|
|
- Emma Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10 4 minen tarkoittaa tietojen antamista jostakin. Lisäksi se on tiedoksi saattamista, ilmoittamista, selvittämistä, informoimista ja raportoimista. (Suomen kielen perussanakirja 1994). Kansallisessa hoitotyön kirjaamisen hankkeessa (HoiDok) on kehitetty hoitotyön kirjaamismalli. Kirjaamisen malli perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n hoitotyön prosessin ja hoitotyön päätöksenteon vaiheisiin sekä hoitotyön ydintietoihin. Hoitotyön ydintietoja ovat hoidon terve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Kuvio 1. Hoidon dokumentoinnin rakenteet ja suomalainen hoitotyön luokitus Hoitotyön ydintietoja kuvataan FinCC -luokituskokonaisuuden avulla. Kirjaamismallissa hyvän hoitotyön suunnitelman, toimintojen ja arvioinnin kirjaaminen tuottaa tietoa hoidon suunnittelusta, potilaan voinnista, toteutuneista hoitotyön toiminnoista ja hoitotyön auttamismenetelmistä ja niiden vaikutuksesta sekä arvion potilaan voinnissa tapahtuneista muutoksista ja hoidon etenemisestä. (Tanttu 2008). FinCC -luokituskokonaisuus sisältää suomalaisen hoidon tarve- (SHTaL 2.0.1), suomalaisen hoitotyön toiminto- (SHToL 2.0.1) ja suomalaisen hoidon tulosluokituksen (SHTuL 1.0). Hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokitus koostuvat 19 eri komponentista ja niiden pää- ja alaluokista. (Kuviot 1. ja 2.) (Tanttu 2008).
11 5 Kuvio 2. Suomalaisen hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksen komponentit Eri ammateissa ammatillinenkieli palvelee alan sisäistä, alan asiantuntijoiden välistä viestintää. Ammattikieli on sisäisen viestinnän väline, jonka avulla alan käsitemaailmaa jäsennetään, kuvataan ja muokataan. Hoitotyön ammatillinen kieli tukee tiedon hyödyntämistä potilaan päivittäisessä hoitamisessa ja ase tuo hoitotyön näkyvyyttä potilaan hoidossa. Olennaista on tunnistaa ja nimetä ne asiat joilla on vaikutusta hoitotyössä ja ottaa huomioon potilaan yksiköllisyys. (Wilskman 2000). Moniammatillisuus potilaan hoidossa tarkoittaa eri ammattihenkilöiden pyrkimystä hyvään hoitoon ja yhteistä vastuuta sen toteutumisesta yhteistyössä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Moniammatillisessa yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi osallistuessaan potilaan hoitoon hoitoketjun eri vaiheissa. Sähköisen kirjaamisen myötä moniammatilliset hoitotiedot muodostavat sähköisen kertomusjärjestelmän, joka tukee moniammatillista yhteistyötä, potilaslähtöistä hoitoa, turvaa hoidon jatkuvuutta ja hoitotiedot ovat viiveettä käytettävissä kaikkien hoitoon osallistuvien kesken. (Tanttu 2007). Hoitotyön dokumentointi on kirjallinen näyttö toteutuneesta hoitotyöstä. Sen avulla luodaan edellytykset potilaan hoidon joustavalle etenemiselle ja jatkuvuudelle sekä turvataan hoitoa koskeva tiedon saanti ja varmistetaan hoidon
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26 20 5 HOITOTYÖN PÄIVITTÄISEN RAPORTOINNIN TULOKSET 5.1 Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedoista kyselyssä kartoitettiin organisaatio jossa työskenteli, ja mahdollinen tulosalue, vastaajien peruskoulutus, ammattinimike ja työkokemuksen pituus terveydenhuollossa Organisaatio Vastaajista suurin osa oli KYSin hoitohenkilökuntaa (74 %). Iisalmen sairaalasta vastauksia saatiin 11 %, joista kolme oli tarkentanut olevansa Koljonvirran sairaalan henkilökuntaa. Iisalmen terveyskeskuksesta saatiin vastauksia 8 %, Leppävirran terveyskeskuksesta saatiin yksi vastaus, Varkauden sairaalasta 6 % ja terveyskeskuksesta 1 %. (Kuvio 3) Kuvio 3. Organisaatio jakauma jossa vastaajat työskentelivät KYSin vastaukset jakautuivat tulosalueittain siten, että yli puolet (52.5 %) saatiin konservatiiviselta, noin kolmasosa (33.5 %) operatiiviselta ja noin 1/6 vastauksista (14.1 %) psykiatriselta tulosalueelta. (Kuvio 4)
