Helsingin Kuljetuspalvelukeskuksen korttijärjestelmä, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja matkustajainformaatio. HEILI-hanke

Transkriptio

1 Helsingin Kuljetuspalvelukeskuksen korttijärjestelmä, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja matkustajainformaatio HEILI-hanke

2 HEILI-hanke Helsinki 2004

3 Julkaisija Liikenne- ja viestintäministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kristiina Räihä ja Sanna Voutilainen, Helsingin sosiaalivirasto Mikko Lehmuskoski, Ville Lehmuskoski ja Teemu Sihvola, WSP LT-Konsultit Oy Jari Bergström, Softmade Ky KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Helsingin Kuljetuspalvelukeskuksen korttijärjestelmä, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja matkustajainformaatio Tiivistelmä Helsinkiin on marraskuussa 2002 perustettu kuljetuspalvelukeskus (HKPK), joka pilottivaiheessaan hoiti Helsingin läntisen sosiaalikeskuksen alueen vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia kuljetuksia. Tällä hetkellä HKPK on vaiheittain laajenemassa kattamaan koko Helsingin alueen. Koko kaupungin kattavassa laajuudessa järjestelmän piirissä on vuositasolla noin miljoona matkaa. Tavoitteena on ohjata asiakkaita ensisijaisesti avoimeen joukkoliikenteeseen tai mikäli tämä ei onnistu, yhdisteltyihin tai yksittäisiin erilliskuljetuksiin. HKPK:sta saatujen kaupungin omien kokemusten, asiakaspalautteen ja kerätyn tilastoaineiston perusteella on havaittu, ettei järjestelmä toimi ongelmitta. Ongelmia on ollut muun muassa tiedon hallinnassa ja käsittelyssä, asiakkaiden maksukorttijärjestelmässä, matkustajainformaation puutteellisuudessa, matkustajainformaation välittämisessä ja häiriötilanteiden hoitamisessa. Tässä hankkeessa pyrittiin löytämään ratkaisumalleja edellä mainittuihin ongelmiin. Työn aikana laadittiin alustava kuvaus HKPK:n käsitteellisestä ja toiminnallisesta tietojärjestelmäarkkitehtuurista, jota edelleen käytettiin pohjana työn rinnalla järjestetyssä Kutsuohjatun julkisen liikenteen tietojärjestelmäarkkitehtuuria käsitelleessä TelemArk-työpajassa. Työn aikana arvioitiin mahdollisuuksia toteuttaa avoimen joukkoliikenteen ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen yhteisiä infokioskeja. Työssä laadituilla hankekorteilla käsitellään erilaisia mm. reaaliaikaiseen matkustajainformaatioon ja häiriönhallintaan liittyviä kehittämismahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia. Hankkeen aikana Softmade Ky kehitti sosiaaliviraston erillisrahoituksella raportointitietokannan ja työkalun, jonka myötä HKPK:n toiminnasta ja kuljetuksista saatava tieto kattaa huomattavasti paremmin sosiaaliviraston tarpeet ottaen huomioon myös tietosuojanäkökulmat. Osana hanketta Helsingin sosiaalivirasto käynnisti VPL- ja SHL-matkoilla käytettävän korttijärjestelmän kehittämishankkeen, johon myös Espoo ja Vantaa liittyivät. Korttistrategiahanke vietiin edelleen YTV:n hallitukselle, joka nimitti aihetta käsittelemään työryhmän. Asiaa koskeva laaja seminaari järjestettiin kesäkuussa Korttistrategiahankkeen viimeistely tapahtuu YTV:n johtamassa työryhmässä. Avainsanat (asiasanat) kuljetuspalvelukeskus, matkojen yhdistely, tietojärjestelmäarkkitehtuuri, maksukortti Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 67 Jakaja Kieli suomi Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher Ministry of Transport and Communications Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Kristiina Räihä and Sanna Voutilainen, Helsinki Social Services Department Mikko Lehmuskoski, Ville Lehmuskoski and Teemu Sihvola, WSP LT Consultants Ltd. Jari Bergström, Softmade Ky DESCRIPTION Date of publication Oct Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Charge card system, data system architecture and passenger information of the Helsinki Travel Dispatch Centre Abstract The Helsinki Travel Dispatch Centre was founded in March In its pilot phase it was used to manage transportation of disabled people and the elderly in the area of Helsinki West Social Services Centre. At the moment the Helsinki TDC is expanding to cover all of the Helsinki area. The citywide system will be used