Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna Kuntatekniikan keskus

Transkriptio

1 Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna 2011 Kuntatekniikan keskus

2 Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Liikennesuunnittelu Teksti ja taulukot: Saija Pirkkanen, Jaana Virtanen, Timo Väistö ja Emmi Koskinen Paino: Vantaan kaupunki 2012 Kuntek 5/2012 C11:2012

3 Sisällysluettelo 1. Moottoriajoneuvoliikenne Moottoriajoneuvoliikenteen seuranta Moottoriajoneuvojen määrä Autojen määrä Moottoripyörien ja mopojen määrä Moottoriajoneuvoliikenteen kehitys Joukkoliikenne Joukkoliikenteen seuranta Joukkoliikenteen kehitys Polkupyöräliikenne Polkupyöräliikenteen seuranta Polkupyöräliikenteen kehitys Liityntäliikenne Liityntäliikenteen pysäköinnin seuranta Autojen liityntäpysäköinnin kehitys Polkupyörien liityntäpysäköinnin kehitys... 13

4 1. Moottoriajoneuvoliikenne 1.1 Moottoriajoneuvoliikenteen seuranta Vantaalla on vuodesta 1988 asti tehty kerran vuodessa ajoneuvoliikenteen konelaskentoja katuverkolla. Laskenta-ajankohta on sijoittunut syyskuulle. Ajoneuvoliikenteen konelaskentoja on aiemmin tehty kiinteissä laskentapisteissä Marksman- ja DSL10-liikennelaskentalaitteilla. Vuonna 2011 luovuttiin Marksmanliikennelaskentalaitteiden käytöstä ja otettiin käyttöön DSL1- ja DSL10-liikennelaskentalaitteet. Liikennelaskentapisteitä on yhteensä 57, joista 10 on DSL1-laskentapisteitä ja loput DSL10-laskentapisteitä. DSL-liikennelaskentalaitteilla saadaan ajoneuvoista luokiteltua tietoa. Ajoneuvot voidaan jakaa kevyisiin ja raskaisiin, jolloin saadaan liikennemääristä raskaan liikenteen osuus. DSL-liikennelaskentalaitteet laskevat ajoneuvot kaistoittain, jolloin saadaan liikennemäärät jaettua myös kulkusuunnittain. Liikennemäärätiedot tallentuvat laitteelle tunneittain, jolloin voidaan laskea esimerkiksi liikenteen huipputunnit tai yöliikenteen osuus. Lisäksi DSL1-liikennelaskentalaite tallentaa ajoneuvojen nopeudet. Kiinteiden liikennelaskentapisteiden lisäksi käytetään asfalttiin kiinnitettäviä siirrettäviä liikennelaskentalaitteita (Nu-Metrics Hi-Star NC-97). Niillä tehdään liikennelaskentoja tarpeen mukaan. Myös Nu-Metrics Hi-Star NC-97 -liikennelaskentalaitteet luokittelevat ajoneuvot DSL-liikennelaskentalaitteiden tapaan tunneittain, kulkusuunnittain sekä kevyisiin ja raskaisiin ajoneuvoihin, lisäksi ne tallentavat ajoneuvojen nopeudet. ELY-keskus on vuosittain luovuttanut Vantaan kaupungille Vantaan alueella sijaitsevien maanteiden liikennemääriä laskevien LAM-pisteidensä liikennemäärätiedot. Kuvassa 1 on esitetty ELY-keskuksen LAM-pisteet mustalla ruudulla ja Vantaan kaupungin DSL-laskentakohteet harmaalla ruudulla. Yhdessä DSLlaskentakohteessa voi olla useita laskentapisteitä. 4

5 Kuva 1. Vantaan kaupungin DSL-laskentapisteet ja ELY-keskuksen LAM-pisteet. Liikennemäärätietoja saadaan myös 59:stä liikennevaloliittymän kojeesta. Liikennevalot luokittelevat ajoneuvot ainoastaan kaistoittain. Kuvassa 2 on esitetty liikennevalolaskentapisteet. Kuva 2. Vantaan kaupungin liikennevalolaskentapisteet. 5

