SISÄLTÖ Seurantamenetelmä ja mittarit Seurannan mittaristo ja tulokset 2015 Muut mittarit Yhteenveto

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI KESÄYLLÄPIDON LAADUN- SEURANTA 2015

2

3 SISÄLTÖ 1. Seurantamenetelmä ja mittarit Työn tausta ja seurantamenetelmä 1 2. Seurannan mittaristo ja tulokset Päällysteiden ylläpito Pää- ja kokoojakatujen päällysteet Tonttikatujen päällysteet Katupäällysteiden kokonaiskunto Ajoratamerkintöjen ylläpito Ajoratamerkintöjen tavoitekunto Pienmerkintöjen kunto Linjamerkintöjen kunto Ajoratamerkintöjen kunto Viheralueiden hoito Viheralueiden hoidon tavoitetasot Rakennetut viheralueet Avoimet viheralueet Viheralueiden hoidon laatutaso Leikkialueiden ylläpito Leikkialueiden ylläpidon tavoitetasot Turvallisuustaso Kuntotaso Leikkialueiden ylläpidon laatutaso Siltojen kunto Muut mittarit Kesän 2015 sääolosuhteet Tyytyväisyyskyselyt Asiakaspalautteet Yhteenveto Yhteenveto seurantakauden 2015 tuloksista 24

4 1. SEURANTAMENETELMÄ JA MITTARIT 1.1 Työn tausta ja seurantamenetelmä Tampereen kaupunki seuraa kesäylläpidon toteutunutta laatua monin eri tavoin, kuten asukastyytyväisyyskyselyin, tilaajien ja urakoitsijoiden yhteisin laatukierroksin ja maastokatselmuksin. Kesäylläpidon seurantatyön tarkoituksena on koota nämä seurantatulokset järjestelmällisesti yhteen niin, että eri vuosien tuloksia ja kaupunki-infran kunnon kehittymistä voi helposti seurata. Keskeisimpänä asiana seurantatyössä on mitata suoritettujen ylläpitotoimenpiteiden kohdistuvuutta ja vaikutusta infraomaisuuden kunnon säilymisen kannalta (ylläpitotoimenpiteiden suorituskyky). Kesäylläpito on tehtäväkokonaisuuksiltaan hyvin laaja. Kesäylläpidon seurannassa on keskitytty niihin toimenpidekokonaisuuksiin joiden merkitys on suuri. Toimenpide voi olla merkittävä esimerkiksi kustannuksiltaan, turvallisuusvaikutuksiltaan tai vaikutukseltaan kaupunkikuvaan ja ympäristön viihtyisyyteen. Kesäylläpitokaudella 2015 seurannassa on käytössä viisi eri päämittaristoa. Seurattavat ylläpitokokonaisuudet: - Päällysteiden ylläpito o Pää- ja kokoojakadut o Tonttikadut - Ajoratamerkintöjen ylläpito o Pienmerkinnät o Linjamerkinnät - Leikkialueiden ylläpito o Turvallisuus o Kunto - Viheralueiden ylläpito o Rakennetut viheralueet o Avoimet viheralueet - Rakenteiden ylläpito o Sillat Katujen ja kevyen liikenteen väylien päällysteiden ylläpidon kustannusvaikutus on suuri. Tampereen kaupunki käyttää liikenneväylien päällystämiseen vuosittain 3 4 milj.. Kustannuksista hieman alle puolet kohdistuu vanhojen, kuluneiden tai vaurioituneiden päällysteiden uusimiseen. Liikenneväylien päällysteiden kunnolla on myös suuri vaikutus liikenneväylän käyttökokemukseen sekä kaupunkikuvaan. Liikennealueiden päällysteiden kunnon kehittymistä seurataan kahdella eri alamittaristolla. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoon vaikuttaa eritoten liikenteen aiheuttama kuluminen. Urautuminen voi johtua myös suuresta raskaan liikenteen määrästä ja heikoista katurakenteista. Yleensä päällyste kuitenkin urautuu liikenteen vaikutuksesta. 1

5 Tonttikatujen liikennemäärät ovat huomattavasti pää- ja kokoojakatuja vähäisemmät, eivätkä tonttikatujen päällysteet juuri kulu liikenteen vaikutuksesta. Päällystystoimenpiteen ensisijaisena käynnistävänä tekijänä tonttikaduilla on yleensä koko katurakenteen kunnon heikkeneminen. Valtaosa tonttikatujen päällysteistä uusitaankin katusaneeraushankkeiden yhteydessä. Seurantakauden 2015 aika Tampereen kaupunki teetti katuverkollaan päällysteiden kuntoarviointeja. Menetelmänä käytettiin vastaavaa menetelmää, millä tonttikatujen päällysteiden kunto on määritetty aikaisemmin. Kuntoarvioinnin yhteydessä kunkin kadun päällysteen kunto arvioidaan sen kuluneisuuden ja epätasaisuuden mukaan. Tämän raportin pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntotulokset on laskettu tästä aineistosta. Laskentamenetelmä oli sama, kuin vuosina 2013 ja 2014 tonttikatujen päällysteiden kuntoindeksi laskennassa. Näin ollen pää- ja kokoojakatujen sekä tonttikatujen kuntotuloksia voidaan verrata toisiinsa. Sen sijaa pää- ja kokoojakatujen kuntotuloksia ei suoraan voi verrata aikaisempien vuosien tuloksiin. Seurantakausista 2013 ja 2014 poiketen, kevyen liikenteen väylille ei määritetty niiden päällysteiden kuntoa kuvaavaa tunnuslukua. Päällysteiden ylläpidon ohella myös viheralueiden hoito on kustannuksiltaan suuri toimenpidekokonaisuus. Viheralueiden hoidolla on myös suuri merkitys kaupunkilaisten viihtyvyyteen sekä kaupunkikuvaan. Tampereen kaupunki on seurannut viheralueiden ylläpidon laatutasoa jo usean vuoden ajan kesäkauden aikana järjestettävin laatukatselmuksin. Viheralueiden ylläpidon laatutasoa katselmoivat tilaajien ja urakoitsijoiden henkilöt sekä ulkopuoliset laatukonsultit. Tuloksissa rakennetut viheralueet (puistot) on eroteltu avoimista viheralueista (maisemapellot ja niityt). Ajoratamerkintöjen ylläpito ei ole kustannusvaikutuksiltaan kovin merkittävä osa-alue koko kaupungin yleisten alueiden ylläpidon kokonaisuudessa. Tampereen kaupunki käyttää vuositasolla ajoratamerkintöjen ylläpitoon keskimäärin noin Etenkin pienmerkintöjen kunnolla on kuitenkin suuri merkitys kaupunkialueiden liikenneturvallisuuteen. Lisäksi hyväkuntoiset ajoratamerkinnät jäsentävät ja selkeyttävät katutilaa. Ajoratamerkintöjen ylläpito on yksi kustannustehokkaimmista keinoista ylläpitää liikenneturvallisuutta. Ajoratamerkintöjen kunto määritettiin edellisen seurantakauden tapaan kuntomittauksin. Kunto mitattiin koko kaupungin katuverkkoa edustavalta otanta-alueelta. Ajoratamerkintöjen kunto mitattiin sekä keväällä ennen ylläpitotoimenpiteitä että syksyllä toimenpiteiden jälkeen. Näin mitattuna tulosten perusteella voidaan määrittää kesän aikana tehtyjen ylläpitotoimenpiteiden vaikuttavuus ajoratamerkintöjen kokonaiskunnon kannalta (toimenpiteiden suorituskyky). Toimivilla ja turvallisilla leikkipaikkapalveluilla on puolestaan suuri merkitys nuoremman kaupunkilaispolven viihtyvyyteen. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön periaatteiden mukaisesti tarjottavan palvelun on oltava turvallinen. Tampereen kaupunki seuraa ylläpitämiensä leikkipaikkojen turvallisuus- ja kuntotilannetta vuosittain tehtävien leikkipaikkojen riskienarvioinnin avulla. Riskien arvioinnin tuloksia käytetään kesäylläpidon seurantatyössä mittaroimaan leikkialueiden kunnon kehittymistä. Siltojen kunto on ollut yksi seurannan osa-alue vuodesta Siltojen kuntoindeksi laskenta perustuu siltarekisterin sisältämiin kuntotietoihin. 2

