TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO
|
|
- Johanna Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO
2
3 SISÄLTÖ JOHDANTO 5 1. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASUUNNITELMA 7 Länsi- ja luoteisosa (Lokintaival) 7 Pohjoisosa (Iidesranta) 8 Koillisosa (Vuohensillankatu) 10 Itäosa (Hervannan valtaväylä) 10 Eteläosa (Nekalantie) IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO 14 Liittyminen ympäristöön ja reitistö 14 Tilarakenne ja toiminnot 14 Valaistus 22 Talvikäyttö 24 Alueleikkaukset 26 Liite 1 - Viherverkko, viheraluetyypit 28 Liite 2 - Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet 30 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 3
4 Suunnittelualueen sijainti. 4 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
5 JOHDANTO Suunnittelutyössä on laadittu Iidesjärven osayleiskaavan kahden kaavavaihtoehdon maisemasuunnitelmat. Osayleiskaavan vaihtoehdoista toinen on asumista palveleva täydennysrakentamiseen perustuva ja toinen on viher- ja virkistysaluepainotteinen vaihtoehto, jonka keskeisenä sisältönä on Tamperetta ja lähikuntia palveleva perhepuisto. Näihin liittyvissä maisemasuunnitelmissa Iidesjärven ympäröivät alueet on esitetty samansisältöisinä, mutta järven etelärannan alueelle on esitetty nämä kaksi em. ratkaisua. Kaavoitusta varten laadituista maankäyttövaihtoehdoista täydennysrakentamiseen liittyvän maisemasuunnitelman pohjaksi on valittu ns. kaupunkivillat viitesuunnitelma (Arkkitehdit LSV Oy). Perhepuiston yleissuunnitelma pohjautuu Iidesjärven perhepuiston ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen Alleys in Wonderland, jonka oli laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Tämä raportti käsittelee perhepuisto-vaihtoehtoa. Iidesjärven osayleiskaavavaihtoehtojen maisemasuunnitelma laadittiin Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön toimeksiantona Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Timo Koski, pj KAKE Pirkko Huttunen SUPA / VISU Ranja Hautamäki SUPA / VISU Lotta Kauppila KAKE / MASU Kaarina Kivimäki SUPA / SELA Katri Laihosalo KAKE / Ympäristönsuojelu Mira Sirén SUPA / LISU Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä työn ovat laatineet maisema-arkkitehti Matti Liski ja maisema-arkkitehtiopiskelija Katja Orrainen. Lisäksi työhön ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Jere Saarikko ja maisemaarkkitehtiopiskelija So a Tigerstedt. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Iidesranta-katuun, idässä Hervannan valtaväylään, etelässä Nekalantiehen ja lännessä Lokintaival-katuun. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria, josta Iidesjärven pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Perhepuiston sijainti Tampereen viherverkossa. Suunnittelualueelta on laadittu Tampereen kaupungin suunnittelupalveluiden toimesta vuosina laaja ja perusteellinen Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys, joka on toiminut tämän työn lähtöaineistona. Ympäristö- ja maisemaselvityksessä on yksityiskohtaisesti kuvattu alueen luontosuhteet ja maisemarakenne, joten niitä seikkoja ei enää toisteta tässä selostuksessa, vaan keskitytään itse maisemasuunnitelman kuvaukseen. Erityisesti tässä suunnitelmassa on pyritty löytämään ratkaisut maisemaselvityksen johtopäätökset-osiossa esitettyihin kehittämistavoitteisiin. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 5
6 Koko alueen maisemasuunnitelma. 6 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
7 1. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASUUNNITELMA Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevalla Iidesjärven virkistys- ja luontoalueella on merkittävä asema kaupungin viheralueverkostossa. Iidesjärvi muodostaa keskeisen osan kantakaupungin itä länsisuuntaisesta virkistysaluevyöhykkeestä. Suunnitelmaan sisältyy ehdotus Iidesjärveä kiertävän kevyenliikenteenreitin, Iidesraitin, kehittämisestä siten, että järven voi kiertää kokonaan kevyen liikenteen reittiä tai polkuosuuksia pitkin. Lisäksi kapeimmalle kohdalle on esitetty uutta järven ylittävää kevyen liikenteen siltaa. