VAELTAJA-AKTIVITEETIT

Transkriptio

1 11 VAELTAJA-AKTIVITEETIT 23 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS KUVA Joel Forsman VAELTAJAOHJELMA Vaeltajaohjelma tarjoaa sinulle monenlaista toimintaa yksilönä ja vartiossa Suomessa sekä kansainvälisesti(kin). Mukanasi vaeltajan taipaleella kulkee vaeltajaluotsi ohjaamassa ja kannustamassa. Oma aktiivisuutesi on hyvin tärkeää vaeltajaohjelman toteutumisessa, aktiviteettien tekemisessä ja tapahtumiin osallistumisessa. Vaeltajille suunnattu ohjelma on monipuolista, mielenkiintoista ja kehittävää niin pidemmänkin partiotaustan omaaville kuin uusille ehkä vaeltajaiässä partiotoimintaan mukaan tuleville. Vaeltajana saat tehdä myös erilaisia pestejä ja niissä oppimista kanssasi käy läpi vaeltajaluotsisi. Vaeltajille suunnattu ohjelma on joustavaa ja tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia ja tekemisen tapoja. Samalla opit suunnittelemaan omaa ajankäyttöäsi niin, että pystyt osallistumaan itseäsi kiinnostavaan partiotoimintaan sekä nauttimaan partiosta ja kehittymään. Vaeltajaikäkauteen kuuluu oma lupauksensa ja aiempia ikäkausia laajemmat ihanteet. Lupauksen ja ihanteiden sisältöä ja merkitystä elämääsi pääset miettimään Suomi-projektin aikana. VAELTAJAN LUPAUS ON Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa vaeltajien ihanteita ja olla avuksi toisille. VAELTAJIEN IHANTEITA OVAT - kunnioittaa toista ihmistä - rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä - olla luotettava - rakentaa ystävyyttä yli rajojen - tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen - kehittää itseään ihmisenä - etsiä elämän totuutta PARTIO-OHJELMA 2016

2 VAELTAJAOHJELMAN RAKENNE Vaeltajaohjelmassa kuljetaan kuten suunnistamisessa rastien ja suunnanottojen kautta kohti aikuisuutta. 24 Samoajaohjelman päättävä siirtymä on startti vaeltajuuteen. Vaeltajaohjelma aloitetaan TERVETULOA VAELTAJAKSI -RASTILLA, jonka aikana: - tehdään vaelluskartta - toteutetaan Suomi-projekti - annetaan vaeltajalupaus lippukunnan perinteiden mukaan. Jokaisen vaeltajan oma ohjelma rakentuu VAELLUSKARTTAAN. Se laaditaan ikäkauden alussa viideksi vuodeksi, mutta vähintään vuosittain tehdään suunnanotto. Suunnanotossa mietitään, mitä on jo tehty ja mitä halutaan vielä tehdä, sen aikana vaelluskarttaa voi myös päivittää. Vaelluskartta on hyvä laatia vaeltajaluotsin kanssa tai ainakin käydä laatimisen jälkeen yhdessä läpi V 4 5 VUOTTA VAELLUSKARTTA TERVETULOA VAELTAJAKSI SUUNNAN- OTTO SUUNNAN- OTTO SUUNNAN- OTTO SUUNNAN- OTTO SIIRTYMÄ AIKUISEKSI SUOMI- PROJEKTI 33 aihealuetta, jokaisesta tehdään vähintään yksi aktiviteetti ULKOMAAN- PROJEKTI SUOMI-PROJEKTI toteutetaan mieluiten oman vaeltajavartion kanssa ja siihen kuuluu reissu jonnekin päin Suomea. Vaeltajaohjelman rungon muodostavat RASTIT, jotka sisältävät AKTIVITEETTEJA. Vaeltajaohjelmaan kuuluu PAKOLLISIA RASTEJA, joista tulee tehdä jokainen aktiviteetti. Pakollisia ovat: - Tervetuloa vaeltajaksi - Partiojohtajan peruskurssi - Ulkomaanprojekti - Aikuisuuteen Loppujen 33 rastin joukosta valitaan kustakin vähintään yksi tehtävä aktiviteetti. Ohjelmaan on kirjoitettu rasteista ja aktiviteeteista tarkka tavoite ja kuvaus, jotta voit halutessasi soveltaa niiden toteutustapaa. Jokaiseen aktiviteettiin on myös lisätty muutama toteutusvinkki ja niitä voit kirjoittaa itsekin lisää partio-ohjelma.fi:ssä. Aktiviteetin tekemiseen oleellisesti liittyy myös kokemusten ja tekemisen aikana heränneiden ajatusten läpikäyminen luotsin kanssa. Näiden lisäksi vaeltajaohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi piirin, FiSSc:n ja Suomen Partiolaisten järjestämät vaeltajatapahtumat, kisat, retket, leirit ja muut partiotapahtumat Suomessa ja kansainvälisesti. Vaeltajaikäkauden lopussa tehdään ULKOMAAN- PROJEKTI, jonka ohjeistuksen löydät täältä.

3 25 VARTIO JA LUOTSI Vaeltajavartioon kuuluu 3 5 vaeltajaa. Vaeltajavartio voi muodostua yhden tai useamman lippukunnan vuotiaista partiolaisista. Vaeltajan ei tarvitse olla aiemmin ollut partiolainen, vaan mukaan voi liittyä myös tässä ikäkaudessa. Vaeltajavartio voi koostua eri ikäisistä vaeltajista. Vaeltajavartio kokoontuu ideaalitilanteessa yksi kaksi kertaa kuukaudessa. Vartio määrittää itse sopivan kokoontumisrytmin ja voi kokoontua myös etäyhteyksien avulla tai pitää kokouksia sosiaalisen median avulla. Kokouksissa tehdään aktiviteetteja, valmistaudutaan erilaisiin tapahtumiin ja retkiin. Vaeltajavartion johtajaksi eli vartionjohtajaksi valitaan yksi vartion jäsenistä vähintään vuodeksi kerrallaan. Vaeltajavartion toiminta voi loppua, kun koko vartio on saanut ohjelman tehtyä jäsenten ollessa 22-vuotiaita tai koostuessaan eri-ikäisistä se voi jatkaa elämäänsä, niin että vartioon tulee ja siitä lähtee vuosittain vaeltajia. Vaeltaja voi kuulua ikäkauden aikana useaan vartioon. Vartioita voi muodostua esimerkiksi erilaisten projektien ympärille tai opiskelupaikkakunnan vaeltajista. Vaeltajavartion jäsenten on tarkoitus tutustua toisiinsa Suomiprojektin aikana. Vartion sisällä voi olla pienempiä aktiviteettikohtaisia ryhmiä tai niitä voidaan muodostaa eri vartioiden jäsenten kesken. Kaikkien vartion jäsenten ei tarvitse osallistua kaikkiin aktiviteetteihin ja meneillään voi yhtä aikaa olla useita projekteja. VAELTAJIEN JOHTAJAT JA LUOTSIN ROOLI VAELTAJAVARTION VARTIONJOHTAJA Vaeltajavartion vartionjohtaja on tyypillinen vertaisjohtaja. Vartionjohtajan tärkein tavoite on pitää vartion jäsenet mukana aktiivisessa vaeltajatoiminnassa riippumatta heidän asuinpaikoistaan, elämäntilanteistaan, partiopesteistään tai muusta vastaavasta. Vaeltajavartion johtajaksi eli vartionjohtajaksi valitaan yksi vartion jäsenistä vähintään vuodeksi kerrallaan. Vartionjohtajan, vartion ja sen vaeltajien toimintaa lippukunnan puolesta tukee vaeltajaluotsi. Vaeltajavartionjohtaja huolehtii, että vartion kokoukset järjestetään säännöllisesti ja että kaikille vartion jäsenille riittää sopivasti toimintaa ja vastuuta. LUOTSIN ROOLI Luotsi on aikuinen, yli 22-vuotias vaeltajaluotsikoulutuksen käynyt henkilö, jolla on riittävä näkemys vaeltajien ohjelman tavoitteesta ja sisällöstä. Hän tukee yksittäistä vaeltajaa ja koko vaeltajavartiota vaeltajaohjelman toteuttamisessa koko ikäkauden ajan. Vaeltajaikäkaudessa luotsi on mukana taustalla ohjaajana ja tukijana, mutta vaeltajat suunnittelevat, järjestävät ja toteuttavat toimintansa pääosin itse. Luotsin tärkeä tehtävä on vastata siitä, että vaeltajien henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat eli vaelluskartat toteutuvat ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Vastuu vaeltajien partiokasvatuksesta on luotsilla. Vaeltajien pesteissä ja projekteissa luotsin tehtävänä on tukea vaeltajan oppimista. Toisinaan myös luotsi voi järjestää toimintaa. Luotsin ei tarvitse olla mukana kaikissa vaeltajien vartiokokouksissa, mutta hänen on tärkeää pitää yhteyttä koko vaeltajavartioon