Kasvuohjelma Opas 2012

Transkriptio

1 OPAS 2 012

2 Kasvuohjelma Opas 2012 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, Hyvinkää Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Julkaisuajankohta: 1/2012 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. 2

3 xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Arvoisa Viljelijä, Olet tutustumassa Agrimarketin vuoden 2012 Kasvuohjelma-oppaaseen. Kasvuohjelmaopas on Agrimarket-ketjun ja sen yhteistyökumppaneiden yhdessä suunnittelema opas Kasvuohjelma-kokonaisuudesta. Kasvuohjelma sisältää uutta tietoa kasvilajikkeista, lannoitteista, maanparannus- ja säilöntäaineista, kasvinsuojeluaineista, sertifioidusta siemenestä ja polttoaineista sekä viljakaupasta. Lisäksi oppaassa on kasvuohjelmaan liittyvää kone-asiaa mm. kasvinsuojeluruiskun pesemisestä ja suutinvaihtoehdoista. Kasvuohjelmalla tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laadukasta ja suurta satoa. Kasvuohjelma-suositukset perustuvat laajaan tutkimustoimintaan, viljanäytteiden analysointiin sekä pitkään kokemusperäiseen tietoon suomalaisilta maatiloilta. Kotkaniemen koetilan, MTT:n ja monien muiden yhteistyökumppaneiden koeruuduilta saama tieto vahvistaa ja kehittää kasvuohjelmaa. Kasvuohjelma parantaa tutkitusti viljelyn kannattavuutta. Maan hyvä peruskunto on kannattavan viljelyn perusta. Lajikekohtaisilla kasvuohjelmilla hyvän kasvukunnon omaavilla pelloilla on mahdollista tuottaa laadukas ja hyvä sato. Tässä oppaassa on esitelty uusimpia ja parhaita ratkaisuja suomalaiselle viljelijälle. Tervetuloa keskustelemaan Agrimarketin asiantuntijoiden kanssa lisää Kasvuohjelmasta! Antoisia lukuhetkiä ja hyvää satokautta 2012! Jyrki Lepistö Kasvuohjelmajohtaja Hankkija-Maatalous Oy 3

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Sisällysluettelo...4 Uutuustuotteet...7 Viljakauppa 2012 / Laadukasta luomuviljakauppaa...9 Typpilannoituksen viljelijäkoe Seinäjoella...10 Agrimarketin havaintolohkoja Suomessa...13 Kasvitautien kesä Taudinkestävät lajikkeet...16 Viljan kasvitautiennuste...17 Kasvinsuojeluruiskun suuttimien valinta...18 Veden laatu ruiskutuksissa...20 Kasvinsuojeluruiskun pesu...22 Tehokkuutta kalkitukseen...23 YaraMila-ravinteet...24 Jaettu lannoitus...25 Seleeni tärkeä hivenaine...26 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen...27 Sertifioidut siemenet...28 Kaura: Akseli BOR...30 Eemeli BOR...30 Fiia BOR...30 Iiris BOR...30 Steinar BOR...30 Ohra: Voitto BOR...32 Aukusti BOR...32 Jyvä BOR...32 Olavi BOR...32 Edvin BOR...32 Harbinger BOR...32 Marthe...32 Tocada BOR...32 NFC Tipple...32 Vehnä: Anniina BOR...34 Wanamo BOR...34 Marble BOR...34 Epos...34 Skagen...34 Arktika BOR...34 Ruis: Reetta BOR...36 Evolo OR...36 Palkokasvit: Hulda BOR -herne...37 Nitouche-herne...37 Kontu BOR -härkäpapu...37 Öljykasvit: Eos BOR...38 Cordelia BOR...38 Juliet BOR...38 Trapper BOR...38 Belinda...38 Proximo...38 DK Secure...38 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...40 Tuure BOR...40 Nurminata: Ilmari BOR...41 Ruokonata: Karolina BOR...41 Raiheinät...42 Nurmiseokset: Karjatilan Agriseos...43 Heinänurmiseos

5 Heinänurmiseos Pikalaidunseos...43 Multamaan Nurmiseos...43 Hevoslaidunseos Vehreä...43 Apilanurmiseos...43 Rehukasvit: Alsikeapila...44 Persianapila...44 Rehuherne...44 Rehuvirna...44 Rehukaali...44 Rehurapsi...44 Peruna: Kantaperuna:...45 Hankkijan Timo BOR...46 Annabelle...46 Rikea...46 Velox...46 Siikli...46 Saline...46 Victoria...46 Van Gogh...46 Opera...46 Challenger...46 Mozart...46 Asterix...46 Nicola...46 Perunaseppä Oy:...47 Arielle...47 Ditta...47 Erika...47 Fontane...47 Idole...47 Matilda...47 Rosamunda...47 Riistasiemenet...48 Lannoitteet Kasvuohjelmalla tehokasta viljelyä...52 Ravinteiden merkitys...53 Kasvu Hiven -lannoitteet: Kasvu Hivensalpietari...56 Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven NK Kasvu Hiven NK Lannoitteiden ravinnesisällöt...57 Valitse sopiva Yara Mila -lannoite...61 Lehtilannoitteet: YaraVita Gramitrel TM...62 YaraVita Mantrac Pro TM...62 YaraVita Thiotrac TM YaraVita Bortrac TM YaraVita Brassitrel FL TM...65 YaraVita Solatrel TM...65 Lannoitusohjelmat: Kauran lannoitusohjelma...66 Kevätöljykasvien lannoitusohjelma...67 Mallasohran lannoitusohjelma...67 Myllyvehnän lannoitusohjelma...68 Nurmen lannoitusohjelma...69 Perunan lannoitusohjelma...70 Rehuohran lannoitusohjelma...70 Syysöljykasvien lannoitusohjelma...71 Syysrukiin lannoitusohjelma...71 Kasvinsuojeluaineet Peittausaineet: Baytan I Baytan Universal Cedomon Celest Formula M Maxim 100 FS Moncut 40 SC Zardex G Rikkakasvien torjunta: Afalon Agil 100 EC Ally 50 ST Ally Class Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Basta Betanal Progress Betanal SE Boxer Broadway Butisan S Devrinol 450 SC Fenix Focus Ultra Galera Gratil Goltix WG Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Isomexx Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Metafol 700 SC Mistral Oxitril Primus Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Safari Sekator OD Senkor Starane XL Stomp Titus WSB Tomahawk 180 EC Tramat 500 SC Sisällysluettelo jatkuu 5