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen Iidesjärven luonto- ja virkistysarvot. Tärkeä reunaehto kaikelle suunnittelulle on ollut Iidesjärvi lintuvesikohteena. Etenkin järven itäpään rauhoittaminen linnuille on ollut lähtökohta. Lintujen pesimä-, ruokailu- ja muu oleskelurauha tulee turvata lintujensuojeluohjelman rajaamalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että itäpäässä aivan ranta-alueelle ei ole ohjattu kulkuyhteyksiä, eikä sijoitettu toimintoja. Länsi- ja luoteisosa (Lokintaival) Iidesjärven länsipää säilyy pääosin nykyisellään. Suunnitelmassa on osoitettu paikat, joista avutuvat näkymälinjat tulisi säilyttää avoimina. Pääsääntöisesti nämä ovat pilkahduksia järvelle, jonka auki pitämiseen riittää muutaman nuoren puun säännöllinen poisto. Palvelutalon niemen kohdalla polkumaista reittiä pitää kohentaa. Järven luoteiskulmaan on esitetty perustettavaksi pienimuotoinen oleskelupaikka, josta aukeavat pitkät näkymät koko järvenselän yli. Luonnollisesti tämä näkymälinja tulee säilyttää jatkuvasti avoimena. Maisemasuunnitelman länsi- ja luoteisosat. Linnustolle erityisen tärkeä Iidesjärven itäpää kuvattuna nykyisestä lintutornista. Suunnitellulta luoteiskulman oleskelualueelta avautuva näkymä Iidesjärven yli. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 7
8 Pohjoisosa (Iidesranta) Järven pohjoispuolella nopea kevyen liikenteen reitti kulkee Iidesranta-kadun reunassa viherkaistalla erotettuna. Järven rantaan on mahdollisuuksien mukaan suunniteltu vaihtoehtoinen reitti. Turjankadun kohdalla se on polkumainen rantayhteys, joka kulkee rinteen välitasanteella. Polkua pitkin pääsee kalastuslaiturille. Järvensivun puiston kohdalla loivemmassa maastossa reitti muuttuu puistokäytäväksi. Sen jälkeen reitti jatkaa jälleen polkumaisena Pöllöntaipaleelle asti. Järvensivun puistoa on laajennettu rannan puolelle muuttamalla entinen umpeutumassa oleva peltokuvio nurmipintaiseksi alueeksi, jossa on mahdollisuus oleskeluun ja pallotteluun. Samalla muodostuu selkeä maisemallinen yhteys järven ja harjun välille. Rantakäytävän yhteyteen perustetaan ulkoilijoille kuntoilupaikka. Matonpesu ja venevalkama säilyvät nykyisillä paikoillaan. Näkymä Iidesranta-kadulta Järvensivun puiston kohdalta. Rannanpuolen umpeutuva pelto kohennetaan avoimeksi toiminta-alueeksi. Maisemasuunnitelman pohjoisosa. 8 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
9 Kuvasovitteet kevyen liikenteen sillasta. (Ramboll Finland Oy 2011.) Periaatteellinen havainnekuva perhepuiston rantareitiltä. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 9
10 Vuohensilta. Koillisosa (Vuohensillankatu) Pöllöntaipaleen jälkeen ranta muuttuu hyvin jyrkäksi, jolloin rantapolun rakentaminen jyrkkään rinteeseen vaatisi suurehkoja pengerrystöitä. Lisäksi järven koilliskulman lahdenperukassa sijaitsee tihkupintainen ja lähteinen lehtometsä, jonka lävitse ei kannata rakentaa käytäväyhteyttä, koska se vääjäämättä johtaisi lehdon osittaiseen tuhoutumiseen. Aivan alueen itäreunaan voidaan kunnostaa kapea polkuyhteys nykyisen polun paikalle Vuohensillankadun kohdalle rinteen alareunaan. Polun liittyminen ylös Iidesranta-kadulle on mahdollisesti tehtävä jyrkkänä porrasyhteytenä. Polku liittyy pelinkentän itälaidalla puiston nykyiseen sisääntulokäytävään ja jatkuu Palvaanniemenkadun reunassa ja siitä edelleen Palvaanniemeä kiertäväksi polkumaiseksi reitiksi. Varsinainen kevyen liikenteen reitti on tällä kohtaa ehdotettu rakennettavaksi Vuohensillankadun reunaan viherkaistalla ja puuistutuksin ajoväylästä erotettuna. Suunnitelmassa on ehdotettu, että nykyinen Vuohensilta otettaisiin kokonaan kevyen liikenteen käyttöön ja sen viereen itäpuolelle tehtäisiin uusi ajoneuvoliikenteen katuyhteys. Itäosa (Hervannan valtaväylä) Palvaanniemen ympäri esitetty polkuyhteys kulkee melko lähellä taloyhtiöiden tonttirajoja. Polun yhteyteen on esitetty pehmentäviä puuistutuksia, sillä Palvaanniemen talot loistavat ikävällä tavalla järvinäkymien päätteenä. Rantapolku jatkaa Palvaanniemen korttelialueen eteläreunalla ja edelleen Vuohenojan yli kaakkoon kivikautisen asuinpaikan eteläpuolitse ja vanhan pellon laitaa liittyen Hervannan valtaväylän suuntaiseen kevyen liikenteen väylään. Näkymä Huringin pellon yli länteen päin. Taustalla vasemmalla näkyy Viinikan kirkon torni ja oikealla Näsinneula. 10 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