säännöllisesti. Luotseiksi pitäisi pestata henkilöitä, joilla on riittävä motivaatio ja osaaminen pestin hoitamiseen. Luotsien pitäisi myös olla sellaisia, joiden kanssa vaeltajien on luontevaa työskennellä. Luotsin tärkein pääoma, josta vaeltajille tukea voi ammentaa, on hänen oma elämänkokemuksensa. Tästä johtuen luotseiksi kannattaa ensisijaisesti valita vaeltajaiän jo reippaasti ylittäneitä henkilöitä. Mitä jos lippukunnassa ei ole vaeltajaluotsia? Vaeltaja voi etsiä luotsin itse. Voit kysyä lippukuntasi aikuisia partiolaisia luotsiksi tai miettiä, olisiko lähipiirissäsi joku ei-partiolainen aikuinen, jonka koet täyttävän luotsin kriteerit. Voit kysellä myös muiden lippukuntien aikuisista luotsia. Luotsin rooli on toimia tukijana, vastuu ohjelman toteuttamisesta on vaeltajalla itsellään. Luotsin tulee kuitenkin perehtyä myös vaeltajaohjelmaan ja sen tavoitteisiin, jotta hän voi tukea vaeltajia ohjelman toteuttamisessa. Mitä jos lippukunnassa ei ole muita vaeltajia? Vaeltajavartion voi etsiä myös lippukunnan ulkopuolelta. Lähialueen lippukunnista kannattaa kysellä, olisiko heillä vaeltajaikäisiä. Jos omissa verkostoissasi ei ole muita vaeltajia, voit ottaa yhteyttä alueohjaajaan tai piirin vaeltajaohjelmasta vastaavaan henkilöön. KUVA Harri Halmejärvi VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS PARTIO-OHJELMA 2016

4 TERVETULOA VAELTAJAKSI 26 YLEISKATSAUS VAELTAJUUTEEN AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: Toimia vaeltajana TAVOITE: Tavoitteena on, että vaeltaja tuntee vaeltajien ohjelman rakenteen, symboliikan, lupauksen ja ihanteet. Hän selvittää, mitä vaeltajuus merkitsee ja hankkii itselleen luotsin sekä vaeltajavartion. KUVAUS: Vaeltaja selvittää itselleen miten vaeltajaohjelma rakentuu ja mikä on hänen roolinsa omassa lippukunnassa ja piirissä. Hän tutustuu vaeltajaohjelman symboliikkaan, lupaukseen ja ihanteisiin. Vaeltaja selvittää kuka on hänen luotsinsa ja millaisessa vaeltajavartiossa hän aloittaa vaeltajaohjelman. Lisäksi hän pohtii vaeltajaohjelmaa ja omaa ajankäyttöään sen suhteen. KESTO: 6h / 3 kokousta PAIKKA: Koti, kolo KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen TAITOALUE: Partiokulttuuri, Sosiaaliset taidot VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtaja huolehtii käytännön järjestelyistä ja varmistaa, että kaikki vartion jäsenet pääsevät osallistumaan aktiviteetin tekemiseen. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsin on huolehdittava, että on itse riittävän perehtynyt vaeltajaohjelmaan. Hän keskustelee vaeltajien kanssa heidän toiveistaan ja odotuksistaan luotsille. Luotsi kannustaa ja innostaa vaeltajia ohjelman käynnistämiseen. 1: Haastattelen vanhempaa vaeltajaa ja selvitän, miten hän on tehnyt vaeltajaohjelmaa, ja millainen rooli hänellä on ollut lippukunnassa ja piirissä. 2: Suunnittelemme ajankäyttöämme partiossa niin, että meille jää aikaa muiden pestiemme ohella toteuttaa vaeltajaohjelmaa. Esimerkiksi leireillä aikaa jää, kun tulemme leirille päivää aikaisemmin tai nuorempien leiriläisten mennessä nukkumaan. 3: Selvitän, kuka on vaeltajaluotsini, tai hankin sellainen. Selvitän, mitä luotsi tekee. Sovin, mitä voin odottaa luotsiltani vaeltajaikäkauden eri vaiheissa, ja mikä on oma vastuuni vaeltajaohjelman toteuttamisessa. Jos omasta lippukunnasta tai alueelta ei löydy sopivaa aikuista luotsiksi, kysy rohkeasti muuta aikuista partion ulkopuolelta. 4: Tutustun vaeltajavartiooni. Voin tehdä vaeltajohjelmaa myös ilman vaeltajavartiota. Luotsi auttaa löytämään sopivia tapoja tehdä ohjelmaa ilman vakituista vartiota. Jos lipukunnassa ei ole vaeltajavartiota, sellaisen voi löytää alueelta tai piiristä. 5: Tutustun vaeltajien lupaukseen ja ihanteisiin. Pohdin, mitä lupaus ja ihanteet merkitsevät juuri minulle, ja miten ne näkyvät arvomaailmassani ja elämässäni. 6: Selvitän, mitä sosiaalisen median kanavia vaeltajille löytyy. VAELTAJAOHJELMA AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: suunnitella vaeltajatoimintaa. TAVOITE: Vaeltaja tietää, millainen on vaeltajaohjelman rakenne ja mistä löytää tietoa aktiviteeteista. Vaeltaja tekee itselleen vaelluskartan. KUVAUS: Vaeltaja tutustuu vaeltajaohjelmaan yhdessä vaeltajavartionsa sekä vaeltajaluotsinsa kanssa. He ottavat selvää myös vaeltajien omista ja vaeltajille soveltuvista tapahtumista. Vaeltaja valitsee ensimmäiset aktiviteetit, jotka hän sisällyttää vaelluskarttaansa Suomi-projektin lisäksi. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtaja huolehtii, että vartiolla on tarvittavat materiaalit käytössään. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi on etukäteen tutustunut vaeltajaohjelmaan ja ottanut selvää vaeltajille suunnatuista tapahtumista. Hänellä on mukana myös lippukunnan, piirin ja Suomen Partiolaisten toimintakalenteri. KESTO: 3h PAIKKA: Kolo KASVATUSTAVOITE: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Partiokulttuuri 1: Tutustumme vaeltajaohjelman sisältöön partio-ohjelma.fi-sivuston avulla. Voimme tarvittessa hyödyntää myös johtajankansiosta, jos meillä ei ole internet-yhteyttä käytettävissä. Valitsemme jokainen 3 mielenkiintoisinta aktiviteettia ja valitsemme niistä yhteisesti tehtävät aktiviteetit. 2: Pyydämme vanhoja vaeltajia esittelemään omia vaelluskarttojaan, joista voimme saada ideoita omiin vaelluskarttoihimme. 3: Teemme vaelluskartan esimerkiksi kierrätysmateriaaleista askartelemalla, hyödyntäen erilaisia materiaaleja tai hyödyntäen jotakin pilvipalvelua. 4: Selvitämme kaikki vaeltajille suunnatut tapahtumat (vaeltajatapahtumat sekä muut koulutukset ja tapahtumat, joihin vaeltajat voivat osallistua) alueella, piirissä ja Suomen Partiolaisilla. Valitsemme niistä yhden tai useamman, joihin osallistumme. SUOMI-PROJEKTI MITÄ, MINNE JA MIKSI? AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: tunnistaa omia tavoitteitani sekä toimia niiden toteutumiseksi. Suomi-projekti on vaeltajavartion oma reissu jonnekin päin Suomea. Se viimeistelee Tervetuloa vaeltajaksi-vaiheen. Reissu voi olla esimerkiksi viikonlopun mittainen, ja se tehdään vaikkapa paikkakunnalle, jota vaeltajat eivät vielä tunne. Suomi-projektin aikana vaeltajat tutustuvat toisiinsa ja ryhmäytyvät vaeltajavartioksi, samalla pohtien myös omaa vaeltajuuttaan ja partiolaisuuttaan. Reissun suunnittelun lähtökohtana on se, että vaeltajat näkevät tai kokevat jotain uutta. Suomi-projekti on useamman viikon mittainen prosessi. Se sisältää kuusi Suomi-projektin aktiviteettia, joista aktiviteetti viisi on reissun toteuttaminen. Aktiviteetit 1 3 tehdään ennen reissua ja aktiviteetti kuusi sen jälkeen. Aktiviteettia neljä tehdään koko projektin ajan. Reissun aikana tehdään myös kaksi muuta vapaavalintaista vaeltajien aktiviteettia. TAVOITTEET: Suomi-projektin avulla vaeltajat saavat kokemusta projektin tekemisestä ja sekä siitä, millaisia asioita projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyy. Vaeltajat kartuttuttavat omia tietojaan, taitojaan,