6 Hukkakauran torjunta: Axial 50 EC Grasp SC + Grasp -kiinnite Juolavehnän torjunta: Glyfonova Bio Roundup Gold Touchdown Premium Kasvun sääteet: Hankkijan CCC Moddus M Tautiaineet: Acanto Acanto Prima Acrobat WG Amistar Amistar Top Bravo Premium Calypso SC Candit Curzate M 68WG Delan WDG Delaro SC Dithane NT Menara Proline Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Rovral 75 WG Scala Shirlan Signum Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Tilt 250 EC Topas 100 EC Tridex Zenit 575 EC Tuhohyönteisten torjunta: Biscaya OD Cyperkill 250 EC Danadim Progress Envidor 240 SC Floramite 240 SC Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Mospilan Vertimec 018 EC Tuholaistorjunnan kynnysarvot Aineiden sekoitusjärjestys tankkiseoksissa Muut tuotteet: Anti Foam -vaahdonestoaine Contact-kiinnite Extra ruiskunpesu Sito Plus -kiinnite X-Change Tuholaisten torjunta: Agita Navetta-Radar Neporex Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Viljan ruiskutusten tankkiseokset Nurmien rikkakasvitehot Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin Valmisteiden ympäristörajoitukset Säilöntäaineet Säilöntäaineet happosäilöntään: Prima Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilöntäaineet biologiseen säilöntään: Stabil Plus Kemira AIV LactoFast Feedtech Silage F Feedtech F Kemira Stabilizer TMR L Kemira Stabilizer PIG L Kemira Propcorn NC Propion

7 Uutuudet 2012 Akseli BOR Kasvuajaltaan aikainen kauralajike, joka vastaa satotasoltaan myöhäisemmän kasvuaikaluokan lajikkeita. s. 30 Aukusti BOR Erittäin runsaan valkuaissadon tuottava monitahoinen ohralajike. s. 32 Harbinger BOR Kotimaisen jalostustyön uusi virallinen mallasohralajike, joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. s. 32 Proximo Tavanomainen kevätrapsilajike, joka tavoittaa satotasollaan keväthybridirapsit. s. 38 Balmultra II Uuden sukupolven Italianraiheinä, joka kehittyy nopeasti ja tuottaa runsasta satoa niitosta toiseen. s. 42 YaraVita Gramitrel TM Erityisesti viljoille räätälöity lehtilannoite sisältää typen ja magnesiumin lisäksi viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn. Tasapainoinen ja konsentroitu koostumus. s. 62 YaraVita Bortrac TM 150 Booripitoinen lehtilannoite öljykasveille, viljoille ja useille erikoiskasveille. Boorin lisätarpeeseen ja puutokseen. s. 64 YaraVita Solatrel TM Fosforin ja muiden kriittisten ravinteiden lehtilannoitukseen perunalle, vihanneksille ja mansikalle. Sekoittuu hyvin perunan kasvinsuojeluaineiden kanssa. s. 65 Ratio 50 SX Premium Uuden sukupolen SX-formulaatio liukenee täydellisesti ja nopeasti veteen. s. 100 Ratio SX Combo Tuttu Ratio uuden sukupolven SX-formulaationa lisättynä matarateholla. s

8 Viljakauppa 2012/2013 Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintataso on säilynyt vakaalla ja hyvällä tasolla. Maailmatalouden epävarmuus näkyy ajoittain myös viljamarkkinoilla, mutta perustekijät osoittavat kysynnän kasvua ja sitä kautta hintatason kehitystä. Kotimaisen teollisuuden näkökulmasta erityisesti kysyntää on ohralla, öljykasveilla ja rukiilla. Näiden tase on tällä satokaudella alijäämäinen ja niitä joudutaan paikkaamaan tuonnilla. Toisaalta kauran ja vehnän kansainvälinen kysyntä jatkuu vahvana ja suomalaisella viljalla on vakiintunut asema maailman viljakaupassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän ensimmäisten kyselyiden perusteella vehnän, kauran ja ohran kylvöala on kasvussa satokaudella 2012/1013. Öljykasvien kylvöihin ennakoidaan pientä laskua. Nyt on aika pohtia tulevan satokauden viljelyvalintoja. Agrimarket-ketjulla on laaja kasvuohjelman mukainen tarjonta kaikkiin vaihtoehtoihin. Laadusta lisähintaa Satokaudelle 2012/13 Agrimarket kannustaa laadukkaan viljaja öljykasvisadon tuottamiseen. Agrimarket-ketju maksaa sopimuslisää mm. Wanamo-vehnälle sekä Eemeli-, Iiris- ja Steinarkauralle. Lisäksi Altia ottaa käyttöön ohralla siemenen kokoon perustuvan laatuhinnoittelun. Edvin-ohra soveltuu satotasonsa ansiosta erityisesti rehukäyttöön. Kysy lisää lajikkeellisista sopimusmahdollisuuksista lähimmästä Agrimarketista. Suhtautuminen hintavaihteluihin Viljan hintavaihtelut ovat olleet voimakkaita ja viljan kysynnän jatkaessa kasvuaan näin tulee todennäköisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Viljelyn suunnittelussa kannattaa myös miettiä mitä suuret hintavaihtelut merkitsevät oman tilan menestyksen kannalta. Mikäli haluaa varmistaa hintatasoa kannattaa ainakin osalle satoa miettiä hinnan kiinnittämistä. ISO-VILJA sopimukset tarjoavat ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. 8

