KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI KESÄYLLÄPIDON LAADUN- SEURANTA 2014

2 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA

3 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA SISÄLTÖ 1. Seurantamenetelmä ja mittarit Työn tausta ja seurantamenetelmä 3 2. Seurannan mittaristo ja tulokset Päällysteiden ylläpito Katupäällysteiden kuntoindeksi Pää- ja kokoojakadut Tonttikadut Katupäällysteiden kokonaiskunto Kevyen liikenteen väylien päällysteiden kunto Ajoratamerkintöjen ylläpito Ajoratamerkintöjen tavoitekunto Pienmerkintöjen kunto Linjamerkintöjen kunto Ajoratamerkintöjen kunto Viheralueiden hoito Viheralueiden hoidon tavoitetasot Rakennetut viheralueet Avoimet viheralueet Viheralueiden hoidon laatutaso Leikkialueiden ylläpito Leikkialueiden ylläpidon tavoitetasot Turvallisuustaso Kuntotaso Leikkialueiden ylläpidon laatutaso Siltojen kunto Muut mittarit Kesän 2014 sääolosuhteet Tyytyväisyyskyselyt Asiakaspalautteet Yhteenveto Yhteenveto seurantakauden 2014 tuloksista Kesäylläpidon ja seurantamenetelmän kehitystarpeet 32

4 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA SEURANTAMENETELMÄ JA MITTARIT 1.1 Työn tausta ja seurantamenetelmä Tampereen kaupunki seuraa kesäylläpidon toteutunutta laatua monin eri tavoin, kuten asukastyytyväisyyskyselyin, tilaajien ja urakoitsijoiden yhteisin laatukierroksin ja maastokatselmuksin. Kesäylläpidon seurantatyön tarkoituksena on koota nämä seurantatulokset järjestelmällisesti yhteen niin, että eri vuosien tuloksia ja kaupunki-infran kunnon kehittymistä voi helposti seurata. Keskeisimpänä asiana seurantatyössä on mitata suoritettujen ylläpitotoimenpiteiden kohdistuvuutta ja vaikutusta infraomaisuuden kunnon säilymisen kannalta (ylläpitotoimenpiteiden suorituskyky). Kesäylläpito on tehtäväkokonaisuuksiltaan hyvin laaja. Kesäylläpitotoimenpiteiden laatua sekä suorituskykyä mitattaessa tulee keskittyä niihin toimenpidekokonaisuuksiin joiden merkitys on suurin. Toimenpide voi olla merkittävä esimerkiksi kustannuksiltaan, turvallisuusvaikutuksiltaan tai vaikutukseltaan kaupunkikuvaan ja ympäristön viihtyisyyteen. Kesäylläpitokaudella 2014 seurannassa on käytössä kuusi eri päämittaristoa. Seurattavat ylläpitokokonaisuudet: - Päällysteiden ylläpito o Pää- ja kokoojakadut o o Tonttikadut Kevyen liikenteen väylät - Ajoratamerkintöjen ylläpito o Pienmerkinnät o Linjamerkinnät - Leikkialueiden ylläpito o Turvallisuus o Kunto - Viheralueiden ylläpito o Rakennetut viheralueet o Avoimet viheralueet - Rakenteiden ylläpito o Sillat Katujen ja kevyen liikenteen väylien päällysteiden ylläpidon kustannusvaikutus on suuri. Tampereen kaupunki käyttää liikenneväylien päällystämiseen vuosittain 3 4 milj.. Kustannuksista hieman alle puolet kohdistuu vanhojen, kuluneiden tai vaurioituneiden päällysteiden uusimiseen. Liikenneväylien päällysteiden kunnolla on myös suuri vaikutus liikenneväylän käyttökokemukseen sekä kaupunkikuvaan. Liikennealueiden päällysteiden kunnon kehittymistä seurataan kolmella eri alamittaristolla. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoon vaikuttaa eritoten liikenteen aiheuttama kuluminen. Pää- ja kokoojakaduilla ensisijainen päällystystoimenpiteen käynnistävä tekijä on päällysteen urautuminen. Urautuminen voi johtua myös suuresta raskaan liikenteen määrästä ja heikoista katurakenteista. Yleensä päällyste kuitenkin urautuu (kuluu) liikenteen vaikutuksesta. Pääja kokoojakatujen päällysteiden kunto mitattiin seurantakauden 2013 aikana päällysteen palvelutason mittaamiseen käytettävällä ajoneuvolla (PTM-mittaus). Pää- ja kokoojakatujen päällystei-

5 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA den kunnon mittaroinnissa käytettiin katujen urasyvyyksiä (maksimiura). Seurantakaudella 2014 pääkatujen urasyvyyksiä ei mitattu. Kappaleessa esitetyt, urasyvyyksiin perustuvat seurantatulokset pohjautuvat kesäkauden 2013 mittaustuloksiin. Tonttikatujen liikennemäärät ovat huomattavasti pää- ja kokoojakatuja vähäisemmät. Tonttikatujen päällysteet eivät juuri kulu liikenteen vaikutuksesta. Päällystystoimenpiteen ensisijaisena käynnistävänä tekijänä tonttikaduilla on yleensä koko katurakenteen kunnon heikkeneminen. Valtaosa tonttikatujen päällysteistä uusitaankin katusaneeraushankkeiden yhteydessä. Tampereen kaupunki seuraa tonttikatujen päällysteiden kunnon kehittymistä visuaalisin kuntoarvioinnein. Kuntoarvioinnin yhteydessä kunkin kadun päällysteen kunto arvioidaan sen kuluneisuuden ja epätasaisuuden mukaan. Kuntoarviot on toteutettu noin 3 vuoden kierrolla. Kesällä 2013 Tampereen kaupunki teetti kevyen liikenteen väyläverkollaan päällysteiden kuntoinventoinnit. Inventoinnit kohdistettiin kevyen liikenteen väylien pääreitistölle (noin 97 km). Inventoinneissa arvioitiin päällysteen kokonaiskunto jatkuvalla mittausmenetelmällä. Kuntoinventointien tulosten pohjalta kevyen liikenteen väylille laadittiin kunnostusohjelma. Tässä työssä inventointituloksia käytettään mittaroimaan kevyen liikenteen väylien päällysteiden kuntoa. Seurantakaudella 2014 vastaavaa inventointia ei järjestetty. Vuoden 2014 seurantaraportissa esitetyt tulokset pohjautuvat kauden 2013 inventointien tuloksiin. Päällysteiden ylläpidon ohella myös viheralueiden hoito on kustannuksiltaan suuri toimenpidekokonaisuus. Viheralueiden hoidolla on myös suuri merkitys kaupunkilaisten viihtyvyyteen sekä kaupunkikuvaan. Tampereen kaupunki on seurannut viheralueiden ylläpidon laatutasoa jo usean vuoden ajan kesäkauden aikana järjestettävin laatukatselmuksin. Viheralueiden ylläpidon laatutasoa katselmoivat tilaajien ja urakoitsijoiden henkilöt sekä ulkopuoliset laatukonsultit. Tuloksissa rakennetut viheralueet (puistot) on eroteltu avoimista viheralueista (maisemapellot ja niityt). Ajoratamerkintöjen ylläpito ei ole kustannusvaikutuksiltaan kovin merkittävä osa-alue koko kaupungin yleisten alueiden ylläpidon budjetissa. Tampereen kaupunki käyttää vuositasolla ajoratamerkintöjen ylläpitoon keskimäärin noin Etenkin pienmerkintöjen kunnolla on kuitenkin suuri merkitys kaupunkialueiden liikenneturvallisuuteen. Lisäksi hyväkuntoiset ajoratamerkinnät jäsentävät ja selkeyttävät katujen liikennetilaa. Ajoratamerkintöjen ylläpito on yksi kustannustehokkaimmista keinoista ylläpitää liikenneturvallisuutta. Ajoratamerkintöjen kunto määritettiin edellisen seurantakauden tapaan kuntomittauksin. Kunto mitattiin koko kaupungin katuverkkoa edustavalta otanta-alueelta. Ajoratamerkintöjen kunto mitattiin sekä keväällä ennen ylläpitotoimenpiteitä että syksyllä toimenpiteiden jälkeen. Näin mitattuna tulosten perusteella voidaan määrittää kesän aikana tehtyjen ylläpitotoimenpiteiden vaikuttavuus ajoratamerkintöjen kokonaiskunnon kannalta (toimenpiteiden suorituskyky). Toimivilla ja turvallisilla leikkipaikkapalveluilla on puolestaan suuri merkitys nuoremman kaupunkilaispolven viihtyvyyteen. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön periaatteiden mukaisesti tarjottavan palvelun on oltava turvallinen. Tampereen kaupunki seuraa ylläpitämiensä leikkipaikkojen turvallisuus- ja kuntotilannetta vuosittain tehtävien leikkipaikkojen riskienarvioinnin avulla. Riskien arvioinnin tuloksia käytetään kesäylläpidon seurantatyössä mittaroimaan leikkialueiden kunnon kehittymistä.

