Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM EOS Niemi Ville(TEM) Viite Asia Energianeuvosto Energianeuvosto kokoontuu Luxemburgissa Neuvosto käy periaatekeskustelun Euroopan energiavarmuusstrategian jatkotoimenpiteistä (asiakohta 4). Energianeuvoston kokouksessa käydään keskustelu toukokuussa 2014 annetun energiavarmuusstrategian jatkotoimista puheenjohtajamaan toimittamien kahden kysymyksen pohjalta. Suomi korostaa, että EU:n energiaturvallisuutta parannetaan parhaiten luomalla toimivat energian sisämarkkinat. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä energiaunionipäätelmät (asiakohta 5). Suomi pitää päätelmätekstiä tasapainoisena. Päätelmissä energiaunionin ulottuvuuksia, jotka ovat toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen energiapaletti sekä energiaalan tutkimus ja innovaatiot, lähestytään erityisesti kahden teeman kautta: kuluttajat (kotitaloudet ja yritykset) ja investoinnit. Suomi voi hyväksyä päätelmät. Muissa asioissa komissio tiedottaa ajankohtaisista energiaalan kansainvälisistä asioista (asiakohta 6 a), Tšekin valtuuskunta tiedottaa ydinenergiaalan viimeaikaisesta kehityksestä (asiakohta 6 b) ja Luxemburg tiedottaa tulevan puheenjohtajuuskautensa työohjelmasta (asiakohta 6 c). Ministerien lounaskeskustelun aiheena on EU:n tuleva LNGstrategia.

2 Asialista: 2(12) MAANANTAI 8. KESÄKUUTA 2015 (klo 10.00) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen 4. Energiaturvallisuusstrategian täytäntöönpano Toimitusvarmuus Periaatekeskustelu 10409/14 ENER 208 ENV 494 CLIMA 61 POLGEN Ehdotus neuvoston päätelmiksi energiaunionin toteuttamisesta: kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja investointien houkutteleminen energiaalalla Hyväksyminen Muut asiat 6. a) Energiaalan ulkosuhteet i) Ukrainan, Venäjän ja EU:n kolmenväliset suhteet ii) Energiayhteisö Komission tiedonanto b) Euroopan ydinenergiafoorumin 10. täysistunnon tulokset (Praha, toukokuuta 2015) Tšekin valtuuskunnan tiedonanto c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Luxemburgin valtuuskunta esittelee

3 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Pahkala Tatu(TEM) (12) Asia Asiakohta 4) Energianeuvosto 8.6.; Energiavarmuusstrategian täytäntöönpano; periaatekeskustelu Kokous Liikenne, televiestintä ja energianeuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maaliskuun 2014 Eurooppaneuvostossa päämiehet pyysivät komissiota valmistelemaan pikaisella aikataululla Euroopan energian toimitusvarmuutta koskevan raportin. Komissio julkaisi tiedonannon Euroopan energiavarmuusstrategia. Eurooppaneuvosto totesi lokakuun 2014 kokouksen päätelmissään, että se arvioi energiavarmuuden edistymistä vuoden 2015 aikana. Energianeuvoston kokouksessa käydään keskustelu toukokuussa 2014 annetun energiavarmuusstrategian jatkotoimista puheenjohtajamaan toimittaman kahden kysymyksen pohjalta. Suomi pitää komission energiavarmuusstrategiaa tärkeänä ja hyvänä pohjana keskusteluille energian toimitusvarmuudesta. Suomi katsoo, että toimitusvarmuutta voidaan parantaa myös EU:n laajuisilla toimilla, vaikka kukin jäsenvaltio vastaa ensisijaisesti itse energian toimitusvarmuudestaan. Puheenjohtajan kysymykset: 1. Mitä toimenpiteitä tulisi parantaa merkittävästi EU:n tasolla toimitusvarmuuden vahvistamiseksi? Miten EU:n tulisi edetä maaliskuun Eurooppaneuvoston päätelmien täytäntöönpanossa, jotta edistyminen jatkuu ja saadaan aikaan käytännön tuloksia? Suomi korostaa EU:n energian sisämarkkinoiden kehittämisen keskeistä asemaa EU:n energiapolitiikassa. Myös EU:n energiaturvallisuutta parannetaan parhaiten toimivien energian sisämarkkinoiden luomisen kautta, erityisesti tukkumarkkinat ja riittävä rajat ylittävä infrastruktuuri ovat tässä avainasemassa. Onkin ensiarvoisen tärkeää panna toimeen kaikissa jäsenmaissa EU:n energian sisämarkkinoita koskeva lainsäädäntö ja poistaa esteet maiden välisten energiaverkkojen pullonkaulojen vähentämiselle.