9 Laadukasta luomuviljakauppaa luotettavasti Suomalaiset ovat haasteen edessä: luomubuumi on käynnissä ja kysyntään pitäisi pystyä vastaamaan. Laadukasta luomuviljaa tarvitaan kasvavissa määrin sekä teollisuudelle että kotieläintiloille rehuksi. Hyvä- ja tasalaatuisen luomuviljan jatkuva saatavuus tulee varmistaa. Laadukas luomukaura Luotettavuus ja luomuketjun läpinäkyvyys ovat suomalaisen luomuviljan yksi suurin vahvuus. Luomuvilja voidaan jäljittää pellolta pöytään. Viennin rooli on ollut tärkeä, jotta Suomen luomumarkkinat on saatu pysymään tasapainossa. Euroopan suurimmat luomujalostajat löytyvät Saksasta ja suomalainen luomukaura päätyy keskieurooppalaisen teollisuuden kautta supermarkettien hyllyille. Sopimustuotantoa lisää Luomuviljamarkkinat ovat olleet viimeisen vuoden aikana hyvin vakaat eikä hintatasossa ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Tulevaa kautta varten tarvitaan kuitenkin lisää sopimustuotantoa: kotieläintiloille tulee varmistaa laadukkaan luomurehuviljan saatavuus sekä teollisuudelle raaka-aineet. Viljelysopimusten avulla viljelijä myös tasaa hintariskiä; Euroopan epävarmat talousolosuhteet ja valuuttakurssien heilumiset voivat jollain aikavälillä näkyä myös heiluntana luomuviljan hinnoissa. Luomusektorin haasteet Suomi on iso maa, ja välimatkat ovat toisinaan hyvinkin pitkiä. Luomukauraa ja muita luomuviljoja kerätään satamasiilojen lisäksi myös sisämaan luomuhyväksyttyihin varastoihin. Maantieteellinen sijaintimme on haaste viljakaupassa: etäisyydet maan sisällä ovat pitkiä ja ankarat talviolosuhteet voivat hidastaa tai pahimmillaan lykätä toimituksia. Lisäksi logistiikkakustannukset ovat huomattavasti korkeampia. Muita haasteita Euroopan luomumarkkinoille ja uusia kilpailuasetelmia tuovat Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian kasvanut luomutuotanto. Toisaalta, uusia toimijoita tarvitaan luomusektorille lisää, jotta saadaan markkinoille kilpailua sekä vakaampaa hintatasoa. Agrimarket kauppakumppanina Mikä sitten on Agrimarketin rooli luomuketjussa? Merkitsemme luomuviljelijälle ja -tuottajalle ennen kaikkea luotettavaa ja turvallista yhteistyökumppania. Agrimarket palvelee kaikkia tuottajia. Sitova, avoin ja hyvä yhteistyö on avain menestykseen. Uusilla ideoilla ja innovaatioilla pystymme kehittämään toimintatapojamme. Tämä auttaa vahvistamaan kilpailukykyämme Suomen ja Euroopan luomumarkkinoilla. Luomu on vaihtoehto ja mahdollisuus. Meidän tulee yhdessä nähdä mahdollisuudet ja olla mukana kasvavalla luomusektorilla. Nyt kun luomuliekki vihdoin roihuaa Suomessa, ei sitä pidä sammuttaa. Voimme kehittyä, kasvaa ja edetä yhteistyön, uusien ratkaisujen sekä vaihtoehtojen avulla. 9

10 Ympäristöystävällistä tehoviljelyä: Riittävä typpilannoitus vivutti muutkin ravinteet satoon mukaan Lannoitan viljelemääni kasvia, en maata. Näin toteaa vehnänviljelijä Lauri Hantula Seinäjoen alavilta mailta. Hän on vuosien mittaan pitänyt huolta siitä, että viljavuusleimat ovat reilusti vihreitä. Riittävällä typellä kasvatettu vehnäsato pystyy käyttämään hyväkseen kaikki ne ravinteet, mitä kasvualusta tarjoaa. Hantulan tasaiset hietamultamaat ovat vuodesta toiseen antaneet isännälleen lähes kymmenen tonnia kevätvehnää hehtaarilta. Ympäristötukiehdot sallivat levittää korkeintaan 150 kg/ha typpeä hehtaarille, mikäli satotavoite on 5500 kg tai yli hehtaarilta. Mitäs sitten, kun sato ylittää vuosittain kolmanneksella tuon ylimmän normin? Silloin lypsetään lihoista, Lauri Hantula päättelee. Parhaimmillaan vehnää on pukannut yli kymmenen tonnia hehtaarilta. Vuosikymmenen ajan vehnäsato on nyhtänyt maasta enemmän ravinteita, kuin mitä peltoon on annettu. Se on mittauksilla todettu. Typpilannoituksen riittävyyttä tutkittiin portaittain viljelijäkokeen avulla Hantula kuvailee itseään jatkuvaksi epäilijäksi. Hän epäili, että ympäristötukiehtojen 150 kilon ylin normimäärä typpeä ei riitä siihen satoon, jota hänen peltonsa vuosittain työntävät. Haimme Agrimarketin kanssa lupaa viljelijäkokeelle, jossa sallittaisiin typen käyttö lohkoilla aina 200 kiloon saakka, Hantula kertoo. Lupa saatiin kolmen vuoden kokeeseen. Perustettiin koelohkot, joilla vertailtiin kevätvehnäsatoja eri typpimäärillä. Tasapuoliset lohkot ovat rinnakkain. Koejäsenet olivat 100 kg N/ha, 150 kg N, 170 kg N ja 200 kg N. Kultakin lohkolta puidaan tasan hehtaari koepunnitukseen. Viljelijäkokeet kylvettiin sertifioidulla siemenellä toukokuun 5:ntenä ja puitiin syyskuun 5:ntenä päivänä eli tasan neljän kuukauden päästä kylvöstä. Lajikkeet olivat oloissamme myöhäiset Trappe kasvustoa ja jyviä puintipäivänä Trappe ja KWS Scirocco. Tässä raportissa seuraamme tuloksia ainoastaan Trappen osalta. Kokeessa 150 kg N/ha saaneille lohkoille täydentävä lisätyppi ruiskutettiin nesteenä tähkimisvaiheessa, 20 kg N /ha, eli 130 kg maahan ja 20 kg kasvustoon. Vastaavasti 170 kg N/ha saaneelle lohkolle 150 kg+20 kg. Suurimman typpimäärän eli 200 kg N/ ha saaneelle lohkolle annettiin typpi kolmessa vaiheessa: 150 kg kylvön yhteydessä, 30 kg (Yara Bela N26 S14, 115 kg/ha) kor- 10