6 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA SEURANNAN MITTARISTO JA TULOKSET Päällysteiden ylläpito Päällysteiden ylläpidon tehtävänä on pitää kaupungin liikennealueet liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Liikennealueiden päällystystöiden osuus koko Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon vuosikustannuksista vaihtelee vuosittain % välillä riippuen lähinnä peruskorjaus- ja investointihankkeiden määrän vuosivaihtelusta. Vuonna 2014 Tampereen kaupunki käytti katujen uudelleen päällystämiseen noin Tämän lisäksi Tampereen kaupunki teettää päällysteiden paikkaustöitä osana ylläpidon alueurakoita sekä jonkin verran pää- ja kokoojakatujen urapaikkauksia. Päällysteiden paikkaustöiden vuosikustannukset ovat olleet vuodessa. Taulukossa 1 on esitetty Tampereen kaupungin katupäällysteiden ylläpidon kustannukset vuosilta Päällystystöiden kustannukset on muutettu Tilastokeskuksen Taulukko 1: Päällysteiden ylläpidon kustannukset Päällystystyöt julkaisemien päällysteiden sekä maanrakennuskustannusindeksien avulla elokuun 2014 kustannustasoon. Päällystystyöt Kohteiden ajoratamerkinnät Yhteensä Päällysteiden ylläpitoon käytettiin vuonna 2014 noin edellisvuotta enemmän varoja. Kesäkaudella 2014 päällystystyöt keskittyivät edellisen vuoden tapaan pää- ja kokoojakatujen päällysteiden uusimiseen. Uudelleen päällystetystä katupinta-alasta noin 3/4 oli pää- ja kokoojakatujen kohteita. Taulukossa 2 on esitetty uudelleen päällystyskohteiden osuudet katuluokittain vuosina , sekä pää- ja kokoojakatujen päällysteiden laskennallinen kiertonopeus. Pääkatujen päällysteiden kiertonopeus vuosien päällystyskohteiden perusteella laskettuna on keskimäärin noin 19 vuotta ja kokoojakatujen 31 vuotta. Päällysteiden kiertonopeutta laskiessa ei otettu huomioon varsinaisten päällystystoimenpiteiden välissä tehtäviä urapaikkaustoimenpiteitä. Taulukko 2: Päällysteiden ylläpidon kohdistuvuus katuluokittain sekä päällysteiden kiertonopeus. Katuluokka Päällysteiden keskim. kiertonopeus Pääkadut 60 % 45 % 47 % 19 Kokoojakadut 32 % 29 % 26 % 31 Tonttikadut 8 % 26 % 27 % Katupäällysteiden kuntoindeksi Pää- ja kokoojakadut Pää- ja kokoojakatujen urasyvyydet mitattiin syyskuussa 2013 kesän päällystystöiden valmistuttua. Mittaukset suoritettiin päällysteiden palvelutasomittausajoneuvolla (PTM). Mittauksia varten määritettiin noin 97 kaista-km pituinen otanta-alue. Mittausalue koostui kaikista kaupungin tärkeimmistä pääväylistä. Kultakin väylältä mitattiin kaikkien varsinaisten pääkaistojen urasyvyydet.

7 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kesän 2013 mittausalue on esitetty kuvassa 1. Kesäkaudella 2014 vastaavia mittauksia ei suoritettu. Seuraavat tulokset perustuvat kesän 2013 mittaustuloksiin. Kuva 1: Pääkatujen urasyvyyden mittausreitti, Taulukossa 3 on esitetty pääkatujen päällysteiden kunnon seurannassa käytettävä mittaristo sekä kesän 2013 mittaustulokset. Urasyvyyden kasvulla on suuri merkitys ennen kaikkea ajomukavuuteen ja ajoneuvojen ajokäyttäytymiseen sekä talvihoidon onnistumiseen. Lisäksi suuri urasyvyys kasvattaa kesäistä vesiliirtovaraa etenkin kaduilla joilla on yli 60 km/h nopeusrajoitus. Talviaikaan suuri urasyvyys puolestaan kasvattaa ajoneuvojen heittelehtimisen riskiä. Urasyvyyden ollessa alle 10 mm, päällysten katsotaan olevan kunnoltaan erinomainen. Urasyvyyden kasvaessa yli 20 mm:iin, päällyste on uudelleenpäällystämisen tai urapaikkauksen tarpeessa. Päällysteen ominaisuuksien ja liikenteenmäärän ohella talviajan säällä on suuri vaikutus katujen urautumiseen. Leudot talvet ja märkä päällysteen pinta nopeuttavat urien muodostumista. Taulukko 3: Pääkatujen päällysteiden kunnonarvioinnissa käytettävä mittaristo, sekä kesän 2013 urasyvyydet. Urasyvyys [mm] Kuntoindeksi 2013 mittaustulokset [km] Yli 25 1, huono Alle 10 5, erittäin hyvä 62.8 Yhteensä 96.6

8 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Vuoden 2013 mittaustulosten perusteella kaupungin pää- ja kokoojakatujen päällysteet ovat hyvässä kunnossa. Mitatuista katuosuuksista vain noin 3 %:ssa urasyvyys ylitti 20 mm. 30 %:ssa mitatuista katuosuuksista urasyvyys oli alle 5 mm. Pää- ja kokoojakatujen keskimääräinen urasyvyys oli 8,5 mm. Kadut, joiden urasyvyys ylittää 15 mm, tulevat yleensä päällystettäväksi seuraavan 1-2 vuoden aikana. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 4,5. Kuva 2: Päällysteiden kunto. Pää- ja kokoojakadut, urasyvyys.

