohjalta laatinut oikeust. yo Ville Välimaa

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN OIKEUS Prof. Juha Raition materiaalin pohjalta laatinut oikeust. yo Ville Välimaa

2 Luentosarjan sisältö 1. Euroopan integraation historia ja perussopimukset 2. Eurooppaoikeuden oikeuslähteet ja oikeusperiaatteet 3. Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset 4. Euroopan unionin toimielimet ja päätöksenteko 5. Oikeudenkäynti- ja ennakkoratkaisumenetelmät 6. Sisämarkkinat ja perusvapaudet 7. Valtiontuet, julkiset yritykset, SGEI-palvelut ja julkiset hankinnat 2

3 1. Euroopan integraation historia ja perussopimukset 3

4 Integraatio ja 1950-luvuilla Rautaesirippu ja kylmän sodan aikakausi Euroopassa USA ja Marshall-apu 1947 Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestö OEEC 1948 Saksan jako sodan voittajavaltioille 1949 BRD ja DDR NATO:n perustaminen 1949 Eurooppa-liike (Churchill, Spinelli) Ruhrin alueen hallinto Jean Monnet ja Schumanin suunnitelma Monnetin idea taloudellisesta integraatiosta 4

5 Integraatio ja 1950-luvuilla Hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin Voimaan ; Saksa, Ranska, Italia ja Benelux-maat EDC ja EPC (Euroopan puolustusyhteisön ja poliittisen yhteisön hankkeet) Relaunch of Europe Spaakin raportti ja Ranskan vastahanke yhteismarkkinahankkeen tiimoilta Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) Rooman sopimuksen sisältö Erityisesti tulliunionin synnyttäminen Euroopan vapaakauppaliitto EFTA 5

6 Integraatio ja 1970-luvuilla Eurooppalainen Eurooppa De Gaulle ja Ranska Iso-Britannian liittymistä vastaan, De Gaulle ja Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) Ranska, neuvosto ja Luxemburgin kompromissi Ranskan tyhjän tuolin politiikka ja yksimielisyysvaatimuksen säilyttäminen Sulautumissopimus 1965 ja COREPER:n aseman korostaminen Haagin huippukokous EY:n laajentuminen 1973 (Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska) 6

7 Integraatio ja 1970-luvuilla Vapaakauppasopimukset EFTA:n kanssa Ensimmäinen budjettisopimus 1970 Tilintarkastustuomioistuimen perustaminen 1975 Parlamentin aseman vahvistaminen ja suorat vaalit (1976, 1979) Poliittisen yhteisön (EPC) kehittäminen 1970-luvulla; hallitustenvälisyys Pariisin huippukokous 1974 Eurooppa-neuvosto, 1970-luvun johtajat 7

8 Integraatio ja 1970-luvuilla EMU-hanke Euroopan aluekehitysrahasto 1975 ja lama-aika Euroopan valuuttajärjestelmä (EMS, European Monetary System) 1979 EY-tuomioistuimen oikeudellinen aktivismi Erityisesti tavarakaupan edistäminen: Dassonville (1976) ja Cassis de Dijon (1979) Kreikan täysjäsenyys

9 Integraatio 1980-luvun alussa ja Euroopan yhtenäisasiakirja Iso-Britannian ja muun talousyhteisön välinen budjettiriita ( BBQ ) Genscher ja Colombo ehdotus Spinelli, Krokotiili-klubi ja EP Komissio ja suuryritykset: pyöreän pöydän neuvottelut Mitterrandin puhe ja Thatcherin sitoutuminen sisämarkkinoihin Fontainebleaun huippukokous kesäkuussa 1984 Doogen ja Adonninon komiteat sisämarkkinahanketta valmistelemaan 9

10 Integraatio 1980-luvun alussa ja Euroopan yhtenäisasiakirja Komission valkoinen kirja 1985, Delors ja Cockfield Espanjan ja Portugalin täysjäsenyys/koheesiorahastot ja CAP Milanon huippukokous kesäkuussa 1985 ja hallitusten välinen konferenssi (HVK) syyskuusta 1985 alkaen Euroopan yhtenäisasiakirja , voimaan (Irlanti) 10

11 Integraatio vuosina ja Sopimus Euroopan Unionista Budjettiriidat ja Delors I 1988 Cecchini-raportti 1988 (sisämarkkinat) Sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoden 1992 loppuun mennessä Delors-raportti 1989 (EMU) Poliitikot ja EMU Winds of Change Rauhanomainen vallankumous 1989 Berliinin muurin murtuminen ja Saksojen yhdistyminen/muun Itä-Euroopan muutos kohti markkinatalousjärjestelmää 11

12 Integraatio vuosina ja Sopimus Euroopan Unionista Aloitteet EMU:n II ja III vaiheesta ja EPU Dublinin huippukokoukset keväällä ja kesällä 1990 Kohl-Mitterrand - kirje; EMU, EPU ja Itä-Euroopan muutos Rooman huippukokoukset syksyllä 1990 Thatcher syrjään Pm:ksi integraatiomyönteisempi John Major HVK:t (EMU ja EPU) Saksa-Ranska akseli ja neuvottelut EMU:sta ja EPU:sta Euroskeptinen Iso-Britannia EMU, EPU ja muut EY-maat: koheesiorahastot Luxemburgin ja Hollannin luonnokset EMU:sta ja EPU:sta 12

13 Integraatio vuosina ja Sopimus Euroopan Unionista Kolme pilaria: Rooman sopimus ja EMU; ulko- ja turvallisuuspolitiikka; oikeus- ja sisäasiat Maastrichtin huippukokous Sopimus Euroopan Unionista (SEU) Kolmen pilarin mallin mukaisesti EY:n toimielinten reaktioita Ratifikaatiokriisi : Tanska, Ranska, Saksa ja Iso-Britannia Maastrichtin sopimus (SEU) voimaan lopulta Sopimus Euroopan talousalueesta (ETA)

14 Integraatio vuosina ja Sopimus Euroopan Unionista Itävallan, Ruotsin ja Suomen täysjäsenyys EU:ssa nyt 15 maata Kehitys Itä-Euroopassa ja muutokset EU:ssa Eurooppa-sopimukset ja Kööpenhaminan kriteerit WTO:n (World Trade Organization) perustaminen 1994 Maastrichtin sopimuksen kritiikki: rusinat pullasta (á la carte) Muutoksia johdossa: Santer ja Chirac 14

15 Integraatio 1990-luvun lopulla ja Amsterdamin sopimus Korfun huippukokous kesäkuussa 1994 ja mietintäryhmä (reflection group) Hallitusten välinen konferenssi 1996 Aiheena työllisyyden ja kansalaisten oikeuksien vahvistaminen Iso-Britannia, Ranska ja Saksa keväällä 1997: Blair, Jospin ja Kohl Amsterdamin huippukokous Amsterdamin sopimus , voimaan EMU, Amsterdamin sopimus ja Keski- ja Itä-Euroopan maat Muutoksia oikeus- ja sisäasioita koskevaan yhteistyöhön Muutoksia ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön (hallitustenvälisyys/yksimielisyys) EU:n pilarimalli Amsterdamin sopimuksen jälkeen ja joustavuus 15