11 Kuva koepellolta renkasvuvaiheessa ja loppu 20 kg nesteenä tähkimisvaiheessa. Muut viljelytekijät olivat keskenään samat kaikilla koejäsenillä, esimerkiksi tarvittava kasvinsuojelu, joten ainoa muuttuja tässä kokeessa oli typpimäärä. Sekä sadon laatu että määrä paranivat typpiportaittain Hantula sanoi odottaneensa riittävien typpimäärien parantavan ensisijassa leipävehnän laatua. Niin kävikin. Lakoa ei esiintynyt tänä vuonna lainkaan. Valkuaisprosentteja kuvaava käyrä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla eli 100 kg N/ha 12,3%, 150 kg N 13,5%, 170 kg N 14,1% ja 200 kg N 14,5%. Käyrä ei tasaantunut vielä ylimmälläkään portaalla. Agrimarket markkinoi laadukkaan vehnän pääasiassa Fazerille, joka on julkisesti ilmoittanut käyttävänsä vain kotimaista vehnää, mikäli sen laatu yltää vaaditulle tasolle. Paras tae kotimaisen viljan haluttavuuteen ja menekkiin on nimenomaan laatu, Hantula korostaa. Omalta osaltaan hän haluaa taata kotimaiselle vehnälle markkinat tuottamalla kunnon laatua. Laatu on jopa sadon määrää tärkeämpi asia. Sadon määräkin nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Kuivattuna 14,5 prosenttiin sadot olivat koelohkoittain seuraavat: 100 kg N/ha 6352 kg vehnää, 150 kg N 6759 kg, 170 kg N 7052 kg ja 200 kg N 7664 kg satoa. Sadon määrän nousu ei siis pysähtynyt ylimmälläkään portaalla. Kuiva kausi kesällä rajoitti sadon kehitystä joka portaalla samalla tavalla. Sadon nettoarvo lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä nousi joka askelmalla satasen verran, jolla seikalla suuria pinta-aloja viljeltäessä on suuri merkitys. Näissä oloissa, kun kaikki muutkin tekijät ovat kunnossa, ei edes 200 kg N /ha näyttänyt ainakaan tänä vuonna olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Annettu typpi kotiutui ja veti mukanaan myös fosforin Hantula pitää ympäristöasioita tärkeinä, mikäli ne ovat sopusoinnussa taloudellisuuden kanssa. Kun vuotuinen sato ottaa maasta vähintään ne ravinnemäärät, jotka sinne on annettukin, se on samaan aikaan sekä ympäristöystävällistä että taloudellista. Näin asia näytti olevan tässä kokeessa. 11

12 Viljavuuspalvelun laboratoriossa analysoitiin olkien ja jyväsadon sisältämät typpi- ja fosforimäärät sekä kasvukauden aikana että puinnin jälkeen. Typpi kotiutui aina ylimpään portaaseen saakka kokonaan. Kasvusto joutui imemään typpeä lisäksi maasta, jossa sitä vapautuu jatkuvasti mätänevästä orgaanisesta aineksesta kasvien käyttöön. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi lisäksi maasta fosforia ja kalia enemmän, kuin mitä lannoituksen mukana oli annettu. Maaperässähän on luontaisesti runsaasti fosforia, joka vapautuu kasvien käyttöön vain hyvin kalkitussa maassa. Hantulan lohkojen ph luku on seitsemän luokkaa. Isäntää jäi tämän ensimmäisen koevuoden perusteella epäilyttämään, että loppuiko sittenkin jokin ravinne kesken. Saiko sato sisäänsä sen, mitä se olisi tarvinnut? Epäily on kehityksen äiti, ja tieto lisää tuskaa. Koe jatkuu ensi vuonna. Matti Latvala Fosforitase eri typpilannoitustasoilla Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Typpitase eri typpilannoitustasoilla Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Jyvissä kg/ha Oljissa kg/ha Maasta Jyvissä kg/ha Oljissa kg/ha Maasta Sadon määrän ja valkuaisen kehitys eri typpilannoitustasoilla Kasvustoista määritettiin ravinnepitoisuudet myös oljista, kuvassa näytettä ottamassa Kasvuohjelmatuoteryhmien kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe , , , ,5 11 Jyväsato kg/ha Olkisato kg/ha Valk % 12