11 Nykyinen säilyvä Hervannan valtaväylän suuntainen kevyen liikenteen väylä jatkaa suoraan Nekalantielle ja jatkuu sieltä mm. Nekalantien eteläreunassa kohti keskustaa. Suunnitelmassa on esitetty uutta erillistä kevyen liikenteen yhteyttä myös Nekalantien pohjoisreunaan. Avoimena pidettävälle Huringin pellolle on esitetty pellon poikki risteävät yhteydet muihin reitteihin. Maisemapellon nurkassa sijaitsevan lintutornin käyttöön on Nekalantien tuntumaan osoitettu viisi autopaikkaa. Muualle itäpään kosteikkoalueelle ei rakenneta reittejä, edes pitkospuita, jotta linnut eivät häiriintyisi. Järven itäpäähän on entisille peltoalueille esitetty kaksi laajaa avointa näkymäsektoria. Näkymäalueiden hoitotavoitteena on vähintäänkin säännöllinen pajukon raivaus. Aluetta on raivattu aikaisemmin Lintutieteellisen yhdistyksen voimin vuosina Avoimena pidettävä näkymä entisen pellon yli länteen. Maisemasuunnitelman koillis- ja itäosat. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 11
12 Eteläosa (Nekalantie) Eteläosassa kevyen liikenteen reitti voidaan sijoittaa itäpäässä melko väljästi Nekalantien pohjoispuolelle. Hevoshaan jälkeen reitti on sijoitettu mahdollisimman tiukalla mitoituksella tien reunaan, kuitenkin viherkaista välissä säilyttäen. Tarkoituksena on, että väylän tarvitsema täyttö työntyisi järveen mahdollisimman vähän, jolloin sen vaikutukset linnustoon ja alueella havaittuun rahoitettuun viitasammakkoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Avoimena säilyvään Hevoshakaan on sijoitettu uusi esteetön lintutorni. Kaksikerroksisen lintutornin alakerros suunnitellaan liikuntarajoitteisille sopivaksi. Polkumainen reitti kiertää Hevoshaan ympäri. Soutuvenevalkama on osoitettu nykyiselle paikalleen Hevoshaassa. Maisemasuunnitelman eteläosa. Periaateleikkaus A A Nekalantien reunan uudesta kevyen liikenteen reitistä. 12 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
13 Hevoshaan rantaniitty. Viistokuva uuden kevyen liikenteen väylän kohdalta Nekalantien reunasta. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 13
14 2. IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO Iidesjärven virkistys- ja luontoalueen laajimpaan osaan, Nekalantien varteen, on osoitettu aluevaraus perhepuistolle. Perhepuisto edustaa eri vuodenaikoina toimivaa ainutlaatuista ja monipuolista keidasta kaupungin viherverkossa. Se tarjoaa myös monipuoliset toiminnalliset lähivirkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien ja tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Perhepuisto tarkoittaa elämyksellistä virkistysja vapaa-ajanviettokokonaisuutta, jossa on toimintoja kaiken ikäisille ihmisille. Alue sijaitsee ihanteellisesti lähellä keskustaa hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien päässä, joten potentiaalisten käyttäjien määrä on suuri. Tampereen tämän hetkisestä väestöstä kolmasosa asuu alle 3 kilometrin (linnuntietä) päässä perhepuistosta. Tampereen kantakaupungin yhä tiivistyessä tarvitaan laajempia viheraluekokonaisuuksia turvaamaan kasvavan väestön virkistystarpeet. Liittyminen ympäristöön ja reitistö Perhepuiston liittymistä Viinikanpuistoon ja Lampipuistoon on korostettu puukujanteilla. Viinikanpuiston kaupunkikuvallisesti merkittäviä puukujanteita on jatkettu maisemallisina aiheina suunnittelualueella ja kujanneteemaa on jatkettu tehokeinona läpi puiston. Nekalantien nykyinen lehmuskujanne rajaa puiston luoteisreunaa. Säilytettävä rantavyöhyke on merkittävä osa Iidesjärven rantamaisemaa. Alueen halki on linjattu esteetön ja dynaaminen pääyhteys Iidesreitti, joka on osa Iidesjärveä kiertävää kevyen liikenteen reittiä. Perhepuiston toiminta-alueen halki kulkee oma oleskeluun painottuva Toimintaraitti. Poikkisuuntaan toimintoihin ja toiminnoista toisiin johtavat suoraviivaiset käytävät ja puukujanteet. Kävelijät ja luontoharrastajat voivat kulkea rauhassa rannan läheisyydessä mutkittelevaa rantakäytävää pitkin. Autoliikenne ja pysäköintialueet (91 ap) on keskitetty puiston keskivaiheille toimintojen läheisyyteen Nekalantien varteen neliriviseen puukujanteeseen. Saattoliikenteen pysähtymispaikka on tapahtumatorin ja Iidestalon kohdalla. Paikoitusaluetta on mahdollista suurentaa tarpeen mukaan (20 ap). Tilarakenne ja toiminnot Perhepuiston ydinalue sijoittuu Nekalantien suuntaiseksi vyöhykkeeksi puiston lounaisreunalle ja se koostuu lukuisista toiminnoista, jotka on suunnattu useille käyttäjäryhmille. Voimakkaasti rakennettu toiminta-alue vaihettuu luonnontilaiseen Iidesjärven rantavyöhykkeeseen lounaasta koilliseen. Toimintaalueen ja rantavyöhykkeen väliin sijoittuvat monitoiminurmi, aurinkoniitty, perinnepuutarha ja palstaviljelyalue. Luontoarvoiltaan merkittävä Iidesjärven rantavyöhyke säilytetään monimuotoisena vihreänä keitaana. Luoteesta kaakkoon tila jäsentyy erilaisten näyttävien puukujanteiden ja -rivien avulla, jotka sitovat perhepuiston olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Pohjoisessa maisematilan kokoaa suuri pyöreä monitoiminurmi ja sitä kehystävä aurinkorinne. Pyöreää monitoiminurmea ja aurinkorinnettä kehystävät kiilamaiset metsiköt. Aurinkorinteen laelta ja niemellä kulkevilta poluilta avautuu näkymiä Iidesjärvelle ja Tampereen keskustan suuntaan. Myös Viinikan kirkon torni näkyy niemen laelta. Ilmakuva nykytilanteesta. Ideakilpailun voittanut ehdotus Alleys in Wonderland. 14 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