6 2. SEURANNAN MITTARISTO JA TULOKSET Päällysteiden ylläpito Taulukko 1: Päällysteiden ylläpidon kustannukset Päällystystyöt Päällysteiden ylläpidon tehtävänä on pitää kaupungin liikennealueet liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Liikennealueiden päällystystöiden osuus koko Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon vuosikustannuksista vaihtelee vuosittain % välillä riippuen lähinnä peruskorjaus- ja investointihankkeiden määrän vuosivaihtelusta. Vuonna 2015 Tampereen kaupunki käytti katujen uudelleen päällystämiseen noin Tämän lisäksi Tampereen kaupunki teettää päällysteiden paikkaustöitä osana ylläpidon alueurakoita sekä jonkin verran pää- ja kokoojakatujen urapaikkauksia. Päällysteiden paikkaustöiden vuosikustannukset ovat olleet vuodessa. Taulukossa 1 on esitetty Tampereen kaupungin katupäällysteiden ylläpidon kustannukset vuosilta Päällystystöiden kustannukset on muutettu Tilastokeskuksen julkaisemien päällysteiden sekä maarakennuskustannusindeksien avulla elokuun 2015 kustannustasoon. Päällystystyöt Kohteiden ajoratamerkinnät Yhteensä Päällysteiden ylläpitoon käytettiin vuonna 2015 noin 25 % edellisvuotta enemmän varoja. Kesäkaudella 2015 painottuivat aikaisempia vuosia enemmän kokooja- ja tonttikaduille (noin 68 % päällystetystä pinta-alasta). Taulukossa 2 on esitetty päällystyskohteiden osuudet katuluokittain vuosina , sekä pää- ja kokoojakatujen päällysteiden laskennallinen kiertonopeus. Pääkatujen päällysteiden kiertonopeus vuosien päällystyskohteiden perusteella laskettuna on keskimäärin noin 22 vuotta ja kokoojakatujen 29 vuotta. Päällystyskohteiden painottuminen aikaisempaa enemmän alemmalle katuverkolle näkyy myös päällysteiden keskimääräisissä kiertonopeuksissa. Pääkatujen päällysteiden keskimääräinen kiertonopeus kasvoi vuoden 2014 laskennasta noin kolme vuotta ja vastaavasti kokoojakatujen kiertonopeus laski kahdella vuodella. Päällysteiden kiertonopeutta laskiessa ei otettu huomioon varsinaisten päällystystoimenpiteiden välissä tehtäviä urapaikkaustoimenpiteitä. Taulukko 2: Päällysteiden ylläpidon kohdistuvuus katuluokittain sekä päällysteiden kiertonopeus. Katuluokka Päällysteiden kiertonopeus Pääkadut 60 % 45 % 47 % 32 % 22 Kokoajakadut 32 % 29 % 26 % 35 % 29 Tonttikadut 8 % 26 % 27 % 33 % - 3

7 2.1.1 Pää- ja kokoojakatujen päällysteet Seurantakausilla 2013 ja 2014 pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksin laskennan pohjana on käytetty kesän 2013 päällystystöiden jälkeen toteutettuja päällysteiden urasyvyysmittausten tuloksia (PTM-mittaus, maksimiura). Kesällä 2015 Tampereen kaupunki teetti katuverkolleen päällysteiden kuntomittauksia. Mittausmenetelmänä käytettiin samaa menetelmää, jota on aikaisempina vuosina käytetty tonttikatujen päällysteiden kunnon määrittämisessä. Edellisistä seurantakausista poiketen pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksin laskennassa käytettiin em. kuntomittaustuloksia. Kuntomittaukset perustuvat päällysteen visuaaliseen kunnon arviointiin. Päällysteestä arvioidaan sekä kuluneisuus että epätasaisuus. Arvio tehdään Tampereen kaupungin käytämän Irisomaisuudenhallintarekisterin mukaisille katuosuuksille. Pää- ja kokoojakatujen kuntoindeksiä laskettaessa kullekin katuosalle annettua kunto- ja kuluneisuusarviota painotetaan katuosan päällysteen pinta-alalla. Lisäksi katujen kuluneisuutta painotetaan pää- ja kokoojakatujen kohdalla 70 % ja epätasaisuutta 30 %. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksi on suoraan verrattavissa tonttikatujen kuntoindeksiin. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 4,0. Kuva 1: Päällysteiden kunto. Pää- ja kokoojakadut. 4

8 2.1.2 Tonttikatujen päällysteet Tonttikatujen päällysteiden kuntoindeksi määritettiin vastaavalla menetelmällä kuin pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kunto. Tonttikatujen päällysteiden kuntoa arvioidaan noin kolmen vuoden kierrolla. Näin ollen osa laskennassa käytetyistä tiedoista on ollut vähintään kolme vuotta vanhaa tietoa. Taulukko 3: Tonttikatujen päällysteiden kuntoinventointien tulokset vuosilta Vuosi Epätasaisuus Kuluneisuus Päällysteen kuntoindeksi ,0 4,2 4, ,8 4,0 3, ,7 3,9 3, ,8 3,8 3,8 Tonttikatujen päällysteiden kuntoluokkaa laskiessa kadun epätasaisuutta painotetaan 70 % ja päällysteen kuluneisuutta 30 %. Tonttikatujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 3,8. Kuva 2: Päällysteiden kunto. Tonttikadut. 5