5 ja tahtoaan tehdä erilaisia asioita, asettavat itselleene ja projektilleen toteuttamiskelpoisia tavoitteita samalla itsensä likoon laittaen. Suomiprojektin tehtyään vaeltajat osaavat paremmin ennakoida mahdollisesti eteen tulevia tilanteita sekä tapahtumien kulkua ja varautua vaaratilanteisiin. He tietävät millaisia erilaisia mahdollisuuksia vaeltajalle on harrastaa partiota sekä uskaltavat harrastaa partiota omalla itselleen sopivalla tavalla. Vaeltajat tunnistavat omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ryhmätyöskentelytavoissa ja oppivat toimimaan eri tavalla toimivien ihmisten kanssa. Vartio oppii toimimaan uudessa tuntemattomammassa ympäristössä ja mukavuusrajojensa ulkopuolella. TAVOITE: Vaeltaja pohtii omia sekä ryhmänsä tavoitteita ja löytää tapoja toteuttaa ne. Vaeltaja ymmärtää suunnitelmallisuuden tärkeyden. KUVAUS: Vaeltajavartio pohtii, mitä haluaa kokeilla ja kokea sekä millaisia uusia taitoja vartion jäsenet haluavat oppia. Vartio etsii sopivan paikkakunnan, jossa heillä on mahdollisuus tavoitteensa toteuttaa. Vartion jäsenet jakavat projektin vastuualueet tasaisesti. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtaja toimii suunnittelukokousten koollekutsujana ja huolehtii siitä, että jokainen vartion jäsen saa oman mielipiteensä kuuluville. Hän huolehtii siitä, että projektiin liittyvät vastuualueet jakautuvat tasaisesti. Vartionjohtaja on yhteydessä luotsiin ja kertoo hänelle tilannetiedotuksia projektin etenemisestä. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi auttaa vaeltajia pohtimaan omia tavoitteitaan sekä tarpeitaan. Hän auttaa vaeltajia jakamaan vastuualueita ja tukee vaeltajia heidän omissa tehtävissään. Luotsi antaa tarpeen mukaan konkreettisia vinkkejä siitä, millaiseen kohteeseen Suomi-projektin reissu voi suuntautua. KESTO: 1 ilta PAIKKA: Kolo, Koti KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen TAITOALUE: Sosiaaliset taidot, luova ajattelu 1: Listaamme vaeltajakohtaisesti asioita, joita ei ole aikaisemmin pystytty tekemään partiossa tai partion ulkopuolella.tällaisia asioita ovat esimerkiksi hiihtovaellus, metrolla ajelu, koskenlasku, kirjamessut, aamu-uinti meressä tai vierailu Unescon maailmanperintökohteeseen. Esittelemme vuorollamme omat listamme toisille. Valitsemme listoilta yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja aloitamme suunnittelemaan reissun toteuttamista. 2: Kirjoitamme partiokavereiden ja muiden tuttujen asuinpaikkakuntia paperilapuille. Laput laitetaan hattuun ja sieltä nostetaan yksi lappu. Tämä paikkakunta on valittu reissun kohteeksi. Tutkimme netistä tai paikkakunnalla asuvalta henkilöltä kyselemällä erilaisia vierailukohteita reissulle. Samalla on hyvä pohtia, mitä kaikkea voi tehdä jo matkan varrella. SUOMI-PROJEKTI MITÄ TEHDÄÄN? AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: suunnitella tapahtuman kokonaisuutena. TAVOITE: Vaeltaja osaa ottaa suunnittelussa huomioon erilaiset kiinnostuksen kohteet, ottaa selvää erilaisista liikkumis- ja majoitusvaihtoehdoista sekä suunnitella sovittujen tavoitteiden mukaista ohjelmaa. KUVAUS: Vaeltajat suunnittelevat Suomi-projektin käytännön toteutuksen, aikatauluttavat reissunsa, ovat halutessaan yhteydessä toisen paikkakunnan partiolaisiin sekä järjestävät kulkupelin sekä majoituksen Suomi-projektin ajaksi. Vaeltajat jakavat vastuunsa niin, että tehtävät jakautuvat tasaisesti. Vartio voi halutessaan viestiä projektistaan eri kanavia pitkin. Vartio valitsee myös kaksi vaeltajaohjelman muuta aktiviteettiä, jotka toteutetaan reissun aikana. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtaja huolehtii, että käytännön järjestelyt sujuvat suunnitellusti. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi tukee vaeltajia ja antaa vinkkejä sekä voi hyödyntää omia partiokontaktejaan. KESTO: muutama ilta PAIKKA: Kolo, koti KASVATUSTAVOITE: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Sosiaaliset taidot, arkielämän taidot 1: Listaamme mahdollisimman monta erilaista ja erikoista kulkuvälinettä. Valitsemme niistä vähintään yhden, jota käytämme reissumme aikana. 2: Perustamme blogin tai sosiaalisen median ryhmän, jossa viestimme projektimme eri vaiheista. 3: Tutustumme kohdepaikkakuntaan ja sen nähtävyyksiin sekä ominaispiirteisiin. Suunnittelemme retkemme ohjelman sen pohjalta. 4: Valitsemme Suomi-projektillemme teeman ja valitsemme kohteen, ohjelman, ruuan, pukeutumisen ynnä muun sen mukaisesti. Teemoja voi olla esimerkiksi jonkun kuuluisan henkilön jalanjäljissä, turistin leikkiminen, kirjain (esim kaikki k- kirjaimella alkavat kadut, ravintolat ja nähtävyydet) tai mahdollisimman pieni budjetti. 5: Toteutumme reissun myös noppaa tai kolikkoa heittämällä. Tällöin valintatilanteissa päätetään noppaa tai kolikkoa heittämällä, mikä vaihtoehdoista valitaan. (esim tienristeys, kumpi kaupunki, mikä ravintola...) 6: Käytämme sosiaalisessa mediassa viestiessämme esimerkiksi hashtageja #vaeltajarover #partioscout SUOMI-PROJEKTI MILLÄ RAHALLA? AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: suunnitella tapahtuman budjettia sekä miettiä ja toteuttaa erilaisia varainkeruutapoja. TAVOITE: Vaeltaja ymmärtää, millainen merkitys on suunnitelmallisuudella taloudenhallinnassa sekä tunnistaa ja osaa hyödyntää taloudenhallinnan työkaluja. KUVAUS: Vartio tarkastelee ja laskee millaisia kustannuksia suunnitelmien toteuttamisesta syntyy. Vaeltajat tekevät laskelmien pohjalta budjetin. He miettivät millaisilla varainkeruun tavoilla syntyvät kustannukset voidaan kattaa ja toteuttavat haluamiaan varainkeruutempauksia. Vaeltajat jakavat vastuun niin, että tehtävät rahan keräämisestä, hankintojen tekemisestä ja budjetin seurannasta jakautuvat tasaisesti. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtaja valvoo budjetissa pysymistä. Hän huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasan koko vartiolle ja jokainen huolehtii omasta osuudestaan. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi auttaa vaeltajia luomaan budjetin sekä keksimään varainkeruutapoja. KESTO: ilta + varainkeruun tarvitsema aika PAIKKA: koti/kolo KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen TAITOALUE: Talous, Arkielämän taidot 1: Laskemme syntyviä kuluja esimerkiksi seuraaville asioille: matkat, majoitus, ruoka, ohjelmanumerot, tuliaiset, jäätelö, varusteet. Kun menopuoli budjetissa on valmis, keskitymme tulopuoleen. Mietimme keinoja varainhankinnalle. Luotsilta voi kysyä apua siihen, miten lippukunta mahdollisesti tukee vartiota. Suunnittelemme varainhankintatempauksia oman tarpeemme mukaan. 2: Osallistumme vartiomme kanssa ravintola- tai siivouspäivään. Vaihetoehtoisesti voimme järjestää esimerkiksi lippukunnan tapahtuman kahvituksen tai myydä tavaroitamme kirpputorilla. 3: Jos taulukkolaskentaohjelma ei ole vartiollemme aikaisemmin tuttu, on tämä aktiviteetti hyvä mahdollisuus opetella sen käyttöä. Ohjelmasta löytyy muun muassa valmis budjettipohja, jota voimme käyttää apuna projektimme toteuttamisessa. 4: Harjoittelemme hintavertailujen tekemistä. Esimerkiksi eri kauppojen ja julkisten kulkuneuvojen kanta-asiakkaina voi saada merkittäviäkin hinnan alennuksia. 27 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS PARTIO-OHJELMA 2016