16 Integraatio 1990-luvun lopulla ja Amsterdamin sopimus WEU, NATO ja EU Komissio ja Euron kriisi 1999: EU:n kriisejä vai ei? Helsingin huippukokous joulukuussa 1999 Nizzan huippukokous joulukuussa 2000 Nizzan sopimus , voimaan

17 Nykykehitys Eurosetelit ja kolikot käyttöön 2002 Tulevaisuuskonventti 2003 ja HVK Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista Itälaajeneminen , 10 uutta jäsenvaltiota EU:ssa nyt 25 jäsenvaltiota Perustuslaillisen sopimuksen ratifikaatiokriisi Torjuttiin Ranskassa ja Alankomaissa 2006 tuumaustauko Romanian ja Bulgarian täysjäsenyys EU:ssa nyt 27 jäsenvaltiota Lissabonin sopimus ja ratifikaatiokriisi Euron kriisi ja pankkiunioni 17

18 Ekskursio Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus 18

19 Integraatiokehityksen top ten? EHTY 1951 Rooman sopimus 1957 Haagin huippukokous 1969 Fontainebleaun huippukokous 1984 Yhtenäisasiakirja 1986 Saksojen yhdistyminen 1989/1990 Maastrichtin sopimus 1992, EMU, EPU Amsterdamin sopimus 1997 Nizzan sopimus 2001/ perustuslaillinen sopimus 2004/Itälaajeneminen 2004 Lissabonin sopimus (Euron kriisi 2010?) 19

20 EU:n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus Perustuslaillinen sopimus? Constitutional Treaty? Laekenin julistus joulukuussa 2001, Eurooppa-valmistelukunta Lokakuussa 2002 konventin puheenjohtajisto esitteli luonnoksen EU:n uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi Konventin ehdotus perustuslailliseksi sopimukseksi julkaistiin heinäkuussa 2003 HVK perustamissopimusten uudistamiseksi avattiin Perustuslaillinen sopimus hyväksyttiin Brysselin huippukokouksessa kesäkuussa 2004 ja se allekirjoitettiin Roomassa kansanäänestyksissä Ranskassa ja Alankomaissa kielteinen tulos ratifioinnille. Aikalisä, tuumaustauko Suomen eduskunta hyväksyi perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin , Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. 20

21 Lissabonin sopimus? Ns. uudistussopimus (Reform Treaty) valmisteltiin vuoden 2007 aikana. Taustalla Itävallan puheenjohtajuuskaudella kesäkuussa 2006 aikaansaatu poliittinen sopu unionin suuntaviivoista Kesäkuussa 2007 Saksan puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-neuvosto saavutti poliittisen kompromissin uudistussopimuksen sisällöstä ja edellytti, että sopimus allekirjoitetaan vielä vuonna Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamis-sopimuksen muuttamisesta allekirjoitettiin Lissabonissa Irlannin kansanäänestys 12 kesäkuuta 2008: 53,4 % EI, äänestysprosentti yli 53./ uusi kansanäänestys , kyllä. /Tsekki ratifioi

22 Korvaako Lissabonin sopimus aikaisemmat perustamissopimukset? Lissabonin sopimuksessa on kyse osittaisuudistuksesta, eli Rooman sopimusta ja Maastrichtin sopimusta päivitetään. Silti käytännössä suuri osa perustuslaillisen sopimuksen sisällöllisistä muutoksista toteutetaan Lissabonin sopimuksella. Uudistetusta Rooman sopimuksesta käytetään jatkossa nimeä Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta ja Maastrichtin sopimuksesta edelleen Sopimus Euroopan unionista. Perustuslaillisessa sopimuksessa oli kyse siitä, että aikaisemmat perustamissopimukset kumottaisiin. Nyt uutta luodaan vanhaa päivittämällä aivan samoin kuin Nizzan sopimuksen yhteydessä. 22

23 Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet Perusoikeuskirjaa ei enää liitetä osaksi perustuslakisopimusta, vaan SEU 6 artiklassa todetaan, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. (ks. perus-oikeuskirja EUVL C 303, , s.1). Perusoikeuskirjan määräykset eivät laajenna perustamissopimuksissa määriteltyä EU:n toimivaltaa Ks. myös Julistus 1: toistaa sen, ettei EU:n oikeuden soveltamisala laajene aloihin, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa. (vrt. annetun toimivallan periaate liittovaltioissa). 23

24 Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet SEU 6 artiklassa todetaan, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja että liittyminen ei vaikuta perussopimuksissa määriteltyyn unionin toimivaltaan. Tosin liittyminen vaatii Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden yksimielisyyden neuvostossa (SEUT 218 (8) artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 173 kohdan 188n artikla, alakohta 8). / vrt. EY-tuomioistuimen lausunto 2/94, Kok. 1996, s. I Ks. EU-tuomioistuimen lausunto 2/13, :( EI?) Ks. myös Julistus 2 (Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdasta Unionin oikeusjärjestyksen erityispiirteet säilytetään, vaikka EU liittyy Ihmisoikeussopimukseen). 24

25 Eurooppaoikeuden ensisijaisuus ja kansallinen suvereniteetti? Mitä se tarkoittaa? kansallisen lainsäädännön ja eurooppaoikeuden ristiriitatilanteessa eurooppaoikeutta sovelletaan. Mihin se perustuu? Costa v. ENEL v. 1964, Julistus 17 Lissabonin sopimuksen liitteenä ( huom. julistus ei ole primaarioikeuden tasolla, mutta kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen kannanoton sisältävillä julistuksilla on tulkinnallista arvoa). johtopäätös: eurooppaoikeuden ensisijaisuudessa ei ole mitään uutta. 25

26 Unionista oikeushenkilö mitä sitten? Euroopan yhteisö on ollut oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön ja on sen seuraaja. Kyse on lähinnä päivityksestä. (ks.seu 47 artikla, vrt. PLSop IV-438(1)) Julistus 24: EU:n oikeushenkilöllisyys ei anna oikeutta toimia perustamissopimuksissa määritellyn toimivallan ulkopuolella. Maastrichtin sopimukselle ominainen pilarimalli poistuu ja sopimusjärjestelmä siinä mielessä yksinkertaistuu. Tosin esim. EUtuomioistuimen toimivallan kannalta pilarimallista jää piirteitä jäljelle. 26

27 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja kansallinen puolustus? EU:n yhteisvastuulauseke (ks. SEUT 222 artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 176 kohdan 188r artikla) Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Muut jäsenvaltiot antavat apua, jos onnettomuuden kärsineen maan poliittiset elimet pyytävät sitä. Unionilla käytössään kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat. 27

28 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n turvatakuut (ks. SEU 42(7) artikla, Lissabonin sopimus, 1 artikla, kohta 49c),7), vrt. PLSop I-41(7)) / NATO? Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. 28

29 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia EU:n huippukokouksille eli Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajan virka, 2,5 vuotta (x 2). Eurooppa-neuvostosta uuden EU:n toimielin, vrt. PLSop I-21, I-22 EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (komission varapuheenjohtaja ja neuvostossa ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja), vrt. PLSop I-28. Kukin jäsenvaltio vuorollaan neuvoston puheenjohtajana (ks. tarkemmin Julistus 9). 29