27 21 Kuvio 4. KYSin vastaajien tulosalue jakauma Vastaajien peruskoulutus Sekä KYSissa (65.4 %) että alueellisesti (54 %) suurin osa vastaajista oli saanut lukiotasoisen peruskoulutuksen. Keskikoulutason peruskoulutuksen oli saanut KYSissa 11.4 % vastaajista ja alueellisesti 10 %. Peruskoulu/kansakoulutasoisia vastaajia oli KYSissa yli 1/5 osalla (23.2 %) ja vastaavasti alueellisesti tarkasteltuna heitä oli 1/3 vastaajista (36 %) Vastaajien ammattinimikkeet Ammatilliselta koulutukseltaan KYSin vastaajista yli puolet oli sairaanhoitajia/kätilöitä (58 %) ja lähi- tai perushoitajia oli noin 1/5 (21 %). Esimiestehtävissä toimi 21 % vastaajista; osastonhoitajien osuus oli 14 % ja apulaisostonhoitajien 7 %. (Kuvio 5)
28 22 Kuvio 5. Vastaajien ammattinimikkeet KYSissa Alueellisesti vastaajista oli sairaanhoitajia 51 %, perus- tai lähihoitajia 39 % ja apulaisosastonhoitajia sekä osastonhoitajia 5 %. (Kuvio 6) Kuvio 6. Vastaajien ammattinimikkeet alueellisesti
29 Työkokemus terveydenhuollossa Vastaajien työkokemus terveydenhuollon yksiköissä oli huomattavan pitkä. KY- Sissa yli puolella heistä (52.5 %) kuten myös alueellisesti lähes puolella (49 %) oli yli 15 vuoden työkokemus. Vastaajien työkokemus oli alle viisi vuotta KYSissa 16 %:lla ja alueellisesti 18 %:lla (Kuvio 7.) Kuvio 7. Vastaajien työkokemus KYSissa ja alueellisesti 5.2 Hoitotyön päivittäinen raportointi Hoitotyön päivittäiseen raportointiin liittyvät kysymykset kohdistuivat raportointimuotoon(suullinen/kirjallinen), päivittäisiin raportointikäytänteisiin (raporttitilanteiden määrä/päivä, osallistujat, ajankäyttö), sähköisen potilastietojärjestelmän ja hoitotyön suunnitelman hyödyntämiseen raportoinnin jälkeen. Lisäksi yksi kysymys liittyi raportoinnin häiriötekijöihin, joissa valmiiden vaihtoehtojen lisäksi oli mahdollista vastata avoimella kysymyksellä millaiset tekijät keskeyttivät tai pitkittivät hoitotyön päivittäistä suullista raportointia.
30 Raportoinnin muoto Kyselyssä kartoitettiin hoitotyön tiedonvälityksessä käytettäviä erilaisia raportointimuotoja. KYSissa (n=265) hoitotyön päivittäisen raportoinnin muotona käytettiin vastaajien mielestä eniten suullista raportointia useille hoitajille yhtä aikaa (78.8 %). Vajaa kolmannes (31.8 %) oli sitä mieltä, että suullinen raportointi annettiin yksittäiselle hoitajalle ja 15.9 % arvioi yksiköissään käytettävän raportointimuotona hiljaista raportointia. (Kuvio 8) Kuvio 8. Raportointimuodot Vastaavasti alueellisessa (n=100) tarkastelussa käytettiin myös eniten suullista raportointia useille hoitajille (79.2 %). Hoitajista 1/4 (24.8 %) arvioi, että raportointimuotona käytetään suullista raportointia yksittäiselle hoitajalle ja 40.6 % arvioi yksiköissään käytettävän raportointimuotona hiljaista raportointia. (Kuvio 8) Hoitotyön suullinen raportointi Suullisia raportointikertoja kartoitettaessa KYSissa vastaajien mukaan niitä pidettiin keskimäärin kolme kertaa/vrk (80 %). Alueellisesti lähes puolet (46 %)
31 25 vastaajista oli myös tätä mieltä. KYSin vastaajista lähes 1/6 osa ja alueellisesti 1/3 osa oli sitä mieltä, että suullista raportointia pidetään neljä kertaa/vrk. KYSin vastaajista vain viiden prosentin mielestä raporttia pidettiin kaksi kertaa/vrk, kun taas alueellisesti tätä mieltä oli 25 %. Hoitotyön suullista raporttia pidettiin vastaajien mielestä vain kerran vuorokaudessa 1 % KYSissa ja alueellisesti 2 %. (Kuvio 9) Kuvio 9. Hoitotyön suullisen raportoinnit kerrat vuorokaudessa Hoitotyön päivittäiselle raportille osallistuvan hoitohenkilöstön määrä Kysymyksellä seitsemän kysyttiin arviota kuinka monta henkilöä osallistuu päivittäin hoitotyön raportille keksimäärin. Hoitotyön päivittäisiin raportointitilanteisiin osallistuvien määrässä tuli esille hajontaa. KYSin vastaajista yli 1/3 osa oli sitä mieltä, että raportille osallistuu 4 henkilöä (36 %,). 17 % mielestä raportille osallistuvien määrä oli 3 henkilöä ja 18 %, mielestä määrä oli 2 henkilöä. Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että raportille osallistuu keksimäärin 6 henkilöä ja 5 % mielestä yli kuusi henkilöä. (Kuvio 10)