6 28 SUOMI-PROJEKTI MINÄ VAELTAJANA AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: kertoa ulospäin partion merkityksestä itselleni. TAVOITE: Vaeltaja pohtii partion merkitystä itselleen ja oppii ymmärtämään muiden syitä partioharrastukselle. Vaeltaja tutustuu partion arvopohjaan ja tarkastelee omaa suhtautumistaan siihen. KUVAUS: Vaeltajat pohtivat yksin ja yhdessä syitä siihen, miksi he harrastavat partiota. Mitä partio heille antaa sekä mitä partio ja vaeltajuus heille merkitsee? Lisäksi vaeltajat keskittyvät tarkastelemaan partion arvopohjaa ja erityisesti vaeltajalupauksen ja -ihanteiden merkitystä omassa elämässään. Keskustelu on hyvä aloittaa ennen reissuun lähtöä, jatkaa reissun aikana ja käydä keskustelu loppuun reissun jälkeen. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on varmistaa, että keskustelua käydään. Hän hankkii mahdolliset keskustelun tukena tarvittavat materiaalit sekä pyytää tarvittaessa luotsilta apua keskustelujen vetämiseen. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi osallistuu kotipaikkakunnalla käytäviin keskusteluihin kuuntelijana. Hän ohjaa tarvittaessa keskustelua ennen ja jälkeen reissun. Luotsi valmistautuu etukäteen esittämään vaeltajille keskustelua ohjaavia kysymyksiä ja antaa tarvittaessa pohdittavia aiheita reissun ajaksi. Reissun jälkeen hän auttaa vaeltajia jäsentämään ajatuksiaan. KESTO: Kolme iltaa (Ennen reissua, reissun aikana ja reissun jälkeen) PAIKKA: Kolo, Suomi-projekti KASVATUSTAVOITE: Maailmankatsomus, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen TAITOALUE: Partiokulttuuri, Henkisyys 1: Havainnollistamme vaeltajien ihanteet esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla tai kirjoittamalla runoja. Havainnollistuksessa on hyvä näyttää myös miten ihanteet näkyvät jokaisen omassa arkipäiväisessä elämässä. 2: Teemme reissun aikana gallup-kyselyn siitä, mitä EVP:t (ei-vieläpartiolaiset) ajattelevat vaeltajalupauksen ja -ihanteiden sisällöstä. Pohdimme yhdessä miksi vastaukset kohtaavat tai eivät kohtaa omia ajatuksiamme. 3: Keskustelemme mitä lupaus ja ihanteet merkitsevät ja miten ne ohjaavat elämäämme. 4: Keskustelen jonkun ei-partiolaisen kanssa vaeltajalupauksen ja -ihanteiden sisällöstä. Keskustelun on tarkoitus ohjata miettimään, miten ne vaikuttavat ja kuinka paljon niiden tulisi vaikuttaa vaeltajan jokapäiväiseen elämään. SUOMI-PROJEKTI REISSUSSA AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: toimia osana ryhmää ja edustaa lippukuntaani kotipaikkakuntani ulkopuolella. TAVOITE: Vaeltaja laittaa itsensä likoon ja toimii osana ryhmää. Vaeltaja ryhmäytyy oman ryhmänsä kanssa ja saa vauhdikkaan alun uudelle ikäkaudelle. KUVAUS: Vaeltajavartio toteuttaa Suomi-projektin reissun suunnittelemallaan tavalla, VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on varmistaa, että reissu toteutetaan. Vartionjohtaja huolehtii reissun aikana siitä, että jokainen vartion jäsen osallistuu yhteisistä tehtävistä huolehtimiseen. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi ei lähde itse reissuun mukaan. Hänen tehtävänsä on etukäteen kannustaa vartiota lähtemään reissulle ja jälkikäteen keskustella vartion kanssa kokemuksista. Tarvittaessa luotsi voi olla ennen reissua yhteydessä vaeltajien koteihin reissun luonteesta. Reissun aikana luotsi voi pitää yhteyttä vartioon kuulumisia kysellen. KESTO: Viikonloppu PAIKKA: Muu KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen TAITOALUE: Itsestä huolehtiminen, Sosiaaliset taidot, Partion taidot 1: Kartanopartion Suomireilaus Kuusamoon! Lähdimme neljän vaeltajan toimin kuuden päivän suomireilimatkalle kohti Kuusamoaa. Pysähdyimme myös välietapeille tutustumaan paikallisen kulttuuriin. Kävimme mm. Kolilla, Olavinlinnassa, syömässä lörtsyjä ja aidosta maidosta tehtyä jäätelöä. Yövyimme omilla tai tuttujemme mökeille. 2: Kulturnatten på Åland! Alkuun ajattelimme road trippiä Suomessa tai lyhyttä matkaa Ruotsissa, mutta päätimmekin tehdä Suomi-Projektin Ahvenanmaalle. Teimme viikonloppureissun, jonka aikana tutustuimme Maarianhaminaan yhdessä paikallisten partiolaisten kanssa. Kävimme muun muassa vaelluksella ahvenanmaalaisten partiolaisten kanssa. Kulturnattenissa pääsimme opettelemaan afrikkalaista tanssia, maistelemaan erilaisia makuja maailmalta sekä kokeilemaan viulun soittamista. Rahaa säästimme adventtikalentereista niin, että saimme laivamatkat kustannettua, käyttörahat varasimme omista rahoistamme. SUOMI-PROJEKTI JÄLKIPYYKKI AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: arvioida projektin tavoitteiden toteutumista ja omaa toimintaani TAVOITE: Vaeltaja ymmärtää projektin lopettamiseen liittyvät vaiheet ja projektin päättämisen merkityksen. Vaeltaja antaa partiolupauksen. KUVAUS: Vaeltajat keskustelevat projektin onnistumisesta, haasteista, tavoitteiden täyttymisestä ja siitä mitä ovat oppineet projektin aikana itsestään ja muista vartionsa jäsenistä. Jos vaeltajat eivät ole antaneet lupausta siirtymän yhteydessä, antavat he aktiviteetin päätteeksi vaeltajalupauksen. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on varmistaa, että luotsi ja vartio osallistuvat projektin purkamiseen. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi osallistuu keskusteluun. Hän esittää tarkentavia kysymyksiä tai tarvittaessa vetää koko keskustelun. KESTO: Yksi ilta PAIKKA: Suomi-projekti, Kolo KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen TAITOALUE: Sosiaaliset taidot 1: Käymme keskustelua esimerkiksi niin, että jokainen kertoo vuorotellen muiden kuunnellessa omista ajatuksistaan, havainnoistaan ja oppimistaan asioista. Näitä voidaan kirjoittaa ylös taululle, josta niitä nostetaan kierroksen jälkeen yleiseen keskusteluun. 2: Keskustelemme projektiin liittyvistä hyvin menneistä, kehittämistä kaipaavista, päähän ottavista tapahtumista ja asioista. 3: Kerromme lippukunnan viestintäkanavissa Suomi-projektimme vaiheista. Kirjoitamme esimerkiksi jutun lippukuntamme tai piirin lehteen, teemme päivityksen sosiaalisen median kanavoihin tai kerromme projektistamme alueen muille vaeltajavartioille. 4: Kirjoitamme jokainen ensin itse projektin onnistumiset ja epäonnistumiset eri värisille post it -lapuille ja käymme sen jälkeen yhdessä keskustelua. Olemmeko samaa mieltä onnistumisista ja epäonnistumisista? 5: Annamme vaeltajalupauksen esimerkiksi vaelluksen viimeisenä päivänä luotsin saavuttua vaelluksen loppupäähän hakemaan meitä. 6: Annan vaeltajalupauksen lippukunnan perinteiden mukaisesti.