30 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Lähtökohtaisesti EU-maat äänestivät vanhoilla Nizzan sopimuksen säännöillä vuoteen 2014 asti, sitten kaksoisenemmistövaatimus (55 % jäsenvaltioista, 65 % väestöstä)/kts. SEUT 238 artikla. Yhteispäätösmenettely ja siten määräenemmistöpäätöksenteko laajenee edelleen. Yhteispäätösmenettelyä aletaan kutsua tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi, (ks. SEUT 294 artikla, eli Artikla 2, kohta 239 ja vrt. Artikla III-396 PLSop). Euroopan parlamentti tulee siten pitkäaikaista trendiä vastaavasti tasavertaiseksi lainsäätäjäksi neuvoston kanssa. 30

31 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Euroopan parlamentin paikkajako uudistui, maksimi 751 (eli puhemies/ lisäpaikka Italialle, julistus 4). Kansalaisaloite vähintään miljoonalta EU-kansalaiselta (uusi EU-sopimus 11(4) artikla, eli 1 artikla, 8b, ja valtuutussäännös tarkemmasta sääntelystä asetuksin SEUT 24(1) artikla, eli 2 artikla, kohta 37). Kansalaisaloitteesta annettu asetus (EU) N:o L 211/

32 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Kansallisille parlamenteille lainsäädäntöaloitteet tiedoksi legitimiteettiä lisää EU:lle?, subsidiariteetti? Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta Pöytäkirjat ovat erottamaton osa perustamissopimusta. Komission koko ei pienentynytkään 2014 jälkeen (vrt. 2/3 ja rotaatio, SEU 17(5) artikla ja SEUT 244 artikla). Eurooppaneuvosto muutti tätä järjestelyä 2009, eli vuorottelujärjestelmästä luovuttiin ja nykyisin 28 komissaaria, tosin entistä enemmän varapuheenjohtajia. 32

33 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia EY-tuomioistuimen nimi muuttui Unionin tuomioistuimeksi ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen nimi Unionin yleiseksi tuomioistuimeksi. Tuomarinimityksiin komitea lausumaan ehdokkaiden soveltuvuudesta ennen jäsenvaltioiden hallitusten suorittamaa nimitystä, (ks. SEU 19 artikla ja komiteasta SEUT 255 artikla, vrt. nimitysmenettelystä PLSop I-29 ja III-357). Lissabonin sopimuksessa on EU:n tuomioistuimen toimivaltaa rajoittavat lausekkeet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. ks. SEU 24 artikla, eli 1 artikla, kohta 27 Ja SEUT 275 ja 276 artikla (ulkoinen ja sisäinen turvallisuus), eli 2 artikla, kohta 223, artiklat 240a ja 240b.). 33

34 Perustuslaillisen sopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välisiä eroja? Esimerkiksi Sekundaarinormien nimekkeet säilyvät ennallaan. (vrt. PLSop I-33) EU:n ulkoministerin virka sai uuden nimekkeen (vrt. I-28). Näitä lukuisia yksityiskohtaisia eroavuuksia on koonnut prof Steve Peers, Statewatch Analysis 5, Reform Treaty. Johtopäätös: asiallisesti Lissabonin sopimus on suurelta osin verrattavissa perustuslailliseen sopimukseen, mutta silti kyseessä on aikaisempia perustamissopimuksia muuttava osittaisuudistus. Tuli voimaan ratifointikierroksen jälkeen

35 Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia Federalismia vai ei onko EU liittovaltio, valtioliitto vai jotain muuta? (Gustav Hägglund: magneettivertaus) Saint-Simon 1815 (valtioliitto), Coudenhove-Kalergi 1923 (paneurooppalaisuus ja Briandin muistio 1930 Euroopan liitosta), Spinelli ja Euroopan federalistinen liike 1944 Vrt. Schumanin suunnitelman federalismi 1950-luvulla/ de Gaullen nationalismi 1960-luvulla EU-politiikan käytäntö pienten askelten politiikka, Spaak ja Monnet Missä on poliittisen päätösvallan sijainti erilaisissa federalistisissa malleissa? Esim. Sveitsi ja kantoni-malli/ vahva keskusvalta Vanha keskustelu Euroopan yhdysvalloista ja konventti 2003 Konkreettisina sovelluksina ongelmat demokratiavajeen ja subsidiariteetti-periaatteen tulkinnassa. 35

36 Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia Pienten askelten politiikan hinta: taloudellinen integraatio edistyy, mutta EU:n poliittisella unionilla on ongelmia, esim. demokratiavaje, byrokratia ja etäisyys. Lisäksi hintana on epäselvyys EU:n luonteesta ja tavoitteista. Federalismi nyt? Näkökulma integraatioon kansallisvaltiosta vai EU:sta käsin? EU arvoyhteisönä? Onnistuuko Euroopan yhdentyminen ilman taloudellisia taustasyitä? Ihanteiden asema? EU:n yhtäaikainen eriytyminen ja yhdentyminen? Uskonto: katolisuus, protestantismi ja islam Talousjärjestelmätaustat (uudet/vanhat jäsenvaltiot) Liittovaltio vai yhtenäinen kansallisvaltio? Sota : voittaja, häviäjä, valloitettu- vieläkö merkitystä? 36

37 Integraation ongelmakohtia: Euroalueen kehitys Laajeneminen: Sloveniassa euroja 2007, Maltalla ja Kyproksella 2008, Slovakiassa 2009, Virossa 2011, Latviassa 2014, Liettuassa 2015 (nyt 19 euromaata) Rapautuminen: Kreikka jatkuva kriisi? Talousvaikeuksia: Irlanti, Italia, Espanja entä Suomi? *Keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta rahaliiton vakaustoimien paineissa (Tuori: EU:n talouskonstituutio vs. Sosiaalinen konstituutio, vrt. The Eurozone Crisis, Cambridge, 2014) *EU:n liittovaltiokehityksen vahvistuminen vai EU:n eriytyminen euromaihin ja muihin? Eurosta eroaminen? 37

38 2. Eurooppaoikeuden oikeuslähteet ja oikeusperiaatteet 38

39 Perussopimukset SEU ja SEUT EHTY 1951, ETY 1957 (Rooman sopimus), Euratom 1957 Maastrichtin sopimus EU-oikeus, kolmen pilarin malli Amsterdamin sopimus Muutettiin perustamissopimusten artikloiden numerointia ja poistettiin vanhentuneita artikloita Uusi osasto IV (EY artiklat): viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka Syrjimättömyysperiaatteen laajentaminen: EY 13 artikla 39

40 Perussopimukset SEU ja SEUT Nizzan sopimus Yhteispäätösmenettelyn laajennuksia (voidaan liittää mm. syrjimättömyysperiaatteeseen liittyviin kysymyksiin) Perusoikeuskirja EU:n tulevaisuustyö ja uusi perustuslaillinen sopimus Hylättiin ratifikaatiokriisin takia Lissabonin sopimus Alettiin puhua perussopimuksista perustamissopimusten sijaan Sopimus Euroopan unionista (SEU) ja Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) (kts. erillinen oppimateriaali) 40