9 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Tonttikadut Tampereen kaupunki teettää tonttikaduilla päällysteiden kuntotutkimuksia noin kolmen vuoden kierrolla. Kuntotutkimuksissa päällysteen kunto arvioidaan erikseen sen kuluneisuuden ja epätasaisuuden mukaan. Arvio tehdään Tampereen kaupungin käytämän Iris-omaisuudenhallintarekisterin mukaisille katuosuuksille. Taulukossa 4 on esitetty tonttikatujen päällysteiden kuntotutkimusten tulokset vuosilta Kuntotutkimuksissa katuosan päällysteelle annettuja arvosanoja on laskennassa painotettu katuosan päällystealan mukaan. Tonttikatujen päällysteiden kuntotuloksien laskennan perustana olevia katujen luokitteluperusteita muutettiin kesäkauden 2014 seurantaraportissa kuntotulosten paremman vertailtavuuden vuoksi. Vuosien kuntotulokset laskettiin uudelleen vastaamaan vuoden 2014 kuntotuloksia. Taulukko 4: Tonttikatujen päällysteiden kuntoinventointien tulokset vuosilta Vuosi Epätasaisuus Kuluneisuus Päällysteen kuntoindeksi ,0 4,2 4, ,8 4,0 3, ,7 3,9 3,8 Tonttikatujen päällysteiden kuntoluokkaa laskiessa kadun epätasaisuutta painotetaan 70 % ja päällysteen kuluneisuutta 30 %. Tonttikatujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 3,8. Kuva 3: Päällysteiden kunto. Tonttikadut.

10 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Katupäällysteiden kokonaiskunto Katupäällysteiden kokonaiskuntoindeksi määritetään pää- ja kokoojakatujen sekä tonttikatujen kunnon perusteella. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoa painotetaan 70 %. Tonttikatujen päällysteiden kuntoa puolestaan painotetaan 30 %. Katupäällysteiden kokonaisarvosana pysyi edellisen vuoden tasolla. Katujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 4,3. Kuva 4: Katujen päällysteiden kunto Kevyen liikenteen väylien päällysteiden kunto Tampereen kaupunki teetti kesällä 2013 kevyen liikenteen väylien kuntoinventoinnin. Inventoinnin keskeisimmät arviointikriteerit painottuvat kevyen liikenteen väylän käyttäjän näkökulmaan ja päällysteeseen liittyvän toimenpidetarpeen arviointiin. Väyliltä kerättiin kolmentyyppistä tietoa: Yleisluontoista kuntoa kuvaavaa viisiportaista kuntoarvoa Jaksottaisia vaurioita, joille määriteltiin alku- ja loppupisteet Pistemäisiä turvallisuuspuutteita ja erityisiä vaurioita tai puutteita Kuntoinventoinnit kattoivat 22 kpl kaupungin kevyen liikenteen pääreiteistä ja inventointipituus oli yhteensä noin 96 km. Inventoinnit kattavat noin 15 % koko Tampereen kaupungin kevyen liikenteen väyläverkon pituudesta. Kuntoinventointien tuloksista toimenpideohjelmineen laadittiin Tampereen kaupungille erillinen raportti lokakuussa Inventoidut kevyen liikenteen väylät on esitetty kuvassa 5. Kesällä 2014 ei suoritettu vastaavia kevyen liikenteen väylien kuntoinventointeja. Seuraavana esitetyt tulokset perustuvat kesän 2013 kuntoinventointien tuloksiin.

11 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kuva 5: Kevyen liikenteen väylien kuntoinventointireitistö Kevyen liikenteen väylien päällysteiden kunto inventoitiin jatkuvana tietona. Tällöin jokaiselle inventoidulle päällystemetrille on voimassa jokin seuraavista päällysteen kuntoa kuvaavista kuntoluokista: 5, erittäin hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, huono 1, erittäin huono Taulukossa 5 on esitetty kevyen liikenteen väylien kuntoinventointien tulokset. Taulukko 5: Kevyen liikenteen väylien kuntoinventointien tulokset Päällysteen Inventoitupituus kuntoluokka [km] Osuus 5 (erittäin hyvä) % 4 (hyvä) % 3 (tyydyttävä) % 2 (huono) % 1 (erittäin huono) % Yhteensä Inventointien tulosten perusteella kaupungin kevyen liikenteen väyläverkoston päällysteiden kunto on hyvä.

12 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kevyen liikenteen väylien päällysteiden kuntoindeksiksi muodostuu 3,6. Kuva 6: Kevyen liikenteen väylien päällysteiden kunto. 2.2 Ajoratamerkintöjen ylläpito Ajoratamerkintöjen kunnolla on suuri merkitys liikenneturvallisuuteen. Pienmerkintöjen, etenkin suojatiemerkintöjen kunto korostuu vilkkaan kaupunkiympäristön liikenneturvallisuuden parantajana. Linjamerkintöjen (reuna- ja keskiviivat) merkitys liikenneturvallisuuteen on pienmerkintöjä vähäisempi. Hyväkuntoiset linjamerkinnät ovat kuitenkin tarpeen erityisesti vilkkailla pääväylillä, joilla myös nopeusrajoitukset ovat ydinkeskustan alueita suuremmat. Liikenneturvallisuuden lisäksi hyväkuntoiset ajoratamerkinnät parantavat kaupungin ilmettä. Ajoratamerkintöjen kunto määritettiin noin 40 km otanta-alueelta keväällä ennen merkintöjen ylläpitotöitä sekä syksyllä ylläpitotöiden jälkeen. Kun merkintöjen kunto määritetään ennen ja jälkeen ylläpitotoimenpiteiden, voidaan merkintöjen ylläpidolle määrittää suorituskyky. Otantaalueelta määritettiin noin pienmerkinnän kunto. Linjamerkintöjen kunto määritettiin noin 95 linja-km matkalta (jatkuva kuntoarvostelu). Otanta-alue koostui pääasiassa kaupungin ydinkeskustan kaduista sekä muun kaupunkialueen keskeisimmistä pää- ja kokoojaväylistä. Merkintöjen kunto määritettiin Liikenneviraston tiemerkintöjen kuntoluokitusohjeen mukaisin menetelmin Ajoratamerkintöjen tavoitekunto Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon tilaaja on asettanut aikaisempien kuntomittaustietojen perusteella ajoratamerkintöjen kevät- ja syyskunnolle tavoitetilat. Ajoratamerkintöjen kunnolle määritetyt tavoitekuntotilat on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6: Ajoratamerkintöjen kuntotavoitteet, kevät- ja syyskunto. Merkintälaji Tavoitekunto Kevät Syksy Pienmerkinnät Linjamerkinnät Ajoratamerkinnät Ajoratamerkintöjen kokonaiskuntoa määritettäessä pienmerkintöjen kuntoa painotetaan 70 % ja linjamerkintöjen kuntoa 30 %.

13 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Pienmerkintöjen kunto Pienmerkintöjen kevät- ja syyskuntoindeksit on esitetty taulukossa 7. Taulukossa on esitetty vertailun vuoksi myös vastaavat tulokset seurantakaudelta Pienmerkintöjen kuntotilaa määritettäessä eri pienmerkintätyyppien kuntoa painotetaan seuraavasti: Suojatiet 60 % Ajoratanuolet 25 % Muut pienmerkinnät 15 % Taulukko 7: Pienmerkintöjen kevät- ja syyskunnot, Pienmerkintä kpl Kuntotila 2014 Kuntotila 2013 Kevät Syksy Kevät Syksy Suojatiet Ajoratanuolet Muut pienmerkinnät Pienmerkinnät Pienmerkintöjen kevätkunnolle asetettu tavoite ei täyttynyt keväällä Kevään kuntotilanne oli kuitenkin huomattavasti edellistä kevättä parempi. Pienmerkintöjen määritetty kuntoindeksi jäi keväälle asetetusta tavoitteesta 0,6 yksikköä. Vaikka pienmerkintöjen kevään kuntotavoitteesta jäätiin, kesän aikana tehdyt ylläpitotoimenpiteet nostivat pienmerkintöjen syyskunnon reilusti yli tavoitteen. Pienmerkintöjen kunto ylitti kevättavoitteen 0,4 yksiköllä. Pienmerkintöjen ylläpitotoimenpiteiden suorituskyky (kuntomuutos) oli 1.8. Pienmerkintöjen kuntotila nousi kaikilla mittaritasoilla yli edellisen seurantakauden. Kuva 7: Pienmerkintöjen kunto, tavoitekunto ja ylläpidon suorituskyky 2014.