for approximately one million trips annually. The goal is to guide clients primarily to public transportation, and in case this fails to combined or individual transportation. City personnel experiences, customer feedback and statistical data gathered from the Helsinki TDC has pointed out that the system does not work flawlessly. Problems have been experienced among other things in the data control and managing, customer charge card system, inadequacy of passenger information, providing passenger information and incident management. The goal of this project was to find solutions for above-mentioned problems. A preliminary description of Helsinki TDC conceptual and functional data system architecture was produced during the project. This description was further used to organize a TelemArk-workshop on Data system architecture of demand responsive public transportation. Possibilities for implementing joint information kiosks for both public transportation and transportation for disabled people and the elderly were researched. Project data sheets were created concerning for example development possibilities and effects of real time passenger information and incident management. During the project Softmade Ky developed a reporting database and tool with separate funding from Helsinki Social Services Department. This enabled the information received from Helsinki TDC activities and transports to better cover the needs of Helsinki Social Services Department, also paying attention to data security and privacy issues. As part of the project Helsinki Social Services Department launched a new project with the Cities of Espoo and Vantaa for developing the charge card system used in the transportation of disabled people and the elderly. This card strategy project was further introduced to the board of Helsinki Metropolitan Area Council who appointed a task force to manage the issue. An extensive seminary regarding the card strategy was organized in June The task force led by the Helsinki Metropolitan Area Council will later finalize the card strategy project. Keywords travel dispatch centre, data system architecture, charge card Miscellaneous Serial name and number ISSN ISBN Pages, total 67 Distributed by Lanquage Finnish Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Kuljetuspalvelukeskukset ovat suhteellisen uusi tapa järjestää yhteiskunnan korvaamia kuljetuspalveluja. Helsingin sosiaaliviraston kuljetuksia hoitamaan perustettiin marraskuussa 2002 Helsingin Kuljetuspalvelukeskus (HKPK), jonka toiminta alkoi pilottina läntisen sosiaalikeskuksen alueella ja toukokuussa 2004 alkoi laajeta muualle Helsinkiin. Toimintaan liittyy useita sidosryhmiä kuten eri asiakasjärjestöt, yhdistelykeskus, ohjelmistontoimittaja, tietoliikenneoperaattorit, liikennettä hoitavat sopimustahot, taksit ja maksajana kaupunki. Tiedonhallinnan ja käsittelyn kannalta matkojenyhdistelykonsepti on haasteellinen ja jatkuva kehittäminen on toiminnan laadun parantamiseksi tarpeen. Tässä hankkeessa on perehdytty erityisesti kuljetuspalvelukeskuksen korttijärjestelmään, tietojärjestelmäarkkitehtuuriin ja matkustajainformaatioon. Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi rahoitusta Helsingin sosiaaliviraston hankeesitykselle syksyllä Työ aloitettiin joulukuussa 2003 ja työ valmistui lokakuussa Työtä ovat tehneet Mikko Lehmuskoski, Ville Lehmuskoski ja Teemu Sihvola WSP LT-Konsultit Oy:stä. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Kristiina Räihä (pj.), Harri Fredrikson, Pentti Reiterä ja Sanna Voutilainen Helsingin sosiaalivirastosta sekä Jari Bergström Softmade Ky:stä. Lisäksi työtä on kommentoinut ylitarkastaja Merja Nikkinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työn korttijärjestelmiä koskeva osio laajeni työn aikana omaksi osakokonaisuudekseen, jolle perustettiin oma laajennettu ohjausryhmä. Tässä ryhmässä on ollut mukana YTV:n, Helsingin sosiaaliviraston sekä Espoon ja Vantaan edustajia. Lisäksi työhön liittyen järjestettiin kutsuohjatun joukkoliikenteen tietojärjestelmäarkkitehtuuria käsittelevä seminaari. Helsingissä Kristiina Räihä Helsingin sosiaalivirasto