13 Havaintolohkotoimintaa viljelijöiden ja Agrimarket-ketjun yhteistyönä Kasvukaudella 2010 kylvettiin nykyisiä ja tulevia kevätvehnä- ja ohralajikkeita Agrimarket-ketjun ja Juhani Nisun yhteistyönä Huittisten ABC:n viereiselle peltolohkolle. Esillä olivat Anniina, Kruunu, Aallotar, KWS Scirocco, Marble, Epos ja Trappe kevätvehnät sekä Voitto, Saana, Edvin, Marthe, Tocada, NFC Tipple ja Publican ohrat. Havaintokaistojen viljelytoimenpiteet tehtiin Kasvuohjelmien suositusten mukaan. Kesän aikana pidettiin lohkolla 2 pellonpiennartilaisuutta, toinen kesäkuulla kasvinsuojelun ja kasvukauden aikaisen lisälannoituksen merkeissä ja toinen elokuun alussa, jolloin tutustuttiin tarkemmin valmistumassa oleviin lajikkeisiin. Toiminnan herättämän kiinnostuksen ja viljelijöiltä saadun palautteen perusteella ryhdyttiin suunnittelemaan toiminnan monistamista useampaan paikkaan. Keväällä 2011 perustettiin havaintokaistat Elimäelle Helkalan Ranssille, Huittisiin ABC:n viereiselle peltolohkolle ja Perniön Pohjankartanoon. Lajikkeina olivat Anniina, Wanamo, KWS Scirocco, Marble ja Epos kevätvehnät sekä Aukusti, Edvin, Marthe, Tocada ja Harbinger ohrat. Mustialan koulutilalle Tammelaan kylvettiin havaintokaistat kauralajikkeista. Esillä olivat Akseli, Eemeli, Fiia, Steinar ja Iiris. Vihtiin Kotkaniemen tutkimusasemalle perustettiin koe, jossa olivat koejäseninä kaikki havaintokaistoilla esillä olleet lajikkeet Pellonpiennartilaisuudessa Huittisissa keskusteltiin Kasvuohjelman suositusten mukaisesta viljelystä kolmella viljelymenetelmällä eli suorakylvettyinä sekä kynnettyyn ja kevytmuokattuun maahan perustettuina. Havaintokaistoilla järjestettiin kasvukauden aikana pellonpiennartilaisuuksia. Talven aikana tullaan järjestämään Kasvuohjelmatilaisuuksia, joissa tarkastellaan lajikkeiden sato- ja laatutietoja eri paikkakunnilta. Kesän 2010 vaihtelevista kasvuolosuhteista johtuen satotulokset eri paikkakunnilta eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään koska helteet, alkukesän kuivuus sekä keski- ja syyskesän rankkasateet eivät kohdelleet havaintopaikkoja tasapuolisesti Ei tautit. Tautitorj. Ei tautit. Tautitorj. Ei tautit. Tautitorj. Kyntö Kevytmuokattu Suorakylvö Anniina Wanamo Scirocco Marble Epos Tautitorjunnan ja viljelymenetelmän vaikutus kevätvehnälajikkeiden satoon Kotkaniemen Kasvuohjelmakokeessa

14 Kasvitautien kesä 2011 Kesä 2011 tuotti laadullisesti erittäin vaihtelevan viljasadon. Monella pellolta korjattiin satoa, joka oli kevyttä. Paikoin hehtolitranpainot eivät ole täyttäneet kauppakelpoisen viljan vaateita. Lämpöä kesällä saatiin ennätyksellisen paljon. Erityisen kuumia jaksoja koettiin viljan pölytyksen aikoihin. Sadetta kasvustot eivät saaneet liikaa. Niinpä monella pellon reunalla pääteltiin kesä-heinäkuulla, että suurta kasvitautipainetta ei ole ja kasvusto jätettiin ruiskuttamatta. Kasvustot olivat reheviä ja näin ollen pitkään kosteita. Tästä johtuen kasvitautiennuste antoi jo hyvissä ajoin varoituksia tautipaineesta kasvustossa. Kesän 2011 ennakkonäytteitä analysoitaessa saadaan tulos, että kasvinsuojelulla oli ennätyksellisen suuri vaikutus viljan painoon. Oheiset taulukot on laadittu Agrimarketin vilja analyysien pohjalta, joita oli lokakuun puoliväliin mennessä analysoitu hieman yli kappaletta. Viljelykierto Ensimmäinen ja vanhastaan hyväksi koettu keino vähentää kasvitauteja on kasvinvuorotus. Pääsääntöisesti jokaisella kasvitaudilla on omat isäntäkasvinsa, jossa ne viihtyvät ja lisääntyvät. Mikäli samaa kasvia viljellään samalla pellolla peräkkäisinä vuosina, lisääntyvät taudit ja niiden aiheuttamat laatu- ja satotappiot kasvavat. Oheiseen taulukkoon on laskettu esikasvin vaikutus ohrasadon määrään ja hehtolitran painoon. Ohra ohran perään tuotti sadon 3590 kg/ha. Kaikki muut esikasvit tuottivat sadon lisää, parhaimpana öljykasvit. Ohra sato parani runsaat 400 kg/ha öljykasvien jälkeen. Tämä on hyvä muistaa, kun suunnitellaan viljelykiertoa tuleville vuosille. Sikatilojen viljan painot ovat ennätyksellisen alhaiset. Yhtenä syynä voidaan pitää viljelykierron puutteellisuutta. Usein sikatilalla viljellään ohraa ohran perään. Ohra Kaura Vehnä Öljykasvi Sato kg/ha HLP kg 63,3 62,9 64,9 64,7 Peittaus Seuraava kasvinsuojelutoimenpide on siemenen peittaus. Peittauksella torjutaan tauteja, jotka ovat siemenlevinteisiä, kuten nokitaudit ja viirutauti. Näille taudeille ei ole kemiallista kasvinsuojelua olemassa. Peittauksella saatu sadon parannus on ollut ennätyksellisen suuri kasvukaudella Agrimarketin sertifioitu siemen on aina peitattua. Peittaus Ei Kyllä Sato kg/ha HLP kg 62,5 64,2 14