14 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Linjamerkintöjen kunto Linjamerkintöjen kevät- ja syyskunto on esitetty taulukossa 8. Linjamerkintöjen kuntotilaa määritettäessä linjamerkintätyyppien kuntoa painotetaan seuraavasti: Keskiviivastot (keski- ja sulkuviivat) 70 % Reunaviivat 30 % Taulukko 8: Linjamerkintöjen kevät- ja syyskunnot Linjamerkintä Pituus Kuntotila 2014 Kuntotila 2013 Kevät Syksy Kevät Syksy Keskiviivastot 45 km Reunaviivat 50 km Linjamerkinnät 95 km 4, Linjamerkintöjen kevätkunnolle asetettu tavoite täyttyi selvästi. Seurantakaudella 2014 merkintöjen kevätkunto oli 4.1. Kevään kuntotaso oli siis lähes kaksinkertainen edelliseen kevääseen nähden. Tavoite ylittyi peräti 1,6 yksiköllä. Reunaviivastojen kunto oli hieman keskiviivastoa heikompi. Myös linjamerkintöjen syksyn kuntotavoite täyttyi kirkkaasti. Kesän 2014 aikana tehtyjen linjamerkintöjen ylläpidon kuntotilan muutos on edellisten perusteella 0,1 yksikköä. Kuva 8: Linjamerkintöjen kunto, tavoitekunto ja kuntomuutos Ajoratamerkintöjen kunto Ajoratamerkintöjen kokonaiskuntoindeksi määritetään pienmerkintöjen sekä linjamerkintöjen kuntoindeksien painotettuna keskiarvona. Pienmerkintöjen kuntoa painotetaan 70 % ja linjamerkintöjen kuntoa 30 %. Taulukossa 9 on esitetty ajoratamerkintöjen kuntotila keväällä ja syksyllä vuosina 2014 ja Taulukko 9: Ajoratamerkintöjen kunto, kevät ja syksy Merkintätyyppi Kuntotila 2014 Kuntotila 2013 Kevät Syksy Kevät Syksy Pienmerkinnät Linjamerkinnät Ajoratamerkinnät

15 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Ajoratamerkintöjen sekä kevään että syksyn kuntotavoitteet täyttyivät. Kesän 2014 ajoratamerkintöjen kuntomuutos oli seurantakaudella 1,3 yksikköä. Edellisellä seurantakaudella kuntomuutos oli 2.1 yksikköä. Merkintöjen kunto oli keväällä 2014 merkittävästi edellistä kevättä parempi. Kuva 9: Ajoratamerkintöjen kunto, tavoitekunto sekä kuntomuutos Viheralueiden hoito Viheralueiden hoidon laatutaso määritetään vuosittain laadituilta otanta-alueilta. Tehtyjen laatukatselmusten perusteella rakennetuille viheralueille ja avoimille viheralueille lasketaan hoidon laatutasoa kuvaava tunnusluku erikseen. Näiden tunnuslukujen perusteella määritetään viheralueiden laatutasoa kuvaava tunnusluku. Viheralueiden laatutasoa määritettäessä rakennettujen viheralueiden hoidon laatutasoa painotetaan 85 % ja avoimien viheralueiden laatutasoa 15 % Viheralueiden hoidon tavoitetasot Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon tilaaja määritteli viheralueiden vuoden 2012 laatukatselmusaineiston perusteella viheralueiden hoidolle tavoitetason. Tavoitetasot on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10: Viheralueiden hoidon tavoitetasot. Luokka Rakennetut viheralueet (A) Avoimet viheralueet (B) Viheralueiden hoidon laatutaso Tavoitetaso

16 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Rakennetut viheralueet Kesällä 2014 rakennettujen viheralueiden (hoitoluokka A, puistot) hoidon laatutasoa arvioitiin yhteensä 36 puiston osalta. Rakennettujen viheralueiden laadun arvioinnin yhteydessä arvioidaan erikseen seuraavat puistojen osa-alueet asteikolla 1-5 (erittäin huono erittäin hyvä): Nurmikot Pensaat ja köynnökset Puut Perennat ja ryhmäkasvit Käytävät, kentät ja pinnat Leikkivälineet Kalusteet, rakenteet ja varusteet Puhtaanapito Taulukossa 11 on esitetty rakennettujen viheralueiden hoidon laatutason arvioinnin osa-alueet painoarvokertoimineen sekä laadunarvioinnin tulokset vuosilta 2013 ja Taulukko 11: Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso vuosina 2012 ja Arvioitavat osa-alueet Painoarvo Osa-alueen laatutaso Nurmikot 20 % arviointien tulokset Hoidon laatutaso 2013 arviointien tulokset Osa-alueen laatutaso 2.8 Pensaat ja köynnökset 10 % Puut 10 % Perennat ja ryhmäkasvit 5 % Käytävät, kentät ja pinnat 15 % Leikkivälineet 20 % Kalusteet, rakenteet ja varusteet 10 % Puhtaanapito 10 % Hoidon laatutaso Edelliseen seurantakauteen nähden rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso nousi selvästi kautta linjan. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 laatutaso oli laskenut selvästi. Aivan vuoden 2012 laatutasoon ei vielä kuluneellakaan seurantakaudella päästy. Kaudella 2012 rakennettujen viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostui 3.5. Verrattuna edelliseen seurantakauteen eniten nousi puiden hoidon laatu. 3.1 Noususta huolimatta hoidon laatutaso ei saavuttanut sille asetettua tavoitetilaa. Tavoitetasosta jäätiin 0,5 yksikköä.

17 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kuva 10: Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutaso, vuodet Rakennettujen viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostuu 3,3. Kuva 11: Rakennettujen viheralueiden hoidon laatu- ja tavoitetaso.

18 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Avoimet viheralueet Tampereen kaupunki on teettänyt avoimien viheralueiden (hoitoluokka B, maisemaniityt ja - pellot) laatukatselmuksia vuodesta 2012 saakka. Kesäkauden 2014 aikana arvioitiin yhteensä 20 kohdetta. Hoidon laatutason on arvioitu asteikolla 1-5 (erittäin huono erittäin hyvä) seuraavien osa-alueiden perusteella: Alueen yleisilme ja hoidon yleinen laatutaso Kasvuston peittävyys ja rikkakasvien torjunta Vieraslajien torjunta Niittotyön laatu ja niittojätteen poistaminen Viimeistelyn laatutaso Puu- ja pensasryhmien kunto Käytävät ja pientareet Kalusteet ja rakenteet Puhtaanapito Lisäksi avoimien viheralueiden laatukatselmusten yhteydessä arvioidaan kunkin alueen peruskunnostuksen tarvetta. Taulukossa 12 on esitetty avoimien viheralueiden hoidon laatutason arvioinnin osa-alueet painoarvokertoimineen sekä laadunarvioinnin tulokset vuosilta 2013 ja Taulukko 12: Avoimien viheralueiden hoidon laatutaso vuosina 2012 ja arviointien tulokset 2013 arviointien tulokset Hoitoluokat Painoarvo Hoitoluokat Avoimet viheralueet Hoitoluokat Avoimet viheralueet Maisemapelto (B1) 10 % Käyttöniitty (B2) 40 % Maisemaniitty (B3) 40 % Arvoniitty (B5) 10 % Avoimien viheralueiden hoidon laatutaso nousi vuonna 2014 lähelle asetettua tavoitetasoa. Tavoitteesta jäätiin vain 0,1 yksikköä. Käyttö- sekä arvoniittyjen laatutaso laski hieman edellisestä seurantakaudesta. Sen sijaan maisemapeltojen ja -niittyjen laatutaso puolestaan nousi huomattavasti vuodesta 2013 (kuva 12). Mikäli käyttöniittyjen hoidon laatutaso olisi pysynyt vuoden 2013 tasolla, olisivat avoimien viheralueiden hoidon laatutasolle asetetut tavoitteet täyttyneet. Kuva 12: Avoimien viheralueiden hoidon laatutasot osa-alueittain