6

7 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN KUVAUS JA DOKUMENTOINTI Tavoitteet Siirtyminen suunniteltuun arkkitehtuuriin RAJAPINNAT MUIHIN JULKISEN LIIKENTEEN JÄRJESTELMIIN Yleiset rajapinnat Valtakunnallinen henkilöliikenteen portaali SUTI VPL-MATKOJEN KORTTI- JA MAKSULIIKENNEJÄRJESTELMÄN PITKÄN TÄHTÄIMEN STRATEGIA Johdanto TOTEUTUSSUUNNITELMA Johdanto TelemArk-arkkitehtuurimäärittelyn mukainen KPK-tietojärjestelmä VAIKUTUSARVIOT JA ONNISTUMISEN KANNALTA KRIITTISET TEKIJÄT Vaikutukset Kriittiset tekijät...16 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu julkinen liikenne Liite 2: Pääkaupunkiseudun VPL- ja SHL-matkojen maksuväline- ja korttijärjestelmää koskeva esiselvitys Liite 3: Hankekortit 7

8

9 1 Johdanto Helsingissä käynnistettiin marraskuussa 2002 kuljetuspalvelukeskus (HKPK), joka pilottivaiheessa hoiti Helsingin läntisen sosiaalikeskuksen alueen vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia kuljetuksia. HKPK:n tavoitteena on vähentää tarkoituksenmukaisella tavalla yksittäistaksikuljetuksia ja ohjata matkoja ensisijaisesti kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen sekä yhdistellä useampia matkoja tehtäväksi yhdellä kuljetuksella. Pilottivaiheen jälkeen HKPK on toukokuusta 2004 alkaen alkanut laajentua asteittain tarkoituksena myöhemmin kattaa koko Helsingin alue. VPL- ja SHL-kuljetuksia on järjestelmän piirissä tällöin noin miljoona matkaa vuodessa. Näiden kuljetusten kustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa. Järjestelmää ollaan myös tarkoituksenmukaisin osin laajentamassa muiden kuljetusten piiriin. Vuoden 2003 aikana pilotoitiin erilaisia sosiaalitoimen, terveyskeskusten ja opetustoimen henkilökuljetuksia siten, että HKPK toimi kuljetusten järjestelijänä. Sosiaalitoimi Terveyskeskukset Opetustoimi Palveluliikenne Vanhusten ja vammaisten päivätoimintakuljetukset Kehitysvammaisten asumisyksiköiden asukaskuljetukset Invataksilla hoidettavat sairaalan potilaskuljetukset Tilaaminen Hyrylän KPK:n kautta Vapaa-ajan tapaturmakuljetukset Haartmanin sairaalakoulussa käyvien oppilaiden kuljetukset Taulukko 1: HKPK:n vuoden 2003 pilotissa järjestelemät kuljetukset VPL-asiakkaiden ohjaaminen palvelulinjoille Keskipitkällä aikavälillä yhtenä merkittävänä kehityspolkuna nähdään kokonaan uuden palvelumuodon avaamista kaikille, sillä HKPK:n avulla voisi olla mahdollista tarjota joukkoliikenteen ja taksiliikenteen väliin sijoittuvia ovelta-ovelle matkoja. Suurimmat kaikille avoimen palvelun ongelmat ovat ilmenneet matkustajainformaation puutteellisuudessa ja sen välittämisessä sekä häiriötilanteiden hoitamisessa. Ongelmat juontavat osittain juurensa siitä, ettei HKPK:n tietojärjestelmäarkkitehtuuria oltu ajoissa suunniteltu riittävällä tarkkuudella. Tietojärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat suorasti ja epäsuorasti lukuisat eri sidosryhmät mikä on huomioitava tulevaisuudessa tietojärjestelmää suunniteltaessa. 9

10 2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaus ja dokumentointi 2.1 Tavoitteet HKPK:lle tulee suunnitella ja kuvata mahdollisimman tarkoituksenmukainen tietojärjestelmäarkkitehtuuri siten, että se mukautuu hyvin niin nykytilanteeseen kuin tulevaisuuden kehitystarpeisiinkin. Tarkempina tavoitteina ovat: Järjestelmän tulee olla modulaarinen siten, että siihen voidaan liittää uusia osia ja siitä voidaan vaihtaa osia ilman huomattavien ongelmien syntymistä. Tavoitteena on myös mahdollisimman avoimien standardien käyttäminen. Tällöin keskeinenkin toimija tai järjestelmä voi vaihtua ilman että kokonaisprosessi häiriintyy. Valittujen ratkaisujen perustelut tulee dokumentoida, jottei tieto ole vain muistinvaraista. Hyvä kuvaus ja dokumentointi mahdollistavat järjestelmän ymmärtämisen ja hallinnan sellaisenkin henkilön toimesta, joka ei ole ollut mukana koko HKPK-hankkeen historian ajan. 2.2 Siirtyminen suunniteltuun arkkitehtuuriin Siirtymisen nykytilanteesta suunniteltuun arkkitehtuuriin tulee tapahtua siten, että hyötyjen saavuttaminen ei aiheuta haittoja matkustajille. WSP LT-Konsultit Oy valmisteli tämän hankkeen osana luonnoksen HKPK:n käsitteellisestä ja toiminnallisesta arkkitehtuurista. SysOpenin, VTT:n, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kaupunkien konsulttien (WSP LT-Konsultit Oy ja Strafica Oy) kesken pidettiin TelemArk-työpaja. Työpajassa ja sen valmistelun yhteydessä laadittiin kuvaus kutsuohjatun julkisen liikenteen ja siihen liittyvien toimijoiden tietojärjestelmistä ja niiden välillä käytettävien rajapintojen tarpeesta. KPK-tietojärjestelmän dokumentointi on liitetty osaksi kansallista TelemArkarkkitehtuuria. TelemArk kuvaa Suomen henkilöliikenteen telematiikan palveluissa käytettäviä yhteisiä tietojärjestelmiä ja rajapintoja. KPK-tietojärjestelmän rakenne ja siihen liittyvät rajapinnat on kuvattu liitteessä 1 (TelemArk Kutsuohjattu julkinen liikenne) 10

