Työterveyshuollon uuden toimintamuodon valmistelun käynnistäminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Työterveyshuollon uuden toimintamuodon valmistelun käynnistäminen KH 324 Kunnallisen työterveyshuollon markkinoilla toimivia, ei-lakisääteisiä sai raan hoi don palveluja koskee yhtiöittämisen velvoite vuoden 2016 lop puun mennessä. Vaatimus perustuu kuntia ja kuntayhtymiä koske van kilpailulain mukaiseen tasapuolisuuteen eli kilpailun neut raa lisuu teen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Kuntalakiin, jo ka tuli voimaan , on kirjattu siirtymäsäännös työ ter veyshuol lon yhtiöittämisestä jatketulla siirtymäajalla eli yhtiön tulee olla toi min nas sa viimeistään alkaen. Kilpailluilla markkinoilla toimi vien työterveyshuollon sairaanhoidon palveluntuottajien tulee jo nyt noudattaa markkinaperusteista hinnoittelua. Arviona on, että yrityk sil le myytävän sairaanhoidon palvelujen osuus ei saa ylittää 10 % lii ke vaih dos ta hankintalain mukaisen sidosyksikköstatuksen vuoksi. Kun ta lain 127 :n perusteella kunta voi yhtiöittämisvelvollisuuden estä mät tä hoitaa omana toimintanaan kuntalain 126 :ssä tar koi tet tu ja tehtävää muun muassa jos toiminnan on katsottava olevan vä häis tä. Säännöksessä tarkoitettua vähäistä toimintaa markkinoilla ei ar vioi da suhteessa koko toiminnan liikevaihtoon, vaan ulkopuoliselle myyn nin pitää olla luonteeltaan satunnaista ja sen pitää perustua ti la päi sen ylimääräisen kapasiteetin purkamiseen markkinoille. Kan sal li ses ti Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kilpailulain 4 a luvussa tar kem min mainituin edellytyksin ja keinoin kilpailuneutraliteetin to teu tu mis ta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntien on aloitettava työ ter veys huollon sairaanhoidon yh tiöit tä mis tä koskevat valmistelu- ja suun nit te lutoi men pi teet (STM:n Kun ta in fo ). STM:n mukaan hyvän työter veys huol to käy tän nön mu kaan työterveyshuolto tulisi kuitenkin toteut taa yhtenä ko ko nai suu te na niin, että samat työterveyshuollon am mat ti hen ki löt ja asian tun ti jat toteuttavat sekä ehkäisevää työ terveys huol toa että sai raan hoi toa. Myös työnantajan hen ki lös tö po li tiikan ja henkilöstön työkyvyn edis tä mi sen kannalta työterveyshuollon ny kyi nen kaksiosainen pal ve lu ko ko nai suus (ennaltaehkäisevät palve lut ja sairaanhoidon pal ve lut) nähdään tärkeänä säilyttää. Tois taisek si käynnissä olevan so si aa li- ja terveydenhuollon muutoksen vaiku tuk set työ ter veys huol to la kiin ja nykyiseen työterveyshuollon toimin ta mal liin ovat vielä epä sel viä. Työterveyshuollon sisältö ja järjestämisvastuu Työterveyshuoltolaissa ( /1383) säädetään työnantajan vel vol li suu des ta järjestää työ ter veys huol to sekä työterveyshuollon sisäl lös tä (12 ) ja to teut ta mi ses ta. Työnantajan on järjestettävä en nalta eh käi se vä työ ter veys huol to, joka tarkoittaa esimerkiksi työ paik kasel vi tyk siä, työperäisten ter veys vaa ro jen ja haittojen sekä työn te ki jän terveydentilan sel vit tä mis tä (Kelan korvausluokka 1). Työn an ta ja voi