19 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Avoimien viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostuu 3,9. Kuva 13: Avoimien viheralueiden hoidon laatu- ja tavoitetaso Viheralueiden hoidon laatutaso Viheralueiden hoidon kokonaislaatutaso määritetään rakennettujen viheralueiden sekä avoimien viheralueiden hoidon laatutasojen keskiarvona. Rakennettujen viheralueiden laatutasoa painotetaan 85 % ja avoimien viheralueisen laatutasoa 15 %. Taulukossa 13 on esitetty viheralueiden hoidon laatutaso vuosilta 2013 ja Taulukko 13: Viheralueiden hoidon laatutaso Viheralue Hoidon laatutaso 2014 Hoidon laatutaso 2013 Rakennetut viheralueet (A) Avoimet viheralueet (B) Viheralueiden hoidon laatutaso Viheralueiden hoidon laatutasoksi muodostuu 3,4. Kuva 14: Viheralueiden hoidon laatu- ja tavoitetaso.

20 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Leikkialueiden ylläpito Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön lähtökohtana on käyttäjälleen turvallinen tuote tai palvelu. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) vastuu palvelun turvallisuudesta on palvelun tarjoajalla. Lainsäädäntö koskee myös kaupungin järjestämiä leikkipaikkapalveluita. Tampereen kaupunki teettää leikkipaikoillaan vuosittain leikkipaikkojen riskienarvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vaarat sekä määrittää riskin suuruus ja arvioida sen merkitystä. Riskienarvioinnin tulosten pohjalta lasketaan leikkipaikkakohtainen kuntoindeksi ylläpidon ohjelmointia varten. Yksittäiset leikkivälineet kunnostetaan tarvittaessa leikkivälinetarkastusten tulosten perusteella. Leikkipaikkakohtainen kuntoindeksi ohjaa leikkipaikkojen kokonaisvaltaisen kunnostuksen ohjelmointia. Indeksin muuttujat ovat leikkipaikan turvallisuus, kunto, ikä ja toimintojen monipuolisuus. Leikkipaikkojen riskienarvioinnissa seurattavista muuttujista turvallisuus ja kunto riippuvat leikkipaikkojen ylläpidosta. Leikkipaikkojen ylläpidon laatutaso määritetään turvallisuutta ja kuntoa kuvaavien arvosanojen perusteella. Leikkipaikkojen turvallisuutta painotetaan 70 % ja kuntoa 30 %. Tarkastelussa on Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön hallinnoimat alue- ja lähileikkipaikat. Seurantakaudella 2014 arviointeja tehtiin yhteensä 241 kpl Leikkialueiden ylläpidon tavoitetasot Tampereen kaupungin yleisten alueiden ylläpidon tilaaja on määrittänyt aikaisempien vuosien laatukatselmusaineiston perusteella leikkipaikkojen ylläpidolle tavoitetasot. Tavoitetasot on esitetty taulukossa 14. Taulukko 14: Leikkialueiden ylläpidon tavoitetasot. Osa-alue Ylläpidon tavoitetasot Turvallisuus 4.2 Kunto 3.8 Leikkipaikkojen laatutaso 4.1

21 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Turvallisuustaso Leikkipaikkojen turvallisuutta kuvaava tunnusluku lasketaan alue- ja lähileikkipaikkojen tulosten keskiarvona. Taulukossa 15 on esitetty leikkipaikkojen turvallisuuden tulokset vuosilta 2013 ja Taulukko 15: Alue- ja lähileikkipaikkojen turvallisuustaso 2013 ja Leikkipaikkatyyppi Tulokset Alueleikkipaikat Lähileikkipaikat Turvallisuustaso Leikkipaikkojen turvallisuustasoksi muodostuu 4,0. Leikkipaikkojen turvallisuustason tavoitteet eivät aivan täyttyneet seurantakaudella Alueleikkipaikkojen turvallisuus nousi tavoitetason yläpuolelle. Sekä alueleikkipaikkojen, että lähileikkipaikkojen turvallisuustasot laskivat hieman edellisestä vuodesta. Tavoitetasosta jäätiin seurantakaudella ,2 yksikköä. Kokonaisuutena leikkipaikkojen turvallisuustaso on kuitenkin hyvä. Huomioitavaa on kuitenkin leikkipaikkojen turvallisuustason laskeva trendi. Kuva 15: Leikkipaikkojen turvallisuustaso 2013 ja tavoitetaso Kuntotaso Leikkipaikkojen kuntoa kuvaava tunnusluku lasketaan alue- ja lähileikkipaikkojen tulosten keskiarvona. Taulukossa 16 on esitetty leikkipaikkojen kunnon tulokset vuosilta 2013 ja Taulukko 16: Alue- ja lähileikkipaikkojen kuntotaso 2013 ja Leikkipaikkatyyppi Tulokset Alueleikkipaikat Lähileikkipaikat Kuntotaso Leikkipaikkojen kuntotasoksi muodostuu 3,5.

22 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Leikkipaikkojen kuntotason tavoitteet eivät täyttyneet seurantakaudella Alueleikkipaikkojen kunto jäi tavoitteesta vain 0,1 yksikköä. Lähileikkipaikkojen kunto parani hieman vuodesta 2013, mutta jäi tavoitteesta 0,5 yksikköä. Kokonaisuutena leikkipaikkojen kuntotaso pysyi edellisen vuoden tasolla. Tavoitetasosta jäätiin seurantakaudella 0,3 yksikköä. Kuva 16: Leikkipaikkojen kunto- ja tavoitetaso Leikkialueiden ylläpidon laatutaso Leikkialueiden ylläpidon laatutaso määritetään turvallisuus- ja kuntotasojen keskiarvona. Ylläpidon laatutasoa määritettäessä turvallisuustasoa painotetaan 70 % ja kuntotasoa 30 %. Taulukossa 17 on esitetty leikkipaikkojen ylläpidon laatutasot vuosilta 2013 ja Taulukko 17: Alue- ja lähileikkipaikkojen ylläpidon laatutaso 2012 ja Leikkipaikkatyyppi Tulokset Alueleikkipaikat Lähileikkipaikat Laatutaso Leikkipaikkojen ylläpidon laatutasoksi muodostuu 3,9. Kuva 17: Leikkipaikkojen ylläpidon laatu- ja tavoitetaso 2014.