11 3 Rajapinnat muihin julkisen liikenteen järjestelmiin 3.1 Yleiset rajapinnat Rajapintojen sekä KPK:n sisäisten tietojärjestelmien että muiden toimijoiden tietojärjestelmien välillä tulisi olla avoimia. Tämä mahdollistaisi minkä tahansa järjestelmän osan tai toimijan vaihtamisen ilman, että järjestelmän muihin osiin tarvitsee tehdä muutoksia. Liitteessä 1 (TelemArk - Kutsuohjattu julkinen liikenne) on kuvattu tärkeimmät KPKtietojärjestelmän rajapinnat. 3.2 Valtakunnallinen henkilöliikenteen portaali Liikenne- ja viestintäministeriöllä (LVM) on käynnissä hanke valtakunnallisen henkilöliikenteen portaalin perustamiseksi. LVM:n tavoitteena on avata portaali käyttöön helmikuussa Portaali tulee sisältämään aikataulu- ja muun matkustustiedon ohella reitityspalvelun sekä mahdollisesti yhteyden portaaliin osallistuvien liikennetoimijoiden asiakaspalvelujärjestelmiin, kuten lipunmyyntiin. Portaalin julkisen liikenteen koontitietokannan sisältöä on kuvattu seuraavassa taulukossa: Liikennöitsijä Linja Linjan reitti Linjan aikataulu Linjan vaihtoaikapoikkeukset Operaattorikohtaiset erikoispäivät Päivätyyppikalenteri Pysäkit, osoitteet ja muut kohteet Osoitenumerot Samannimiset paikat Pysäkkien väliset kävelyetäisyydet tieverkolta Nimi, yhteystiedot Nimi ja lisänimet, liikennöitsijän yksilöivät tiedot, lähtö- ja määräasema, linjan voimassaoloaika, liikennevälineluokka Lista pisteistä (pysäkit, asemat jne.), joiden kautta linja liikennöi Aikataulun voimassaoloaika, lähtö- ja saapumisajat, lisätietoja Tieto vaihtoajasta mikäli vaihto linjalta toiseen vaatii muun ajan kuin oletusajan (pysäkkikohtainen) Päivätyyppi, kellonaika, lisätiedot Päivämäärä, päivän sarjanumero ja päivän tyyppi Nimi, tyyppi, Digiroad-nimi, liikennöitsijän käyttämä koodi, osoitetiedot, koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa, lisätiedot Katu, osoitenumero, koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa Tieto kahdesta tai useammasta toisiaan vastaavasta paikannimestä Taulukko 2: Julkisen liikenteen koontitietokannan kentät 11

12 Portaalin tietojärjestelmät on suunniteltu LVM:n TelemArk-arkkitehtuurin mukaisesti. HKPK:n tietojärjestelmiä kehitettäessä ja mm. seuraavan kilpailutusvaiheen hankintaasiakirjoissa on huolehdittava kytkennästä julkisen liikenteen portaaliin siten, että HKPK:ssa kyetään hallitsemaan ajantasaisesti niin lähi- kuin kaukoliikenteenkin matkatietoja. 3.3 SUTI Ruotsissa on toteutettu julkinen SUTI-määrittely matkojenyhdistelykeskuksen ja siihen liittyvien tahojen tietojärjestelmien rajapintojen yhtenäistämiseksi. SUTIssa on kuvattu viestiliikenteen rajapinnat MYK:ien, ajovälityskeskusten ja kuntien välillä. SUTI vastaa aihepiiriltään monin osin TelemArk-määrittelyä Kutsuohjattu julkinen liikenne, mutta sen toteutus sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset rajapinnoista ja tietorakenteista. MYK ohjelmisto A MYK ohjelmisto B SUTI Kyytitarvetieto SUTI SUTI auto auto auto auto auto Ajovälitys keskus softa X auto auto auto Ajovälityskeskus ohjelmisto Y Ajovälityskeskus ohjelmisto Z auto Suoritetun kyydin ajo- ja maksutiedot Kunta A Clearing Kunta B Clearing Kuva 1: Esimerkki SUTI-rajapintojen käytöstä SUTIn kyytitarvetiedoissa on viestiprotokollan ja matkustajien lisäksi määritelty mm. ajoneuvojen istuinten määrä ja paikat sekä matkatavaratilat. 12