41 Sekundaarinormit ja oikeuskäytäntö Sekundaarinormit Kts. SEUT 288 artikla (vrt. hylätyn perustuslaillisen sopimuksen I-33 artikla) Keskeisimpiä sekundaarinormeja ovat asetukset, direktiivit ja päätökset Oikeuskäytäntö Keskeistä SEUT 267 artiklan ennakkoratkaisut (EU-oikeuden tulkinta ja pätevyys) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön merkitys? (kts. C-386/10 Chalkor [2010] Kok. I-13085) 41

42 Oikeusperiaatteet Periaatteiden kolmijako A. EU:n perussopimuksiin sisältyvät periaatteet B. Yleiset oikeusperiaatteet C. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet 42

43 A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet Lojaliteettiperiaate/vilpittömän yhteistyön periaate Nykyisin SEU 4(3): vilpittömän yhteistyön periaate Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään Jako positiiviseen ja negatiiviseen lojaliteettiin a. Positiivinen lojaliteettiperiaate: Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa perussopimuksista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen. b. Negatiivinen lojaliteettiperiaate: Jäsenvaltiot tukevat unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen. 43

44 A. Perussopimusten sisältämät Soveltamisala oikeusperiaatteet EU-tuomioistuimen valtaa ja kompetenssia tehostava argumentti, kun se ennakkoratkaisujensa avulla pyrkii syventämään integraatiota, ja kun kansallinen oikeus ristiriidassa EU-oikeuden kanssa Vilpittömän yhteistyön periaate koskee Toimeenpanevaa valtaa Lakiasäätävää valtaa Tuomiovaltaa koskevaa valtion elinta Lisäksi valtion omistamia ja hallinnoimia yrityksiä sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia, kun nämä käyttävät valtion delegoimaa julkista valtaa Rehdin yhteistyön velvoite syntyi 1990-luvulla EY-toimielinten välille Kts. C65/93 Euroopan parlamentti v. Neuvosto (1995) rehdin yhteistyön velvoite pätee toimielinten välisessä vuoropuhelussa samalla tavoin kuin se ohjaa jäsenvaltioiden ja EY-toimielinten välisiä suhteita 44

45 A. Perussopimusten sisältämät Syrjimättömyysperiaate oikeusperiaatteet SEUT 18 artikla kieltää kaiken kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän perussopimusten soveltamisalalla Tulkintaa Kansallisen kohtelun velvoite: Muiden EU:n jäsenvaltioiden luonnollisia ja oikeushenkilöitä tulee kohdella samoin kuin vastaavia oman maan henkilöitä EU:n perussopimusten soveltamisalalla ELI syrjimättömyysperiaate ei estä jäsenvaltioita ylläpitämästä ankarampaa lainsäädäntöä tietyillä aloilla verrattuna jonkin toisen jäsenvaltion vastaavaan lainsäädäntöön 45

46 A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet Syrjintäkielto kohdistuu 1. Kansalaisuuteen perustuvaan syrjintään 2. Sukupuoleen perustuvaan syrjintään (vrt. samapalkkaisuus, SEUT 157) 3. Tuottajien ja kuluttajien väliseen tasa-arvoon maatalouden alalla HUOM! EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisukäytännöllä on laajennettu alun perin Rooman sopimukseen kirjatun syrjimättömyysperiaatteen soveltamisalaa Kts. myös SEUT 19 artikla 46

47 A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet Subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaate SEU 5(3) artikla (vrt. Vanha EY 5(2) artikla) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista mainitussa pöytäkirjassa mainitun periaatteen mukaisesti. 47

48 Tulkintaa A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet EU-oikeudelliset päätökset tehtävä mahdollisimman lähellä henkilöryhmiä, joita päätös koskee Subsidiariteettiperiaate koskee kaikkia EU-toimielimiä EU:n tulee toimia vain sille asetettujen toimivaltuuksien rajoissa EU:n tulee toiminnassaan ja toimivaltuuksiensa tulkinnassa käyttää suhteellisuusperiaatetta Ei-yksinomaisen toimivallan asioissa EU:n toiminta vain siinä tapauksessa ja laajuudessa, kuin suunnitellun toiminnan tavoitteet paremmin saavutettavissa EU-tason toimenpitein. Yksinomainen toimivalta aloilla, joille se on perussopimuksin perustettu JA joilla EU on lisäksi tätä toimivaltaa käyttänyt niin kauan kuin EU ei ole saattanut tarpeellista normistoa jollekin alalle voimaan, jäsenvaltion toimivalta säilyy. 48

49 A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet Seuraus SEU 5(3) artiklasta Komission lainvalmistelualoitteiden tarpeellisuustesti Voiko unioni toimia, pitäisikö sen toimia ja miten sen pitäisi toimia? Eurooppa-neuvoston julkilausuma 1992: Yhteisön tulisi aina kun mahdollista käyttää mieluummin direktiivejä kuin asetuksia HUOM SEUT 352 artiklan mukainen implied powers- toimivalta voi osaltaan hämärtää subsidiariteettiperiaatteen merkitystä. Neuvosto voi yksimielisesti päättää EU:n tavoitteisiin liittyvästä toimenpiteestä, mutta jonka päättämiseen perussopimuksessa ei ole toimivaltuutta 49

50 A. Perussopimusten sisältämät Suhteellisuusperiaate oikeusperiaatteet SEU 5(4) artikla (ennen EY 5(3) artikla) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin toimielimet soveltavat suhteellisuusperiaatetta toissijaisuusja suhteellisuusperiaatteesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Tulkintaa Toimielinten reaktion oikeudenvastaiseen käyttäytymiseen täytyy olla järkevässä suhteessa teon vaikutuksiin nähden. 50

51 A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet Suhteellisuusperiaate suuntautuu nykyisin lähinnä toimielinten suuntaan, kun taas vanhassa EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisukäytännössä on keskitytty soveltamaan suhteellisuusperiaatetta jäsenvaltioihin kyse oli usein kilpailuoikeudesta ja EY:n perustamissopimuksen (SEUT 34-36) artiklojen tulkinnasta (esim. Cassis de Dijon) Suhteellisuusperiaatetta käytännössä käytetty SEUT 263 artiklan mukaisten kumoamiskanteiden yhteydessä Esim. C-181/84 Sugar; vientiluvan ennakkomaksun menetys lupahakemuksen myöhästyttyä 4 tuntia oli suhteellisuusperiaatteen vastaista Johtopäätös suhteellisuusperiaate rajoittaa hallintoelinten valtaa ryhtyä yksityistä loukkaaviin toimiin silloinkin, kun kirjoitetusta laista ei löydy nimenomaista säännöstä yksityisen tueksi. 51

52 A. Perussopimusten sisältämät oikeusperiaatteet Legaliteettiperiaate/Annetun toimivallan periaate SEUT 4 ja 5 artiklat (ennen EY 5(1) artikla) Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille Unionin toimivallan määräytyminen annetun toimivallan periaatteen mukaan (SEUT 5(1) artikla) Legaliteettiperiaatteella on merkitystä etenkin SEUT 263 kumoamiskanteiden periaatteellisena taustana 52