9 2.1.3 Katupäällysteiden kokonaiskunto Katupäällysteiden kokonaiskuntoindeksi määritetään pää- ja kokoojakatujen sekä tonttikatujen kunnon perusteella. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoa painotetaan 70 %. Tonttikatujen päällysteiden kuntoa puolestaan painotetaan 30 %. Katupäällysteiden kokonaisarvosana ei pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksin laskennan muuttamisen vuoksi ole suoraan vertailukelpoinen edellisten vuosien tulosten kanssa. Kaupungin katupäällysteiden kunto on hyvä. Katujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 3,9. Kuva 3: Katujen päällysteiden kunto. 2.2 Ajoratamerkintöjen ylläpito Ajoratamerkintöjen kunnolla on suuri merkitys liikenneturvallisuuteen. Pienmerkintöjen, etenkin suojatiemerkintöjen kunto korostuu vilkkaan kaupunkiympäristön liikenneturvallisuuden parantajana. Linjamerkintöjen (reuna- ja keskiviivat) merkitys liikenneturvallisuuteen on pienmerkintöjä vähäisempi. Hyväkuntoiset linjamerkinnät ovat kuitenkin tarpeen erityisesti vilkkailla pääväylillä, joilla myös nopeusrajoitukset ovat ydinkeskustan alueita suuremmat. Liikenneturvallisuuden lisäksi hyväkuntoiset ajoratamerkinnät parantavat kaupungin ilmettä. Ajoratamerkintöjen kunto määritettiin noin 40 km otanta-alueelta keväällä ennen merkintöjen ylläpitotöitä sekä syksyllä ylläpitotöiden jälkeen. Kun merkintöjen kunto määritetään ennen ja jälkeen ylläpitotoimenpiteiden, voidaan merkintöjen ylläpidolle määrittää suorituskyky. Otantaalueelta määritettiin noin 2000 pienmerkinnän kunto. Linjamerkintöjen kunto määritettiin noin 135 linja-km matkalta (jatkuva kuntoarvostelu). Otanta-alue koostui pääasiassa kaupungin ydinkeskustan kaduista sekä muun kaupunkialueen keskeisimmistä pää- ja kokoojaväylistä. Merkintöjen kunto määritettiin Liikenneviraston tiemerkintöjen kuntoluokitusohjeen mukaisin menetelmin Ajoratamerkintöjen tavoitekunto Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon tilaaja on asettanut aikaisempien kuntomittaustietojen perusteella ajoratamerkintöjen kevät- ja syyskunnolle tavoitetilat. Ajoratamerkintöjen kunnolle määritetyt tavoitekuntotilat on esitetty taulukossa 4. 6

10 Taulukko 4: Ajoratamerkintöjen kuntotavoitteet, kevät- ja syyskunto. Merkintälaji Tavoitekunto Kevät Syksy Pienmerkinnät Linjamerkinnät Ajoratamerkinnät Ajoratamerkintöjen kokonaiskuntoa määritettäessä pienmerkintöjen kuntoa painotetaan 70 % ja linjamerkintöjen kuntoa 30 % Pienmerkintöjen kunto Pienmerkintöjen kevät- ja syyskuntoindeksit on esitetty taulukossa 5. Taulukossa on esitetty vertailun vuoksi myös vastaavat tulokset seurantakaudelta Pienmerkintöjen kuntotilaa määritettäessä eri pienmerkintätyyppien kuntoa painotetaan seuraavasti: Suojatiet 60 % Ajoratanuolet 25 % Muut pienmerkinnät 15 % Taulukko 5: Pienmerkintöjen kevät- ja syyskunnot, Pienmerkintä kpl Kuntotila 2015 Kuntotila 2014 Kevät Syksy Kevät Syksy Suojatiet Ajoratanuolet Muut pienmerkinnät Pienmerkinnät Pienmerkintöjen kunnolle asetettu syksyn kuntotavoite ylittyi 0.6 yksikköä. Kevään tavoitteesta jäätiin hieman (0.5 yksikköä). Vaikka kevään tavoitetasosta jäätiin, parani merkintöjen kevätkunto seurantakaudesta 2014 aavistuksen. Kesän aikana tehdyt ylläpitotoimenpiteet nostivat pienmerkintöjen syyskunnon yli tavoitteen. Pienmerkintöjen kunto ylitti syystavoitteen 0.6 yksiköllä. Pienmerkintöjen ylläpitotoimenpiteiden suorituskyky (kuntomuutos) oli 1.9 yksikköä. Pienmerkintöjen kuntotila nousi lähes kaikilla mittaritasoilla yli edellisen seurantakauden. Kuva 4: Pienmerkintöjen kunto, tavoitekunto ja ylläpidon suorituskyky

11 2.2.3 Linjamerkintöjen kunto Linjamerkintöjen kevät- ja syyskunto on esitetty taulukossa 6. Linjamerkintöjen kuntotilaa määritettäessä linjamerkintätyyppien kuntoa painotetaan seuraavasti: Keskiviivastot (keski- ja sulkuviivat) 70 % Reunaviivat 30 % Taulukko 6: Linjamerkintöjen kevät- ja syyskunnot Linjamerkintä Pituus Kuntotila 2015 Kuntotila 2014 Kevät Syksy Kevät Syksy Keskiviivastot 64 km Reunaviivat 71 km Linjamerkinnät 135 km ,1 4.2 Linjamerkintöjen kevätkunnolle asetettu tavoite ylittyi 0.4 yksikköä. Myös syksyn kuntotavoite ylittyi (0.7 yksiköllä), mutta kaikilla mittareilla jäätiin edellisen seurantakauden tuloksista. Kesän 2015 aikana tehtyjen linjamerkintöjen ylläpidon kuntotilan muutos on edellisten perusteella 1.2 yksikköä. Kuva 5: Linjamerkintöjen kunto, tavoitekunto ja kuntomuutos Ajoratamerkintöjen kunto Ajoratamerkintöjen kokonaiskuntoindeksi määritetään pienmerkintöjen sekä linjamerkintöjen kuntoindeksien painotettuna keskiarvona. Pienmerkintöjen kuntoa painotetaan 70 % ja linjamerkintöjen kuntoa 30 %. Taulukossa 7 on esitetty ajoratamerkintöjen kuntotila keväällä ja syksyllä vuosina 2014 ja Taulukko 7: Ajoratamerkintöjen kunto, kevät ja syksy Merkintätyyppi Kuntotila 2015 Kuntotila 2014 Kevät Syksy Kevät Syksy Pienmerkinnät Linjamerkinnät Ajoratamerkinnät Tampereen kaupunki panosti ajoratamerkintöjen ylläpitoon määrärahoja noin 25 % kesäkautta 2014 enemmän. Kesäkaudella ajoratamerkintöjä kunnostamiseen käytettiin noin Oikein kohdennettu ja kasvatettu ylläpidon määrä näkyi ajoratamerkintöjen kuntomuutoksen reiluna kasvuna. Kesällä 2015 ajoratamerkintöjen kuntomuutokseksi muodostui 1.7 yksikköä. Edellisellä seurantakaudella kuntomuutos oli 1.3 yksikköä. Ajoratamerkintöjen kevään kuntotaso jäi tavoitteesta hieman (0,2 yksikköä). Syksyn kuntotavoite sen sijaan täyttyi reilusti (ylitys 0,6 yksikköä). 8