4 Pääasiallinen sisältö 4(12) Keskeistä on, että EU:n energiavarmuutta parannetaan mahdollisimman markkinaehtoisin toimin. Silloinkin kun turvaudutaan tukiin tai erityissääntelyyn, tulee lähtökohtana olla markkinoita vääristävien vaikutusten minimointi. Esimerkiksi sähköntuotannon varmistamiseksi suunniteltujen kapasiteettimekanismien vaarana on rajat ylittävän kaupan häiriintyminen. Tästä syystä olisi tärkeää, että kapasiteetin tukemiselle saataisiin yhteiset puitteet EU tasolla. Suomi haluaa korostaa energiavarmuuskeskustelussa kestävän biomassan käyttöä ja kehittyneiden biopolttoaineiden vaikutuksia energiaturvallisuuden parantamiseen kotoperäisinä energianlähteinä ja turpeen merkitystä alueellisesti hyödynnettävänä kotimaisena polttoaineena. Tuleekin varmistaa, että EU:n lainsäädäntö tukee näiltä osin energiavarmuuden parantamista ja EU:n ilmasto ja energiatavoitteiden saavuttamista. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotanto pitää hyödyntää siellä, missä lämmölle on markkinaehtoista kysyntää. 2. Mikä on paras tapa varmistaa tasapaino ja synergia niiden eri välineiden välillä, joilla pyritään takaamaan energiatoimitusten varmuus EU:ssa? Suomi pitää jäsenmaiden välistä tiivistä alueellista yhteistyötä hyödyllisenä tapana lisätä eri toimien yhteensopivuutta. Suomi on jo mukana useissa esimerkkeinä toimivissa energiaalan yhteistyöhankkeissa, kuten Pohjoismaisissa sähkömarkkinoissa, BEMIP:ssä sekä Suomen ja Baltian maiden yhteisissä kaasun toimitusvarmuutta koskevissa riskiarvioissa ja hätätilasuunnitelmissa. Erityisen tärkeää yhteistyö on sisämarkkinakysymyksissä (markkinasäännöt, rajat ylittävä infra). Yhteistyötä tulisikin erityisesti laajentaa niille maantieteellisille alueille, joilla sitä ei vielä tehdä. Liikenteellä on keskeinen rooli eipäästökauppasektorin päästöjen alentamisessa. Samoin liikenteen käyttämistä polttoaineista merkittävä osuus tuodaan EU:n ulkopuolelta. Kehittyneillä biopolttoaineilla ja liikenteen sähköistämisellä voidaan merkittävästi alentaa sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä että parantaa toimitusvarmuutta EU:ssa. Tästä syystä Suomi pitää tärkeänä, että kehittyneiden biopolttoaineiden markkinoita edistetään EUtasolla myös jatkossa. Energiaturvallisuus on korostunut Ukrainan tilanteen myötä. Maaliskuun 2014 Eurooppaneuvostossa päämiehet pyysivät komissiota valmistelemaan pikaisella aikataululla Euroopan energiaturvallisuutta koskevan raportin ja esittämään toimenpiteitä sen parantamiseksi. Vaikka Ukrainan tilanne uhkaa lähinnä kaasun toimituksia, pyydettiin tarkasteluun mukaan myös laajemmin energiaturvallisuutta eri aikaväleillä. Komissio julkaisi tiedonannon Energiavarmuusstrategia. Komission strategia sisältää runsaasti toimenpideehdotuksia, joilla kuitenkin pääasiassa vahvistetaan jo olemassa olevaa lainsäädäntöä ja politiikkatoimia. Komissio katsoi tiedonannossa, että EU tarvitsee selkeän energiavarmuusstrategian parantaakseen lyhyellä tähtäimellä toimitushäiriöiden sietokykyä sekä vähentääkseen pitkällä tähtäimellä riippuvuutta tietyistä polttoaineista, energian toimittajista sekä toimitusreiteistä. Strategia esitetään kahdeksaan pilariin nojautuen. Strategian perusteella toteutettiin energiaturvallisuusstressitestit. Komissio aloitti energiaturvallisuusstressitestit heinäkuussa Jäsenmaiden tuli kansallisesti tarkastella maansa energiaturvallisuutta tilanteissa, joissa kaasun saanti