23 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Siltojen kunto Seurantakaudelle 2014 seurantatyöhön otettiin uutena seurattavana ylläpidon mittarina mukaan siltojen yleiskunto. Siltojen yleiskunnon kokonaislaatutaso perustuu Liikenneviraston yhtenäiseen kuntoluokitukseen. Kuntoluokituksen perustana on siltatarkastajien tekemien kuntotarkastuksien laskettu yleiskunto (LYK) ja/tai siltatarkastajan silloille antama yleiskuntoarvio (YKA), siten että edellisistä kuntoluokista huonompi on määräävä. Laskettu yleiskunto on rakenneosien kuntoarvioiden painotettu keskiarvo. Arvioitavia rakenneosia ovat sillan alusrakenne, liikuntasaumat, kaiteet, reunapalkkirakenteet, päällyste, muut päällys- ja pintarakenteet, varusteet ja siltapaikan rakenteet. Lasketun yleiskunnon arvioinnin ajatusmallina on: 0=uusi tai lähes uuden veroinen päärakenneosa, 4=vauriot heikentävät jo selvästi rakenneosan kantavuutta ja/tai vaarantavat liikenneturvallisuutta. Lukumäärällisesti merkittävistä kevyen liikenteen ja vesistösiltojen siltatyypeistä kokonaislaatutasoltaan huonoimpaan luokkaan sijoittuvat teräsputkisillat (Tputki), joiden kokonaislaatutaso on 3,1. Teräsputkisiltoja on yhteensä 35 kappaletta. Teräsbetonisten laattaelementtisiltojen (Ble) kokonaislaatutaso on 3,7 (21 kpl), teräsbetonisten laattakehäsiltojen (Blk) 3,9 (17 kpl) ja teräsbetonisten vinojalkaisten laattakehäsiltojen (Bvlk) 4,1 (11 kpl) Lukumääräisesti merkittävistä ajoneuvoliikenteen risteyssilloista kokonaislaatutasoltaan huonoimpaan luokkaan sijoittuvat teräsbetoniset jatkuvat laattasillat (Bjl) 3,4 (8 kpl). Yksittäisinä risteyssiltoina heikoimpia kokonaislaatutason siltoja ovat mm. Kaukajärven risteyssilta (teräsbetoninen jatkuva laatta-/palkkisilta) 3,0 ja Turtolan risteyssilta (teräsbetoninen jatkuva palkkisilta) 3,0. Siltojen kuntotasoksi muodostuu 3,6. Kuva 18: Siltojen yleiskunto 2014.

24 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA MUUT MITTARIT 3.1 Kesän 2014 sääolosuhteet Vuoden 2014 huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi. Terminen kevät oli jo alkanut ja lämpötilan keskiarvo oli reilun asteen verran pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Toukokuun vaihteessa ilmat kuitenkin viilenivät ja lämpötila pysyikin koko maassa tavanomaista viileämpänä useamman viikon. Toukokuussa lämpötilat myös vaihtelivat paljon, vaikkakin kuukauden keskimääräinen lämpötila sijoittui lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Myös sademäärä oli Tampereen alueella keskiarvon tuntumassa. Koko maan sää alkoi lämmetä selkeästi toukokuun 20. päivän aikoihin ja lämpötilat nousivat hetkellisesti jopa hellelukemiin. Koko maassa kirjattiin salamaniskuja kolme kertaa normaalia toukokuuta enemmän. Aivan toukokuun lopussa sää jälleen viileni, mutta kesäkuun vaihtuessa sää oli jälleen suuressa osassa maata helteinen. Kuun loppupuolen koleat ilmat kuitenkin laskivat kuukauden keskiarvoja niin, että Tampereenkin alueella jäätiin 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvon alle. Kesäkuun sademäärät vaihtelivat maan eri osissa suuresti. Tampere-Pirkkalan havaintoasemalla kuukauden sademääräksi saatiin 84 mm, joka on 18 mm pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi ja hellepäiviä tilastoitiin koko maassa 26, kun niitä on normaalisti heinäkuussa 16 kpl. Myös ukkosia oli normaalia enemmän ja maasalamia rekisteröitiin kaksinkertainen määrä keskiarvoihin nähden. Helteiden jatkuessa myös elokuusta muodostui keskilämpötilojen valossa poikkeuksellisen lämmin. Lämmin elokuu nosti myös koko kesän lämpötilakeskiarvon normaalia korkeammaksi. Tampereellakin päästiin lähelle kolmeakymmentä astetta. Kuun loppupuolella lämpötila kuitenkin laski reilusti koko maassa päätyen kuukauden normaaliin keskiarvoon. Myös sateet lisääntyivät kuun loppua kohden, ja elokuun loppu olikin paikoitellen hyvin sateinen. Tampereella saatiin elokuussa vettä 110 mm, joka on reilusti normaalia (72 mm) enemmän. Myös syyskuussa päästiin keskiarvoa korkeampiin lämpötilalukemiin. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata normaalia vähäisemmiksi ja Tampere-Pirkkalan havaintoasemallakin mitattiin kuukauden sademääräksi 37 mm pitkän ajan keskiarvon ollessa 58 mm. Terminen syksy oli edennyt syyskuun loppuun mennessä maan keskiosiin.

25 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Sadanta, Nokia Tottijärvi , ,7 Sadanta, summa (mm) Sadanta, maksimi (mm) ,9 8,5 12,5 35,2 5,5 25,6 19,8 8,9 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä & kesän maksimi 25,6 Kuva 19: Kesäkuukausien keski- ja maksimisadanta, Tottijärven mittausasema (Ilmatieteenlaitos). Termisen kasvukauden pituus on venynyt Tampereella vuosi vuodelta pidemmäksi ja vuonna 2014 kyseinen kausi ei ole ehtinyt päättyä vielä raportin kirjoittamishetkellä ( ). Määritelmän mukaan terminen kasvukausi alkaa, kun lumi on sulanut ja ilman lämpötila nousee pysyvästi yli 5 lämpöasteen. Vastaavasti terminen kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle 5 lämpöasteen tai saadaan pysyvä lumipeite.

26 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Termisen kasvukauden pituus [vrk] Kuva 20: Termisen kasvukauden pituus Tampereella vuosina (ilmatieteenlaitos). 3.2 Tyytyväisyyskyselyt Tampereen kaupunki on tutkinut kesäylläpidon asiakastyytyväisyyttä vuodesta 2007 lähtien syksyisin järjestetyn internetkyselyn avulla. Syksyllä 2014 kysely järjestettiin kahdeksannen kerran. Kyselyn tuloksia on käytetty yleisten alueiden kesäylläpidon laatutason kehittämiseen. Kuluneena syksynä kyselyyn vastasi yhteensä 119 henkeä. Vastausten määrä oli selvästi edellisvuotta korkeampi, mutta jäi silti reilusti vuoden 2012 tasosta (211 vastaajaa). Kyselyn tulosten perusteella kaupunkilaisten tyytyväisyys yleisten alueiden kesäkuntoon pysyi edellisten vuosien tasolla. Kyselyn kokonaistulokseksi kesäkaudella 2014 muodostui 3,0 (asteikolla 1-5). Tyytyväisyys roska-astioiden ja katuympäristön siisteyteen saatiin nousemaan edeltävän vuoden notkahduksen jälkeen. Vastaajat olivat olleet hieman tyytyväisempiä myös yleiseen hoitotasoon ja valaistukseen. Tyytyväisyyskyselyn tulokset vuosilta on esitetty taulukossa 18.