13 Kuva 2: Esimerkki ajoneuvokonfiguraation määrittelystä SUTIssa SUTI-määrittely mahdollistaa sen, että eri ohjelmistotoimittajien sovelluksia voidaan käyttää eri kuljetuspalvelukeskuksissa (KPK/MPK/MYK), kunnissa tai ajovälityskeskuksissa riippumatta siitä, keitä muiden sovellusten toimittajat ovat. Tämä mahdollistaa myös aidon kilpailutuksen eri sovellustoimittajien välillä. Kutsuohjattu julkinen liikenne määrittelyä täydennettäessä on syytä huomioida mahdolliset SUTIn kanssa yhteiset rajapintamäärittelyt. Tämä mahdollistaisi ainakin osittain Ruotsissa käytössä olevien ohjelmistotuotteiden käyttämisen myös suomalaisessa ympäristössä. 13

14 4 VPL-matkojen kortti- ja maksuliikennejärjestelmän pitkän tähtäimen strategia 4.1 Johdanto VPL-matkoilla käytettävä maksuväline on ajankohtaista uudistaa muutaman vuoden sisällä, noin vuoteen 2006 mennessä. Tällä hetkellä käytössä oleva LIKUMAjärjestelmä ei ole riittävän joustava mahdollistaakseen tulevaisuuden palvelutuotannon minkä lisäksi LIKUMA-kortin sirujen saatavuudessa on esiintynyt ongelmia. LIKUMAsirujen toimittaja Ementor on arvioinut ( ), että siruja voinee vielä vuoden 2004 aikana tilata lisää, mutta sen jälkeen niiden saatavuus on hyvin epävarmaa. Korttistrategiaa varten on tämän työn yhteydessä perustettu työryhmä ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat päättäneet yhteiseen korttistrategiaan ryhtymisestä. Korttistrategiaa suunniteltaessa on katsottu tärkeäksi huomioida mahdollisuus käyttää VPL-matkojen maksuvälinettä myös muun julkisen liikenteen matkoilla. Eritoten yhteensopivuutta YTV:n matkakortin kanssa pidetään tärkeänä. Eri kortti- ja järjestelmäratkaisuja, niiden ominaisuuksia ja järjestelmän uudistamisen edellyttämiä toimenpide-ehdotuksia on käsitelty liitteessä 2 (Korttistrategia). Liitteessä 2 oleva korttistrategiatyöryhmän raportti on luonnosversio, joka voi vielä muuttua. Työryhmän työ on muuten valmistunut, mutta Helsingin lopullista kannanottoa työstetään vielä sosiaalivirastossa. Korttistrategiatyön lopullinen raportti on saatavilla myöhemmin YTV:stä Birgitta Ylirahkolta 14

15 5 Toteutussuunnitelma 5.1 Johdanto Liitteessä 3 (Hankekortit) on eritelty KPK-tietojärjestelmän, matkustajainformaation ja häiriönhallinnan kehittämiseksi identifioituja joitakin toimenpiteitä. Liitteessä 2 (Korttistrategia) on käsitelty maksukorttijärjestelmän uudistamiseen liittyvät toimenpiteet. Näissä liitteissä käsitellään myös toteutussuunnitelmia. 5.2 TelemArk-arkkitehtuurimäärittelyn mukainen KPKtietojärjestelmä Liitteessä 1 (TelemArk - Kutsuohjattu julkinen liikenne) on kuvattu avoimen KPKjärjestelmän tärkeimmät tietorakenteet ja rajapinnat. TelemArk-määrittelyn mukaiseen arkkitehtuuriin on mahdollista siirtyä siten, että järjestelmän osat toteutetaan eri aikaan mahdollisesti eri toimittajien toimesta. Arkkitehtuurissa esitellyt rajapinnat kuvataan joko osana tarjouspyyntöä tai toteutusvaiheessa yhdessä toteutuksen tekevän tahon kanssa. Kriittisimmiksi arvioitujen rajapintojen määrittely on käynnissä Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta (toteuttajina WSP LT-Konsultit Oy ja SysOpen Oyj) ja työ valmistunee tammikuussa Mikäli rajapintamäärittelyjä ei joiltakin tarvittavilta muilta kuin edellä mainitussa työssä laadittavin osin ole tehty ennen HKPK:n seuraavan vaiheen hankintamenettelyä, voidaan määrittelyjen pohjana pitää valitun toimittajan valmiita rajapintoja. Tällöin on kuitenkin jo tarjouspyynnössä varmistettava, että valittu toimittaja sitoutuu luovuttamaan rajapintansa osaksi julkista TelemArk-arkkitehtuuria. 15