12 Kuva 6: Ajoratamerkintöjen kunto, tavoitekunto sekä kuntomuutos Viheralueiden hoito Viheralueiden hoidon laatutaso määritetään vuosittain laadituilta otanta-alueilta. Tehtyjen laatukatselmusten perusteella rakennetuille viheralueille ja avoimille viheralueille lasketaan hoidon laatutasoa kuvaava tunnusluku erikseen. Näiden tunnuslukujen perusteella määritetään viheralueiden hoidon laatutasoa kuvaava tunnusluku. Viheralueiden laatutasoa määritettäessä rakennettujen viheralueiden hoidon laatutasoa painotetaan 85 % ja avoimien viheralueiden laatutasoa 15 % Viheralueiden hoidon tavoitetasot Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon tilaaja määritteli viheralueiden vuoden 2012 laatukatselmusaineiston perusteella viheralueiden hoidolle tavoitetason. Tavoitetasot on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8: Viheralueiden hoidon tavoitetasot. Luokka Rakennetut viheralueet (A) Avoimet viheralueet (B) Viheralueiden hoidon laatutaso Tavoitetaso Rakennetut viheralueet Kesällä 2015 rakennettujen viheralueiden (hoitoluokka A, puistot) hoidon laatutasoa arvioitiin yhteensä 36 puiston osalta. Rakennettujen viheralueiden laadun arvioinnin yhteydessä arvioidaan erikseen seuraavat puistojen osa-alueet asteikolla 1-5 (erittäin huono erittäin hyvä): Nurmikot Pensaat ja köynnökset Puut Perennat ja ryhmäkasvit Käytävät, kentät ja pinnat Leikkivälineet Kalusteet, rakenteet ja varusteet Puhtaanapito 9

13 Taulukossa 9 on esitetty rakennettujen viheralueiden hoidon laatutason arvioinnin osa-alueet painoarvokertoimineen sekä laadunarvioinnin tulokset vuosilta 2014 ja Taulukko 9: Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso vuosina 2014 ja Arvioitavat osa-alueet Painoarvo 2015 arviointien tulokset Osa-alueen laatutaso Nurmikot 20 % 3.0 Hoidon laatutaso Pensaat ja köynnökset 10 % Puut 10 % Perennat ja ryhmäkasvit 5 % Käytävät, kentät ja pinnat 15 % Leikkivälineet 20 % Kalusteet, rakenteet ja varusteet 10 % Puhtaanapito 10 % arviointien tulokset Osa-alueen Hoidon laatutaso laatutaso 3.1 Aiemmalla kaudella (2014) laatutaso oli onnistuttu saamaan hienoiseen nousuun ja hoidon kokonaislaatutasoksi 3.3, mutta viimeisimmän seurantakauden aikana rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso laski kaikissa muissa, paitsi puhtaanapidon osa-alueella. 3.3 Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso ei saavuttanut annettua tavoitetasoa. Tavoitteesta jäätiin 0.8 yksikköä. Kuva 7: Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso, vuodet

14 Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostuu 3.0 Kuva 8: Rakennettujen viheralueiden hoidon laatu- ja tavoitetaso Avoimet viheralueet Tampereen kaupunki on teettänyt avoimien viheralueiden (hoitoluokka B, maisemaniityt ja - pellot) laatukatselmuksia vuodesta 2012 saakka. Kesäkauden 2015 aikana arvioitiin yhteensä 24 kohdetta. Hoidon laatutason on arvioitu asteikolla 1-5 (erittäin huono erittäin hyvä) seuraavien osa-alueiden perusteella: Alueen yleisilme ja hoidon yleinen laatutaso Kasvuston peittävyys ja rikkakasvien torjunta Vieraslajien torjunta Niittotyön laatu ja niittojätteen poistaminen Viimeistelyn laatutaso Puu- ja pensasryhmien kunto Käytävät ja pientareet Kalusteet ja rakenteet Puhtaanapito Lisäksi avoimien viheralueiden laatukatselmusten yhteydessä arvioidaan kunkin alueen peruskunnostuksen tarvetta. Taulukossa 10 on esitetty avoimien viheralueiden hoidon laatutason arvioinnin osa-alueet painoarvokertoimineen sekä laadunarvioinnin tulokset vuosilta 2014 ja Taulukko 10: Avoimien viheralueiden hoidon laatutaso vuosina 2014 ja arviointien tulokset 2014 arviointien tulokset Hoitoluokat Painoarvo Hoitoluokat Avoimet viheralueet Hoitoluokat Maisemapelto (B1) 10 % Käyttöniitty (B2) 40 % Maisemaniitty (B3) 40 % Arvoniitty (B5) 10 % Avoimet viheralueet 3.9 Vuonna 2015 avoimien viheralueiden hoidon laatutaso nousi asetetulle tavoitetasolle. Vuodesta 2013 lähtien noussut maisemapeltojen laatutaso saavutti asteikon ylärajan 5. Nousua viimevuoden tarkastelujaksoon oli 0.7 yksikköä. Myös käyttöniittyjen laatutaso parani (0.3 yksikköä). Maisemaniittyjen ja arvoniittyjen hoidon laatutaso laski edellisestä kaudesta hieman. 11