15 Kasvuston ruiskutukset Ohran yleisempiin kasvustotauteihin, verkko- ja rengaslaikkuun, on olemassa kemiallinen torjuntavaihtoehto. Ruiskutus voidaan tehdä joko T1- tai T2-vaiheissa. T1-vaiheessa tehty ruikutus lisäsi satoa ruiskuttamattomiin verrattaessa 168 kiloa. Ohran hehtolitrapainoon oli toimenpiteellä suuri vaikutus 1,5 kg. T1-vaiheen ruiskutus ei ole koskaan yltänyt teholtaan T2-vaiheen ruiskutukseen. Aika ruiskutuksesta viljan valmistumiseen on pitkä. Ja kun ainemäärä on pieni, loppuu T1-menetelmän tehoaika ennenaikaisesti. T2-vaiheen ruiskutus tehdään lippulehtivaiheessa, jolloin ainemäärät ovat suuremmat ja tehoaikatarve lyhyempi. Tällöin on aina saatu paremmat tehot kuin T1-vaiheen menetelmällä. Satoa saatiin 830 kiloa enemmän kuin ruiskuttamattomilla pelloilla. Monitahoisella ohralla ero oli vieläkin suurempi. Hehtolitranpainot paranivat keskimäärin 3 kiloa ,2 4,6 3,8 8,8 6,8 13,1 89,4 86,6 80,7 Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa Sato kg/ha HLP kg 63,6 65,1 66,6 RV % 12,5 11,7 11,7 Jyväkoko % 7,2 7,05 4,2 Tärkkelys % 60,8 61,4 61,7 Lajitteluaste kuvaa suurten ja pienten jyvien keskinäistä osuutta. Lajitteet ovat jyviä, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajite 4 puolestaan kertoo pienempien kuin 2,2 mm jyvien osuuden. Tautitorjunta lisäsi selvästi suurten jyvien määrää sadossa. Parhaat tehot saatiin jälleen T2-vaiheen ruiskutuksella. Lajite Lajite 4 Vaikutus ravinnetaseisiin. Ohran lannoitus oli likimain sama kaikissa ruiskutusmenetelmissä. Kun sadon määrä lisääntyi ruiskutuksen saaneilla pelloilla, sitoutui tähän suurempaan satoon enemmän typpeä kuin ruiskuttamattomilla pelloilla. Samanlainen kehitys on mitattavissa olkien sisältämän typen määrässä. Ravinnetase saadaan vähentämällä annetusta N-lannoituksesta jyvien ja olkien sisältämä typpi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että T2-vaiheen ruikutus paransi typen hyväksikäyttöä 13 kg / ha Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa N lannoitus 85,3 87,6 85,3 N jyvissä 64 62,6 73,3 N oljissa 16,8 17,5 20,5 N tase 4,5 7,5-8,5 15

16 Taudinkestävillä lajikkeilla lisää satoa Taudinkestävyyden merkitys on muuttuvissa ilmastooloissa noussut entistä tärkeämmäksi kasvinjalostuksen osa-alueeksi. Taudinkestävyydellä eli resistenssillä kuvataan kasvin kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Jokaisella kasvilajilla on omat tautinsa ja niiden määrä vaihtelee lajeittain. Kaiken kattavaa tautiresistenssiä on vaikea saavuttaa, ja kasvinjalostuksessa työskennelläänkin tauti kerrallaan resistenssiä parannettaessa. Viljelykasveistamme erityisesti ohran taudinkestävyyden parantamiseen on panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana ja tulokset näkyvät nyt uusissa lajikkeissa. Härmän, verkkolaikun ja rengaslaikun kestävät ohrat tulevat valtaamaan markkinoita. Uusia tauteja on ohrallakin kuitenkin jo odottamassa, joten työ jatkuu. Esimerkiksi kesällä 2011 kasvukauden olosuhteet olivat ohran tyvi- ja lehtilaikulle otolliset ja tauti aiheutti paikoin suuriakin sadon menetyksiä. Myös kauralla ja vehnällä on harvinaisempia tauteja, joiden esiintymistä on tarkkailtava. Lisäksi jo yleistyneissä kasvitaudeissamme kehittyy jatkuvasti uusia rotuja ja osa näistä voi pystyä murtamaan olemassa olevan resistenssin viljelykasvissa. Terve siemen osana tautitorjuntaa Valitsemalla viljelyyn hyvän taudinkestävyyden omaavan lajikkeen, viljelijä panostaa samalla sadontuottokykyyn. Mahdollisimman hyvin tautihyökkäyksiä sietävän kasvuston yhteyttäminen ja ravinteiden käyttö on tehokasta, jolloin lajikkeeseen jalostettu sato- ja laatupotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä. Viljojen jyväluku määräytyy jo orasvaiheessa ja vaikuttaa osaltaan kokonaissadon määrään. Terve ja hyvinvoiva oraskasvusto on perusta sille, että maksimaalinen jyväluku voidaan saavuttaa. Jo orasvaiheessa voi kasvustoon iskeytyä useampia taudinaiheuttajia. Taudinkestävien lajikkeiden viljelyn lisäksi onkin tärkeää, että huolehditaan viljelykierrosta ja käytetään tervettä, peitattua siementä. Kun orasvaiheesta selvitään ilman tautioireita, kasvuunlähtö saa terveen pohjan eivätkä taudinaiheuttajat jää kasvustoon. Tautiriskin hallinta on jatkossa helpompaa ja taudintorjuntaruiskutuksissa voidaan siirtyä rutiininomaisesta käsittelystä tarpeenmukaiseen käsittelyyn. Näin säästetään työtä ja rahaa. Tavoitteena on, että viljelykasvin lehdet ja ennen kaikkea lippulehti säilyvät vihreinä mahdollisimman pitkään. Terveessä kasvustossa yhteyttäminen ja ravinteiden hyväksikäyttö on tehokasta. Tällöin suurin osa tähkän kukka-aiheista kehittyy jyviksi. Jyväkoko määräytyy kukinnan jälkeen. Kun kasvusto pysyy terveenä myöhemmissäkin kasvukauden vaiheissa, kasvi siirtää yhteyttämistuotteet tehokkaasti jyviin parantaen näin osaltaan sadon laatua. Huolellinen viljelykierron suunnittelu, taudinkestävät lajikkeet ja terve, peitatun siemenen käyttö ovat tehokkaimmat tautien hallintakeinot. Kemiallisen torjunnan tarve vähenee, ja näin voidaan osaltaan lisätä viljelyn kannattavuutta. Markkinoilla olevien uusien lajikkeiden parantunut taudinkestävyys tuo viljelijälle kustannussäästöjä ja varmistaa osaltaan sadon onnistumista. Boreal Kasvinjalostus Oy / Leena Pietilä ja Mika Isolahti 16