16 6 Vaikutusarviot ja onnistumisen kannalta kriittiset tekijät 6.1 Vaikutukset TelemArk-määriteltyyn arkkitehtuuriin siirtyminen synnyttää ympäristön, jossa tietojärjestelmien toimittaminen ja ylläpito perustuu standardoituihin ratkaisuihin. Kilpailutuksessa voidaan eriyttää tietojärjestelmät muista toiminnoista Tietojärjestelmiä ja niiden osia tai tietojärjestelmän toimittajaa voidaan haluttaessa vaihtaa Tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyjen tuottaminen esim. tarjouspyyntöä varten helpottuu. Uuteen VPL- ja SHL-maksukorttijärjestelmään siirtyminen synnyttää kehittyneempiä palveluita ja hallinnollisia säästöjä. Standardoitu korttialusta takaa valittavalle ratkaisulle pitkän eliniän Paremmin määritelty ja toteutettu järjestelmä synnyttää säästöjä inhimillisen virheen ja tahallisen väärinkäytön mahdollisuuksien vähetessä Monipalvelukorttiin siirryttäessä kortin jakelu- ja hallinnointivastuu siirtyy kaupungeilta osittain tai kokonaan muille toimijoille. Liitteen 3 hankekorteissa on kussakin esitetty kyseistä aihetta koskeva alustava vaikutusarvio. 6.2 Kriittiset tekijät Kuljetuspalvelukeskuksen tietojärjestelmän pitkäikäisyyden ja kestävän kilpailutusmallin kannalta on kriittistä: Tietojärjestelmien väliset rajapinnat ovat avoimia ja riittävän selkeästi toteutettuja Tietojärjestelmäkuvauksessa ei ole tehty toimittajakohtaisia tai standardoimattomia määrittelyjä Järjestelmätoimittajan mahdollisen konkurssin tai vastaavien ongelmien takia kaikkien järjestelmän osien on oltava toteutettu tietojärjestelmämäärittelyjen 16

17 mukaisesti. Tällöin järjestelmän osat eivät ole valmistajariippuvaisia ja koko järjestelmän luotettavuus parane 17

18 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu joukkoliikenne Kutsuohjattu joukkoliikenne Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Kutsuohjattu joukkoliikenne Yleiskuvaus Arkkitehtuuri kuvaa kutsuohjatun joukkoliikenteen toiminnallisena prosessina. Prosessissa kuvataan miten kuljetuspalvelukeskus-operaattori muodostaa asiakkaan tilauksen perusteella kuljetuksen kutsuohjattua ja kiinteäreittistä joukkoliikennettä hyödyntäen. Arkkitehtuurin olennaisia osia ovat matkan tilaus; kuljetuksen määrittely, suorittaminen ja seuranta sekä raportointi, maksaminen ja laadunvarmistus. Lisäksi liittyvinä toiminnallisuuksina kuvataan häiriönhallinta ja palautteen käsittely. Kutsuohjatun joukkoliikenteen terminologiaa ei ole vielä yksiselitteisesti määritelty. Tässä kuvauksessa tarkoitetaan kutsuohjattu joukkoliikenne termillä kaikkia erityyppisiä kutsuun perustuvia joukkoliikennemuotoja. Näihin kaikkiin joukkoliikennemuotoihin sisältyy myös kuljetuspalvelukeskus-operaattori, joka pyrkii yhdistämään yksittäiset matkat joukkoliikenteeksi. Näin ollen taksiliikenne ei ole kutsuohjattua joukkoliikennettä, mutta takseja voidaan käyttää kuljetuskalustona kutsuohjatun joukkoliikenteen osana. Lähtökohtaisesti kutsuohjatun joukkoliikenteen matkat ovat täten usean eri matkustajan tarpeiden mukaan yhdisteltyjä kuljetuksia. Kutsuohjatussa joukkoliikenteessä on lisäksi seuraavat kaksi erityyppistä muotoa: 1) avoin kutsuohjattu joukkoliikenne on kaikille matkustajille avointa määritellyllä reitillä tai alueella tarjottavaa kutsuohjattua joukkoliikennettä. 2) muut julkishallinnon kustantamat kuljetukset käsittää eri perustein erillisryhmille tuotetut kutsuohjatun joukkoliikenteen palvelut. Molemmissa kutsuohjatun joukkoliikenteen muodoissa voidaan käyttää samantyyppistä kuljetuskalustoa ja pääosin toiminnallinen prosessikin on samanlainen. Muiden julkishallinnon kustantamien kuljetusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin tarkempia asiakastietoja ja joissakin tapauksissa erityyppistä kalustoa. Lisäksi liikenteen tilaajataho voi olla eri kuin kaikille avoimessa kutsuohjatussa joukkoliikenteessä. Kutsuohjattu joukkoliikenne voi olla reittisidonnaista, mutta tällöinkin reitin toteuttaminen edellyttää asiakkaan tekemää tilausta. Tässä kuvauksessa aikataulun mukaisesta linjaliikenteestä on käytetty termiä kiinteäreittinen joukkoliikenne.