15 Perhepuiston yleissuunnitelma. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 15
16 Puiston toiminnallinen eteläpuolisko on tilallisesti puoliavointa. Pohjoispuoliskossa vaihtelevat suuret avoimet alueet ja puoliavoimet tilat. Ranta-alueet, kaatopaikan aluetta lukuun ottamatta, säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisina. Puiston luoteispäässä sijaitseva rantaterassi soveltuu erityisesti oleskeluun ja ilta-auringosta nauttimiseen. Venelaituri sijaitsee puiston keskivaiheilla. Viljelypalstojen lähellä on lisäksi pienempi rauhallinen oleskelu- ja kalastuslaituri. Puistoaluetta jäsentävissä kujanteissa käytetään erityyppisiä puulajeja kuten jaloja lehtipuita, pilaripuita sekä kukkivia pienpuita. Nekalan tilan vanha korkea kuusiaita säilytetään alueen keskivaiheilla. Viljelypalstaalueella säilytetään taimiston vanhoja puurivejä tilaa muodostavina sommittelullisina elementteinä. Tarvittaessa nykyisten rantametsiköiden säilyminen turvataan täydennysistutuksin. Puiston länsiosassa on koirapuisto, joka on erotettu muista toiminnoista kuusirivillä. Kuusirivin toisella puolella on kaksi monitoimiareenaa, ulkokuntoiluvälineitä ja talvisin luisteluun jäädytettävä pelikenttä. Kaatopaikan alueella täytön kerrospaksuus on vähintään 0,5 m ja tämän lisäksi tarvittaessa kasvillisuuden juuriston vaatimat kerrokset. Maastonmuotoilu on loivapiirteistä ja täyttöä on enimmillään 3 m. Aurinkorinne muodostaa vahvan etelään avautuvan kaaren ja sen etelärinteet ovat loivat sekä laki pyöristetty. Aurinkorinne tukeutuu olemassa oleviin maastonmuotoihin. Pohjoiseen viettävät rinteet ovat jyrkempiä. Talvisin rinteet soveltuvat mäenlaskuun. Alueelle tuotujen maakasojen muotoja loivennetaan ja tarvittaessa leikataan korkeimmilla kohdilla enintään 1 m. Tämä suunnitelma sisältää vain kaatopaikan maanpäällisten näkyvien osien ideoinnin. Kaatopaikan tekninen kunnostus vaatii erillisen suunnitelman. Periaatteellinen havainnekuva monitoiminurmesta ja aurinkorinteestä. Ideakuvia perhepuiston länsiosasta. 16 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
17 Perhepuiston keskivaiheilla on pääaukio, joka jakautuu sisääntuloaukioon taideteoksineen ja tapahtumatoriin. Iidesjärven ylittävä kevyen liikenteen silta tuo suoraan tapahtumatorille ja Iidesraitille. Pääaukion reunassa sijaitsee Iidestalo, johon sijoittuvia toimintoja voisivat olla infopiste, sisäleikkihalli, kuntosali, harrastus- ja kerhotilat ja harrastusvälineiden vuokraus sekä huolto- ja WC-tilat. Pääaukion keskellä on kahvila terasseineen, josta avautuu näkymät niin monitoiminurmelle kuin Iidesjärvellekin. Tapahtumatorin itäpuolella on kaikenikäisten leikki- ja toimintapuisto. Leikki- ja toimintapuistossa on mm. lasten vesileikki, toimintavälineitä kaikille ikäluokille ja isompien lasten seikkailumetsä sekä kiipeilyseinä. Iidesreitin toisella puolella rantaan avautuu mm. piknikille varattu aurinkoniitty, jota reunustavat kevyen liikenteen sillalle johtava puurivi ja venelaiturille johtava puukujanne. Perhepuiston keskiosa. Ideakuvia kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta sekä Toimintaraitista. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 17
18 Periaatteellinen havainnekuva kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta Toimintaraitilta. 18 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
19 Ideakuva seikkailumetsästä. Ideakuvia skeitti- ja parkouralueesta sekä luonnon tarkkailusta. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 19