17 Viljan kasvitautiennuste varmistaa sadon ja säästää rahaa Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain merkittäviä sadonmenetyksiä. Jos kasvitaudit valtaavat kasvuston, jää merkittävä osa sadon muodostukseen käytetyistä tuotantopanoksista hyödyntämättä, eikä peltoon sijoitettu pääoma ole täysipainoisesti käytössä. Kasvinsuojelun suhteen kannattaa olla aikaisin liikkeellä. Siinä vaiheessa kun kasvitaudit näkyvät kasvustossa, on useimmiten jo osa satopotentiaalista menetetty. Parin vuoden ajan on viljelijöillä ollut mahdollisuus hankkia käyttöönsä Kasvitautiennuste, joka varoittaa syys- ja kevätvehnä- sekä ohralajikkeiden yleisimpien kasvitautien riskistä ja auttaa torjuntatarpeen arvioinnissa. Internetistä löytyvä ennuste perustuu lajikeominaisuuksiin, 48 eri puolella Suomea sijaitsevan sääaseman säätietoihin ja kasvustohavainnointiin. Tautiennusteella voi myös verrata eri tautiaineiden vaikutustehoja ja -aikoja toisiinsa. Ennuste näyttää kolmen edeltävän viikon ja ennustaa tulevan tautitilanteen odotettavissa olevan sääennusteen perusteella. Päivitykset tehdään kerran vuorokaudessa. Ohralla tarkkailtavat taudit ovat verkkolaikku, rengaslaikku, härmä ja ohranruoste, vehnällä ruskolaikku (septoria), härmä, vehnänruskearuoste ja keltaruoste. Hyödyt ennusteesta viljelijälle: Arvioi tautiriskin varoittaa ajoissa Kertoo mitä tautia kasvustosta kannattaa etsiä ja milloin Arvioi torjuntatarpeen Huomioi torjunnan kannattavuuden Neuvoo oikean ruiskutusajankohdan Helpottaa päätöstä jaetun ja kertakäsittelyn välillä Kasvitautiennustetta on helppo käyttää ja tulkita Ohjelmaan syötetään kasvilaji, lajike ja kasvuaste sekä valitaan lähin sääasema. Mahdollista on myös syöttää tilan omat sade- Kesällä 2011 heinäkuun alkupuli oli olosuhteiltaan otollista vehnän ruskearuosteen ja lehtilaikkutautien leviämiselle. määrät, jolloin ennusteesta saa tarkemman mikäli toteutuneet sademäärät poikkeavat lähimmän sääaseman sademääristä. Tautiriskiä kuvataan punaisilla ja keltaisilla palloilla. Punainen pallo tarkoittaa, että sääolot ovat olleet taudin leviämiselle optimaaliset. Keltainen pallo puolestaan tarkoittaa, etteivät sääolosuhteet ole olleet taudin leviämiselle yhtä hyvät. Ennustekuvassa näkyvät myös toteutuneet säätiedot ja kahden tulevan päivän sääennuste. Ennusteohjelmalla voi vertailla myös kasvinsuojeluaineiden tehoja Käyttäjä voi valita yksittäisten aineiden ja aineseosten listalta kolme ainetta tehovertailuun, josta selviää aineiden tehot tautien pysäyttämiseen. Lisäksi ohjelma ennustaa kahden seuraavan päivän sään ja sen perusteella tehovertailuun valittujen aineiden antaman suojan kasville. Tautiaineen mahdollista parantavaa vaikutusta on myös mielenkiintoista tutkia. Tilaus S-Agrinetistä Kasvitautiennuste tilataan Agrimarketin verkkokaupasta S-Agrinetista kasvinsuojelutuotteiden osiosta, kuten mikä muu tahansa tuote. Tilausvahvistuksen jälkeen palvelu on heti käytettävissä kasvinsuojeluosion ajankohtaista linkkilistan kautta. Palvelun hinta on 50 (sis. alv) / kasvukausi. Ennustetta voi käyttää rajattomasti kasvukauden aikana. 17