6 1.2 Moottoriajoneuvojen määrä Autojen määrä Vuoden 2011 lopussa oli Vantaalla rekisteröitynä yhteensä autoa ja tämä on 6,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Trafin tilastojen mukaan oli Vantaalla rekisteröidyistä autoista liikennekäytössä vuoden 2011 lopussa 88,2 %. Henkilöautoja oli rekisteröitynä ja tämä on 5,0 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Rekisteröidyistä henkilöautoista oli liikennekäytössä vuoden 2011 lopussa 89,1 %. Autotiheys eli rekisteröityjen autojen määrä 1000 asukasta kohti oli Vantaalla vuoden 2011 lopussa 596 ja tämä on 4,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikennekäytössä olevien autojen autotiheys 1000 asukasta kohti oli 525 ja tämä on 2,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöautotiheys eli rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohti oli Vantaalla vuoden 2011 lopussa 508 ja tämä on 3,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen autotiheys 1000 asukasta kohti oli 452 ja tämä on 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2011 koko maan rekisteröity automäärä kasvoi 3,7 % ja liikenteessä olevien autojen määrä 1,9 % edellisvuoteen verrattuna. Koko maan rekisteröity henkilöautomäärä kasvoi 3,5 % ja liikenteessä olevien henkilöautojen määrä 1,9 % edellisvuoteen verrattuna. Vantaan auto- ja henkilöautotiheyden kehitys vuosina Ha/1000 as. Autot/1000 as. Kuva 3. Vantaan auto- ja henkilöautotiheyden kehitys vuosina

7 1.2.2 Moottoripyörien ja mopojen määrä Vantaalla oli vuoden 2011 loppuun mennessä rekisteröitynä 8100 moottoripyörää ja tämä on 3,3 % enemmän kuin edellisvuonna. Rekisteröidyistä moottoripyöristä oli liikennekäytössä 96,4 %. Mopoja oli rekisteröitynä 7436 kpl ja tämä on 6,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Rekisteröidyistä mopoista oli liikennekäytössä 83,6 %. Vuonna 2011 koko maan rekisteröity moottoripyörien määrä kasvoi 4,3 % ja mopojen määrä kasvoi 7,3 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 2000 on Vantaalla moottoripyörien määrä lähes kolminkertaistunut ja mopojen määrä lähes viisinkertaistunut. Koko maassa sekä moottoripyörien että mopojen määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta Myös valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan vuotiaiden mopoilla, mopoautoilla ja skoottereilla ajo on lisääntynyt vuosien tutkimukseen verrattuna, ja niillä ajaminen on tällä hetkellä merkittävä vuotiaiden kulkutapa. Vantaalla vuosina rekisteröidyt moottoripyörät ja mopot Moottoripyörät Mopot Kuva 4. Vantaalla vuosina rekisteröidyt moottoripyörät ja mopot. 7

8 1.3 Moottoriajoneuvoliikenteen kehitys Ajoneuvoliikenteen muutos Vantaan katuverkolla on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut vuosittain -1,9 ja +4,3 prosentin välillä. Vuonna 2011 liikenne pysyi samana edellisvuoteen verrattuna. Uudenmaan ELY-keskuksen Vantaan LAM-pisteissä muutos oli +1,6 %. Raskaan liikenteen osuus Vantaan kaupungin DSL-liikennelaskentapisteissä oli vuonna 2011 paikallisilla kokoojakaduilla ja alueellisilla kokoojakaduilla keskimäärin n. 11 %. Pääkaduilla raskaan liikenteen osuus oli keskimäärin n. 9 %. Huomattavan suuria raskaan liikenteen osuuksia esiintyi Korson, Ruskeasannan, Viinikkalan ja Veromiehen, Petikon ja Variston sekä Vantaanlaakson ja Kaivokselan laskentapisteissä. Korsossa Urpiaisentiellä (pääkatu) raskaan liikenteen osuus oli 29 %. Urpiaisentiellä on bussiliikennettä, mutta näin suuri raskaan liikenteen osuus tuskin selittyy täysin sillä. Urpiaisentie on päätetty laittaa tarkkailuun raskaan liikenteen osuuden selvittämiseksi. Ruskeasannan suuri raskaan liikenteen osuus (Laaksotie 18 %, paikallinen kokoojakatu) selittynee kehäradan työmaaliikenteestä. Myös Vantaanlaaksossa Martinkyläntiellä (alueellinen kokoojakatu), jossa raskaan liikenteen osuus oli 39 %, on ollut työmaaliikennettä. Viinikkala ja Veromies ovat puolestaan logistiikka-aluetta, joissa Tikkurilantiellä (pääkatu) raskaan liikenteen osuus oli 27 % ja Pakkalantiellä (paikallinen kokoojakatu) 28 %. Petikossa ja Varistossa on paljon liikkeitä, joiden tavaraliikenne nostaa raskaan liikenteen osuutta: Petikontiellä (alueellinen kokoojakatu) 18 %, Riihimiehentiellä (paikallinen kokoojakatu) 14 % ja Martinkyläntiellä (pääkatu) 18 %. Lisäksi Kaivokselassa Vantaanlaaksontiellä (alueellinen kokoojakatu) on myös logistista liikennettä ja siellä raskaan liikenteen osuus oli 19 %. Valkoisenlähteentie välillä Talvikkitie Jokiniementie otettiin käyttöön lokakuussa Tällä oli selvästi vaikutusta Tikkurilan katujen liikennemääriin ajoneuvoliikenteen laskennoissa vuonna Ennen Tikkurilasta Jokiniemeen on kuljettu reittiä Lummetie-Kielotie-Hiekkaharjuntie-Urheilutie. Tällä reitillä liikennemäärät ovat laskeneet rajusti vuoden 2009 liikennemääriin verrattuna: Kielotien liikennemäärä laski 53 %, Lummetien 51 % ja Urheilutien 43 %. Hiekkaharjuntieltä ei ole liikennemäärätietoja vuodelta 2009, mutta verrattuna vuoteen 2010 oli liikennemäärä laskenut 32 %. Tämä selittyy sillä, että nyt Tikkurilasta Jokiniemeen pääsee suoraan Valkoisenlähteentietä pitkin. Valkoisenlähteentiellä välillä Talvikkitie-Urheilutie oli vuoden 2011 laskennoissa n ajoneuvoa vuorokaudessa. Moottoriajoneuvoliikenteen muutos-% Katuverkko LAM Kuva 5. Moottoriajoneuvoliikenteen muutokset katuverkolla ja LAM-pisteissä edelliseen vuoteen verrattuna. 8