20 Seikkailumetsän ja puukujanteen itäpuolella sijaitsee Nekalatalo ja perinnepuutarha kotieläinpihoineen ja hedelmätarhoineen vanhan tilakeskuksen paikalla sekä skeitti- ja parkouralueet. Nekalataloon sijoittuvia toimintoja voisivat olla mm. harrastusvälineiden vuokraus, ympäristötietokeskuksen luontoluokka, veneiden vuokraus, talvisin käytössä oleva sauna sekä huolto- ja WC-tilat. Puiston itäosassa sijaitsee täysimittainen pelikenttä sekä siihen liittyvä harjoittelukenttänä toimiva pallottelunurmi. Viljelypalstat ja matonpesupaikka on sijoitettu Iidesreitin ja rantakäytävän väliin. Alla ideakuvia kalastuksesta ja palstaviljelystä sekä oikealla kotieläinpihasta ja perinnepuutarhasta. Perhepuiston itäosa. 20 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
21 I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 21
22 Valaistus Puiston toiminnallinen puolisko on valaistu riittävällä aluevalaistuksella (valaistusluokka K2). Pääreitit valaistaan siten, että valo valaisee myös ympäristöä (valaistusluokka K2). Muut reitit valaistaan pehmeällä valolla, joka kohdennetaan kulkuväylään (valaistusluokka K4). Puukujanteet ja reittien varrella sijaitsevat puurivit valaistaan reittivalaisimien valolla (valaistusluokka K3). Pääaukiota kehystävät puurivit on otettu esiin taidevalaistuksen keinoin. Alueelle sijoitettavat taideteokset kohdevalaistaan. Toiminnallisten alueiden valaistus toteutetaan niin, että valaistuksen ajastaminen on mahdollista tarpeen ja vuodenajan mukaan. Lepakkoalueiden vuoksi on kesäkaudella tavoitteena minimivalaistus ja hajavalon välttäminen vesistön suuntaan. Valaistustehoa lisätään loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin valoista häiriintyvät lepakot ovat talvehtimassa. Etelärannalla reittien valo kohdennetaan väylään ja vältetään hajavalon muodostumista. Pääreitiltä rantaan johtavien kujanteiden valaistus ajastetaan toimimaan vain loka huhtikuun välisen ajan. Sillan valaistus toteutetaan kaksivaiheisena niin, että kesäkaudella touko syyskuun ajan vältetään hajavaloa ja pehmeä valo suunnataan vain sillan kulkuväylän pintaan. Talvikaudella loka huhtikuun välisen ajan sillan valot valaisevat myös ympäristöä. Toteutussuunnitelma laaditaan lepakkoasiantuntijan ohjeiden mukaan. Ideakuvia kohdevalaistusta taideteoksesta ja pääaukiota reunustavista puuriveistä. 22 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
23 I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 23
24 Talvikäyttö Perhepuisto tarjoaa monenlaista toimintaa myös talvisin, niin lapsille kuin aikuisillekin. Ympäri vuoden auki olevia toimintoja ovat koirapuisto, leikki- ja toimintapuisto soveltuvilta osin, sulatettava tekonurmipintainen jalkapallokenttä sekä Iidestalo ja Nekalatalo toimintoineen. Talvisin Iidesjärven jää mahdollistaa monenlaisen vapaa-ajan käytön, kuten pilkkimisen, hiihtämisen ja retkiluistelun sekä puiston luoteisreunalla Iidesreitin läheisyydessä on alue napakelkkaa varten. Entisen kaatopaikan loiva mäki ja aurinkorinne muodostavat useita mäenlaskuun sopivia paikkoja. Aurinkoniityllä on runsaasti vapaata tilaa lumilinnojen ja lumiveistosten tekemiseen. Hiihtolatu kulkee perhepuiston läpi rannan tuntumassa sekä muodostaa lenkkejä kaatopaikan alueelle. Talvisin luistelua varten jäädytettävä pelikenttä sijaitsee Iidestalon läheisyydessä. Ideakuvia talvikäytöstä: hiihto, napakelkkailu, luistelu, lumilinnojen rakentaminen ja mäenlasku. 24 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
25 I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 25
26 Alueleikkaukset Alueleikkaus B B Harmaalla esitetty arvio kaatopaikan nykytilanteesta. (Leikkaus C C / Ramboll 2008.) Alueleikkaus C C Harmaalla esitetty arvio kaatopaikan nykytilanteesta. (Koekairaukset / Ramboll 2008.) 26 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
27 Alueleikkausten sijainnit. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 27
28 Liite 1 - Viherverkko, viheraluetyypit (Perustuu Tampereen kantakaupungin maisema- ja ympäristöselvityksen viheraluejärjestelmään, KYMS 2008) VAIHTOEHTO PERHEPUISTO Maisemasuunnitelmassa esitetyt viheralueet kuuluvat osana Iidesjärven ranta-alueiden, Kirkkosuon ja Santaharjunpuiston muodostamaan aluepuistoon joka palvelee ympäröivien kaupunginosien ja alueiden, Iidesrannan, Järvensivun, Vuohenojan, Viinikan, Nekalan, Jokipohjan, Muotialan, Aakkulan, Messukylän, Turtolan ja Viialan alueen asukkaiden virkistysalueena. Perhepuistovaihtoehdossa viheralueet ovat typiltään kaupunkipuistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita sekä maiseman ja luonnonhoitoalueita. Vaihtoehto sisältää lisäksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja erityisalueita. Iidesjärven