7 PAKOLLISET RASTIT PARTIOJOHTAJA-PERUSKOULUTUS TAVOITE: Vaeltaja osaa perustiedot ja -taidot tapahtuman ja ihmisten johtamisesta partiossa. KUVAUS: Vaeltaja suorittaa partiojohtaja-peruskoulutuksen. 29 PARTIOJOHTAJA-PERUSKOULUTUS AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: johtaa ihmisiä ja tapahtumia partiossa. Tunnen partion perusteet ja eri lippukuntien toimintatapoja. Tunnen tapoja johtaa partiossa. Osaan arvioida toimintaani. TAVOITE: Vaeltaja tietää perusasiat 7 22-vuotiaiden kehityksestä ja tuntee ryhmän toimintaa. Hän tietää, miten partiossa johdetaan. Vaeltaja osaa johtaa turvallisen tapahtuman. Hän tuntee partion historiaa, lippukuntien perinteitä, symboliikan perusteet sekä maailmanjärjestöjen roolin. Vaeltaja tietää partion kasvatustavoitteet ja osaa käyttää partiomenetelmää partioryhmän toiminnassa. Hän tuntee lippukunnan organisaationa. KUVAUS: Koulutuksen järjestämisestä ja hyväksymisestä vastaa paikallinen partiopiiri. Koulutuksen laajuus on 7 opintopistettä, ja tämä sisältää myös johtamistehtävään käytettävän ajan. Koulutus voidaan suorittaa monin eri tavoin. Kurssimuotoisena se on kestoltaan noin kaksi pitkää viikonloppua ja siihen sisältyy ennakkotehtäviä tai ennakkotapaaminen sekä johtamisharjoitus. Koulutuskokonaisuuden suoritukseen sisältyy aina maastoyöpyminen. Koulutuksen suorituksesta saa virallisen opintopisteytetyn todistuksen ja tunnukseksi nahkaisen osmonsolmun, Wogglen, sekä oikeuden käyttää valkoista pillinarua ja partiojohtajamerkkiä. Partiojohtajaperuskoulutuksen suorittanut voi anoa partiojohtajavaltakirjaa. Partiojohtajakoulutuksen todistusta voi hyödyntää monessa koulussa vapaavalintaisten tai täydentävien opintojen hyväksilukuun. On kuitenkin ymmärrettävä, että oppilaitos itse päättää muualla hankittujen koulutuksien hyväksymisistä opintoihin. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtaja kannustaa vartion jäseniä osallistumaan pj-peruskurssille. Vartionjohtaja voi huolehtia myös siitä, että kutakin vartion jäsentä autetaan vuorollaan johtamisharjoituksen toteuttamisessa. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi huolehtii siitä, että jokainen vaeltaja ilmoittautuu ja osallistuu koulutukseen. Luotsi auttaa vaeltajaa ja lippukuntaa löytämään vaeltajalle sopivan johtamisharjoituksen ja tehtävään sopivan ohjaajan. KESTO: kaksi viikonloppua sekä johtamistehtävää käytetty aika PAIKKA: Muu KASVATUSTAVOITE: Elämänhallinta, Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Rehtiys, Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen TAITOALUEET: Johtaminen, Partion taidot, Sosiaaliset taidot, Yhteiskunta Tietoa piirin järjestämistä partiojohtajaperuskursseista löytyy piirin nettisivuilta. Myös lippukunnan koulutusvastaava osaa kertoa tarkemmin koulutuksesta ja siihen ilmoittautumisesta. On hyvä muistaa, että monissa piireissä ilmoittautuminen kursseille tapahtuu hyvissä ajoin ennen varsinaista kurssiajankohtaa. VAELTAJAT / AKTIVITEETIT PARTIO-OHJELMA 2016

8 30 ULKOMAANPROJEKTI TAVOITE: Vaeltaja osaa toteuttaa yhdessä vartiokaveriensa kanssa projektin, jonka aikana vaeltaja suunnittelee ja toteuttaa partiomatkan ulkomaille. Vaeltaja tuntee kohdemaan kulttuuria ja kansainvälistä partiotoimintaa sekä osaa toimia vieraalla kielellä vieraassa kulttuurissa. Vaeltaja kohtaa uusia innostavia haasteita hauskassa partioporukassa. KUVAUS: Vaeltaja toteuttaa yhdessä vartion kanssa vähintään viiden päivän partiomatkan ulkomaille. Kohde on ennalta vieras tai siihen tutustutaan aiempaa syvällisemmin. Vartio suunnittelee ja toteuttaa matkan järjestelyt ja rahoituksen. Matkan aikana vartio toteuttaa kohdemaassa valitsemansa teeman mukaisen palvelutehtävän. Vartio viestii sekä matkan aikana että sen jälkeen aktiivisesti valitsemastaan teemasta sekä matkalla kokemastaan. Ulkomaanprojektia toteuttava vartio voi olla muodostunut usean eri lippukunnan jäsenistä. SUUNNITELMAT VAUHTIIN AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: sitoutua yhdessä sovittuun. TAVOITE: Vaeltaja osaa ideoida ja etsiä tietoa ulkomailla toimimiseen liittyen. Hän sitoutuu yhdessä sovittuun. KUVAUS: Vaeltajavartio järjestää tapaamisen, jossa aloi tetaan projektin suunnittelu. Alussa on hyvä antaa ideoiden lennellä ja vasta lopuksi lyödä lukkoon tarkemmat suunnitelmat. Suunnitteluun kuuluu myös aikataulusta ja työnjaosta sopiminen sekä matkan tavoitteista päättäminen. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajana ideointikokouksissa. Vartionjohtaja huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasaisesti vartion jäsenille. Jos vartio niin sopii, voi vartionjohtaja toimia projektin vetäjänä, joka muistuttaa yhdessä sovituista tehtävistä ja aikatauluista. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsin tärkein tehtävä on kannustaa. Tarvittaessa luotsi voi kertoa omia kansainvälisiä kokemuksiaan sekä auttaa vartiota löytämään sopivia kontakteja ulkomailta. KESTO: puoli vuotta PAIKKA: Kolo, Koti KASVATUSTAVOITE: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Rehtiys, Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen TAITOALUE: Kansainvälisyys, Kansalaistaidot, Partion kulttuuri 1: Ensimmäisessä suunnittelukokouksessa ideamme ja toiveemme saavat lentää. Kun jokaisen ajatuksia on kuultu, voimme ryhtyä tarkemmin hahmottelemaan yhteistä projektiamme. Ainakin seuraavista kysymyksistä on hyvä keskustella: Mitkä teemat kiinnostavat; mikä voisi olla projektimme ja palvelutehtävämme aihe? Minnepäin maailmaa haluamme suunnata? Kuinka paljon matkakokemusta ja kielitaitoa ryhmältämme löytyy? Millaisia asioita haluaisimme kokea ja tehdä matkamme aikana? Milloin suunnilleen haluaisimme lähteä matkaa ja kuinka kauan viipyä? Kuinka paljon olemme valmiita suunnittelemaan, tekemään varainkeruuta tai käyttämään omaa rahaa? 2: Teemme projektillemme suunnitelman. Teemme työnjaon ja aikataulun, jossa on selvät tavoitteet ja välitavoitteet. Selvitämme ulkomaanprojektin määritelmän (löytyy Ulkomaanprojektioppaan liitteestä 1) avulla, mitä projektin aikana tulee tapahtua ja aloitamme projektisuunnitelman täyttämisen (löytyy Ulkomaanprojektioppaan liitteestä 2). 