53 B. Yleiset oikeusperiaatteet Yleisen oikeusperiaatteen käsite EU-oikeudessa jokseenkin täsmentymätön, ei määritelty kirjoitetussa oikeudessa EUT:n käytännössä termi voi viitata säännökseen, jolla perustavaa laatua oleva merkitys EU-oikeuden järjestelmässä EUT:n yleisiksi oikeusperiaatteiksi nimeämiä periaatteita Oikeusvarmuuden periaate Lain soveltaminen oltava ennakoitavissa ja hyväksyttävissä Oikeusalamaisten tulee voida luottaa lakien pätevyyteen Esim. taannehtivan lainsäädännön kielto, saavutettujen oikeuksien suoja, oikeutettujen odotusten suoja, ymmärrettävän hallintokielen vaatimus, määräaikoihin liittyvät vaatimukset Oikeusvaltio-periaate (Rule of law) Periaate, jonka mukaan laittomat säännökset tulee kumota kohtuullisessa ajassa 53

54 B. Yleiset oikeusperiaatteet Hyvän hallintotavan periaate Hallintovallan väärinkäytön kielto Kuulemisperiaate Yksityistä kuultava ennen hallinto- tai tuomioistuinpäätöstä, vaikkei laki nimenomaan edellyttäisikään Suhteellisuusperiaate Non bis in idem (ei kahta tuomiota samasta asiasta) Lis pendens Nulla poena sina lege (ei rangaistusta ilman lakia) Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin Asianosaisen oikeus saada tieto juttuunsa liittyvistä asiakirjoista Oikeus saada tieto komission ja neuvoston lainvalmisteluasiakirjoista 54

55 B. Yleiset oikeusperiaatteet Periaate tiedon luottamuksellisesta käsittelystä hallinnossa Asianajajan haltuun jätettyjen asiakirjojen salassapidon suoja Yksityisyyden suoja, omaisuudensuoja Pacta sunt servanda (sopimuksen sitovuus) Vilpittömän mielen suoja Perusteettoman edun kielto Perus- ja ihmisoikeuksien suoja Alun alkaen ihmisoikeudet eivät sisältyneet perustamissopimuksiin Maastrichtin sopimuksessa ihmisoikeuksia kunnioitetaan Nykyisin Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin perusoikeuskirja (POK) on myös muodollisjuridisesti sitova sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla (SEU 6 artikla) 55

56 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Eurooppaoikeuden ensisijaisuus suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön 6/64 Costa v. ENEL (1964) ECR 585 (kts. esim. Raitio s. 253) Olennaista eurooppaoikeuden ensisijaisuuden korostus suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön Normiristiriitatilanteessa eurooppaoikeudella aina etusija ristiriitaista kansallista normia ei sovelleta EUT:n ennakkoratkaisukäytännöstä syntynyt oikeusperiaate Synnyttänyt varaumia varsinkin suurimpien jäsenvaltioiden ylimmissä tuomioistuimissa 56

57 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Eurooppaoikeuden suora sovellettavuus Eurooppaoikeuden suora sovellettavuus viittaa siihen, että kansallisia lainsäädäntötoimia ei tarvita EU-oikeudellisen normin saattamiseksi maansisäiseksi oikeudeksi Kts. esim. 106/77 Simmenthal (1978) ECR

58 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Eurooppaoikeuden välitön vaikutus 26/62 Van Gend en Loos (1963) ECR 1 Silloinen EYT ilmaisi, että silloinen ETY merkitsee uutta sui generisluonteista oikeusjärjestelmää Tämän järjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan Oikeussubjekteja eivät ole vain jäsenvaltiot, vaan myös niiden kansalaiset Vertikaalinen välitön vaikutus Yksityisen mahdollisuus vedota välittömästi vaikuttavaan eurooppaoikeudelliseen normiin julkisvaltaa vastaan Horisontaalinen välitön vaikutus Yksityisen mahdollisuus vedota välittömästi vaikuttavaan eurooppaoikeudelliseen normiin toista yksityistä vastaan Huom! Direktiiveillä ei ole horisontaalista välitöntä vaikutusta 58

59 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Eurooppaoikeuden tulkintavaikutus Kansallisen viranomaisen tulee lojaliteetti-/vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti tulkita ja soveltaa direktiivien toimeenpanemiseksi säädettyä kanallista lainsäädäntöä sopusoinnussa eurooppaoikeuden asettamien vaatimusten kanssa Tulkintavaikutus koskee kaikkea EU-oikeutta mutta sillä on erityisen suuri vaikutus direktiivien osalta Kts. esim. 14/83 Von Colson (1984) ECR 1891, 106/89 Marleasing (1990) ECR

60 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Eurooppaoikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävä vaikutus Kansallisten oikeudenkäyntimenettelyjen autonomisuus (kts. esim. 13/68 Salgoil (1968) ECR 453) Jos eurooppaoikeus ei sääntele yksilöiden oikeusturvakeinoja, on kansallisella oikeusjärjestelmällä velvollisuus turvata myös eurooppaoikeuden välittömästi vaikuttaviin säännöksiin perustuvat oikeudet (kts. esim. 45/76 Comet (1976) ECR 2043) Oikeussuojakeinojen tulee olla riittävän tehokkaita Kansallisten prosessisäännösten ei tule tehdä eurooppaoikeudellisen prosessin vireillepanoa kansallisessa tuomioistuimessa vaikeammaksi kuin vastaavan kansallisen prosessin vireillepano on 60

61 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Uutta oikeuskäytäntöä: Lojaliteetti-/vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti hallintoelimen on lähtökohtaisesti tutkittava uudelleen päätös, jos sille on esitetty hakemus lopullisen päätöksen uudelleen tutkimisesta, jotta se ottaisi huomioon EUT:n tällä välin antaman, kyseisessä tapauksessa sovellettavana olevan oikeussääntöä koskevan tulkinnan Lopullinen hallintotoimi peruttavissa kuitenkin vain silloin, kun kansallinen oikeus antaa siihen mahdollisuuden Kts. tästä esim. C-453/00 Kühne & Heitz (2004) ECR I-837, C-2/06 Kempter (2008) ECR I

62 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu jäsenvelvoitteidensa rikkomisesta yksityisille aiheutuneista vahingoista Oikeuskäytäntöä: C-6/90 ja C-9/90 Francovich (1991) ECR I- 5357, C-46/93 & C48/93 Brasserie du Pe cheur ja Factortame III (1996) ECR I-1029, C- 392/93 British Telecommunications (1996) ECR I-1631, C-5/94 Hedley Lomas (1996) ECR I-2553, C-178/94, C-179/94, C-188/94,, C-189/94 ja C-190/94 Dillenkofer (1996) ECR I-4845, C-238/94, C-291/94, C-292/94 Denkavit (1996) ECR I-5063, ja C-373/95 Maso (1997) ECR I Ei ole tuottamuksesta riippumatonta ankaraa vastuuta, vaan edellyttää riittävän vakavaa rikkomusta Edellyttää myös syy-yhteyttä 62