15 Kuva 9: Avoimien viheralueiden hoidon laatutasot osa-alueittain Avoimien viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostuu 4.0 Kuva 10: Avoimien viheralueiden hoidon laatu- ja tavoitetaso Viheralueiden hoidon laatutaso Viheralueiden hoidon kokonaislaatutaso määritetään rakennettujen viheralueiden sekä avoimien viheralueiden hoidon laatutasojen keskiarvona. Rakennettujen viheralueiden laatutasoa painotetaan 85 % ja avoimien viheralueisen laatutasoa 15 %. Taulukossa 11 on esitetty viheralueiden hoidon laatutaso vuosilta 2014 ja Taulukko 11: Viheralueiden hoidon laatutaso Viheralue Hoidon laatutaso 2015 Hoidon laatutaso 2014 Rakennetut viheralueet (A) Avoimet viheralueet (B) Viheralueiden hoidon laatutaso

16 Viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostuu 3.2 Kuva 11: Viheralueiden hoidon laatu- ja tavoitetaso. 2.4 Leikkialueiden ylläpito Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön lähtökohtana on käyttäjälleen turvallinen tuote tai palvelu. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan vastuu palvelun turvallisuudesta on palvelun tarjoajalla. Lainsäädäntö koskee myös kaupungin järjestämiä leikkipaikkapalveluita. Tampereen kaupunki teettää leikkipaikoillaan vuosittain leikkipaikkojen riskienarvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vaarat sekä määrittää riskin suuruus ja arvioida sen merkitystä. Riskienarvioinnin tulosten pohjalta lasketaan leikkipaikkakohtainen kuntoindeksi ylläpidon ohjelmointia varten. Yksittäiset leikkivälineet kunnostetaan tarvittaessa leikkivälinetarkastusten tulosten perusteella. Leikkipaikkakohtainen kuntoindeksi ohjaa leikkipaikkojen kokonaisvaltaisen kunnostuksen ohjelmointia. Indeksin muuttujat ovat leikkipaikan turvallisuus, kunto, ikä ja toimintojen monipuolisuus. Leikkipaikkojen riskienarvioinnissa seurattavista muuttujista turvallisuus ja kunto riippuvat leikkipaikkojen ylläpidosta. Leikkipaikkojen ylläpidon laatutaso määritetään turvallisuutta ja kuntoa kuvaavien arvosanojen perusteella. Leikkipaikkojen turvallisuutta painotetaan 70 % ja kuntoa 30 %. Tarkastelussa on Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön hallinnoimat alue- ja lähileikkipaikat. Seurantakaudella 2015 arviointeja tehtiin yhteensä 247 kpl Leikkialueiden ylläpidon tavoitetasot Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon tilaaja on määrittänyt aikaisempien vuosien laatukatselmusaineiston perusteella leikkipaikkojen ylläpidolle tavoitetasot. Tavoitetasot on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12: Leikkialueiden ylläpidon tavoitetasot. Osa-alue Ylläpidon tavoitetasot Turvallisuus 4.2 Kunto 3.8 Leikkipaikkojen laatutaso Turvallisuustaso Leikkipaikkojen turvallisuutta kuvaava tunnusluku lasketaan alue- ja lähileikkipaikkojen tulosten keskiarvona. Taulukossa 13 on esitetty leikkipaikkojen turvallisuuden tulokset vuosilta 2014 ja

17 Taulukko 13: Alue- ja lähileikkipaikkojen turvallisuustaso 2014 ja Leikkipaikkatyyppi Tulokset Alueleikkipaikat Lähileikkipaikat Turvallisuustaso Leikkipaikkojen turvallisuustasoksi muodostuu 4.0 Alueleikkipaikkojen osalta turvallisuustaso ylitti tavoitteen (0.1 yksiköllä) seurantakaudella 2015, mutta lähileikkipaikkojen osalta tavoitteesta jäätiin 0.6 yksikköä. Kokonaisuutena turvallisuustaso oli samaa luokkaa kuin edeltävällä tarkastelujaksolla, eli 4.0. Tavoitetaso jäi siis 0.2 yksikköä tavoitetasosta. Kuva 12: Leikkipaikkojen turvallisuustaso 2015 ja tavoitetaso Kuntotaso Leikkipaikkojen kuntoa kuvaava tunnusluku lasketaan alue- ja lähileikkipaikkojen tulosten keskiarvona. Taulukossa 14 on esitetty leikkipaikkojen kunnon tulokset vuosilta 2014 ja Taulukko 14: Alue- ja lähileikkipaikkojen kuntotaso 2014 ja Leikkipaikkatyyppi Tulokset Alueleikkipaikat Lähileikkipaikat Kuntotaso Leikkipaikkojen kuntotason tavoitteet eivät täyttyneet seurantakaudella Alueleikkipaikkojen kunto laski edellisen tarkastusjakson tuloksesta 0.1 yksikköä ja jäi siten tavoitteesta 0.2 yksikköä. Lähileikkipaikkojen tulos pysyi edelliskauden tasolla ja kokonaisuudessakin kuntotason lopputulos oli sama kuin edeltävällä kaudella. 14

18 Leikkipaikkojen kuntotasoksi muodostuu 3.5 Kuva 13: Leikkipaikkojen kunto- ja tavoitetaso Leikkialueiden ylläpidon laatutaso Leikkialueiden ylläpidon laatutaso määritetään turvallisuus- ja kuntotasojen keskiarvona. Ylläpidon laatutasoa määritettäessä turvallisuustasoa painotetaan 70 % ja kuntotasoa 30 %. Taulukossa 15 on esitetty leikkipaikkojen ylläpidon laatutasot vuosilta 2014 ja Taulukko 15: Alue- ja lähileikkipaikkojen ylläpidon laatutaso 2014 ja Leikkipaikkatyyppi Tulokset Alueleikkipaikat Lähileikkipaikat Laatutaso Leikkipaikkojen ylläpidon laatutasoksi muodostuu 3.8 Kuva 14: Leikkipaikkojen ylläpidon laatu- ja tavoitetaso Siltojen kunto Seurantakaudella 2015 oli toista kertaa mukana uusi ylläpidon mittari, siltojen yleiskunto, jonka kokonaislaatutaso perustuu Liikenneviraston yhtenäiseen kuntoluokitukseen. Kuntoluokituksen perustana on siltatarkastajien tekemien kuntotarkastuksien laskettu yleiskunto (LYK) ja/tai siltatarkastajan silloille antama yleiskuntoarvio (YKA), siten että edellisistä kuntoluokista huonompi 15