19 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu joukkoliikenne Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa palvelun tavoitetilanteen ja tärkeimmät toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Tärkeimmät toimenpiteet on kuvattu tarvittavina uusina rajapintoina ja jatkokehityskohteina. Dokumentti liitetään liikennetelematiikan kansalliseen järjestelmäarkkitehtuurin ja sitä päivitetään jatkossa, kun prosessin eri osien toteuttamistavat tarkentuvat. Sisältö Käsitteellinen arkkitehtuuri Rajapintakuvaukset Jatkokehityskohteet

20 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu joukkoliikenne Käsitteellinen arkkitehtuuri Kutsuohjattu joukkoliikenne (1) Kutsuohjattu julkinen liikenne matkan tilaaminen matkan välittäminen kuljetus Raportointi ja tilastointi laskutus Matkustaja Kutsupalvelukeskus-operaattori KJL001 Matkan tilaaminen puhelimella KJLY001 KJL004 Tilauksen vastaanottaminen KJLY004 KJL005 Asiakkaan palveluprofiilin tarkistaminen/ päivittäminen KJL002 Matkan tilaaminen internetissä (kiinteä / mobiili päätelaite) KJLY002 KJLY003 KJL003 Matkan tilaaminen infokioskilla KJLY007 KJLY008 KJLY021 KJL008 Tiedustelu kuljetuskalustosta KJLY020 KJL007 Matkan määritteleminen KJLY009 KJLY010 KJLY014 KJLY011 KJLY019 KJL010 Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen kysyminen KJL013 Kuljetuksen määritteleminen KJLY015 KJL015 Kuljetuksen tietojen ilmoittaminen asiakkaalle KJLY017 KJL014 Kuljetuksen kirjaaminen järjestelmään KJL016 KJLY018 KJL017 KJLY023 Tiedon varastointi KJL016 Joukkoliikennekuljetuksen varmistaminen KJL020 Kuljetusten seuranta KJL024 Maksun / Omavastuun maksaminen KJLY029 KJLY022 KJL031 Raportointi ja tilastointi KJL030 Maksun vastaanottaminen Kuljetusoperaattori KJLY005 KJL009 Vapaan kaluston paikkatiedon ilmoittaminen KJLY012 KJLY032 KJLY026 KJL019 Kuljetuksen kirjaaminen varausjärjestelmään KJLY027 KJLY031 KJL045Tiedon varastointi KJLY024 KJL021 Asiakkaan tunnistaminen KJLY025 KJL022 Asiakkaan noutaminen KJLY030 KJLY028 KJL025 Maksun vastaanottaminen KJL023 Asiakkaan jättäminen KJLY029 KJL027 Raportointi ja tilastointi KJLY033 KJLY036 KJL029 Maksun vastaanottaminen KJLY038 Tilaaja / Sosiaalivirasto KJL006 Asiakasrekisterin ylläpito KJL034 KJL028 Seuranta, clearing, maksaminen ja laadunvarmistus KJLY039 KJLY037 Joukkoliikennetiedon ylläpitäjä KJL012 Reitinsuunnittelupalvelu KJLY013 KJL011 Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen ylläpito KJL018 Kuljetus- ja asiakastietojen ylläpito KJLY035 KJL026 Matkakorttijärjestelmä