5 5(12) Venäjältä ja/tai Ukrainan kautta katkeaisi kuukaudeksi tai kuudeksi kuukaudeksi. Suomen tuli laatia raportti stressitestinsä perusteella yhdessä Baltian maiden kanssa. Yhteisessä raportissa tarkasteltiin myös kaasutoimitusten keskeytymisen vaikutuksia sähkömarkkinaan. Yhteinen stressitestiraportti annettiin komissiolle elokuun lopussa Komissio laati stressitesteistä koontiraportin lokakuun Eurooppaneuvostoa varten. Stressitesteissä ei Suomelle paljastunut yllätyksiä omasta energiaturvallisuudestamme. Maaliskuun 2015 Eurooppaneuvoston päätelmissä korostettiin energiaunionin kaikkien ulottuvuuksien tärkeyttä. Päätelmissä tuotiin esille tarvetta vahvistaa sähkön ja kaasun toimitusvarmuutta koskevaa lainsäädäntökehystä; sen varmistamista, että kaikki sopimukset, jotka liittyvät kaasun ostamiseen ulkoisilta toimittajilta, ovat täysin EU:n oikeuden ja toimitusvarmuussääntöjen mukaisia; sekä tarvetta arvioida eri vaihtoehtoja vapaaehtoisen kysynnän yhdistämisen mekanismeiksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Energia ja EURATOMjaosto 3.6. EUministerivaliokunta 5.6. Suuri valiokunta 5.6. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 8982/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Tatu Pahkala, TEM,

6 6(12) Liitteet Viite

7 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Sorsa Reetta(TEM) (12) Asia Asiakohta 5) Energianeuvosto 8.6.;energiaunioni, neuvoston päätelmät Kokous Liikenne, televiestintä ja energianeuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi energiaunionia koskevan tiedonannon Energianeuvostossa käytiin uudesta tiedonannosta alustava keskustelu, jonka pohjalta on kevään aikana EUpuheenjohtajamaa Latvian johdolla valmisteltu neuvoston päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä pidettävässä energianeuvostossa. Päämiehet keskustelivat energiaunionista Eurooppaneuvostossa Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät. Suomi pitää päätelmätekstiä tasapainoisena ja päätelmät ovat pääasiallisesti yhteneväisiä Suomen kantojen kanssa. Erityisesti energian sisämarkkinoiden kehittämisen keskeinen asema päätelmissä vastaa Suomen näkemystä EU:n energiapolitiikan fokusoinnista olennaisimpiin yhteisötason toimiin. Suomi on korostanut energiavarmuuskeskustelussa kotoperäisten energialähteiden, kuten biomassan, merkitystä ja kehittyneiden biopolttoaineiden vaikutuksia energiaturvallisuuden parantamiseen ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Myös energialähteiden ja reittien monipuolistaminen on tärkeää, mutta Suomi on painottanut, että energiainfrastruktuuriinvestoinnit tulee pääsääntöisesti saada aikaan markkinalähtöisesti ja mahdollinen EUtuki on oltava kertaluonteista ja jo sovittujen rahoituskehysten puitteissa. Suomi on kiinnittänyt neuvoston päätelmien valmistelussa huomiota heikommassa asemassa olevien kuluttajien tukemiseen, korostaen Suomen toimintatapaa hoitaa energiaköyhyyttä osana yleistä sosiaali ja talouspolitiikkaa, ei sosiaalipolitiikalla energiapolitiikan sisällä. Energiatehokkuuden osalta Suomi on painottanut toimien kustannustehokkuutta, koska Suomessa on jo hyödynnetty energiatehokkuuspotentiaalista suurempi osa kuin useimmissa muissa jäsenvaltiossa.