19 on määräävä. Yleiskuntoarvio ilmaistaan kokonaisluvulla asteikolla 1 5, jossa 1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä. Kaudella 2015 kuntoluokka oli kauteen 2014 verrattuna laskenut kymmenellä sillalla. Suurin osa näistä (7 kpl) oli kaudella 2014 arvioitu parhaimpaan luokkaan. Kyseisten kymmenen sillan kuntoluokkien keskiarvo oli vuoden 2014 jaksolla 4.6 ja jaksolla 2015 se tippui arvoon 3.4. Joukko koostui tyypiltään erilaisista silloista. Taulukossa 16 on listattu kaikki sillat, joiden yleiskuntoarvio kaudelta 2015 on laskenut kauteen 2014 verrattuna. Taulukko 17 taasen esittää ne sillat, joilla muutos on ollut positiivista ja taulukkoon 18 on koottu huonokuntoisimmat sillat, eli joiden kauden 2015 YKA on 2 tai 1. Taulukko 16 Sillat, joiden YKA muutos negatiivinen kausien välillä. Nimi Siltatyyppi YKA 2015 Muutos Hämeensilta Bh 2-2 Keskuspuiston silta Bjl 4-1 Laulunsilta Bjp 4-1 Multiojan silta Bjul 4-1 Naulakadun alikulkukäytävä Bl 4-1 Liikuntapuiston alikulkukäytävä Bvlk 4-1 Arboretumin silta Pkr 3-2 Arboretumin silta 1 Pkr 3-1 Lokintaipaleen silta (W) Pp 4-1 Erkkilän ylikulkusilta (VR) Tlanger 2-1 Taulukko 17 Sillat, joiden YKA muutos positiivinen kausien välillä. Nimi Siltatyyppi YKA 2015 Muutos Viinikansilta (W) Bh 4 1 Hervannan risteyssilta Bjl 4 1 Opettajanraitin ylikulkukäytävä Bjukp 4 1 Valtaraitin ylikulkukäytävä Bjukp, Bjkp 4 1 Turtolan silta Tputki 3 1 Vuohenojan silta Tputki 3 1 Koskuen silta Tputki 3 1 Tesomankadun silta Tputki 3 1 Taulukko 18 Sillat, joilla alhaisimmat YKA-arvot. Nimi Siltatyyppi YKA 2015 Osuusmyllyn silta Tputki 1 Lapintien ylikulkusilta (VR) Bpk 2 Muutos Kokin risteyssilta Bjl 2 Paavon silta (W) Bl 2 Hämeensilta (W) Bh 2-2 Jalkasaaren silta (W) Bh 2 Ratinan silta (W) Bh, Bjl 2 Erkkilän ylikulkusilta (VR) Tlanger

20 Siltatyypeistä (joissa siltoja enemmän kuin yksi), heikoin YKA:n keskiarvo oli teräsbetonisilla holvisilloilla (11 siltaa) 3.18, teräsbetonisilla laattasilloilla (7 siltaa) 3.43 ja teräsputkisilloilla (31 siltaa) Kokonaisuutena Tampereen kaupungin ylläpitovastuulla olevien siltojen kunto on hyvä. Siltojen kuntotasoksi muodostuu 3.7 Kuva 15: Siltojen yleiskunto

21 3. MUUT MITTARIT 3.1 Kesän 2015 sääolosuhteet Vuoden 2015 huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi. Terminen kevät ehti huhtikuun aikana lähes koko maahan ja terminen kasvukausi alkoi eteläisessä Suomessa huhtikuun toisella viikolla ja oli näin ollen 2-3 viikkoa tavanomaista aikaisemmassa. Kuukauden keskimääräinen sademäärä oli maan etelä- ja keskiosissa yli 50 mm. Eniten satoi kuun loppupuoliskolla, jolloin matalapaine pyyhkäisi maamme yli. Sateet jatkuivat toukokuussa ja lisäksi tuona aikana oli tavanomaista kylmempää. Koko kuukauden ajalle ei osunut yhtään hellepäivää. Terminen kesä alkoi maamme etelä- ja keskiosissa toukokuun 20. päivän tienoilla. Kuukauden sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi. Kesäkuu oli sateinen ja esimerkiksi Pirkanmaan alueella harvinaisen viileä. Myös sateita oli runsaasti, mutta paikallinen vaihtelu sademäärissä oli suurta. Myös heinäkuussa keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisten keskiarvojen, vaikkakin kuun alussa saatiin kokea hetkellinen lämpöaalto. Hellepäiviä kuukauteen mahtui kolme kappaletta. Heinäkuu oli tavanomaista sateisempi. Kylmien kuukausien jälkeen elokuu oli puolestaan tavanomaista lämpimämpi. Yhtä lämmin elokuu oli viimeksi vuonna Hellepäiviä rekisteröitiin 15 ja sademäärät jäivät koko maassa tavanomaista niukemmiksi. Lämmin jakso jatkui myös syyskuussa ja sateita saatiin paikoin runsaastikin, vaikkakin alueelliset erot olivat suuria. Kuva 16: Kesäkuukausien keski- ja maksimisadanta, Tottijärven mittausasema (Ilmatieteenlaitos). Termisen kasvukauden pituus on venynyt Tampereella vuosi vuodelta pidemmäksi ja vuonna 2015 kyseinen kausi ei ollut ehtinyt päättyä vielä raportin kirjoittamishetkellä ( ). Vuonna 2015 terminen kasvukausi alkoi huhtikuun lopussa. Joulukuun 9. päivään mennessä termisen kasvukauden pituus oli kasvanut jo 220 vuorokauteen. Määritelmän mukaan terminen kasvukausi alkaa, kun lumi on sulanut ja ilman lämpötila nousee pysyvästi yli 5 lämpöasteen (vuorokauden 18

22 keskilämpötila). Vastaavasti terminen kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi alle 5 lämpöasteen tai saadaan pysyvä lumipeite. Kuva 17: Termisen kasvukauden pituus Tampereella vuosina (ilmatieteenlaitos). 3.2 Tyytyväisyyskyselyt Tampereen kaupunki on tutkinut kesäylläpidon asiakastyytyväisyyttä vuodesta 2007 lähtien syksyisin järjestetyn internetkyselyn avulla. Syksyllä 2015 kysely järjestettiin yhdeksännen kerran. Kyselyn tuloksia on käytetty yleisten alueiden kesäylläpidon laatutason kehittämiseen. Kuluneena syksynä kyselyyn vastasi yhteensä 179 henkeä. Kyselyyn osallistujien määrä jatkoi kasvuaan edellisen vuoden tapaan. Kyselyn tulosten perusteella kaupunkilaisten tyytyväisyys yleisten alueiden ylläpidon laatuun kasvoi hieman. Kyselyn kokonaistulokseksi kesäkaudella 2015 muodostui 3,1 (asteikolla 1-5). Kaupunkilaisten tyytyväisyys kesäylläpidon laatuun nousi lähes kaikilla osa-alueilla hieman edellisestä kesäkaudesta. Vain tyytyväisyys liikenneväylien ja viheralueiden valaistuksen kuntoon ja riittävyyteen laski. Katuympäristön siisteyden arvosana pysyi edellisen vuoden tasolla. Tyytyväisyyskyselyn tarkemmat tulokset vuosilta on esitetty seuraavassa taulukossa. 19