32 26 Alueellisessa tarkastelussa vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä raportille osallistuu 4 henkilöä, mutta samanaikaisesti yhtä moni oli sitä mieltä, että raportille osallistuu 5 henkilöä (30 %). Vastaajista 22 % oli sitä mieltä, että raportille osallistuu 3 henkilöä ja vain 5 %:n mielestä 2 henkilöä. Raportille osallistuu 6 henkilöä 8 %:ssa vastauksista ja yli kuusi henkilöä 4 %:ssa. (Kuvio 10) Kuvio 10. Raporteille osallistuvien henkilöiden lukumäärä keskimäärin Hoitotyön suulliseen raportointiin käytettävä aika keskimäärin päivittäin Kysymyksessä kahdeksan vastaajia pyydettiin arvioimaan hoitotyön suulliseen raportointiin käytettävää keskimääräistä aikaa työvuorojen vaihtuessa, yövuoron hoitajien raportti aamuhoitajille, aamuvuorossa olevien hoitajien raportti, hoitajien päiväraportti ja iltahoitajien raportti yöhoitajille. KYSin vastaajista 62 % oli mieltä että, yöhoitajien raportti aamuhoitajille kestää alle 15 minuuttia. Vastaajista 73 %:n mukaan aamuvuorossa olevien hoitajien raportti kestää alle 30 minuuttia. 58 %:n mielestä hoitajien päiväraportti kestää minuuttia, kun taas iltahoitajien raportti yöhoitajille kestää (63 %) minuuttia. Vähiten raportointiin käytettiin aikaa yöhoitajien raportoidessa
33 27 aamuhoitajille. Vastaajista 1/5 (19 %) ilmoitti, että aamuvuorossa olevat hoitajat eivät pidä erillistä suullista raporttia aamuhoitajien kesken saatuaan raportin yöhoitajilta. (Kuvio 11) KYSin kokonaisuutta tarkasteltaessa vastaajista 43 % ilmaisi raportointiin käytettävän aikaa keskimäärin minuuttia/raportointikerta. 10 % vastaajista ilmaisi suulliseen raportointiin käytettävän aikaa minuuttia/raportti. Raportointiin käytettiin yli 60 minuuttia/raporttikerta aikaa 0.5 % vastauksista. Vastaustuloksista ilmenee, että suullista raporttia ei pidetä 5.4 % raportointikerroista. Vastaajista 29 % ilmoitti, että raportti kestää alle 15 minuuttia, yli puolet näistä vastauksista liittyi yöhoitajien antamaan raporttiin aamuhoitajille. Suulliseen raportointiin käytettiin vähiten aikaa aamuvuorossa olevien hoitajien kesken (19 %). Kuvio 11. Hoitotyön raportointiin käytettävä aika päivittäisessä raportoinnissa KYSissa (n= 264) Alueellisesti tarkasteltuna yöhoitajien raportti aamuhoitajille kestää alle 15 minuuttia (92 %). Vastaajista 76 %:n mukaan aamuvuorossa olevien hoitajien raportti kestää alle 30 minuuttia. Hoitajien päiväraportti kestää minuuttia 50 % mielestä. Puolet (50 %) vastaajista oli sitä mieltä, että iltahoitajien raportti
34 28 yöhoitajille kestää alle 15 minuuttia ja noin 1/3 osa vastaajista (32 %) arvioi iltahoitajien raportin yöhoitajille kestävän minuuttia. Vähiten, alle 15 minuuttia suulliseen raportointiin käytetään aikaa yöhoitajien raportilla aamuhoitajille. Vastaajista 1/5 osa (18 %) ilmoitti, että aamuvuorossa olevat hoitajat eivät pidä yhdessä erillistä suullista raporttia saatuaan yöhoitajilta raportin. Samoin 16 % arvioi, ettei sitä pidetä lainkaan hoitajien päiväraportin yhteydessä. (Kuvio 12) Kuvio 12. Hoitotyön raportointiin käytettävä aika päivittäisessä raportoinnissa alueellisesti Alueellisesti tarkasteltaessa voidaan todeta, että 50 % vastaajista oli sitä mieltä, että raportointiin käytetty aika oli keskimäärin alle 15 minuuttia/raportointikerta. Lisäksi voidaan todeta, että 8.2 % vastaajista ilmoitti raportointiin käytettävän aikaa minuuttia/raportointikerta. Vain 1.2 % ilmoitti raportointiin käytettäväksi ajaksi yli 60 minuuttia/raportointikerta Raportoinnin apuvälineet Kysymyksellä 10 haluttiin selvittää millaisia apuvälineitä suullisessa hoitotyön raportoinnissa on käytössä. (Kuvio 13.) Vastauksista voidaan todeta, että suullisen raportoinnin yhteydessä käytetään paljon erilaisia apuvälineitä. Tietokone