9 2. Joukkoliikenne 2.1 Joukkoliikenteen seuranta Bussiterminaalien matkustajamääriä seurataan HSL:n matkakorttiaineistosta saatavien bussien nousijamäärätietojen pohjalta. Nousijamäärät ovat arkivuorokauden keskiarvoja, jotka perustuvat yhden viikon ajan laskentoihin marraskuussa Vantaan bussiterminaaleissa bussiin nousseiden määrät on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä tekstillä. Kaikkiaan Vantaan bussipysäkeiltä nousuja tehtiin arkivuorokaudessa vuonna 2011 ( vuonna 2010). Rautatieasemien lähiliikenteen matkustajamäärät perustuvat VR-Yhtymän lähiliikenteen matkustajalaskentaan ja Vantaan rautatieasemien lähiliikenteen matkustajamäärät ovat alla olevassa kuvassa mustalla tekstillä. Karttaan merkityt asemien käyttäjämäärät sisältävät bussiterminaalien matkustajamääristä poiketen kullakin asemalla sekä junaan nousseet että junasta poistuneet lähiliikenteen matkustajat. 2.2 Joukkoliikenteen kehitys Vantaalla lähiliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet pääradan asemilla vuoteen 2010 verrattuna, mutta vähentyneet Vantaankosken radan asemilla Myyrmäkeä lukuun ottamatta. Myös bussiterminaaleissa on lentoasemaa lukuun ottamatta tehty vähemmän nousuja kuin vuonna Vuonna 2011 Vantaankosken, Martinlaakson ja Louhelan asemien lähiympäristöihin kohdistui rakentamistöitä, millä on saattanut olla vaikutusta näiden asemien ja bussiterminaalien matkustajamääriin. Lisäksi pyöräilylle suotuisa lämmin sää vielä marraskuussa on voinut myös vähentää joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja. Kuva 6. Vantaan rautatieasemien lähiliikenteen matkustajamäärät (arkivuorokaudessa) mustalla ja bussiterminaalien nousijamäärät (arkivuorokaudessa) sinisellä tekstillä ja alleviivattuna. Suluissa muutos vuodesta

10 3. Polkupyöräliikenne 3.1 Polkupyöräliikenteen seuranta Polkupyöräliikenteen konelaskennoissa käytetään DSL10-liikennelaskentalaitetta. Kiinteitä konelaskentapisteitä on 14. Polkupyörien konelaskennat suoritetaan touko syyskuussa. Muutamassa konelaskentapisteessä on myös talvilaskentoja. Lisäksi tehdään käsinlaskentoja mahdollisuuksien mukaan, vuonna 2011 noin 30 kohteessa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Vantaan polkupyörien konelaskentapisteet. Polkupyörien konelaskentapisteissä 1701, 1801, 6101, 6301, 7201 ja 9402 laskentapiste on vain kadun toisen puolen pyörätiellä. Kuva 7. Polkupyörien konelaskentapisteet Vantaalla. 10