2 lisäksi järjestää työ ter veys huol to na sairaanhoito- ja muita ter vey denhuol to pal ve lui ta hen ki lös töl leen (Kelan korvausluokka 2). Sai raus vakuu tus lain mu kaan Kela voi korvata työnantajalle en nal ta eh käi se västä työ ter veys huol lon palvelujen kustannuksista 60 % ja sai raan hoidon palvelujen kus tan nuk sis ta 50 %. Palvelujen laa juu des ta ja sisällöstä sovitaan pal ve lun tuot ta jan kanssa sopimuksella. Li säk si laaditaan kirjallinen toi min ta suun ni tel ma, jonka tulee sisältää työ terveys huol lon yleiset ta voit teet sekä työpaikan olosuhteisiin pe rus tu vat tarpeet ja niistä joh tu vat toimenpiteet. Työterveyshuoltolain mu kaan kunnan on jär jes tet tä vä alueellaan toimiville yrittäjille ja muil le omaa työtä tekeville la ki sää tei set eli ennaltaehkäisevät työ ter veys huol lon palvelut. Jos kun ta tuottaa itse työterveyshuollon pal ve lut vain omalle hen ki lös töl leen, edellä kerrottua yh tiöit tä mis vel voi tet ta ei ole. Nurmijärven Työterveys -liikelaitoksen tunnusluvut Nurmijärven Työterveys liikelaitos tuottaa kunnan henkilöstön ja kun nas sa toimivien yri tys ten työterveyshuollon palvelut. Nurmijärven Työ ter veys liikelaitos on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Lii ke lai toksen henkilöstömäärä on nyt 17. Liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2014 oli 1,6 milj. euroa, jos ta 35 % tuli lakisääteisestä työ ter veyshuol to pal ve luis ta ja 62 % sai raan hoi don palveluista. Tällä hetkellä hen ki lö asiak kai ta on noin ja niistä lakisääteinen työ ter veyshuol to sopimuksen mukaan on 20 %:lla ja sairaanhoitosopimus lisäk si 80 %:lla. Kunta on hen ki lös tö mää räl tään suurin asiakas (osuus liikevaihdosta 1,2 milj. euroa) ja kunta ostaa liikelaitokselta se kä ennaltaehkäiseviä että sai raan hoi don palveluja. Liikelaitoksella on lisäksi yritysasiakkaita 361 (elo kuu 2015). Yrityksistä 60 %:lla on pelkäs tään lakisääteinen ja 40 %:lla lisäksi sairaanhoidon pal ve lu so pimus (elokuu 2015). Seudullisen työterveyshuollon selvitykset Työterveyshuollon toimintamallista on laadittu viime vuosina useita sel vi tyk siä Kuuma kun nis sa. Niiden taustalla on ollut hen ki lös tömää räl tään pienten toi min ta yk si köi den käytännössä koettu haa voittu vuus ja resurssien puute pal ve lu vaa ti muk siin ja tehtäviin nähden. Nurmijärvi osallistui Kuuma komission toimeksiannosta ( ) laa dit tuun ja kesäkuussa 2014 valmistuneeseen työterveyshuollon seu dul li seen selvitykseen Hy vin kään, Mäntsälän, Järvenpään, Pornais ten ja Tuusulan kanssa. Tar koi tuk se na oli selvittää seudullisen yh teis työn mahdollisuuksia pal ve lu jen tuottamisessa suurempana yk sik kö nä tai ulkoistettuna pal ve lu na. Selvitystyöllä haluttiin saada pää tök sen teon tueksi tar kem mat arviot palveluiden sisällön ja laadun, talouden, henkilöstön se kä organisoinnin ja rakenteiden nä kökul mis ta. Selvityksen laati Nordig Healthcare Group oy (NHG oy) ja kuntien edus ta ji na työryhmässä oli hen ki lös tö pääl li köi tä ja työterveyshuollon