35 29 on useimmin käytössä oleva suullisen raportoinnin apuväline niin KYSissa, kuten myös alueellisesti. KYSissa nettimemon käyttö suullisen raportoinnin apuvälineenä korostuu. Lisäksi paperiset potilaskertomukset ja perinteiset kynä ja paperi ovat käytössä suullisen raportoinnin apuvälineenä KYSissa. Tietokoneen ja videotykin yhdistelmää käytettiin varsin vähän suullisen raportoinnin apuvälineenä. Muina apuvälineinä mainittiin Clinisoft -tehohoidon tietojärjestelmä, lääkekansiot sekä erilaiset potilaslistat. Alueellisessa tarkastelussa valtaosassa suullisia raportointitilanteita on käytössä tietokone. Toiseksi eniten käytetään kynää ja paperia. Varsin vähäisessä määrässä suullisia raportointitilanteita apuvälineinä ovat käytössä paperiset potilaskertomukset, nettimemo tai tietokoneen ja videotykin yhdistelmä. Muina apuvälineinä kerrottiin käytettävän Pegasos potilastietojärjestelmä, päivämuistiota, laboratoriokirja, potilasluettelot/listat ja erilaisia raporttilomakkeita. Kuvio 13. Hoitotyön suullisen raportoinnin apuvälineet
36 Merkitykselliset tiedot hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa Kysymyksessä 11 vastaajat arvioivat kuinka merkityksellisiä tietoja potilaan päivittäisessä raportoinnissa ovat päivittäiset hoitotyön merkinnät, lääketieteellinen tieto, moniammatillinen (erityistyöntekijät) potilaan hoitoa koskeva tieto, lääkehoito, riskitiedot, esitiedot sekä potilaan jatkohoitoa koskevat tiedot. Vastaukset asetettiin likert -asteikolle, jossa arvot välillä 1-5, jolloin 1 = erittäin vähän merkitystä ja 5 = erittäin paljon merkitystä. Analyysissä yhdistettiin arvot 1 ja 2, joista muodostettiin luokka vähän merkitystä. Lisäksi yhdistettiin arvot 4 ja 5, joista muodostettiin luokka paljon merkitystä. Tieto, jolla vastaajien mielestä ei ollut merkitystä sai arvon 3. KYSissa päivittäisillä hoitotyön merkinnöillä (94 %) ja lääketieteellisellä tiedolla oli paljon merkitystä (94 %) hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa. Moniammatillinen (erityistyöntekijät) potilaan hoitoa koskevalla tiedolla koettiin olevan paljon merkitystä (90 %). Vastaajista 97 % ilmaisi lääkehoitoon liittyvällä tiedolla olevan paljon merkitystä päivittäisessä raportoinnissa. Riskitiedot (89 %), esitiedot (78 %) ja jatkohoitoa koskevat (88 %) tiedot koettiin paljon merkitystä olevaksi tiedoksi hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa. (Kuvio 14) Kuvio 14. Merkitykselliset tiedot hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa KYSissa
37 31 Myös alueellisesti päivittäisillä hoitotyön merkinnöillä (94 %) ja lääketieteellisellä tiedolla (95 %) oli paljon merkitystä hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa. Moniammatillinen (erityistyöntekijät) potilaan hoitoa koskeva tieto koettiin olevan paljon merkitystä (93 %). Vastaajista 96 % ilmaisi lääkehoitoon liittyvällä tiedolla olevan paljon merkitystä päivittäisessä raportoinnissa. Riskitiedoilla (93 %) ja esitiedoilla (83 %) kuten myös jatkohoitoa koskevalla tiedolla oli paljon merkitystä hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa 94 %:n mielestä. ( Kuvio 15) Kuvio 15. Merkitykselliset tiedot hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa alueellisesti Lisätiedon hakeminen potilastietojärjestelmästä hoitotyön suullisen raportoinnin tueksi Kysymyksellä 12 haluttiin selvittää hakevatko hoitajat lisätietoja potilastietojärjestelmästä hoitotyön suullisen raportoinnin tueksi. KYSin vastaajista 82 % ilmoitti hakevansa lisätietoa sähköisestä potilastietojärjestelmästä suullisen raportin saatuaan. Vastaava luku oli alueellisesti 71 %.