23 Taulukko 19: Kesäylläpidon tyytyväisyyskyselyn tulokset Väylät Muutos 2014->2015 Palautemäärä (kpl) Yleinen hoitotaso Kunto ja tasaisuus Valaistuksen kunto Roska-astioiden siisteys ja tyhjennys Katuympäristön siisteys Keskiarvo Viheralueet Palautemäärä (kpl) Yleinen hoitotaso Siisteys ja viihtyvyys Leikkivälineiden, kunto toimivuus ja turvallisuus Roska-astioiden kunto ja tyhjennys Valaistuksen kunto ja riittävyys Keskiarvo Torit, aukiot ja kävelykadut Palautemäärä (kpl) Siisteys ja viihtyvyys Kalusteiden ja rakenteiden kunto ja siisteys Valaistuksen kunto ja riittävyys Keskiarvo Keskiarvo, kaikki osa-alueet Asiakaspalautteet Tampereen kaupunki otti käyttöön vuonna 2013 ylläpidon palautejärjestelmän. Järjestelmä toimii kaupunkilaisten palautteenjättökanavana katu- ja puistoalueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä akuuteissa vikailmoituksissa. Palautejärjestelmän käyttöliittymänä toimii web-selain. Palautteen paikantaminen tapahtuu osoittamalla kohde kartalta, osoitetietojen tai puiston nimen perusteella. Kaupunkilainen voi yhä edelleen jättää palautteen myös puhelimitse tai sähköpostilla Tampereen kaupungin palvelupisteeseen. Tällöin palvelupisteen henkilökunta kirjaa jätetyn palautteen palautejärjestelmään. Jätetty palaute ohjautuu paikannustietojen perusteella oikealle vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt saavat saapuneista palautteista sähköposti-ilmoituksen. Kun palautteen aiheuttanut puute on käsitelty, myös palaute merkitään käsitellyksi. Halutessaan palautteen jättäjä saa tästä sähköpostiinsa ilmoituksen. Käsitelty palaute arkistoidaan järjestelmään, jolloin esimerkiksi palautteiden tilastointi on mahdollista. 20

24 Palautteen jättäminen Puhelimitse tai sähköpostilla kaupungin palvelupisteeseen Suoraan palautejärjestelmään webkäyttöliittymän kautta Palautteen paikantaminen Osoitetiedot Puiston nimi Kartalta osoittamalla Palaute kirjautuu järjestelmään Järjestelmä lähettää paikannustietojen perusteella valituille vastuutahoille viestin saapuneesta palautteesta. Palautteen käsittely järjestelmän avulla Palautteen kommentointi ja palautteen tilaa muuttamalla Palautteen jättäjälle haluttaessa sähköpostilla viesti palautteen käsittelystä Palautteen arkistointi järjestelmään Kuva 18: Kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmän toimintaperiaate. Palautejärjestelmässä voidaan esittää myös perustietoa kunnossapidosta. Tällä hetkellä palautejärjestelmässä on esitetty Tampereen kaupungin Iris-järjestelmän sisältämät katu- ja puistoaluetiedot. Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä jalkakäytävien perustiedoista järjestelmässä on esitetty mm. väylien hoitoluokka sekä väylän talvihoidon keskeisimmät laatuvaatimukset. Jalkakäytävien osalta järjestelmässä on esitetty myös talvihoidosta ja puhtaanapidosta vastaava taho (kaupunki tai kiinteistö). 21

25 Kuva 19: Kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmän palautelomake. Kesäkaudella 2015 palautejärjestelmän kautta jätettiin yhteensä 1280 palautetta. Määrä on enemmän kuin edeltävänä vuonna (936 palautetta), muttei aivan kahdenvuoden takaista määrää, joka oli 1340 palautetta. Palautemäärät olivat suurimmillaan syyskuussa (278 kpl) ja suurin osa palautteista koski tällöin liikennemerkkejä, kaiteita ja muita varusteita (97 kpl), päällysteitä (69 kpl), kasveja ja puita (47 kpl) sekä likaa ja roskia (40 kpl). Palautteista noin 95 % jätettiin palautejärjestelmän julkisten web-sivujen kautta. Palautteiden alueellinen ja kohdekohtainen jaottelu on esitetty taulukoissa 20 ja

26 Taulukko 20: Tampereen kaupungin kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmän kautta jätetyt palautteet alueurakoittain ja kuukausittain, Alueurakka Kuukausi Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä Hervanta Kalkku Keskusta Kissanmaa Leinola Lielahti Nekala Peltolammi Tasanne Vuores Yhteensä Taulukko 21: Tampereen kaupungin kunnossapidon vikailmoituspalvelun kautta jätettyjen palautteiden määrä aihealueittain ja kuukausittain, Palautteen kohde Kuukausi Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä Kentät, kalusteet ja leikkivälineet Kasvit ja puut Katupöly- ja kevätsiivous Kuivatus Liikennemerkit, kaiteet ja muut varusteet Lika ja roskat Lumi ja liukkaus 1 1 Päällysteet Rakennustyömaa Yhteensä