3: Teemme Suomen Partiolaisille ilmoituksen, että olemme suunnittelemassa projektia. Tämä onnistuu lähettämällä sähköposti osoitteeseen YHTEYDESSÄ ULKOMAILLE AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: luoda kansainvälisiä yhteyksiä. TAVOITE: Vaeltaja luo kansainvälisiä (partio)yhteyksiä. KUVAUS: Vartio ottaa yhteyttä matkakohteensa partiolaisiin ja sopivat matkan yksityiskohdista. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajana ideointikokouksissa. Vartionjohtaja huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasaisesti vartion jäsenille. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi antaa tarvittaessa vinkkejä sopivista partiokontakteista tai niiden hankkimistavoista. KESTO: kuukausi PAIKKA: Kolo, Koti KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Rehtiys, Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Kansainvälisyys, Sosiaaliset suhteet 1: SP on sopinut yhteistyöstä ulkomaanprojektien suhteen erityisesti seuraavien maiden kanssa: Viro, Islanti, Saksa, Ranska, Costa Rica, Senegal, Benin ja Nepal. Maalista elää ja täydentyy, joten tuoreimman tiedon saamme ottamalla yhteyttä SP:hen. Apua eri maiden kontaktointiin saamme SP:n kansainvälisten asioiden koordinaattorilta ja kv-asiamiehiltä osoitteen kautta. 2: Oman partiokontaktin voi etsiä mistä tahansa maasta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikki partiolaisiksi itseään kutsuvat ulkomaiset järjestöt eivät edusta maailmanjärjestöjen hyväksymää partiotoimintaa. Siksi omat partiokontaktit tulee aina ilmoittaa Partioasemalle heti yhteistyön alkaessa ja samalla varmistua siitä, että ne ovat virallisia partiojärjestöjä. Ilmoituksen voi tehdä osoitteen kautta. 3: Matkakohdetta valittaessa perehdymme monipuolisesti kohteisiin matkaoppaiden ja eri matkailusivustojen välityksellä. Matka lähialueille vaatii vähemmän valmistelua ja aikaa kuin kaukomatkailu. Toisaalta jos matkailu juuri Euroopan ulkopuolella kiinnostaa, ei sitä kannata jättää tekemättä. Arvioimme kuitenkin ennakolta myös kohdemaan turvallisuutta. 4: Yksi vaihtoehto matkakohteeksi ovat ympäri maailmaa sijaitsevat partiokeskukset. Keskukset tarjoavat niin majoituskuin ohjelmapalveluitakin sekä mahdollisuuden tutustua muihin kansainvälisiin partiomatkaajiin. Huomioimme kuitenkin, että vaeltajien ulkomaanprojektiin liittyy olennaisesti yhteistyö ulkomaisten partiokavereiden kanssa ja palvelutehtävä, eli pelkkä oleskelu ulkomailla partiokeskuksessa ei vielä tee matkasta vaeltajien ulkomaanprojektia. 5: Matkaan lähtiessämme otamme mukaan pieniä tuliaisia ja lahjoja, joilla kiitämme isäntiämme ja kerromme suomalaisesta kulttuurista. Esimerkiksi väiskit, merkit ja muut pienet partioesineet ilahduttavat varmasti niin lahjaksi annettuna kuin paikallisiin merkkeihin swopattuina.

9 TAVOITTEITA JA TEKEMISTÄ AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: muodostaa tavoitteita ja suunnitelman tavoitteiden ja teeman mukaisen matkaohjelman. TAVOITE: Vaeltaja osaa luoda projektille tavoitteet. Hän valitsee teeman ja suunnittelee valitun teeman mukaista ohjelmaa matkalle. KUVAUS: Projektilla tulee olla tavoite ja teema. Vartio määrittelee matkalleen teeman ja konkreettiset tavoitteet sekä muodostaa niiden perusteella tarkemman matkaohjelman. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajana ideointikokouksissa. Vartionjohtaja huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasaisesti vartion jäsenille. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi antaa tarvittaessa vinkkejä sopivista teemoista, tavoitteista ja tiedonhankintatavoista. Luotsin tehtävänä on kannustaa sekä tuoda suunnitelmiin tarvittaessa realistisuutta. KESTO: useampi kokous PAIKKA: Kolo KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Rehtiys, Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Kansainvälisyys, Sosiaaliset suhteet 1: Valitsemme yhdessä teeman, jonka koemme tärkeäksi ja josta haluamme oppia lisää. Teemaksi sopii esimerkiksi ympäristö, vähemmistöt, historia, terveys, kehitys, rauha, lasten ja nuorten oikeudet, kieli, kulttuuri tai muu vartiomme yhdessä sopima teema. Perehdymme kohdemaahan erityisesti tämän teeman näkökulmasta. 2: Valitsemme yhdessä matkan tavoitteet. Mitä haluamme kokeilla ja kokea, mitä uusia taitoja haluamme oppia ja millaisen vaikutuksen haluamme saada ja antaa? Annamme jokaiselle vartion jäsenelle mahdollisuuden kokea uusia haasteita. Tavoitteita kannattaa asettaa myös konkreettisille asioille, kuten kerättävän rahan määrälle, ulkomaan kontaktien luomiselle ja viestinnän sujuvuudelle. 3: Partiomatkan erottaa normaalista ulkomaanreissusta auttaminen ja palvelu. Tutustumme kiinnostuksen kohteena olevan maan kulttuuriin, tapoihin ja ongelmiin ja mietimme sitä kautta sopivaa, vähintään 1-2 päivää kestävää palvelutehtävää. Palvelutehtävä kannattaa sopia yhteistyössä paikallisten partiolaisten kanssa ja sen on hyvä liittyä valittuun teemaan. Valitsemme tehtävän, joka hyödyttää paikallista yhteisöä ja tuottaa iloa sekä toisille että meille. Jos teemamme on esimerkiksi kulttuuri, voimme käydä tutustumassa paikalliseen päiväkotiin tai kouluun ja esitellä Suomea taiteen ja musiikin avulla. Suomen Partiolaisilla on myös erityisiä kumppanuushankkeita muutamien partiojärjestöjen kanssa, niistä löytyy lisätietoa SP:n nettisivuilta. 4: Kun teema ja tavoitteet ovat selvillä, on helpompaa ryhtyä rakentamaan myös muuta matkaohjelmaa. Kannattaa suunnitella hyvissä ajoin yhteistä ohjelmaa myös paikallisten partiolaisten kanssa. Kirjastoista ja netistä löydämme paljon tietoa suunnittelumme tueksi. Vaeltajien ohjelma-aktiviteeteista löytyy lukuisia mahdollisuuksia, joita vartiomme voi toteuttaa reissun aikana. Reissussa kannattaa toki olla myös rennompaa ohjelmaa. Selvitämme myös, onko matkakohteessa tulossa kansallisia juhlapäiviä tai kulttuuritapahtumia, joihin osallistuminen on elämys. Muistamme, että kyseessä on partiotapahtuma ja reissua tehdään partiohuivi kaulassa. Me vaikutamme siihen millainen kuva ihmisille Suomesta ja partiolaisista jää. BUDJETIN RUSTAUSTA AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: suunnitella matkalle budjetin ja tehdä varainhankintaa. TAVOITE: Vaeltaja suunnittelee projektille realistisen budjetin ja noudattaa sitä. Hän suunnittelee ja toteuttaa projektiin tarvittavan varainhankinnan. KUVAUS: Vartio tekee projektilleen budjetin ja suunnittelee matkan sen mukaan. Vartio kerää varoja erilaisilla tempauksilla ja tekee tarvittaessa avustusanomuksia. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajana ideointikokouksissa. Vartionjohtaja huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasaisesti vartion jäsenille. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi antaa tarvittaessa vinkkejä sopivista varainkeruutavoista ja avustuksen hakukohteista. Luotsin tehtävänä on kannustaa sekä tuoda suunnitelmiin tarvittaessa realistisuutta. KESTO: usea kuukausi PAIKKA: Kolo, Muu KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Rehtiys, Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Talous, Arkielämän taidot 1: Pohdimme heti projektin aluksi, kuinka paljon rahaa olemme valmiita laittamaan projektiin sekä miten ja millä aikataululla sitä kerätään. Budjetti asettaa rajat mahdollisille kohteille ja aktiviteeteille. Varainkeruu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mielikuvitus on rajana erilaisissa varainhankintatavoissa. 2: Ryhmämme on myös mahdollista hakea suoraa rahallista avustusta erilaisilta järjestöiltä ja säätiöiltä. Matkaraha-avustuksia kannattaa hakea monesta eri paikasta. Riippuen matkamme kohteesta ja tavoitteista voimme lähettää hakemuksen esimerkiksi omalle lippukunnalle, lippukunnan taustayhteisölle, kunnan nuorisotyölle, Rotareille, Lions Clubille tai vaikkapa maiden ystävyysseuroille. Lisäksi tukea kannattaa hakea Folke Bernadotten säätiöltä, joka avustaa ulkomaille suuntautuvia partiolaisten ryhmämatkoja. SP:n ja mahdollisesti myös piirin nettisivuilta löytyy tietoa eri säätiöistä ja rahastoista sekä avustusten hakemisesta. Avustusten kanssa kannattaa olla aikaisin asialla, sillä avustuksia voi usein hakea vain tiettyyn aikaan vuodesta. Apuraha-anomus kannattaa täyttää huolellisesti, sillä hyvin täytetty hakemus erottuu aina edukseen. 3: Budjettia voimme ryhtyä muodostamaan seuraavien menojen pohjalta: matkakulut kohdemaahan ja kohdemaassa (lento-, juna-, laiva- ja bussiliput sekä paikallisliikenteen liput) hankinnat ennen matkaa (mahdolliset rokotukset, viisumit, vakuutukset, erityisvarusteet) majoituskulut kohdemaassa (hostellit, hotellit, partiokodit, kolot) ruokakulut vierailut ja pääsymaksut (museot, huvipuistot, ynnä muut) ylimääräistä rahaa yllättäviä menoja varten (esimerkiksi jos jonkun rinkka katoaa matkalla) tuliaiset Suomesta ja mahdolliset vapaaehtoistyöhön liittyvät menot (remonttitarvikkeet, pelivälineet lastenkodin lapsille tai muut vastaavat) Valitessamme matkakohdetta huomioimme kohdemaan hintatason, sillä elinkustannukset eri maissa ja jopa maan sisällä vaihtelevat huomattavasti. Lennot kaukomaille saattavat olla kalliita, mutta eläminen ja ruokailut ovat lähes poikkeuksetta halvemmat kuin Euroopan suurkaupungeissa. Jonkinlaista viitettä yleisestä hintatasosta saamme opaskirjoista ja netistä. Huomioimme myös, että hintaerot maan sisällä saattavat olla suuria. 4: Budjettia tehdessä on koko vartiomme kesken tehtävä sopimus siitä, kuka pitää kirjaa kerätyistä rahoista ja miten ne jaetaan; jaetaanko ansaitut rahat kaikkien kesken vai esimerkiksi siten, että jokainen kerryttää omaa osuuttaan matkabudjetista? Samalla sovimme, miten toimimme jos joku vartion jäsenistä joutuukin perumaan osallistumisensa. KÄYTÄNNÖN ASIAT KUNTOON AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: huolehtia käytännön järjestelyistä ennen matkaa. TAVOITE: Vaeltaja osaa etsiä tietoa eri lähteistä ja vertailla hintoja. KUVAUS: Ulkomaanprojektiin liittyy useita ennen matkaanlähtöä hoidettavia käytännön asioita, esimerkiksi matkalippujen ja mahdollisten viisumien hankinta, vakuutus- ja pankkiasiat sekä lääkkeet ja rokotukset. Vaeltajat aikatauluttavat näiden hoitamisen ja huolehtivat valmistelujen toteutuksesta. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajana ideointikokouksissa. Vartionjohtaja huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasaisesti vartion jäsenille. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsi huolehtii siitä, että vartio on ottanut turvallisuusasiat huomioon suunnitelmissaan. Luotsi muistuttaa tarvittaessa aikataulussa pysymisestä. KESTO: kuukausi PAIKKA: Kolo, Koti KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Rehtiys, Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Arkielämän taidot, Kansainvälisyys 31 VAELTAJAT / AKTIVITEETIT PARTIO-OHJELMA 2016

10 32 1: Osallistumme SP:n tai piirin järjestämään ulkomaanprojetin koulutus- ja perehdytysviikonloppuun, jossa käsitellään alustavaa projektisuunnitelmaa. Sieltä saamme eväitä projektin eteenpäin viemiseen, tapaamme muita ulkomaanprojektin tekijöitä ja kuulemme heidän suunnitelmistaan. Kurssin ajankohdan voi kysyä osoitteesta 2: Matkan hankkimisessa kannattaa kilpailuttaa useita tarjoajia, etsiä halpoja lentopäiviä ja hankkia liput ajoissa. Mitä enemmän tekee itse, sitä enemmän pääsääntöisesti säästää rahaa. Pidämme erilaiset matkustusvaihtoehdot mielessä matkaa suunnitellessamme. Lähialuille voi hyvin matkustaa junalla, bussilla tai vaikka purjehtien vähentäen reissun ympäristövaikutusta. Myös matkanteko on osa projektia ja seikkailu alkaa heti Suomesta lähdettäessä. 3: Majoitusvaihtoehdoissa on valinnanvaraa. Vartiomme kannattaa selvittää, onko meillä mahdollisuuksia majoittua joku yö esimerkiksi paikallisten partiolaisten kololla. Isossa ryhmässä liikuttaessa majoitus kannattaa varata etukäteen ja samalla tiedustella ryhmäalennuksia. Yleensä kalliimpia alueita majoittua ja syödä ovat suositut turistirysät, joten vartion kannattaa suosia tuntemattomimpia alueita, joilla sekä pääsee näkemään aidompaa elämää että säästämään rahaa. Paikalliset partiokontaktimme voivat olla hyvä apu jo suunnitteluvaiheessa, kun haluamme saada tietoa hyvistä reissualueista ja säästömahdollisuuksista. Muistamme kuitenkin, että projektimme tulee olla antoisa ja myönteinen kokemus myös paikallisille partiolaisille, eli vaikka vinkkejä kannattaa kysellä, ei heitä voi käyttää matkatoimistona. 4: Otamme ennakkoon selville, mikä kohdemaassa on helpoin ja järkevin tapa maksaa ostoksia sekä vaihtaa ja nostaa rahaa. Joissakin maissa raha-automaatteja ei löydy joka kadun kulmalta tai kortilla ei pysty maksamaan pikkuostoksia. Matkaan kannattaa varata useita erilaisia pankki- ja luottokortteja. Lisäksi ulkomaan nostojen lisämaksuista kannattaa tiedustella omasta pankista. PAREMPI PYY PIVOSSA... AKTIVITEETIN TEHTYÄNI OSAAN: varautua muutoksiin ja huolehti matkan turvallisuudesta. TAVOITE: Vaeltaja huomioi turvallisuustekijät matkan valmisteluissa. KUVAUS: Vartio huolehtii siitä, että se välttää turvallisuusriskit. Se varmistuu, että tietää epäonnen iskiessä kuinka toimia. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄ: Vartionjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajana ideointikokouksissa. Vartionjohtaja huolehtii siitä, että työt jakautuvat tasaisesti vartion jäsenille. Tämän aktiviteetin yhteydessä vartionjohtajan kannattaa antaa selvitettäviä asioita muille jo ennen kokousta, jotta varsinaisen kokouksen alkaessa päästään suoraan asiaan. LUOTSIN TEHTÄVÄ: Luotsin tehtävänä on kannustaa vaeltajia. Hän voi tarvittaessa nostaa esiin turvallisuusnäkökulmia kohdemaahan liittyen tai tutustua vartion turvallisuuteen liittyviin suunnitelmiin. KESTO: muutama ilta PAIKKA: Kolo, Koti KASVATUSTAVOITE: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Rehtiys, Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen TAITOALUE: Kansainvälisyys, Arkielämän taidot 1: Tutustumme etukäteen partiovakuutuksen ehtoihin. Jotta partiovakuutus on toissijaisena vakuutuksena voimassa myös ulkomailla, on matkasta ilmoitettava etukäteen keskusjärjestölle. Täytämme etukäteen Ilmoitus kansainvälisestä matkasta -lomakkeen ja palautamme sen Partioasemalla joko postitse tai skannattuna. Tarkempia ohjeita löytyy SP:n nettisivuilta. Partiovakuutuksesta huolimatta oma matkavakuutus on erittäin suositeltava. Matkavakuutusta hankittaessa kannattaa huomioida, että osa yhtiöistä laskee matkatavarat kuuluvaksi kotivakuutukseen, jolloin matkustajavakuutus on halvempi. Eri yhtiöt kannattaa kilpailuttaa ja ehdot tarkistaa erityisesti tilanteissa, joissa matkan aikana tullaan tekemään extreme-urheilua (esimerkiksi kiipeily, maastopyöräily, sukellus ja koskenlasku), sillä ne eivät aina sisälly perusvakuutuksiin. Lisäksi EU:n alueelle suuntaavaan kannattaa hankkia ilmainen eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelalta. Eurooppalaiselle sairaanhoitokortilla saa sairaanhoitoa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä, jos sairastuu äkillisesti tai joutuu tapaturmaan. 2: Selvitämme hyvissä ajoin etukäteen mahdollisten rokotusten ja lääkitysten tarpeen, sillä joskus rokotusohjelma täytyy aloittaa jo puoli vuotta ennen lähtöä. Ajankohtaiset rokotetiedot löydämme netistä ja terveysasemilta. Samalla voimme tarkistaa myös perusrokotustemme tilan ja muun matkalääkityksen tarpeen (esimerkiksi malarianestolääkkeet). 3: Jo matkan suunnittelun alkuvaiheessa käymme kurkkaamassa suunnittelemamme kohdemaan matkustustiedote ja suurlähetystön yhteystiedot ulkoministeriön sivuilta. Matkustustiedotteet tarjoavat hyvää tietoa esimerkiksi maan liikenteestä, kulttuurista ja maan turvallisuus- ja terveystilanteesta. Ne kannattaa ottaa vakavasti, mutta myös muistaa, että ymmärrettävästi virallisen tahon on mainittava kaikista mahdollisista matkailijaa kohtaavista vaaroista. Paikallisten kontaktien kanssa liikkuminen tekee yleensä olosta turvallisempaa, sillä he tietävät ja tunnistavat mahdolliset riskit paremmin ja pystyvät neuvomaan meitä uusissa tilanteissa. Suomen suurlähetystöt auttavat yllättävissä hätätilanteissa, esimerkiksi passin kadotessa, joten suurlähetystön yhteystiedot kannattaa ottaa mukaan lähtiessä. Jos maassa ei ole Suomen omaa suurlähetystöä, löydämme suomalaisia auttavan lähetystön yhteystiedot matkustustiedotteesta. Lähetystöjen päätehtävä on antaa tietoa ja asiantuntija-apua, ei rahaa ongelmatilanteessa. 4: Yleisimmät matkailijan tielle sattuvat epäonnen hetket liittyvät varkauteen, sairastumiseen tai liikenteeseen. Omaa ja matkatavaroiden turvallisuutta miettiessä otamme huomioon ainakin seuraavat seikat: Jätämme arvotavarat kotiin, elleivät ne ole aivan välttämättömiä matkan onnistumiseksi. Kannamme arvotavaroita mukanamme mahdollisimman piilossa tai jätämme ne turvalliseen säilytykseen, esimerkiksi tallelokeroon. Jaamme rahat ja kortit useaan eri paikkaan. Otamme kopiot passeista ja tärkeistä korteista ja pidämme niitä eri paikassa kuin alkuperäisiä dokumentteja. Lähetämme skannaukset tai valokuvat niistä myös sähköpostiimme. Otamme mukaan pankki- ja luottokorttien kuoletusnumerot. Emme pidä mitään arvokasta repun etutaskussa, housujen takataskussa tai muussa paikassa, josta ne voi napata helposti. Selvitämme tarvittaessa paikallisilta, missä on turvallista liikkua pimeällä. Käytämme virallisia takseja emmekä hyppää asemilla ensimmäisen taksin tarjoajan kyytiin, vaan selvitämme rauhassa, onko jossain lähellä virallista taksitolppaa. Sovimme hinnan etukäteen. Otamme ennalta selville paikalliset hätänumerot. Sairastumisen kannalta on hyvä kiinnittää huomiota ainakin näihin asioihin: - Sairastumisen todennäköisyyttä vähentävät rokotukset, ennaltaehkäisevät lääkkeet ja muut toimenpiteet (etenkin käsihygienia ja riskiruokien välttäminen) - Pidämme pientä ensiapulaukkua mukanamme. - Otamme reseptilääkkeiden reseptit mukaan, jotta tulli voi vakuuttua lääkkeiden laillisuudesta. - Saamme hyödyllisiä matkahygieniaan ja -ruokailuun liittyviä vinkkejä terveyskeskuksista; usein heillä on tätä varten tehty matkailijan ohje. Tarkistamme etukäteen vakuutusyhtiöstä, miten toimia varkauden tai sairauden sattuessa. Ilmoittamme osoitteeseen ulkomaanprojekti@partio.fi jo reissun aikana, jos jotain suurempia ongelmatilanteita syntyy, jotta tilanteesta ollaan tietoisia myös keskusjärjestössä. Vakavissa vaaratilanteissa voitte myös soittaa SP:n kriisipäivystysnumeroon. 5: Matkan parasta antia on reissullamme toivottavasti hyvä seura ja tiivis ryhmähenki. Reissuporukkaa saattaa kuitenkin vaivata ajoittain väsymys ja stressi. On hyvä idea keskustella jo ennen lähtöä siitä, miten toimimme, jos ryhmässä tulee erimielisyyksiä. Hyvä tapa estää paineen kasvua on esimerkiksi järjestää reissulla iltaisin pieni pölinähetki, jolloin jokainen kertoo muutaman asian, joka teki omasta päivästä mukavan sekä esittää yhden jutun, joka toivoisi ensi kerralla menevän toisin. Tärkeää on, että jokaisen mielipidettä arvostetaan, ja että mielipiteet pyritään kertomaan muut huomioon ottaen - ei syyttäen. Tärkeintä on tietysti tehdä jo projektin suunnitteluvaiheessa ohjelmasta sellainen, että se on kaikkien mielestä mielekäs, ja kaikki voivat lähteä innokkaina reissuun!