27 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Taulukko 18: Kesäylläpidon tyytyväisyyskyselyn tulokset Väylät Muutos 2013->2014 Palautemäärä (kpl) Yleinen hoitottaso 3,1 3,1 3,3 0,1 Kunto ja tasaisuus 2,8 2,8 2,8 0,0 Valaistuksen kunto 3,1 3,2 3,3 0,1 Roska-astioiden siisteys ja tyhjennys 2,5 2,4 2,6 0,2 Katuympäristön siisteys 2,8 2,7 2,9 0,2 Keskiarvo 2,9 2,8 3,0 0,1 Viheralueet Palautemäärä (kpl) Yleinen hoitotaso 3,1 3,1 3,2 0,1 Siisteys ja viihtyvyys 3,0 3,2 3,2 0,0 Leikkivälineiden, kunto toimivuus ja turvallisuus 3,2 3,4 3,4 0,0 Roska-astioiden kunto ja tyhjennys 2,6 2,5 2,8 0,3 Valaistuksen kunto ja riittävyys 2,9 2,9 3,2 0,3 Keskiarvo 3,0 3,0 3,2 0,1 Torit, aukiot ja kävelykadut Palautemäärä (kpl) Siisteys ja viihtyvyys 2,7 2,8 2,9 0,0 Kalusteiden ja rakenteiden kunto ja siisteys 2,7 2,7 2,9 0,1 Valaistuksen kunto ja riittävyys 3,1 3,1 3,2 0,2 Keskiarvo 2,8 2,9 3,0 0,1 3.3 Asiakaspalautteet Tampereen kaupunki kehitti syksyn 2012 aikana ylläpidon palautejärjestelmän. Järjestelmän tavoitteena on toimia kaupunkilaisten palautteenjättökanavana katu- ja puistoalueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä akuuteissa vikailmoituksissa. Aikaisemmin yleisten alueiden ylläpitoon liittyvän palautteen on voinut jättää joko puhelimitse tai sähköpostilla Tampereen kaupungin palvelupisteeseen. Palvelupisteen henkilöstö on kirjannut palautteen käytössään olevaan Requesteohjelmaan sekä ohjannut jätetyn palautteen oikealle taholle. Tammikuusta 2013 alkaen kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta myös suoraan palautejärjestelmän avulla. Palautejärjestelmän käyttöliittymänä toimii web-selain. Palautteen paikantaminen tapahtuu osoittamalla kohde kartalta, osoitetietojen tai puiston nimen perusteella. Kaupunkilainen voi yhä edelleen jättää palautteen myös puhelimitse tai sähköpostilla palvelupisteeseen. Tällöin palvelupisteen henkilökunta kirjaa jätetyn palautteen palautejärjestelmään. Jätetty palaute ohjautuu paikannustietojen perusteella oikealle vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt saavat saapuneista palautteista sähköposti-ilmoituksen. Kun palautteen aiheuttanut puute on käsitelty, myös palaute merkitään käsitellyksi. Halutessaan palautteen jättäjä saa tästä sähköpostiinsa ilmoituksen. Käsitelty palaute arkistoidaan järjestelmään, jolloin esimerkiksi palautteiden tilastointi on mahdollista.

28 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Palautteen jättäminen Puhelimitse tai sähköpostilla kaupungin palvelupisteeseen Suoraan palautejärjestelmään webkäyttöliittymän kautta Palautteen paikantaminen Osoitetiedot Puiston nimi Kartalta osoittamalla Palaute kirjautuu järjestelmään Järjestelmä lähettää paikannustietojen perusteella valituille vastuutahoille viestin saapuneesta palautteesta. Palautteen käsittely järjestelmän avulla Palautteen kommentointi ja palautteen tilaa muuttamalla Palautteen jättäjälle haluttaessa sähköpostilla viesti palautteen käsittelystä Palautteen arkistointi järjestelmään Kuva 21: Kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmän toimintaperiaate. Palautejärjestelmässä voidaan esittää myös perustietoa kunnossapidosta. Tällä hetkellä palautejärjestelmässä on esitetty Tampereen kaupungin Iris-järjestelmän sisältämät katu- ja puistoaluetiedot. Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä jalkakäytävien perustiedoista järjestelmässä on esitetty mm. väylien hoitoluokka sekä väylän talvihoidon keskeisimmät laatuvaatimukset. Jalkakäytävien osalta järjestelmässä on esitetty myös talvihoidosta ja puhtaanapidosta vastaava taho (kaupunki tai kiinteistö).

29 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kuva 22: Kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmän palautelomake. Kesäkaudella 2014 palautejärjestelmän kautta jätettiin yhteensä 936 palautetta, joka on hieman edellisvuoden lukumäärää (1 340 palautetta) vähemmän. Kesäkaudella palautteita jätettiin keskimäärin noin 187 kpl kuukaudessa. Elokuussa palautemäärät olivat suurimmillaan. Suurin osa elokuun palautteista koski puita ja pensaita sekä päällysteiden kuntoa ja reikiä. Palautteista lähes 87 % jätettiin palautejärjestelmän julkisten web-sivujen kautta. Palautteiden alueellinen ja kohdekohtainen jaottelu on esitetty taulukoissa 19 ja 20.

30 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Taulukko 19: Tampereen kaupungin kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmän kautta jätetyt palautteet alueurakoittain ja kuukausittain, Kuukausi Alueurakka Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä Hervanta Kalkku Keskusta Kissanmaa Leinola Lielahti Nekala Peltolammi Tasanne Vuores Yhteensä Taulukko 20: Tampereen kaupungin kunnossapidon vikailmoituspalvelun kautta jätettyjen palautteiden määrä aihealueittain ja kuukausittain, Kuukausi Palautteen kohde Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä Kalusteet ja leikkivälineet Kasvit ja puut Katupöly- ja kevätsiivous Kuivatus Liikennemerkit, kaiteet ja muut varusteet Lika ja roskat Lumi ja liukkaus 1 1 Määrittelemättä Päällysteet Yhteensä

31 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA YHTEENVETO 4.1 Yhteenveto seurantakauden 2014 tuloksista Kaupungin katujen ja kevyen liikenteen väylien päällysteiden kuntotilaa kuvaa kolme eri mittaria. Vilkkaimmilla kaupungin pää- ja kokoojakaduilla pääasiallinen päällystystoimenpiteen laukaiseva tekijä on liikenteen aiheuttama päällysteen kuluminen (urautuminen). Muita toimenpiteen laukaisevia tekijöitä pää- ja kokoojakaduilla ovat purkaumat, puutteellisesti paikatut jälkikaivut sekä päällysteen ikääntyminen. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoa mitattiin syyskuussa 2013 päällystystöiden valmistuttua päällysteiden palvelutason mittausajoneuvolla (PTM-mittaus). PTM-auton tuottamista mittaustuloksista päällysteiden kuntoindeksin määrittämiseen käytettiin urasyvyyttä. Mittaustulosten perusteella pää- ja kokoojakatujen päällysteet ovat hyvässä kunnossa. Vain noin 3 %:ssa mittaustuloksista urasyvyys ylitti 20 mm. Keskimääräinen urasyvyys kaduilla oli mittausten perusteella 8,5 mm. Pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kuntoindeksiksi muodostui kesän 2013 mittausten perusteella 4,5 (asteikolla 1-5). Tonttikaduilla liikenne ei kuluta päällysteitä samalla tavalla, kuin pää- ja kokoojakaduilla. Ensisijaisia päällystystarpeen laukaisevia tekijöitä alemman luokan kaduilla ovat kadun rakenteelliset puutteet, kuivatusongelmat sekä puutteellisesti paikatut jälkikaivut. Alemman katuverkon päällysteiden kunto tutkitaan noin kolmen vuoden kierrolla. Päällysteen kunto arvioidaan näillä kaduilla kuluneisuuden ja epätasaisuuden perusteella. Tutkimustulosten perusteella myös kaupungin alempi katuverkko on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Katujen luokitteluperusteiden muutoksesta johtuen aiempien arviointien tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden uusimpien tulosten kanssa, mutta tässä raportissa myös aiempien vuosien tulokset on laskettu uudelleen uusien luokitteluperusteiden mukaisesti. Vuoden 2014 tulosten perusteella alemman katuverkon päällysteiden kuntoindeksiksi muodostui 3,8. Tonttikatujen kunto määritettiin historiatietojen perusteella myös vuosille 2012 ja Vuosien kuntotuloksia tarkastellessa tulee huomioida edelleen laskeva alemman katuverkon päällysteiden kuntotrendi. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 mennessä tonttikatujen päällysteiden kunto on (katujen uusituilla luokitteluperusteilla) laskenut 0,3 yksikköä. Katupäällysteiden yhteinen painotettu kokonaisarvosana oli 4,3 eli se on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kevyen liikenteen väylien päällysteiden kunto määritettiin kesäkauden 2013 aikana tehdyn kuntotutkimuksin (96 väylä-km). Tutkimustulosten perusteella myös kevyen liikenteen väyläverkon päällysteet ovat hyvässä kunnossa. On kuitenkin huomioitavaa, että kuntotutkimukset kohdistuivat pääasiassa kevyen liikenteen väylien pääreiteille. Siirryttäessä pääreiteiltä alemmalle väyläverkolle, päällysteiden kunto yleensä heikkenee. Kesän 2013 tutkimusten perusteella kevyen liikenteen väylien päällysteiden kuntoindeksiksi muodostui 3,6.