27 4. YHTEENVETO 4.1 Yhteenveto seurantakauden 2015 tuloksista Aikaisempina seurantakausina pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksin laskentaan käytettiin päällysteiden urasyvyysmittausten tuloksia. Kesällä 2015 Tampereen kaupunki teetti katuverkollaan päällysteiden kuntomittauksia. Kuntoarvioinnin yhteydessä kunkin kadun päällysteen kunto arvioitiin sen kuluneisuuden ja epätasaisuuden mukaan. Pää- ja kokoojakatujen kuntoindeksin laskennasta käytettiin aikaisemmista vuosista poiketen tätä em. visuaaliseen päällysteen kunnon arviointiin perustuvaa dataa. Pää- ja kokooja- ja tonttikatujen kuntoindeksiä laskettaessa kullekin katuosalle annettuja kuntoja kuluneisuusarviota painotetaan katuosan päällysteen pinta-alalla. Lisäksi katujen kuluneisuutta painotetaan pää- ja kokoojakatujen kohdalla 70 % ja epätasaisuutta 30 %. Tonttikatujen osalta kuluneisuutta painotetaan 30 % ja epätasaisuutta 70 %. Vilkkaalla katuverkolla päällystystarpeen laukaisee useimmin päällysteen kuluminen (urautuminen). Kesän 2015 kuntoarvioinnin perusteella pää- ja kokoojakatujen kuntoindeksi oli 4,0 ja tonttikatujen 3,8. Koko katuverkon kuntoindeksiksi muodostuu 3,9. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksi on suoraan verrattavissa tonttikatujen kuntoindeksiin. Sen sijaan vuoden 2015 pääja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksiä ei voi verrata suoraan seurantakausien 2013 ja 2014 tuloksiin. Kevyen liikenteen väylille ei määritetty niiden päällysteiden kuntoa kuvaavaa tunnuslukua. Vaikka pää- ja kokoojakatujen kuntoindeksiä ei suoraan voi verrata aikaisempien vuosien tuloksiin, voidaan uuden kuntoindeksin perusteella päällysteiden todeta olevan hyvässä kunnossa. Tonttikatujen päällysteiden kuntoindeksi on ollut puolestaan aikaisempina vuosina tasaisessa laskussa. Kesän 2015 kuntotutkimustulosten perusteella kunnon lasku kuitenkin pysähtyi ja asettui edellisen seurantakauden tasolle. Tampereen kaupunki kasvatti kesäkaudella päällysteiden ylläpitoon käytettyjä määrärahoja noin 25 %. Lisäksi päällystystyön alhainen kustannustaso kasvatti päällysteiden ylläpitoon käytetyn euron tehoa merkittävästi. Tulevat seurantakaudet näyttävät, kuinka nämä panostukset näkyvät päällysteiden kuntoindekseissä. Kuntoindeksi Kuntotrendi Pää- ja kokoojakadut 4.0 Ei hi storiatietoa Tonttikadut 3.8 Kuva 20: Liikennealueiden päällysteiden kuntoindeksit 2015 ja kuntotrendi. 24

28 Ajoratamerkintöjen kunto määritettiin edellisten vuosien tapaan noin 40 km otanta-alueelta keväällä ennen merkintöjen ylläpitotöitä sekä syksyllä ylläpitotöiden jälkeen. Kun merkintöjen kunto määritetään ennen ja jälkeen ylläpitotoimenpiteiden, voidaan merkintöjen ylläpidolle määrittää suorituskyky. Kuntomittaustulosten perusteella ajoratamerkintöjen kevään kunto jäi hieman tavoitteesta. Syksyn kuntotavoite sen sijaan täyttyi reilusti. Kevään osalta tulos oli 0,3 yksikköä viimevuoden vastaavaa arvoa heikompi. Kevään heikompaa kuntotilaa selittää pitkälti edellistä talvea ( ) lumisempi ja pidempi talvi. Syksyn kunto taasen oli 0,1 yksikköä parempi kuin edeltävän vuoden vastaava. Ajoratamerkintöjen kokonaiskuntoindeksi oli vuoden 2015 mittausten perusteella 4.4. Tampereen kaupunki käytti ajoratamerkintöjen ylläpitoon määrärahoja noin 25 % edellistä seurantakautta enemmän. Tämä panostus näkyi myös kuntomuutoksessa. Vaikka lähtötilanne oli edellistä kevättä selvästi heikompi, riitti merkintöjen ylläpitoon panostetut määrärahat kuitenkin nostamaan syksyn kuntotason edellistä syksyä paremmaksi. Kuntoindeksi (syksy) Kuntotrendi Pienmerkinnät 4.5 Linjamerkinnät 4.1 Kuva 21: Ajoratamerkintöjen syksyn kuntoindeksit 2015 sekä kuntotrendi. Tampereen kaupunki on seurannut vuosittain viheralueiden hoidon laatutasoa kesäkauden aikana tehdyin viheralueiden laatukierroksin. Rakennettujen viheralueiden (hoitoluokka A, 36 kohdetta) hoidon laatutaso ei saavuttanut annettua tavoitetasoa 3.8. Tavoitteesta jäätiin 0.8 yksikköä. Vuonna 2015 avoimien viheralueiden hoidon laatutaso nousi edellisvuodesta 0.1 yksikköä ja ylsi asetetulle tavoitetasolle 4.0. Tulosten yhdistämisen jälkeen viheralueiden hoidon laatutasoksi saatiin 3.2, tavoitteen ollessa 3.8. Hoidon laatutaso Laatutason trendi Rakennetut viheralueet 3.0 Avoimet viheralueet 4.0 Kuva 22: Viheralueiden hoidon laatutasot 2015 sekä laatutason trendi. Leikkipaikoille asetetuista kokonaistavoitteista jäätiin hieman. Kokonaislaatutasoksi muodostui 3.8, joka on 0.3 yksikköä tavoitetasoa alhaisempi. Leikkipaikkojen turvallisuustasoksi muodostui kesän 2015 tulosten perusteella 4,0 (tavoite 4,2) ja kunnoksi 3,5 (tavoite 3,8). 25

29 Ylläpidon laatutaso Turvallisuustaso 4.0 Laatutason trendi Kuntotaso 3.5 Kuva 23: Leikkialueiden ylläpidon laatutasot 2015 sekä laatutason trendi. Seurantakaudella 2015 oli toista kertaa mukana uusi ylläpidon mittari, siltojen yleiskunto, jonka kokonaislaatutaso perustuu Liikenneviraston yhtenäiseen kuntoluokitukseen. Kuntoluokituksen perustana on siltatarkastajien tekemien kuntotarkastuksien laskettu yleiskunto (LYK) ja/tai siltatarkastajan silloille antama yleiskuntoarvio (YKA), siten että edellisistä kuntoluokista huonompi on määräävä. Yleiskuntoarvio ilmaistaan kokonaisluvulla asteikolla 1 5, jossa 1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä. Kaudella 2015 kuntoluokka oli kauteen 2014 verrattuna laskenut kymmenellä sillalla. Suurin osa näistä (7 kpl) oli kaudella 2014 arvioitu parhaimpaan luokkaan. Joukko koostui tyypiltään erilaisista silloista. Siltatyypeistä (joissa siltoja enemmän kuin yksi), heikoin YKA:n keskiarvo oli teräsbetonisilla holvisilloilla (11 siltaa) 3.18, teräsbetonisilla laattasilloilla (7 siltaa) 3.43 ja teräsputkisilloilla (31 siltaa) Kokonaisuutena Tampereen kaupungin ylläpitovastuulla olevien siltojen kunto on hyvä. Siltojen yleiskunnon arvosanaksi muodostui 3.7, joka on 0.1 yksikköä edellisvuotta parempi. Kuntotaso Yleiskunto 3.7 Kuntotason trendi Kuva 24 Siltojen yleiskunto 2015 sekä kuntotason trendi. 26