itäosa on luonnonsuojelualuetta. Hervannnan valtaväylän ja luonnonsuojelualueen väliin sijoittuu suojaviheraluetta. Kaupunkipuistoja ovat keskustapuistot, erikoispuistot ja -kohteet, korttelipuistot ja kaupunginosapuistot. Kaupunkipuistojen sijainti on keskeinen ja ne edustavat usein perinteistä puutarhamaista viherrakentamista ja korkeatasoista ympäristörakentamista. Erikoispuistot ja -kohteet (viheraluetyyppi 2) ovat erityistä tarkoitusta tai toimintaa palvelevia alueita. Niiden koko vaihtelee tehtävästä riippuen. Erikoispuistoilla ja -kohteilla on usein matkailullista, kulttuurista tai kasvatuksellista merkitystä. Puistoilla on tärkeä kaupunkikuvallinen sekä kaupunki-imagollinen merkitys. Erikoispuistojen rakentamis- ja kunnossapitotaso on yleensä korkea. Iidesjärven perhepuiston alue on aluepuistoon sijoittuva monipuolisia virkistyspalveluja ja toimintoja tarjoava erikoispuisto. Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat yleensä aluepuistoja tai viherverkkoa täydentäviä viherreittejä tai muita kaupunkirakennetta jäsentäviä lähivirkistysalueet. Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat kaupunkipuistoja luonnonmukaisempia, mutta niissä on myös rakennettuja toiminnallisia ja säännöllisesti kunnossapidettäviä osia. Toimintojen sijoittamista ohjaavat luonnonolot ja maisema. Aluepuistot (5) ovat kaupunginosien välisillä alueilla sijaitsevia ulkoiluun, liikuntaan ja urheiluun varattuja laajoja viheralueita, joilla on tärkeä tehtävä pienilmaston ja vesitalouden säätelijöinä. Aluepuistossa voi olla reittejä kevyttä liikennettä, lenkkeilyä ja hiihtoa varten, leikkipaikkoja, kenttiä, toimintapaikkoja eri ikäryhmien tarpeisiin ja viljelypalstoja puutarhaharrastajille. Aluepuisto tarjoaa kaupungissa mahdollisuuden luonnon kokemiseen ja tarkkailuun. Muihin lähivirkistysalueisiin, viherreitteihin (6) kuuluvat erilaiset viheraluejärjestelmää täydentävät osat. Ne voivat olla maankäyttömuotoja erottavia ja rakennettua aluetta jäsentäviä, useimmiten kapeahkoja, viheralueita, joille sijoittuu myös kaupunginosasta toisiin johtavia kevyen liikenteen yhteyksiä. Ne toimivat myös eläimistön ja kasvillisuuden kulkureitteinä viheralueelta toiselle. Perhepuistovaihtoehdossa viherverkkoa täydentävä viherverkon osa sijoittuu Lokintaipaleen ja Nekalantien risteyksen tuntumaan. Maiseman ja luonnonhoitoalueilla säilytetään ja ylläpidetään luonnon moninaisuutta. Tampereen viheraluejärjestelmässä niitä edustavat rannat ja pienvesialueet, harjut ja rinteet sekä maisemapellot ja -niityt. Usein maiseman ja luonnonhoitoalueet ovat luonnonmukaisia, jolloin virkistyskäyttö alueilla on ohjattua. Painopisteiksi voidaan nostaa kohteiden luonnontilaisuus sekä maisemalliset ja/tai ekologiset merkitykset. Rantojen ja pienvesien (7) merkitys on keskeinen Tampereen maisema- ja kaupunkikuvassa. Rannat ja pienvesialueet tarjoavat monipuolisia virkistysmahdollisuuksia asukkaille, rikastuttavat maisemakuvaa sekä luovat elinympäristön useille merkittäville kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeille. Ne toimivat myös ekologisina yhteyksinä viheralueelta toiselle. Kaikki Iidesjärven itäosan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle jäävät rannat on määritelty maiseman ja luonnonhoitoalueiksi rantaluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Maisemapellot ja -niityt (9) ovat avoimina maisematiloina ja kulttuurimaisemina säilytettäviä ja ylläpidettäviä kaupunki- ja maisemakuvaa rikastuttavia viheralueita. Maisemapelto tai -niitty voi toimia päivittäisessä ulkoilu- ja virkistyskäytössä, kun alueella kulku ohjataan tarkoitusta varten varatuille reiteille. Iidesjärven eteläpuoliset avoimet maisemapelto ja -niittyalueet säilyttävät alueelle tyypillisiä kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja biologisia ominaispiirteitä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita ovat mm. urheilu- ja pallokentät. Alueilla on toimintaan liittyviä kestopintoja ja rakenteita sekä myös rakennuksia. Urheilu- ja virkistysalueiden kasvullisilla osilla on merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Alueiden turvallisuus ja siisteysvaatimukset ovat korkeat. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (11) on vaihtoehdossa osoitettu täysimittaisen jalkapallokentän alue harjoittelualueineen ja huoltorakennuksineen. Iidesjärven kenttä on tarpeen täydentämään lähialueen ja myös koko kaupungin kenttäverkostoa. Perhepuiston alueelle sijoittuu lisäksi pienempiä lähiliikuntaa palvelevia kenttiä ja toiminta-alueita. Suojaviheralueita ovat liikenteen suojaviheralueet, teollisuuden ja laitosten aiheuttaman häiriön vähentämiseksi osoitetut viheralueet sekä vesistöjen suojelemiseksi varatut hulevesien käsittelyalueet. Suojaviheralueiden kasvillisuus vaimentaa melua ja tuulisuuden haittavaikutusta, peittää häiritseviä näkymiä, suodattaa ja puhdistaa vesistöihin valuvia hulevesiä. Suojaviheralueilla ei yleensä ole virkistyskäyttöä, ne voivat kuitenkin toimia osana ulkoilu- ja virkistysreittejä. Liikenteen suojaviheralue (14) Hervannan valtaväylän ja luonnonsuojelualueen välissä on osin puoliavointa nurminiittyä osin luonnontilaisen ojanvarsikasvillisuuden peittämää aluetta, joka samalla toimii viherreittinä. Liikenneviheralueiden tarkoituksena on parantaa kaupunki- ja maisemakuvaa, suojata häiriövaikutuksilta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenneviheralueita ovat katu- ja tieliikenneviheralueet, vesiliikenneviheralueet, sekä torit, aukiot ja kävelykadut. Katu- ja tieviheralueet (18) rajaavat Iidesjärven aluetta Iidesrannan ja Nekalantien varressa. Maisemasuunnitelmassa esitetään uutta katuviheraluetta Vuohensillankadulle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Erityisalueita ovat viheralueiden luonteiset, erityiskäytössä olevat alueet. Erityisalueisiin kuuluvat mm. ryhmäpuutarha-alueet, golfkentät ja muut erityisalueet. Ryhmäpuutarha-alueet (20) ovat vapaa-ajanviettoa ja puutarhaharrastusta palvelevia harrastusluonteiseen viljelyyn varattuja palstaalueita tai siirtolapuutarha-alueita. Ryhmäpuutarha-alueet ovat tärkeä osa rakennettua kulttuuriympäristöä. Iidesjärven viljelypalstat säilyttävät osaltaan kulttuuriympäristöä ja viljelyperinnettä. Muita erityisalueita (24) vaihtoehdossa ovat koirapuisto ja matonpesupaikat. Suojelualueet ja arvokkaat alueet Luonnonsuojelualueet (25) ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita. Alueet ovat yleensä laajahkoja virkistysalueita, joilla on opastetusti mahdollisuus ulkoiluun, liikuntaan ja luonnon kokemiseen. Luonnonsuojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema-arvoja, tukevat luonnonympäristön kestävää kehitystä, siirtolapuutarha-alueita tai edistävät luonnontuntemusta ja -tutkimusta sekä luontoharrastusta. TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Infra Suunnittelupalvelut Vihersuunnittelu 28 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
29 Liite 1 - Viheraluetyypit, luonnos 7,5 IIDESJÄRVI OYK Vaihtoehto Perhepuisto Maisemasuunnitelma, viherverkko Viheraluetyypit, luonnos 6,5 7,6,5 7,5 9,5 7, ,5 25,5 25,5 6,5 18 7,5 24,5 24,5 7,5 2,5 7, ,5 20,5 9,5 6,5 7,5 25,5 14,6,5 25,5 18 Kaupunkipuistot 2 Erikoispuistot, ja -kohteet Suojaviheralueet 14 Liikenteen suojaviheralueet 9,5 25,5 Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet 5 Aluepuistot 6 Muut lähivirkistysalueet, viherreitit Maiseman ja luonnonhoitoalueet 7 Rannat, pienvesialueet 9 Maisemapellot ja niityt Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet 11 Urheilukentät ja liikunta-alueet Liikenneviheralueet 18 katu- ja tieviheralueet Erityisalueet 20 Ryhmäpuutarha-alueet 24 Muut erityisalueet Suojelualueet ja arvokkaat alueet 25 Luonnonsuojelualueet 9,5 Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 29
30 Liite 2 - Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet (Perustuu julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, Helsinki) Kaupungin omistamat viheralueet on jaettu erilaisiin hoitoluokkiin alueen käyttötarkoituksen ja käyttäjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatuja kustannustavoitteiden mukaan. Hoitoluokitus ohjaa toiminnallisesti monipuolisen ja luonnonoloiltaan monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta. VAIHTOEHTO PERHEPUISTO A Rakennetut viheralueet Rakennetut viheralueet sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja niihin kohdistuu suuri kulutus. Ne on rakennettu puistorakentamisen keinoin kestämään käytön aiheuttamaa kulutusta. Alueella on yleensä runsaasti erilaisia rakenteita, kalusteita ja päällystemateriaaleja. Kasvillisuus on pääosin istutettua. Perhepuistovaihtoehdossa hoitoluokkiin A kuuluvat viheralueet ovat pääosin nurmikoita ja nurmia. Ne sijoittuvat Viinikanpuiston puukujanteiden rantaan ulottuvan jatkeen alueelle, monitoiminurmen ja aurinkorinteen alueelle