38
39 33 Kuvio 16. Raportoinnin häiriötekijät Muita hoitotyön päivittäistä suullista raporttia häiritseviä tekijöitä (KYS 17 %) ja alueellinen (12 %) oli mahdollista ilmaista vapaalla tekstillä. Ilmaisut (n=45) luokiteltiin ja luokkia muodostui neljä, jotka nimettiin seuraavasti: asiakkaat/potilaat/vanhemmat (13/45 ilmaisua), levoton, rauhaton ympäristö ja raportointi tila (12/45 ilmaisua), raporttiin osallistuvien toiminta (14/45) ja muut häiritsevät tekijät (6/45). Seuraavassa esimerkkejä asiakkaisiin /potilaisiin /omaisiin liittyvistä ilmaisuista sekä levottomaan, rauhattomaan ympäristöön ja raportointitilaan liittyvistä vapaista ilmaisuista: potilaskellosoitot potilaan avuksi meneminen uuden potilaan tulo hoitokeskustelut omaiset voinnin kyselyt ja avun tarve vessakäynneille ei ole työrauhaa raportilla levoton ympäristö, vaikuttaa raportin alkuun ja pitkittää raporttia
40
41
42 36 Taulukko 4. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseurannan tulos / Seuranta-aika 2 viikkoa / Kuopion yliopistollinen sairaala Koko aikaseuranta yhteensä Operatiivinen tulosalue Konservatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Raportointikertoja (=n) Raportointiin käytetty aika yhteensä 305 tuntia 86 tuntia 142 tuntia 77 tuntia Keskimääräinen aika/raporttikerta 20 min 14.6 min 23 min 22 min Keskimääräinen osaston hoitohenkilöstön vahvuus raporttihetkellä 5,8 henkilöä 5 henkilöä 6,4 henkilöä 5,8 henkilöä aamuraportti päiväraportti ilta-yöhoitajien raportti yö-aamuhoitajien raportti Käytetyt raportointimuodot seurannoissa Kansliaraportti (K) 865 (n=914) 316 (n=335) 364 (n=369) 185 (n=210) Hiljainen raportti (H) 29 (n=914) 8 (n=335) 21 (n=369) Muu (M) 26 (n=914) 26 (n=210) Käytetyt raportointivälineet seurannoissa Paperinen sairauskertomus (P) 272 (n=914) 190 (n=335) 69 (n=369) 13 (n=210) Sähköinen sairauskertomus (S) 604 (n=914) 118 (n=335) 290 (n=369) 196 (n=210) Videotykki (T) 34 (n=914) 34 (n=210) Nettimemo (N) 475 (n=914) 166 (n=335) 309 (n=369) Keskimäärin raportille osallistuneet henkilöt 3.5 henkilöä 3.5 henkilöä 3.2 henkilöä 4.2 henkilöä
43
44
45
46
47 41 Taulukko 5. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseuranta / Seuranta-aika 2 viikkoa / Keskeytykset Kuopion yliopistollinen sairaala Koko aikaseuranta keskeytykset yhteensä Operatiivinen tulosalue Konservatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue 438, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään Keskeytyksiä yhteensä kerran 137, joka kolmas raporttikerta keskeytyy vähintään kerran 245, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään kerran 56, joka neljäs raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Aikaseurattuja keskeytyksiä min 214 min 415 min 61.5 min Keskeytyksiin kulunut aika yhteensä eli noin 11 t 30 min eli noin 3 tuntia 30 min eli noin 7 tuntia eli noin 1 tunti Keskeytyksen kesto keskimäärin 1 min 45 sek 2 min 1 min 45 sek 1 min 20 sek Max Keskeytyksiä / raportti Max keskeytyksien kesto yhteensä yhdellä raporttikerralla 45 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 90 min (ilta-yöhoitajien raportti) 15 min 45 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 90 min (ilta-yöhoitajien raportti) 5 min
48
49 43 hoitajat antoivat raporttia yövuoron hoitajille. Kaikilla raporteilla keskeytyksiä ei tapahtunut. (Taulukko 5) Psykiatrian tulosalueen keskeytyksien seurannassa kahden viikon aikana (n=210 raporttia) raportti keskeytyi 56 kertaa. Tällöin vain joka neljäs raportti keskeytyi vähintään kerran. Aikaseurantaa oli tehty 47 kerrassa keskeytyksistä. Yhteensä aikaa keskeytyksiin oli kirjattu näissä 61.5 minuuttia eli noin yksi tunti, jolloin keskimäärin yhden keskeytyksen kesto oli minuutti 20 sekuntia. Yhtä raporttia kohden keskeytyksiä oli kirjattu enimmillään 4. Enimmillään keskeytyksiin kulunut aika yhtä raporttia kohden oli viisi minuuttia. (Taulukko 5) Taulukko 6. Hoitotyön raportoinnin keskeytyksien yleisimmät aiheuttajat / Kuopion yliopistollinen sairaala 1. Puhelu 2. Raportista ulkopuolinen keskeyttää raportin; lääkäri, toinen hoitaja, osastonhoitaja, osastonsihteeri, laitoshuoltaja 3. Potilaalla asiaa (soittokello, potilas kanslian ovella) 4. Hoitotilanne/Lääkehoito 5. Potilas liikenne (kuljetus, vastaanotto, hakeminen) Hoitotyön päivittäistä raporttia keskeyttivät yleisimmin KYSissa puhelut. Seuraavaksi eniten keskeytyksiä aiheutui, kun raportista ulkopuolinen henkilö keskeytti raportin. Raportista ulkopuoliset henkilöt olivat suoraan potilashoitoon osallistuvia henkilöitä (lääkäri, toinen hoitaja) tai muita osaston henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä (osastonhoitaja, osastonsihteeri, laitoshuoltaja). Lisäksi raporttia keskeyttävät potilaan asiat (soittokellot, potilas tulee raportointitilaan), potilaan hoitoon liittyvät asiat, kuten erilaiset hoitotilanteet ja lääkehoidon toteuttaminen sekä potilasliikenteen hoitaminen (kuljetus, vastaanottaminen, hakeminen). (Taulukko 6)
50