18 Suuttimien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota Kasvinsuojelussa käytettävät ruiskun suuttimet pitää aina valita ruiskutuskohteen, tehoaineen ja ruiskutusolosuhteiden mukaan. Tarjolla on runsas valikoima erilaisia suuttimia. Suuttimen valinta kannattaa tehdä huolellisesti. Suutin vaikuttaa ratkaisevasti ruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpiä suuttimen valintaan liittyviä asioita on suutinkoko. Oikea suutinkoko riippuu ruiskutusmäärästä l/ha, halutusta ajonopeudesta ja ruiskutuspaineesta. Optimaalinen ruiskutuspaine vaihtelee suutintyypin mukaan. Tavallisen viuhkasuuttimen ruiskutuspaine on yleensä 1,5 3 baria ja esim. ilma-avusteisten suutinten ruiskutuspaineen tulisi olla korkeampi eli 4 7 baria. Kaikilla suuttimilla ruiskutuspaine vaikuttaa keskimääräiseen pisarakokoon: mitä suurempi on paine sitä pienempiä ovat pisarat. Pisarakoko vaikuttaa ruiskutuksen levitystasaisuuteen eli peittoon. Samalla nestemäärällä pienillä pisaroilla saadaan tasaisempi peitto kuin suurilla pisaroilla. Toisaalta pienet pisarat ovat herkempiä tuulikulkeumalle kuin suuret pisarat. Ruiskutuksen pisarakoko on siis aina kompromissi ruiskutuksen peiton ja toisaalta tuulikulkeuman välillä. Erikokoisten suutinten lisäksi on eri materiaaleista valmistettuja suuttimia. Keraamiset suuttimet ovat kulutuskestävyydeltään selvästi muovisia parempia. Suutinten kulumiseen vaikuttavat veden laatu, käytetyt kemikaalit ja ruiskutuspaine. Erikokoisten ja eri materiaaleista valmistettujen suutinten lisäksi on olemassa rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaisia suuttimia. Ilma-avusteiset ID-suuttimet muodostavat ilman avulla pisararyppäitä, jotka ovat painavampia ja putoavat nopeammin kuin tavallisesta viuhkasuuttimesta muodostuvat pisarat. Tuulikulkeuma ID-suuttimella on selvästi tavallisia viuhkasuuttimia pienempi. Kasvustoon osuessaan muodostuneet pisararyppäät hajoavat yksittäisiksi pisaroiksi ja peitto on kohtuullisen hyvä. Ilma-avusteiset suuttimet edellyttävät normaalia kovempaa ruiskutuspainetta ja tasaista peittävää kasvustoa, johon osuessaan pisararyppäät hajoavat. Saatavana on myös kaksoiskärjillä varustettuja kaksoisviuhkasuuttimia, jotka muodostavat kaksi erillistä toisiinsa nähden hiukan eri kulmassa lähtevää nesteviuhkaa. Kaksoisviuhkasuutinten etuja perinteisiin viuhkasuuttimiin ver- Kaksoisviuhkasuuttimet parantavat ruiskutuksen peittoa kasvustossa rattuna ovat tasaisempi peitto, parempi tunkeutuvuus kasvustoon, pienempi tuuliherkkyys sekä mahdollisuus käyttää suurempia ajonopeuksia. Lisäksi kaksoisviuhkasuuttimet mahdollistavat pienempien vesimäärien käytön. Uusien entistä satoisampien viljelylajikkeiden myötä kasvukauden aikana tehtävä täydennyslannoitus yleistyy. Kasvinsuojeluruisku voidaan varustaa myös nestemäisten lannoitteiden ruiskutukseen soveltuvilla erikoissuuttimilla tai puomistoon kiinnitettävillä laahusletkuilla, jolloin lannoitus kasvustoon voidaan tehdä ilman polttovioituksia. 18

19 Optimaalinen ruiskutuspaine erilaisilla suuttimilla Viuhkasuutin AD-suutin Lyhyt ID-suutin Ilma-avusteinen ID-suutin Ruiskutuspaine (bar) Erilaiset suutintyypit Peitto heikkenee Pienet pisarat Suuret pisarat Viuhkasuutin AD-Viuhkasuutin Lyhyt tuulisuutin ID-suutin Tuulikulkeuma kasvaa 19

20 Veden laatu voi vaikuttaa ruiskutustulokseen Onnistuneeseen ruiskutustulokseen vaikuttavat kasvinsuojeluaineen valinnan, annoskoon, ruiskutusajankohdan ja sääolosuhteiden lisäksi ruiskutusveden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Veden ph-arvo, kovuus ja lämpötila vaikuttavat torjunnan tehokkuuteen, tehoaineen hajoamiseen ja sakkautumiseen. Ruiskutuksessa käytetään yleensä kunnan vesijohtovettä. Se on puhdasta ja sisältää vähän humusta, mutta korroosion ehkäisemiseksi vesijohtoputkistossa pidetään ph-arvoa korkeana, 6,5 ja 9,5 välissä. Monelta vesilaitokselta syötetään putkistoon vettä, jonka ph-arvo on kahdeksan tietämillä. Monelle kasvinsuojeluaineelle on ruiskutusveden optimaalinen ph-arvo 4,5 ja 6,5 välillä. Mitä voi tapahtua jos ruiskutusveden ph-arvo on epäsuotuisa? Moni tehoaine on mieto happo, joka tällöin tunkeutuu hyvin kasvien lehtien vahakerroksen läpi. Emäksisessä vedessä tehoaine voi neutralisoitua ja tällöin sen läpäisykyky kasviin heikentyy. Toinen asia mitä voi tapahtua on tehoaineen hajoaminen jo ruiskun säiliössä jos ruiskutusnestettä ei käytetä välittömästi. Parhaana esimerkkinä tästä on bakteerivalmiste Turex 50 WP. Valmisteen tehoaineena on bakteeri Bacillus thuringiensis mikä aktivoituu emäksisessä ympäristössä, mutta pysyy lepovaiheessa happamassa vedessä. Ruiskutusnesteen ph-arvo voidaan muuttaa hapoilla, mutta lisättävän happomäärän määrittämiseen tarvitaan tieto veden alkaliteetista tai bikarbonaattiluvusta. Suurempi määrä bikarbonaattia vedessä vaatii suuremman happolisäyksen päästääkseen määrättyyn ph-arvoon. Jos ruiskutusveden ph-arvo on liian alhainen, se voi aiheuttaa lehtivioituksia viljelykasviin. X-change ruiskutusveden laadun parantaja X-change lisäaineella voidaan parantaa ruiskutusveden laatua. Valmisteen lisääminen ruiskutusveteen sitoo vedessä olevia kalsium-, magnesium- ja rautakationeja eli pehmentää vettä. Samalla se laskee ruiskutusveden ph:ta lähelle 5:tä. Tuote sisältää puskuroivaa ainetta, mikä estää ph-arvoa laskematta liikaa. X-change myös pehmentää vettä, joka on eduksi kasvinsuojeluaineille. Valmisteen käyttö vähentää myös vaahtoamista. Valmisteen huolellinen mittaaminen takaa oikean tehon kasvustossa. Pehmeä vesi sisältää vähän ioneja ja kova vesi paljon ioneja. Yleisesti katsottuna meillä on Suomessa pehmeää vettä, mutta esimerkiksi Lounais- ja Etelä-Suomessa vesi on yleensä kovempaa kuin pohjoisempana. Tämä riippuu vesilähteen ympäröivästä peruskalliosta tai maalajista. Nämä kalsium- tai magnesiumionit muodostavat herkästi yhdisteitä tehoaineen kanssa ja 20