32 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kuva 23: Liikennealueiden päällysteiden kuntoindeksit 2014 ja kuntotrendi. Ajoratamerkintöjen kuntotila määritettiin sekä keväällä ennen merkintöjen kunnostusta, että syksyllä kunnostamisen jälkeen noin 40 km otanta-alueelta. Mittaamalla merkintöjen kunto näin, pystyttiin määrittämään kesän 2014 aikana tehtyjen ajoratamerkintöjen ylläpitotoimenpiteiden suorituskyky. Ajoratamerkintöjen kunnolle määritettiin aikaisempien kuntomittaustulosten perusteella tavoitetilat sekä merkintöjen syksy- että kevätkunnolle. Kuntomittaustulosten perusteella merkinnöille asetetut kuntotavoitteet täyttyivät. Tähän vaikutti suurelta osin vähäluminen talvi, jonka vuoksi merkintöjä kuluttavien auraustöiden määrä jäi vähäiseksi. Ajoratamerkintöjen kokonaiskuntoindeksi oli vuoden 2014 mittausten perusteella 4,2. Kuva 24: Ajoratamerkintöjen syksyn kuntoindeksit 2014 sekä kuntotrendi. Tampereen kaupunki on seurannut vuosittain viheralueiden hoidon laatutasoa kesäkauden aikana tehdyin viheralueiden laatukierroksin. Myös viheralueiden hoidon laadulle asetettiin tavoitetasot. Tavoitetasot asetettiin aikaisempien viheralueiden laatukatselmusten tulosten perusteella. Kesäkauden 2014 laatukierrosten tulosten perusteella viheralueiden hoidon laatu jäi sille asetetusta tavoitteesta 0,4 yksikköä. Edellisvuoden tulokseen verrattuna tulos parani 0,2 yksikköä. Rakennettujen viheralueiden (hoitoluokka A, arvioituja kohteita 36 kpl) osalta tulos parani selvästi edellisvuodesta. Avoimien viheralueiden uusin tulos jäi niukasti (0,1 yksikköä) tavoitteesta.

33 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA Kuva 25: Viheralueiden hoidon laatutasot 2014 sekä laatutason trendi. Leikkipaikkojen turvallisuuden ja kunnon tavoitetasot määritettiin aikaisempien katselmusten tulosten perusteella. Kesäkauden 2014 aikana tehtyjen katselmusten (241 kpl) tulosten perusteella kaupungin leikkipaikat ovat hyvässä kunnossa. Asetetuista tavoitteista jäätiin kuitenkin hieman. Kokonaislaatutason tavoitteesta jäätiin 0,2 yksikköä. Leikkipaikkojen turvallisuustasoksi muodostui kesän 2014 tulosten perusteella 4,0 (tavoite 4,2) ja kunnoksi 3,5 (tavoite 3,8). Turvallisuuden osalta tulos laski viimevuotisesta 0,1 yksikköä sekä alue- että lähileikkipaikoilla. Kuntotason yhteistulos pysyi viimevuoden tasolla. Kuva 26: Leikkialueiden ylläpidon laatutasot 2014 sekä laatutason trendi. 4.2 Kesäylläpidon ja seurantamenetelmän kehitystarpeet Kesäylläpidon seurantatyö kehitettiin kesäkaudella Kesäkausi 2014 oli siis järjestyksessään toinen seurantakausi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että varsinkin ajoratamerkintöjen, viheralueiden ja leikkipaikkojen ylläpidon laatutasoa kuvaavat mittarit toimivat hyvin. Kesäkaudella 2014 myös siltojen ylläpito otettiin mukaan seurattavaksi mittariksi. Liikenneviraston ylläpitämän siltarekisterin mukaan Tampereen kaupungin ylläpitovastuulla on yhteensä 206 siltaa. Näin ollen siltojen ylläpidolla on paitsi suuri merkitys siltojen käytön turvallisuuteen, myös suuri kustannusvaikutus kaupungin infraomaisuuden ylläpidossa. Seuraavat seurantakaudet näyttävät, kuinka hyvin kehitetty mittari kuvaa siltaomaisuuden kunnon kehittymistä. Liikennealueiden päällysteiden kuntoa kuvaavaa mittaristoa tulisi kehittää seurantakaudella Kuluneena kautena ei toteutettu pää- ja kokoojakatujen uramittauksia ja raportin tulokset perustuvat vuoden 2013 uramittaustuloksiin. Sinänsä kahden vuoden takaiset uramittaustulokset antavat yhä hyvän kokonaiskuvan pää- ja kokoojakatujen urautuneisuudesta. Päällysteet toki

34 KESÄYLLÄPIDON LAADUNSEURANTA urautuvat vuoden aikana, mutta päällysteille tehdään myös toimenpiteitä. Päällysteen kuntoa kuvaavan mittarin luotettavuuden kannalta on tärkeää, että pää- ja kokoojakatujen urasyvyydet mitataan toisen kerran seurantakaudella Toinen mahdollinen vaihtoehto määrittää pää- ja kokoojakatujen päällysteiden kunto, on käyttää samaa kuntotutkimusmenetelmää kuin alemmalla katuverkolla. Iris-järjestelmästä puuttuu kuitenkin vielä tietolaji, joka kertoo kuntotutkimustuloksen mittauspäivämäärän tai -vuoden. Visuaalinen päällysteen kuntoarvio on menetelmänä hyvä ja tarpeeksi kevyt toteuttaa. Mittareiden toimivuuden ja luotettavuuden kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää, että tulokset pysyvät vertailukelpoisena ja että tutkimusotanta on tarpeeksi kattava. Kuntomittausten tekeminen ja eri kuntotasojen kriteerit tulisi olla tarkoin ohjeistettuja tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Lisäksi Iriksen sisältämien kuntotietojen ajantasaisuus tulee varmistaa. Mikäli huonokuntoinen katu saneerataan, tulee myös Iriksen kuntotietojen päivittyä vastaamaan todellisuutta.

35