21 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu joukkoliikenne Käsitteellinen arkkitehtuuri Kutsuohjattu joukkoliikenne (2) Häiriönhallinta Kuljetusoperaattori Kutsupalvelukeskus-operaattori Matkustaja KJLY050 KJLY051 KJL036 Kuljetustietojen muutosten ilmoittaminen KJLY052 KJL034 Tiedon vastaanotto KJLY049 KJL033 Tiedotus asiakkaalle KJLY048 KJL032 Häiriönhallinta KJLY053 KJL037 Häiriötilanteesta ilmoittaminen KJLY057 KJLY055 KJLY056 KJL041 Häiriötilanteiden tilastointi KJLY058 KJL040 Häiriötilanteiden raportointi Joukkoliikennetiedon ylläpitäjä Tilaaja / Sosiaalivirasto KJL035 Häiriötiedotus KJL039 Häiriötilanteesta ilmoittaminen n.n. KJL038 Häiriötiedotus muille osapuolille

22 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu joukkoliikenne Käsitteellinen arkkitehtuuri Kutsuohjattu joukkoliikenne (3) Palauteprosessi Asiakas KJL044 Palautteen antaminen n.n. Joukkoliikenneoperaattori Kutsupalvelukeskusoperaattori Tilaaja / Sosiaalivirasto Kuljetusoperaattori KJLY060 KJLY061 KJL042 Palautteen käsitteleminen KJLY059 KJL043 Palautteen käsitteleminen

23 Liite 1: TelemArk Kutsuohjattu joukkoliikenne Prosessikomponenttien kuvaukset Komponentti KJL001 Matkan tilaaminen puhelimella KJL002 Matkan tilaaminen internetissä (kiinteä tai mobiili päätelaite) KJL003 Matkan tilaaminen infokioskilla KJL004 Tilauksen vastaanottaminen KJL005 Asiakkaan palveluprofiilin tarkistaminen/ päivittäminen KJL006 Asiakasrekisterin ylläpito KJL007 Matkan määritteleminen KJL008 Tiedustelu kuljetuskalustosta KJL009 Vapaan kaluston paikkatiedon ilmoittaminen KJL010 Linjaliikenteen reitti- ja aikataulutietojen kysyminen Kuvaus Matkustajan puhelimitse tekemä matkan tilaaminen, jonka yhteydessä ilmoitetaan nimi, lähtö- ja määräpaikka, lähtö- tai saapumisajankohta mahdolliset rajoitteet sekä mahdollinen tilausnumero. Matkustajan kiinteän tai mobiilin päätelaitteen välityksellä internetissä tekemä matkan tilaaminen, jonka yhteydessä ilmoitetaan nimi, lähtö- ja määräpaikka, lähtö- tai saapumisajankohta, mahdolliset rajoitteet sekä mahdollinen tilausnumero. Matkustajan tunnistamiseen voidaan tulevaisuudessa lisäksi käyttää maksu- tai henkilökorttia, jolloin tilauksen yhteydessä voidaan välittää myös asiakastunniste sekä muuta asiakastietoa. Matkustajan infokioskin kautta tekemä matkan tilaaminen, jonka yhteydessä ilmoitetaan nimi, lähtö- ja määräpaikka, lähtö- tai saapumisajankohta, mahdolliset rajoitteet sekä mahdollinen tilausnumero. Matkustajan tunnistamiseen voidaan lisäksi käyttää maksu- tai henkilökorttia, jolloin tilauksen yhteydessä voidaan välittää myös asiakastunniste sekä muuta asiakastietoa. Matkustajan tekemän tilauksen vastaanottaminen, jonka yhteydessä tunnistetaan asiakas sekä otetaan vastaan lähtö- ja määräpaikka, toivottu lähtö- tai saapumisajankohta, matkustajamäärä, mahdolliset rajoitteet ja mahdollinen tilausnumero Asiakkaan kanssa aikaisemmin luodun palveluprofiilin tietojen huomioon ottaminen matkan määrittelyssä ja palveluprofiilin päivittäminen tarvittaessa Kutsuohjatun joukkoliikenteen asiakasrekisterin ylläpito (rekisteriä ei tarvita kaikille avoimessa kutsuohjatussa julkisessa liikenteessä) Matkan määritteleminen asiakkaan asettamien ehtojen ja palveluprofiilin tietojen perusteella ottamalla huomioon linjaliikenteen ja kutsuohjatun joukkoliikenteen tilanne ja soveltuvuus Tiedustelu kuljetuskaluston sijainnista ja tilanteesta asiakkaan tilaamaan matkaan liittyen Kutsuohjatun joukkoliikenteen vapaan kaluston paikkatiedon ilmoittaminen asiakkaan tilaaman matkan aikana Linjaliikenteen reitti- ja aikataulutietojen kysely asiakkaan tilaamaan matkaan liittyen