63 C. EUT:n oikeuskäytännöllään muovaamat oikeusperiaatteet Periaate aktualisoituu usein direktiivien implementoinnin yhteydessä Direktiivin ei tarvitse olla välittömästi vaikuttava, jotta yksityinen voi nostaa kanteen virheellisestä implementoinnista Kanneoikeus edellyttää kuitenkin direktiiviltä täsmällisyyttä tulee luoda oikeuksia yksityisille ja näiden oikeuksien sisältö oltava käytävä ilmi direktiivin sisällöstä Vahingonkorvausvelvollisuuden tavoitteena edistää eurooppaoikeuden tehokasta ja yhdenmukaista toteutumista jäsenvaltioissa Jäsenvaltion ja unionin korvausvastuun edellytykset ovat Bergadermtapauksen ja sitä seuranneen oikeuskäytännön perusteella lähtökohtaisesti samat (Pekka Aalto) Uuden oikeuskäytännön perusteella vahingonkorvausvastuu soveltuu myös silloin, jos kansallinen ylimmän oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut jäsenvelvoitteita 63

64 3. Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset 64

65 Iso kuva aluksi EU maailmassa ennen ja nyt Eurooppa-politiikan ja eurooppaoikeuden yhteys? Esimerkkejä: talousintegraation institutionalisointi 1980-luvulla EU:n geopoliittinen muutos 1980/90-lukujen taitteessa, globalisaatio Maastrichtin sopimus, liittovaltio-keskustelut ja suhteellistuva suvereniteetti, talous- ja rahaliitto Transatlanttisen integraation kehitys 1990-luvulla, WTO ja globaalitalous? Idän ja lännen EU 2000-luvulla talous, oikeus ja politiikka, ihmisoikeuksien asema EU:ssa? Heikot, ylivelkaantuneet valtiot, ylikansalliset toimijat ja globaalit markkinat 2010-luvulla Kysymys nyt: kansallisvaltion ja EU:n välinen suhde, EU:n liittovaltiollistuminen, uudet rakenteet, talous-politiikka-oikeus? (esim. EVM) 65

66 Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset Unionin tuomioistuimen tulkinnoista johdettavissa Oikeudellinen aktivismi - judicial activism Klassikkoaihe, silti ajankohtainen Vrt. Kari Joutsamon väitöskirja 1979 Vrt. Tuomas Ojasen väitöskirja 1998 Vrt. Pekka Aallon väitöskirja 2010 Myös Raitio 2001, Guimaraes-Purokoski 2008, Jääskinen 2009, Paunio 2011, Sankari 2011, Walkila 2015, 66

67 Eurooppaoikeuden valtionsisäisistä oikeusvaikutuksista laajasti Eurooppaoikeuden valtionsisäisillä oikeusvaikutuksilla viitataan yleensä seuraaviin vaikutustapoihin, joita EUtuomioistuin on perinteisesti kutsunut periaatteiksi : Etusija (6/64 Costa v ENEL (1964) ECR 585) Välitön vaikutus (26/62 Van Gend en Loos (1963) ECR 1) Suora sovellettavuus (106/77 Simmenthal (1978) ECR 629) Tulkintavaikutus (14/83 Von Colson (1984) ECR 1891) Eurooppaoikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävä vaikutus (45/76 Comet (1976) ECR 2043) Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu jäsenvelvoitteensa rikkomisesta yksityisille aiheutuneesta vahingosta ( state liability, C-6/90 & C-9/90 Francovich (1991) ECR I-5357). 67

68 Välittömästä vaikutuksesta horisontaaliset vaikutukset Huom. erityiskysymys: Direktiiveillä ei voi olla horisontaalista välitöntä vaikutusta. Siis yksityinen/ valtio ei voi vedota direktiiviin toista yksityistä vastaan kansallisessa tuomioistuimessa. Entä jos kyse on horisontaalisesti vaikuttavasta periaatteesta, jolla on myös perusoikeusulottuvuus Esimerkkinä ikäsyrjintä. Kaksi tulkintaongelmaa: 1. Yleiset oikeusperiaatteet 2. Perusoikeuskytkentä 68

69 Direktiivien horisontaalinen välitön vaikutus tänään? Ikäsyrjintä: C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365, julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, kohta 65 Yhteisöjen tuomioistuin vastustaa edelleenkin direktiivien välittömän horisontaalisen oikeusvaikutuksen tunnustamista ja vaikuttaa olevan sitä mieltä, että kaksi tärkeintä lieventävää seikkaa, jotka ovat yhdenmukaisen tulkinnan velvoite ja jäsenvaltion vastuu yhteisön oikeuden rikkomisesta, ovat useimmissa tapauksissa riittävät sekä direktiivien täyden tehokkuuden varmistamiseksi että täyttämään sellaisten yksityisten oikeussubjektien vaatimukset, jotka katsovat kärsineensä vahinkoa jäsenvaltioiden virheellisestä toiminnasta. Ks. ikäsyrjintää koskevasta oikeuskäytännöstä erityisesti työelämän puitedirektiivi 2000/78/EY ja C-144/04 Mangold (2005) ECR I Ks. A-G Sharpston, C-427/06 Bartsch, , k. 57: ikäsyrjinnän kieltävää periaatetta ei johdeta pelkästä direktiivin artiklasta, alkuperä aikaisempi. 69

70 Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin Yksityisten väliset suhteet, yleiset oikeusperiaatteet Oikeuskäytäntöä 43/75 Defrenne (1976) ECR 455 (samapalkkaisuus) C-281/98 Angonese (2000) ECR I-4139 Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto koskee myös yksityishenkilöiden asettamia työehtoja (kielitodistus, k. 30,34, 36) Kts. myös C-94/07 Raccanelli (2008) ECR I-5939, k (ulkomaisten ja kotimaisten väitöskirjantekijöiden stipendisopimusten yhdenvertainen kohtelu, yksityisoikeudellinen yhdistys stipendin myöntäjänä). vrt. Myös C-438/05 Viking Line (2009) ECR I

71 Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin C-144/04 Mangold (2005) ECR I-9981 (ikäsyrjintä, direktiivi 2000/78, Saksa) C-411/05 Palacios de la Villa (2007) ECR I-8531 C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365 (Saksa) Saksalaisia ennakkoratkaisupyyntöjä: C-45/09 Rosenbladt (2010) ECR I-9391 C-341/08 Petersen (2010) ECR I-47 C-229/08 Wolf (2010) ECR 1 C-427/06 Bartsch (2008) ECR I-7245 Vrt. C-147/08 Römer (2011) ECR I-3591 ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintä, ei Mangold-linjausta, direktiivi 2000/78, Saksa. 71

72 2. EU-kansalaisuus ja perhe-elämä perusoikeusargumentaatio, horisontaalinen vaikutus C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091 C-60/00 Carpenter (2002) ECR I-6279 C-109/01 Akrich (2003) ECR I-9607 C-135/08 Rottman (2010) ECR I-1449 (petos) C-127/08 Metock (2008) ECR I-6241 C-434/09 McCarthy (2011) ECR I-3375 (jv:n sis. tilanne?) C-34/09 Zambrano (2011) ECR I-1177 C-282/10 Dominquez , C-256/11 Dereci, genuine enjoyment of the substance of their rights as EU citizens, mahdollisuus tosiasiassa käyttää pääosaa unionin kansalaisuuteen kuuluvista oikeuksista. C-356/11 ja C-357/11 O ja S v. Maahanmuuttovirasto, (KHO:n ennakkoratkaisupyyntö) C-87/12 Ymeraga,