11 3.2 Polkupyöräliikenteen kehitys Kaikista 14:stä polkupyöräliikenteen konepisteestä saatiin tuloksia vuonna Polkupyörien pysäköintilaskennat on esitetty liityntäpysäköintilaskentojen yhteydessä luvussa 4.3. Vain neljässä pisteessä oli kasvua verrattuna edellisten vuosien keskiarvoon (kuva), ja kaikkiaan muutos oli kuusi prosenttia miinuksella. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan pyöräilysuoritteet ovat laskeneet (aiemmat tutkimukset 1998/99 ja 2004/05), ja eniten ovat vähentyneet mopoikäisten ja hieman nuorempien jalankulku ja pyöräily. Huomattavaa laskua on myös eläkeikää lähestyvien ja sitä vanhempien jalankulussa ja pyöräilyssä. Polkupyöräliikenne konepisteissä 2011 sekä ka Lahdentie 9402 Hakunilantie 9401 Jokiniementie 7401 Kytöpuisto 7201 Asolanväylä 6601 Vanha Porvoontie 6501 Simonkyläntie 6301 Kielotie 6101 Talvikkitie 5101 Ylästöntie 1801 Vantaanl.tie 1701 Louhelantie 1501 Solkikuja 1401 Pellas ka SUURINTA VRK-MÄÄRÄÄ, keskiarvo Kuva 8. Polkupyöräliikenne konelaskentapisteissä vuonna 2011 sekä keskiarvo vuosilta

12 4. Liityntäliikenne 4.1 Liityntäliikenteen pysäköinnin seuranta Liityntäliikenteen pysäköintilaskennat sisältävät pääradan ja Vantaankosken radan rautatieasemilla HSL:lle syys lokakuussa tehdyt autojen ja polkupyörien pysäköintilaskennat. Niiden lisäksi Tikkurilan asemalla on laskettu polkupyörämääriä useimpina viikkoina vuodessa. 4.2 Autojen liityntäpysäköinnin kehitys Pääradan liityntäpysäköintipaikoilla autojen määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan Vantaankosken radan liityntäpysäköintipaikoilla autojen määrä on hieman laskenut. Kokonaisuudessaan liityntäpysäköityjen autojen määrä on hieman kasvanut vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Pysäköidyt autot rautatieasemilla Päärata Vantaankosken rata Kuva 9. Pysäköityjen autojen määrä pääradan ja Vantaankosken radan rautatieasemilla. 12

13 Liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste on pääosin kasvanut vuodesta 2010 vuoteen Merkittävintä kasvua on havaittavissa Hiekkaharjun rautatieasemalla, jossa liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste kasvoi 21 prosenttiyksikköä. Myyrmäen rautatieaseman liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste on pysynyt samana ja Tikkurilan rautatieaseman laskenut hieman. Rekolan rautatieaseman liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste laski 17 prosenttiyksikköä. Vuonna 2010 Martinlaakson rautatieaseman liityntäpysäköintipaikka ei ollut käytössä rakennustöiden vuoksi. Vuonna 2011 Martinlaakson rautatieaseman lisäksi Louhelan rautatieaseman liityntäpysäköintipaikka ei ollut käytössä rakennustöiden vuoksi. Pysäköintipaikkojen täyttöaste v ja 2011 Korso Rekola Koivukylä Hiekkaharju Tikkurila Vantaankoski Myyrmäki Louhela Martinlaakso 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 10. Liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste vuosina 2010 ja Polkupyörien liityntäpysäköinnin kehitys Polkupyörien liityntäpysäköinti on hieman kasvanut pääradan rautatieasemilla ja laskenut Vantaankosken rautatieasemilla vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan polkupyörien liityntäpysäköinnin määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Viime vuosina polkupyörien liityntäpysäköinnin määrä onkin ollut laskussa. Tikkurilan aseman liityntäpyörien määrä pienimmillään talvisin on noin viidennes vuoden maksimista. Pyörämäärä alkaa kasvaa selvästi lämpötilan kohotessa plussan puolelle. HSL:lle syys-lokakuussa tehdyissä laskennoissa pyöräliitynnän huippu on tämän mukaan silloin jo ohitettu. Tikkurilan aseman osuus on yli puolet kaikkien Vantaan rautatieasemien liityntäpolkupyörien määrästä. 13

14 Pysäköidyt polkupyörät rautatieasemilla Vantaankosken rata Päärata Kuva 11. Pysäköityjen polkupyörien määrä pääradan ja Vantaankosken radan rautatieasemilla. Polkupyörät Tikkurilan asemalla 2011 Polkupyörät Lämpötila 0 HELMI HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU PP lämpöt. Kuva 12. Pysäköityjen polkupyörien määrä viikoittain Tikkurilan rautatieasemalla vuonna

15 Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Kielotie 13, Vantaa 1