51 45 Taulukko 7. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseurannan tulos / Seuranta-aika 2 viikkoa / Alueellinen seuranta Koko aikaseuranta yhteensä Iisalmen TK Iisalmen sairaala Leppävirran TK Varkauden TK Varkauden sairaala Raportointikertoja (=n) Raportointiin käytetty aika yhteensä 245 tuntia 39 tuntia 112 tuntia 35 tuntia 28 tuntia 15 min 30 tuntia Keskimääräinen aika/raporttikerta 16 min 30 sek 10 min 21 min 19 min 15 min 16 min Keskimääräinen osaston hoitohenkilöstön vahvuus raporttihetkellä 5,3 henkilöä 5.7 henkilöä 4.8 henkilöä 5 henkilöä 6.2 henkilöä 5.5 henkilöä aamuraportti päiväraportti ilta-yöhoitajien raportti yö-aamuhoitajien raportti ei raportteja Käytetyt raportointimuodot seurannoissa Kansliaraportti (K) 851 (n=895) 205 (n=237) 317 (n=322) 112 (n=112) 106 (n=112) 111 (n=112) Potilaan vierusraportti (V) 1 (n=895) 1 (n=237) Hiljainenraportti (H) 63 (n=895) 39 (n=237) 17 (n =322) 6 (n=112) 1 (n=112) Muu (M) 1 (n=895) 1 (n =322) Käytetyt raportointivälineet seurannoissa Paperinen sairauskertomus (P) 42 (n=895) 42 (n =322) Sähköinen sairauskertomus (S) 860 (n=895) 223 (n=237) 301 (n =322) 112 (n=112) 112 (n=112) 112 (n=112) Jokin muu 5 (n=895) 5 (n =322) Nettimemo (N) = sähköinen raporttilappu 57 (n=895) 56 (n=237) jokin muu 1 (n =322) Keskimäärin raportille osallistuneet henkilöt 3.6 henkilöä 3 henkilöä 3,8 henkilöä 4 henkilöä 5.2 henkilöä 2.8 henkilöä
52
53
54
55
56
57
58
59 53 Taulukko 8. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseuranta / Seuranta-aika 2 viikkoa / Keskeytykset Alueellinen seuranta Keskeytyksiä yhteensä Koko alueellinen aikaseuranta keskeytykset yhteensä 310, joka kolmas raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Iisalmen TK 49, joka viides raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Iisalmen sairaala 170, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Leppävirran TK 54, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Varkauden TK 13, joka yhdeksäs raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Varkauden sairaala 24, joka viides raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Aikaseurattuja keskeytyksiä min 75 min min 78 min 22.5 min 23.5 min Keskeytyksiin kulunut aika yhteensä eli noin 6 tuntia eli 1 tunti 15 min eli noin 2 tuntia 30 min eli 1 tunti 18 min Keskeytyksen kesto keskimäärin 1 min 45 sek 1 min 45 sek 1 min 20 sek 1 min 35 sek 3 min 10 sek 1 min Max Keskeytyksiä / raportti Max keskeytyksien kesto yhteensä yhdellä raporttikerralla 15 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 95 min (päiväiltahoitajien raportti) 15 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 30 min (päiväiltahoitajien raportti) 15 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 95 min (päiväiltahoitajien raportti) 7 min 5 min 4 min
60 54 Alueellisessa seurannassa hoitotyön päivittäinen raportti keskeytyi yleisimmin kun raportista ulkopuolinen henkilö keskeytti raportin. Yleisimmin tämä henkilö oli toinen hoitaja. Muita raportista ulkopuolisia henkilöitä, jotka aiheuttivat raportin keskeytymisen, olivat lääkäri, osastonhoitaja, osastonsihteeri ja laitoshuoltaja. Seuraavaksi eniten keskeytyksiä aiheuttivat puhelut. Lisäksi hoitotyön päivittäinen raportti keskeytyi potilaan asian vuoksi (soittokellot, potilas tulee raportointitilaan) ja potilashoitoon kuten erilaiset hoitotilanteiden ja lääkehoidon toteuttamiseen liittyvien asioiden vuoksi sekä potilasliikenteen hoitamiseksi (kuljetus, vastaanottaminen, hakeminen). (Taulukko 9) Taulukko 9. Hoitotyön raportoinnin keskeytyksien yleisimmät aiheuttajat alueellisesti 1. Raportista ulkopuolinen keskeyttää raportin; toinen hoitaja, lääkäri, osastonhoitaja, osastonsihteeri, laitoshuoltaja 2. Puhelu 3. Potilaalla asiaa (soittokello, potilas kanslian ovella) 4. Hoitotilanne/Lääkehoito 5. Potilas liikenne (kuljetus, vastaanotto, hakeminen) 6.5 Yhteenveto selvityksen keskeisistä tuloksista Tulosten mukaan voidaan todeta, että päivittäiseen hoitotyön raportointiin käytetään edelleen runsaasti aikaa, esimerkiksi päiväraportti kestää minuuttia sekä KYSissa että alueellisesti, eikä tähän ole tullut muutosta vuosikymmeniin. Päivittäisille raporteille osallistuu keskimäärin henkilöä, keskimääräisen henkilövahvuuden ollessa raportointi hetkellä henkilöä. Aikaseurannassa raportointikertoja oli kahden viikon aikana 1809 kertaa ja raporttiin käytettiin yhteensä aikaa 550 tuntia, keskimääräinen raportointiaika oli
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84 LIITE 4 78
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:
Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0
FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotKANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE
ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->
LisätiedotValtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke
Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi
LisätiedotTiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS
Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki
Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)
LisätiedotFinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen
24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus
LisätiedotHoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus
Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Pirkko Nykänen, Tampereen yliopisto Anne Kuusisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri Johanna Viitanen, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu
LisätiedotHoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen
LisätiedotRAKENTEINEN KIRJAAMINEN
RAKENTEINEN KIRJAAMINEN Päivi Rantamartti Hoitotyön opettaja, sh, TtM Ammattiopisto Lappia/ Hyvinvointiala Toimiva kotihoito Lappiin -Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen hanke 10.4 ja 19.4.2018 1
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin
LisätiedotKANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN KIRJAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO
Terveydenhuollon Atk-päivät 19 20.5.2008 Lahti, Sibeliustalo KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN JAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO Kaarina Tanttu, Projektijohtaja, HTT, TtM VSSHP / Hallintokeskus
LisätiedotHenkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun
LisätiedotJyrki Kurtti Sairaanhoitaja (ylempi AMK), asiakkuuspäällikkö Medanets Oy
Jyrki Kurtti Sairaanhoitaja (ylempi AMK), asiakkuuspäällikkö Medanets Oy Medanets Oy Perustettu 2003 (aiemmin WHealth Oy) WILHO-hankkeen teollinen asiantuntija ja siinä syntyvien sovellusten ja toimintamallien
LisätiedotAlueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta
Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotHoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet
Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Pirjo Kettunen Osastonhoitaja/projektisuunnittelija/Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen yhdyshenkilö Itä-Savon sairaanhoitopiiri ATK-päivät
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotTerveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP
Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010 Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP 173 800 asukasta 129 700 hoit.päivää 194 700 pkl-käyntiä 24 650 hoitojaksoa Henkilöstö Hml 1508 Rmk 342 Yhteensä 1850
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotFinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö
FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus
LisätiedotKIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA
KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet
LisätiedotHoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa
Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI
TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotUudistettu opas: Turvallinen lääkehoito
Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma
Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen THL Pirjo Lehtomäki Projektivastaava pirjo.lehtomaki@phsotey.fi Lääkehoidon toteutuminen vuodeosastoilla
LisätiedotHoitotietojen systemaattinen kirjaaminen
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-
LisätiedotHOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN
HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotPotilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi. Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen
Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen Kirjallinen potilaskohtainen vuoronvaihoraportointi / Hiljainen raportointi Tarkoitetaan potilastietojen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotYHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotMoniammatillinen hoitokertomus;
Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,
LisätiedotYhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut
Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut 30.08.2018 Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist tietohallintopäällikkö Satakunnan järjestelmätilanne Kahdeksan eri organisaatiota,
LisätiedotHOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen
LisätiedotTIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ
TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016 T U T K I M U S Y H T E E N V E T O 1 TUTKIMUS LYHYESTI Tavoite: Selvittää tietotyön osuutta, ajankäyttöä ja
LisätiedotLastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso
Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajan toiminta kriisihoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistyöntekijät
LisätiedotHILJAINEN RAPORTOINTI Hoitajien kokemuksia Herttoniemen sairaalassa
HILJAINEN RAPORTOINTI Hoitajien kokemuksia Herttoniemen sairaalassa Laura Karjaluoto Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)
LisätiedotSairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info
Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen
LisätiedotHILJAISEN RAPORTOINNIN KÄYTTÖÖNOTTO SISÄTAUTIOSASTOLLA
Opinnäytetyö (YAMK) Terveysala Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 2015 Hanna Aaltonen HILJAISEN RAPORTOINNIN KÄYTTÖÖNOTTO SISÄTAUTIOSASTOLLA OPINNÄYTETYÖ (YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedot5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,
LisätiedotKymmenen vuotta tähärellistä työtä
Kymmenen vuotta tähärellistä työtä 16.11.2017 Anne Risikko, rekrytointipäällikkö www.epshp.fi 0 Varahenkilöstön historiaa varahenkilöstön määrä kasvoi 2000-luvun alku vuosina vakinaistamisperusteena käytettiin
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointitutkimus
1.2.2018 Henkilöstön hyvinvointitutkimus Mika Kivimäki, Paula Salo Vastanneiden osuus kyselylomakkeen saaneista, % Vastausprosentti (%) 70 72 71 67 69 74 2004 2008 2012 2014 2015 2017 Työterveyslaitoksen
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotMONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235
MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten analysointi. Osastot Riihimäki 1-3, Loppi ja Hausjärvi. Työpaperi 12a ja 12b
1(25) Rakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten analysointi Osastot Riihimäki 1-3, Loppi ja Hausjärvi Työpaperi 12a ja 12b 2(25) Sisällys Johdanto... 4 1. Eri komponenttien ja pää- sekä alaluokkien kirjaaminen
Lisätiedotsairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotHoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa FinCC-seminaari 28.2.2012, Helsinki Minna Mykkänen, Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Potilasturvallisuus Rakenteisesti
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotHIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012
HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.
LisätiedotHOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS
HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön
LisätiedotVakanssinumero 45 30.6.2009
Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotTHM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31-5 - 1.6.1999 THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyö ja kustannusseuranta (Monitor) SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotRAPORTOINTI ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOILLA HOITAJIEN KOKE- MANA
RAPORTOINTI ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOILLA HOITAJIEN KOKE- MANA Erika Lahtinen Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE
Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö
LisätiedotKohti hiljaista raportointia
Kohti hiljaista raportointia Haverinen, Arja Ojansivu, Virve 2014 Porvoo 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Porvoo Kohti hiljaista raportointia Haverinen Arja, Ojansivu Virve Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotKIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA
KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA R I I K K A U U S I V A A R A S A I R A A N H O I T A J A K I R U R G I A N P O L I K L I N I K
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotKokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla
Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla Mitä tapahtui ja missä mennään nyt? Mirkka Kallio Sairaanhoitaja/TtM-opiskelija Photo by Gary Greatwich 2015 Esityksen tarkoitus: Kokemukset DASA:n käyttöön
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA MALLIPOHJA Palveluseteliyrittäjälle LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Lääkehoitosuunnitelmassa lääkehoidolla tarkoitetaan lääke- ja nestehoitoa. Palvelusetelituottajan lääkehoitosuunnitelman pohjana on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lääkehoitosuunnitelma.
LisätiedotKeinoja käsihygienian tehostamiseen
Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli
LisätiedotHoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty mistyön lähtökohtana TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Professori Kaija Saranto & Professori Kerttu Tossavainen,
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotLääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu lokakuussa 2016, n = 533
Lääkäripaneelin tuloksia Tiedonkeruu lokakuussa 201, n = 5 Mikä on Lääkäripaneeli? Sähköinen kysely jäsenille 2 kertaa vuodessa Noin 000 jäsentä kerrallaan Työikäinen lääkärikunta pienoiskoossa Kuinka
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotDigitalisaation seuranta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Digitalisaation seuranta sosiaali- ja terveydenhuollossa STePS 2.0 13.6.2016 13.6.2016/ Hannele Hyppönen 1 STM:n ja osallistujien yhteisrahoitteinen hanke 1.4.2016-31.3.2019 Jatkoa STePS-hankkeelle (systemaattinen
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotSoveltamisohje. Hinnoittelun ulkopuoliset. Terveydenhuollon asiantuntijatehtävät
Tehy-pöytäkirja/KVTES LIITE 3T TERVEYDENHUOLLON HOITOHENKILÖSTÖ 1 Soveltamisala Tätä liitettä sovelletaan terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa tekeviin sekä em. työtä johtaviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin
LisätiedotSAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö
SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.
LisätiedotUudistuvat työnkuvat -hanke
Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotOsaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa
Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotHoitotyön kirjaamisen kansallisista määrittelyistä
Hoitotyön kirjaamisen kansallisista määrittelyistä Kristiina Junttila Kehittämispäällikkö, HUS hoitotyön johto THL:n Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten asiantuntijaryhmän (KAYRA)
LisätiedotÄkkilähtijänä varahenkilöstössä
Äkkilähtijänä varahenkilöstössä 17.11.2017 Konservatiivisen alueen äkkilähtijöiden kiertoalueet Keuhko- ja infektio-osasto (A31) Sydän- ja munuaispotilaiden osasto (A32) Neurologian ja hematologian osasto
LisätiedotLääkehoito kotihoidossa ( )
Lääkehoito kotihoidossa (28.8.2018) Lääkehoidon toteutus Lääkehoidon toteuttaminen perustuu lääkehoitosuunnitelmaan, joka kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä lääkehoidossa
LisätiedotSähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto
Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa
LisätiedotSähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena
Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa
LisätiedotHoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014
Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla
Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas
Lisätiedot