8 8(12) Suomi pitää hyvänä, että EU pyrkii saavuttamaan ja ylläpitämään johtoasemaansa energiateknologian tutkimuksessa ja kehityksessä. Suomi pitääkin strategisen energiateknologiasuunnitelman kehittämistä perusteltuna. EU:n T&Ktoiminnan tulee erityisesti keskittyä niille tutkimuksen alueille, joissa yhteisötason toiminta tuo lisäarvoa, sekä suuren riskiluokan hankkeisiin ja laajoihin demonstraatiohankkeisiin. Suomen kannalta on erityisen tärkeää, että EU luo edellytyksiä innovatiivisten liikenteen biopolttoaineiden kehittämiselle ja markkinoille. Suomi kannattaa vahvempaa EUtason tiedonvaihtoa ja koordinaatiota asioissa, jotka liittyvät yhteisten eurooppalaisten sähkö ja kaasumarkkinoiden kehittämiseen ja toimintaan. Komission toimivaltaa suhteessa jäsenvaltioiden energialähteiden valintaan tai kysymyksiin, joilla ei ole rajat ylittävää luonnetta, ei tule kuitenkaan lisätä. Hallinnointimalli ei myöskään saa lisätä jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa. Pääasiallinen sisältö Neuvoston päätelmissä on pyritty löytämään tasapaino EU:n energiapolitiikan päätavoitteiden kestävyyden, kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden sekä energiaunionitiedonannossa esitettyjen viiden ulottuvuuden välillä. Päätelmissä energiaunionin ulottuvuuksia, jotka ovat toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen energiapaletti sekä energiaalan tutkimus ja innovaatiot, lähestytään erityisesti kahden teeman kautta: kuluttajat (kotitaloudet ja yritykset) ja investoinnit. Päätelmissä korostetaan myös, että tulevan energiaunionihallintomallin tulee perustua olemassa oleviin raportointivelvollisuuksiin. Hallintomallin tulee vahvistaa kuluttajien asemaa ja luoda läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta investoijille avainindikaattorien systemaattisella seurannalla. Lisäksi energiapolitiikan koordinaatiota pyritään lisäämään korostaen erityisesti alueellisen yhteistyön merkitystä. Kuluttajalähtöinen energiaunionin toimeenpano Energian sisämarkkinoilla pyritään varmistamaan kilpailukykyinen energian hinta kuluttajaasiakkaille sekä erityisesti kansainvälisessä kilpailussa olevalle energiaintensiiviselle teollisuudelle. Tärkeätä ovat toimivat tukku ja vähittäismarkkinat, joiden edellytys on jo päätetyn lainsäädännön toimeenpano sekä kuluttajien roolin ja tietoisuuden lisääminen. Tunnistetaan tarve tasapainoiseen sosiaali energia ja kuluttajapolitiikan yhdistelmään, siten kun jokainen yksittäinen jäsenmaa määrittelee, kun kamppaillaan energiaköyhyyttä vastaan ja kun avustetaan huonoimmassa asemassa olevia kuluttajia. Energian sisämarkkinat ja energiasaarekkeiden purkaminen, ml. 10 % sähkön siirtoyhteystavoite, ovat oleellisessa asemassa myös energiavarmuutta vahvistettaessa. Energialähteitä ja reittejä monipuolistettaessa tulee ottaa huomioon eri vaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt. Energiatehokkuus ja kotoperäiset energialähteet ovat myös oleellisia energiavarmuuden kehittämisessä. Energiatehokkuuden osalta painotetaan erityisesti nykyisen lainsäädännön toimeenpanoa ja uudelleentarkasteluja, esim. energiamerkinnät ja ekosuunnittelu.