73 2. Perusoikeuskirjan 51 (1) artikla Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoja noudattaen. 73

74 2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan Allan Rosas, luento soveltuvuus Tausta: EU-tuomioistuin on vahvistanut, että unionin oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat vaatimukset sitovat jäsenvaltioita niiden pannessa unionin oikeuksia täytäntöön (5/88 Wachauf (1989) ECR I-2609 tai yhteisön oikeuden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, ks. C-260/89 ERT (1991) ECR I- 2925). Huom. Unionin toimivalta ja sen valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat eri asia. Tätä linjausta tukevia tuomioita on sittemmin annettu (esim. C-309/96 Annibaldi (1997) ECR I-7493, k ja C-292/97 Karlsson (2000) ECR I-2737, kohta 37). 74

75 2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus Soveltamisessa on kyse vähintään kahdesta EU-oikeuden normista, joista toinen on perusoikeus-kirjasta. (molempia normeja sovelletaan in concreto). Esimerkkejä: C-400/10 PPU, J McB (2010) ECR I-8965, kohdat 44, 45, käsiteltävänä olevassa asiassa perusoikeuskirja on otettava huomioon ainoastaan asetuksen N:o 2201/2003 tulkitsemiseksi, C-411/10 ja C-493/10 N.S., , kohdat 64, 65, 68 ja 69: Perusoikeuskirja, SEU 6 artikla ja asetus N:o 343/ turvapaikkahakemusasia. C-317/10 Åkerberg-Fransson, C-536/11 Donau Chemie, C-176/12 Association de Médiation Sociale,

76 2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus Perusoikeuskirjaa ei ole sovellettu, kun unionin oikeus ei ole soveltunut esim. C-483/09 ja C-1/10, Gueye, tuomio , kohta 69 ja C-27/11 Vinkov, tuomio , kohdat 57-60, C-23/12 Zakaria, tuomio , kohta 39, C-87/12 Ymeraga, tuomio , kohta 43). Johtopäätös (Raitio): Unionin tuomioistuimella ei vaikuta olevan halua tulkita perusoikeuskirjaa laajentavasti, vaan se pitäytyy tarkasti sanamuodon mukaisessa tulkinnassa, mikä on käytännön kannalta selkeä ja ennakoitavuutta edistävä linjaus. Kielellisessä tulkinnassa on epätarkkuutta (vrt. Soveltaa, panna täytäntöön, tillämpa, implement ) Luxemburg Strasbourg? / Luxemburg Karlsruhe? 76

77 2. EUT:n ja EIT:n välisestä suhteesta Allan Rosas, luento Perusoikeuskirjan 52(3) artiklan yhdenmukaisuusklausuuli C-386/10 P, Chalkor v. Komissio (2011) Kok. I-13085, kohta 51 Perusoikeuskirjan 47 artiklalla pannaan täytäntöön unionin oikeudessa EIS 6(1) artiklassa vahvistettu suoja. Täten on tukeuduttava ainoastaan ensiksi mainittuun määräykseen. Perusoikeuskirjan 47 artiklaan liittyy myös SEUT 101 artiklaa tulkitseva C- 536/11 Donau Chemie (julkisasiam ) Samoin C-199/11 Otis, , kohta 47. Alun perin tähän viittasi jo C-400/10 PPU, McB (2010) ECR I-8965, kohta

78 2. EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset yksityisten välisissä suhteissa ja etusijaperiaate Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat tehostuneet yksityisten välisissä oikeussuhteissa EU-kansalaisuus, perusoikeuskirjan sitovuuden vahvistuminen Lissabonin sopimuksen myötä vai onko taustalla perusoikeusmyönteisen laintulkinnan vahvistuminen laajemminkin? Entä miten tämä kaikki on vaikuttanut ensisijaisuusperiaatteeseen? Miten kansallisella tasolla etusijaan on suhtauduttu ja miten unionin tuomioistuin on reagoinut? (pelkistetty kysymys pelkistetty vastaus ) 78

79 2. Ensisijaisuus ja kansalliset perusoikeudet Lissabon-tuomio Saksassa : Saksan liittotasavalta ei voi tunnustaa EU-oikeuden ehdotonta etusijaa, jos siitä seuraisi jotain Saksan perustuslain vastaista. Tulkinnan kohteena oli Saksan perustuslain 23 (1) artikla, jonka mukaan Saksa toimii sellaisen yhdentyneen Euroopan kehittämiseksi, jota velvoittavat kansanvaltaiset, oikeusvaltiolliset, sosiaaliset ja federatiiviset periaatteet sekä toissijaisuusperiaate ja joka ylläpitää olennaisesti perustuslaissa säädettyä perusoikeus-suojaa vastaavaa suojaa. Costa v. ENEL ja uudehko C-314/08 Filipiak (2009)ECR I-11049: Eurooppaoikeuden ensisijaisuus edellyttää sitä, että kansallisen tuomioistuimen on sovellettava EU:n oikeutta ja jätettävä soveltamatta sen vastaisia kansallisia säännöksiä riippumatta jopa kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiosta (kohta 85). 79

80 2.Kansalliset perusoikeudet, kansalliset erityisolot? Kansallinen tilanneherkkyys Onko oikeuskäytäntöä? Ennakoitavuus vai yksittäistapauksellinen hyväksyttävyys? Oikeuden systemaattisen tulkinnan tarve Konstitutionaalisen pluralismin huomioon ottaminen EUtuomioistuimessa 80

81 2. Jäsenvaltioiden kansallinen identiteetti, perusoikeusjärjestelmät, yleinen etu C-208/09 Sayn-Wittgenstein (2010) ECR I Ilonka Fürstin von Sayn-Wittgenstein vai Ilonka Sayn-Wittgenstein, -ruhtinatar vai rouva?, EU-kansalaisuus SEUT 21 art, henkilöt/ Yhdenvertaisuus Kohta 86 ja 87: Yleisen järjestyksen käsitettä jäsenvaltiot eivät voi määritellä kukin yksinään ilman EU:n toimielinten valvontaa. Pitää olla yhteiskunnan perustavanlaatuista etua uhkaava todellinen ja riittävän vakava vaara. Yleiseen järjestykseen turvautumiseen liittyvät erityisperusteet voivat vaihdella maasta ja aikakaudesta toiseen. /vrt. rahapelioikeuskäytäntö, palvelut/ vrt. C-391/09 Runevic-Vardyn (2011) ECR I-3787 (kieliasu)/ vrt. C-202/11 Las, ratkaisu , evj.(työsopimuksen kieli) -Kohta 92. On myös muistettava, että SEU 4(2) artiklan mukaisesti unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, johon kuuluu myös tasavaltainen valtiomuoto. 81