3 edus ta jia. Loppuraportissa to det tiin, että laadulliset ja kus tan nus te kijät huomioiden nykyisten pien ten yksiköiden sijaan toimintojen yh distä mi nen on parempi vaih to eh to. Seudullinen työterveyshuolto voi taisiin muodostaa joko yh dis tä mäl lä nykyiset kuntien omina toi min ta yksik köi nä tai lii ke lai tok si na toimivat työterveyshuollot tai ul kois ta mal la eli hankkimalla pal ve lut kuntien yhteisen kilpailutuksen kautta alu eella toimivalta ul koi sel ta, yksityiseltä palveluntuottajalta. Lop pu ra port ti on liitteenä. Selvityksen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on eden nyt, mutta muu tok sen vaikutuksista työterveyshuoltoon tai sen ase maan ei toistaiseksi ole selvää kuvaa. Lisäksi on huomioitava edel lä kerrottu uuden kun ta lain sisältämä yhtiöittämisvelvoite. Työterveyshuollon toimintamalleja on käsitelty luottamushenkilöiden kans sa pi de tys sä seminaarissa, jossa Marjo Helin FCG:sta toimi asiantuntijana, ja valtuustoseminaarissa KUUMA -komissio on käsitellyt seudullista työterveyshuoltoa Komission nä ke myk sen mukaan vaihtoehtoina tämän het ki sen tilanteen mukaan oli si joko jatkaa nykyisten työ ter veys huolto jen toimintaa tai kilpailuttaa ja ulkoistaa yhteisesti kuntien työ terveys huol lon palvelut. Ul kois ta mi sen valmistelu annettiin tehtäväksi ai kai sem mal le hen ki lös tö pääl li köi den ja työterveyshuoltojen edus tajil le siten, että komissio kä sit te lee esitystä Nurmijärven Työterveysliikelaitoksen johtajan virka on tällä hetkellä avoi me na. Nurmijärven kun ta ja Hyvinkään kaupunki ovat käyneet alus ta via keskusteluja yh teis työn mahdollisuuksista. Uuden toimintamallin vaihtoehdot ja tavoitteet muutokselle Arviona on, että Nurmijärven kunnan nykyisen liikelaitoksen yh tiöit tämi nen ei toisi nykyiseen toi min ta muo toon muuta olennaista muu tosta kuin kilpailulain mu kai sen toiminnan. Yhtiö olisi liikevaihdoltaan ja hen ki lös tö mää räl tään lii an pieni tuottamaan monipuoliset palvelut ja pit kä jän tei seen toi min nan kehittämiseen. Siksi yhteisen yhtiön pe rusta mi nen yhden tai useam man kunnan kanssa voisi muodostaa palve lu tuo tan non kan nal ta kilpailukykyisemmän toimintamuodon. Yh teisen yhtiön muo dos ta mi nen edellyttäisi omistajilta yhtenäistä pää töksen te koa val mis te lus ta alkaen. Yhtiöittämisen valmistelun ai ka na laadittavat suun ni tel mat toiminnan laajuudesta (esim. vain kun nan hen ki lös töl le vai myös markkinoille myytävät palvelut) ja ta lou des ta osoittavat tar kem min yhtiön toimintaedellytykset ja kan nat ta van talouden hal lin nan edellytykset. Nurmijärven Työterveys liikelaitos voisi jatkaa myös kunnallisena liike lai tok se na, mutta se edel lyt täi si yrityksille myytävän sairaanhoidon osuu den rajaamista lii ke vaih dos sa kilpailuneutraliteetin vuoksi. So siaa li- ja ter vey den huol lon uudistuksen myötä pe rus kun ta or ga ni saa-

4 tion henkilöstömäärä pie ne nee selvästi, arviolta 30 %, joten lii ke laitok sen arvioidaan jää vän liian pieneksi yksiköksi toiminnallisesti ja ta lou del li ses ti. Työterveyshuollon palvelumarkkinoilla toimii useita yrityksiä, joten ulkois ta mi nen on myös mah dol li nen vaihtoehto. Ulkoistaminen edel lyttäi si kunnilta osaa mis ta kilpailutuksessa, sopimusten laatimisessa se kä palvelujen oh jaa mi ses sa. Hankintalain mukaan palvelut on kilpai lu tet ta va mää rä ajoin, jolloin palveluntuottaja voi vaihtua so pi muskau den päätyttyä. Vuoden 2015 kuluessa on laadittu seuraava arvio osa ke yh tiö muo toisen ja ulkoistetun pal ve lun toimintamalleista. Osakeyhtiö: Vahvuudet (sisäiset) Heikkoudet (sisäiset) kunta säilyttää in-house aseman, kun sh ulosmyyn ti alle 20%? Katetaan toiminnasta aiheutuvat kus tan nukset ja pieni liikevoittoa (omistajatahon mää ritel tä vis sä) Laatutyö hyödynnettävissä Kehittämistyö hyödynnettävissä kunta ei voi vaikuttaa toimintojen oh jau tuvuu teen samassa määrin kuin omana toimin ta na sopimusten siirto vaatii aikaa? pieni yksikkökoko on toiminnallisesti haavoit tu va, isompi kestää esim. hen ki lös tövaih dok sia paremmin Omistajaohjaus hallituksessa Tukipalveluiden osto kunnalta Helppo rekrytoida Mahdollisuudet (ulkoiset) Uhat (ulkoiset) mahdollisuus kasvaa seu dul li sek si/mah dol lisuus hoitaa muiden kuntien tth, sopimus ei kasvua rajoittavia tekijöitä, palveluiden tuot ta mi nen markkinoilla vapautuu, ei kun tara jaa Verotus huomioitava Selvitystyötä, yhtiöittämisprosessin kesto? Henkilöstökysymykset laina- ja takausjärjestelyt Taloudellinen kannattavuus, lii ke toi min taris ki kasvaa

5 Ulkoistaminen/ostopalvelu Vahvuudet (sisäiset) Heikkoudet (sisäiset) Runsas lääkäripalveluiden saanti Erikoislääkäripalvelut samasta yksiköstä ei voida vaikuttaa toimintojen oh jau tu vuuteen? Mahdollisuudet (ulkoiset) Uhat (ulkoiset) Liikelaitos selkeämpi/ varmempi ostokohde kuin kuntien sisäinen tth kannattavuus ja toiminta vakiintunut lii ke talou del li ses ti kunta joutuu kilpailuttamaan palvelut sään nöl li ses ti, tuottaja voi vaihtua joka kilpai lu tuk ses sa kalliimpaa, koska ansaintalogiikka perustuu voi ton ta voit te luun liiketoiminnassa Nurmijärven kunnan kannalta työterveyshuollon palvelujen toi min tamuo don muutoksella olisi seu raa via tavoitteita: 1.riittävän laadukkaiden työterveyspalvelujen tarjoaminen kunnan hen ki lös töl le ja paikallisille yri tyk sil le ja 2.toimintamallin tulee mahdollistaa kunnan henkilöstön työ ter veyshuol lon palvelujen jat ku vuus 3. kustannusten hallinta 4. paikallisen työterveysyhteistyön vaikuttavuus. Esitys: Kunnanhallitus päättää - merkitä tiedoksi alustavat neuvottelut Hyvinkään kaupungin kanssa. - käynnistää valmistelun työterveyshuollon osakeyhtiön pe rus ta misek si yksin tai yhdessä alueen kunnan tai kuntien kanssa siten, että yhtiön perustamisesta voidaan päättää viimeistään syksyllä 2016 ja että yhtiö voisi aloittaa toimintansa viimeistään alkaen. - nimetä valmistelua varten työryhmään hallintojohtajan (pu heen johta ja, sijaisena hallintopäällikkö), talousjohtajan, liikelaitoksen joh tajan ja henkilöstöpäällikön. Valmisteluun sisältyy lii ke toi min ta suun nitel ma, henkilöstövaikutusten arviointi ja siirtosuunnitelma, yhtiön pe rus ta mis asia kir jo jen laatiminen ja työterveyshuollon sopimuksen laa ti mi nen. Työryhmä raportoi valmistelun etenemisestä kun nanhal li tuk sel le. - lisäksi, että Nurmijärvi osallistuu sitoumuksetta KUUMA -kuntien yh tei seen valmisteluun työterveyshuollon palvelujen kil pai lut ta mi-

6 ses ta. Lisätietoja: hallintojohtaja Jukka Anttila, puh , henkilöstöpäällikkö Leena Ojala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Kunnanhallitus nimesi työryhmään kunnanhallituksen edustajaksi Mar ja-lee na Sandelinin. Lisäksi kunnanhallitus päätti, että työryhmä sel vit tää myös ulkoistamismahdollisuudet. Päätökseen kuuluu liite nro 4.