9 9(12) Painotetaan energiaalan tutkimus ja innovaatiostrategian kehittämistä, joka edesauttaa mm. kehittyneiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa lämmitys ja jäähdytyssekä liikennesektoreilla. Energiasektorin investointien edistäminen Päätelmissä vahvistetaan tarve ylläpitää ja kehittää ennakoitavaa ja markkinalähtöistä investointiympäristöä, joka perustuu vakaaseen ja läpinäkyvään eurooppalaiseen lainsäädäntökehykseen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan koherenttiin ja kustannustehokkaaseen energia ja ilmastopolitiikkaan. Ennustettavan pitkän ajan investointivarmuuden luomisessa painotetaan toimivien hiilidioksidimarkkinoiden tarpeellisuutta. Myös mahdollisuudet tehostaa alueellista yhteistyötä, ja sen hyödyt tunnistetaan. Päätelmissä vahvistetaan merkittävien investointien tarve energiainfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen sekä innovatiiviseen, turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen energiantuotantoon. Esimerkiksi sisämarkkinalainsäädännön toimeenpanon viimeistely ja rahoituksen saatavuus ovat tärkeitä edellytyksiä näille investoinneille. Lisäksi tasaisen pelikentän takaaminen markkinaosapuolten välille nähdään tärkeänä. Päätelmissä korostetaan EU:n energiariippuvuuden vähentämistä ja energiaturvallisuuden lisäämistä niin sähkön kuin kaasun osalta. Esimerkiksi keskeisten infrastruktuuriprojektien toteuttaminen Suomen ja Baltian maiden energiaturvallisuuden parantamiseksi, nähdään tärkeänä. Päätelmissä korostetaan vähintään 10 % sähkönsiirtoyhteystavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päätelmissä vahvistetaan tarve saattaa Baltian sähköverkko osaksi mannereurooppalaista sähköverkkoa. Energiamarkkinoiden kehittäminen nähdään tärkeänä osana avoimia ja kilpailtuja markkinoita. Päätelmissä peräänkuulutetaan taloudellista ja poliittista tukea yksityisten investointien kannustamiseksi, jotta energiatehokkuutta voitaisiin parantaa ja energiansäästöä lisätä eri sektoreilla. Samaan aikaan kuin säilytetään Euroopan johtava rooli uusiutuvan energian teknologioissa ja innovaatioissa, korostetaan uusiutuvan energian sektorin vakaan säädöskehyksen tärkeyttä, jotta pitkän ajan investointiolosuhteita ja markkinoiden integroitumista voitaisiin helpottaa. Jatkotoimenpiteet Jatkotoimenpiteinä päätelmissä 1. tuetaan energiaunionin viittä ulottuvuutta ja niihin liittyvien Eurooppaneuvoston linjausten toimeenpanoa, johon liittyen 2. neuvoston tulee raportoida Eurooppaneuvostolle. 3. komission tulee mahdollisimman nopeasti esittää energiaunionin hallintomalliehdotus, ml. alueellisen yhteistyön ohjeistukset.

10 4. komission tulee myös jatkaa energian hintoihin ja kustannuksiin liittyvää seurantaa läpinäkyvyyden edistämiseksi ja 5. arvioida nykyisten EU:n rahoitus ja energiainvestointivälineiden kattavuutta. Junckerin komissio tulee toimikautensa aikana antamaan useita energiaunionitiedonannossa listattuja tiedonantoja ja lainsäädäntöehdotuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Energia ja EURATOMjaosto 3.6. EUministerivaliokunta (12) Eduskuntakäsittely SuV 5.6. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Päätelmillä ei suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 9073/2015 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Ylitarkastaja Ville Niemi, Työ ja elinkeinoministeriö, puh Asiantuntija Reetta Sorsa, Työ ja elinkeinoministeriö, puh

11 Liitteet 11(12) Viite

12 12(12) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energian toimitusvarmuus, energiatehokkuus, liikenne, televiestintä ja energianeuvosto, sähkön sisämarkkinat, uusiutuvat energianlähteet, kaasun sisämarkkinat LVM, TEM, UM ALR, EUE, MMM, OKM, PLM, SM, TRAFI, VM, VNK, YM