82 2. Kansallinen tilanneherkkyys uhkapelit perusvapauden rajoitusperusteena yleiseen etuun liittyvä pakottava syy C-212/08 Zeturf, (hevoskilpailut), kohta 39: peleihin ja vedonlyöntiin liittyvien moraalisten, uskonnollisten tai kulttuuristen erityispiirteiden sekä yksilön ja yhteiskunnan kannalta moraalisesti tai taloudellisesti vahingollisten seurausten vuoksi voi olla perusteltua, että kansallisilla viranomaisilla on riittävästi harkintavaltaa (margin of discretion) päättää omien arvojensa mukaisesti (their own scale of values), mitä vaatimuksia on asetettava kuluttajien ja yhteiskunta-järjestyksen suojaamiseksi. Jäsenvaltioilla on siis harkintavaltaa ottaa huomioon erityisolosuhteensa, mutta oikeusvarmuuden kannalta ennakoitavuutta luo alaa koskevan oikeuskäytännön suuri linja nyt palvelut, uhkapelit. 82

83 1 ja 2. Milloin kansalliset erityisolosuhteet on erityisesti otettava huomioon? Yleinen järjestys Esim. C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 Esim. C-137/09 Josemans (2010) ECR I Terveys Esim. C-84/11 Susisalo, Esim. C-434/04 Ahokainen & Leppik (2006) ECR I-9171 Perusoikeuskytkentä Esim. C-112/00 Schmidberger (2003) ECR I-5659 Erityiskysymyksiä Lastensuojelu (C-244/06 Dynamic Medien (2008) ECR I-505 Liikenneturvallisuus (C-110/05 Trailers-tapaus (2009) ECR I-519) access to market! 83

84 Lopuksi: Is the Court of Justice Running Wild? Edellä kuvattu oikeuskäytäntö ei ole niin hajanaista kuin miltä se pikaisesti arvioituna saattaa vaikuttaa. On huomattava, että EU-tuomioistuin on tarkastellut ennakoitavalla tavalla esim. Zeturf- tapausta omassa sisämarkkinaoikeudellisessa kontekstissaan, joka liittyy palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen uhkapelisektorilla. Kyseessä on systeeminen tulkinta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö kuitenkin muuttuu entistä ennakoimattomammaksi, mikäli omaksutaan teleologista tulkintaa äärimmilleen korostava tulkintalinja, jossa olennaista on arvioida vain yksittäisen tapauksen argumentaation sisäistä koherenssia samalla systeeminen tulkinta kokonaan tai osittain sivuuttaen. Tällöin on vaara, että tuomioistuin irtoaa roolistaan ja runs wild. - VAI ONKO? 84

85 Unionin tuomioistuimen asema: Miten niin Is the Court of Justice Running Wild? Tälle kysymykselle on taustana kritiikki eurooppaoikeuden välittömän vaikutuksen ja samalla yksityiselle syntyneen kanneoikeuden vuoksi. Van Gend en Loos tapauksessa EY-tuomioistuin omaksui teleologisen, päämäärähakuisen tulkinnan tavalla, jonka ennakoitavuudesta on väitelty. Millainen on teleologisen tulkinnan ja muiden tulkintamallien merkitys nykyisin? Miten EU-oikeuden tulkinta heijastuu jäsenvaltioiden tasolla nykyisin? Esim. painottuuko kansallisten erityisolosuhteiden huomioonottaminen vai onko paino lopputuloksissa, jotka ilmentävät eurooppaoikeuden tehokkuutta ja pyrkimystä samaan tulkintaan kaikkialla EU:ssa?- Tapauskohtaista 85

86 EU-tuomioistuimen linja tulkintaan 283/81 CILFIT (1982) ECR 3415, kohdat Monikielinen tulkinta Kaikki kieliversiot todistusvoimaisia, kielivertailu. 2. Terminologia Vaikka kieliversiot vastaisivatkin toisiaan, niin yhteisön oikeudessa käytetään sille ominaista terminologiaa. Oikeudellisilla käsitteillä ei välttämättä ole samaa merkityssisältöä yhteisön oikeudessa ja kansallisissa oikeuksissa. 3. Kontekstuaalisuus Jokainen yhteisön oikeuden säännös on sijoitettava asiayhteyteensä ja sitä on tulkittava siten, että huomioon otetaan yhteisön oikeus kokonaisuudessaan, sen tavoitteet sekä sen kehitysaste tulkittavana olevan säännöksen soveltamisajankohtana. 86

87 Justifikaatiotasot ja tulkintamallit Onko tämä malli vanhentunut? Feedback 1. -Säännöt 4. -arvot, moraaliset punninnat -ylikategoriset 3. argumentit - Proto-normit (periaatteet ja politiikat) 2. -Teleologiset argumentit -Käsitteet -Systeemiset argumentit Heuristiikka -Kielelliset argumentit Tulkinta Subsumptiomalli Monimutkainen subsumptio Diskursiivinen vaihtoehtojustifikaatio 87

88 Viimeaikaisten väitöskirjojen painotuksia eurooppaoikeuden tulkinnasta Paunio; Beyond words, 2011: teleologisen tulkinnan painotus, kielellinen moninaisuus, kielellisen tulkinnan rajat : When I use a word, Humpty Dumpty said in rather a scornful tone, it means just what I choose it to mean neither more nor less. Carroll, Lewis, Through the Looking Glass and What Alice Found There, Sankari, Legal Reasoning in Context, painoa systeemiselle tulkinnalle. s. 278, In the light of the reasoning, the Court of Justice seems not to exhibit very much by way of activist tendencies, but at most silences eliminated by subsequent cases, and it most often employs systemic criteria of interpretation, never wholly abandoning the text of the law. the idea of silence speaking (Sarmiento, 2012). 88

89 Tuomari Edward ja perinteinen tulkinta: The European way The judge s role cannot be confined to that of providing a technocratic literal interpretation of texts produced by others.(). As a system based on case law the judge must proceed from one case to another seeking, as points come up for decision, to make the legal system consistent, coherent, workable, and effective. (1996). Tarkemmin esim. Raitio, Defensor Legis 4/2012. Siis: 1. Leading case, 2. Line of cases Vrt. Tuomas Ojanen, The European Way, 1998 ja eurooppaoikeuden valtionsisäisten oikeusvaikutusten kehitys, ihmisoikeudet 89

90 The European way tänä päivänä Ks. EU-tuomioistuimen tulkinta, lausunto 2/13, EU-tuomioistuimen mukaan sopimus, jonka seurauksena EU liittyisi Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ei ole sopusoinnussa esim. SEU 6(2) artiklan kanssa, jonka mukaan liittyminen ei saa vaikuttaa perussopimuksissa määriteltyyn unionin toimivaltaan. Ks. esim. kohta 193: Suunnitellun sopimuksen yhteydessä omaksutulla lähestymistavalla, jonka mukaan unioni rinnas-tetaan valtioon ja unionille annetaan asema, joka on kaikilta kohdin samanlainen kuin kaikkien muiden sopimuspuolten asema, jätetään nimenomaan huomiotta unionin ominaisluonne ja siinä jätetään erityisesti ottamatta huomioon se, että jäsen-valtiot ovat unioniin kuulumisensa vuoksi hyväksyneet sen, että niiden välisiä suhteita säännellään aloilla, joilla toimivalta on siirretty jäsenvaltioilta unionille, unionin oikeudessa eikä missään muussa oikeudessa, vaikka siinä näin vaadittaisiin. 90