sekä pallottelunurmien alueille. A2 Käyttöviheralueet Käyttöviheralueet ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen lähiliikuntaan ja pelaamiseen tarkoitettuja usein kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. A3 Käyttö- ja suojaviheralueet Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun ja liikuntaan. Kasvillisuus voi muodostua osin luonnonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien ja toiminnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. B Avoimet viheralueet Avoimet viheralueet tarjoavat luontoelämyksiä ja mahdollisuuden nauttia perinteisestä maisemasta. Peltojen ja niittyjen reunavyöhykkeet tarjoavat monipuolisen elinympäristön erilaisille kasvi- ja eläinlajeille. Avoimet viheralueet sijoittuvat vaihtoehdossa kaatopaikan rinteille, perhepuiston pohjoispuolella sijoittuvalle aurinkoniitylle, Nekala-talon ja perinnepuutahan pohjoispuolen maisemapelto- ja laidunalueelle sekä palstaviljelyalueen itäpuolelle ja rantareitin pientareelle. Avoimiin viheralueisiin kuuluvat osittain myös rantavyöhykkeen ruovikkoiset alueet. B1 Maisemapellot Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Niitä hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Tavoitteena on avoimen kulttuurimaiseman ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä-/polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. B2 Käyttöniityt Käyttöniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, kasvillisuus koostuu pääosin niittyheinistä. Hoidon tavoitteena on säilyttää alue avoimena ja hoidettuna sekä mahdollistaa ulkoilu- ja virkistyskäyttö. Kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet ylläpidetään käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. B3 Maisemaniitty ja laidunalue Maisemaniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, ne voivat olla osa kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Kasvillisuus koostuu pääasiassa ruohovartisista luonnonkasveista. Hoidon tavoitteena hoitaa avointa niittymaisemaa siten, että alue säilyttää ominaispiirteensä ja monimuotoisuutensa. Laidunalue hoidetaan laiduntamalla. Alueen käyttö ja hoito perustuvat laidunnusta vartan laadittuun hoitosuunnitelmaan. Laidun voi sijoittua asutuksen läheisyyteen, reittien varsille ja myös osaksi toiminnallista viheraluetta. B4 Avoimet alueet ja näkymät Luokkaan kuuluvat esim. näkymät järvimaisemaan, rantaniityt ja ruovikot, perinnemaisemat ja näkymät näköalapaikoilla. Alueet ovat avoimia tai puoliavoimia. Hoidon tavoitteena on estää alueiden ja näkymien umpeenkasvu sekä alueille tyypillisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyminen. C Taajamametsät Metsät ovat puuston peittämiä alueita, joille tunnusomaista on luonnonvarainen pensas- ja aluskasvillisuus. Metsillä on suuri merkitys maisemassa ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamisessa. Iidesjärven osayleiskaavan alueella metsiä on hyvin vähän. Taimiston ranta-alueella sijaitsee muutamia kapeita puustoisia vyöhykkeitä. Pienialaiset istutettavat metsiköt sijoittuvat kaatopaikan rinnealueille. Nekalantien tuntumassa sekä leikki- ja toimintapuiston alueella säilyvät pienet olevat metsiköt. C1 Lähimetsät Lähimetsässä hoidon tavoitteena on edustava metsäkasvillisuus, paikoin puistomaisuus ja luontoarvojen huomioon ottaminen. Lähimetsissä huolehditaan puuston elinvoimaisuudesta ja kulutuskestävyydestä sekä reittien ja varusteiden kunnosta. Lähimetsien siisteydestä ja turvallisuudesta huolehditaan. C3 Suojametsät Suojametsän hoidolla pyritään edistämään suojavaikutuksia ja reunavyöhykkeiden maisemanhoitoa. Hoidon tavoitteena on puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuuden ja kerroksellisuuden säilyttäminen. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei yleensä ole ulkoiluun tarkoitettuja reittejä tai rakenteita. E Erityisalueet Erityisalueita ovat rakennetut ympäristöt, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan hoitoluokkien A, B ja C luonteesta. Erityisalueet vaativat ympäröivästä hoitoluokasta poikkeavaa hoitotapaa. Hoidon tavoitteet määritellään erikseen kohteittain toteutussuunnittelun yhteydessä. E1 Urheilukentät ja liikunta-alueet Urheilukenttien ja liikunta-alueiden ryhmään kuuluvat esimerkiksi jalkapallokentät, jääkiekkokentät, uimarannat ja talviuintipaikat. E2 Erikoispuistot, erikoiskohteet Erikoispuistoja ja erikoiskohteita ovat esimerkiksi kasvitieteelliset puutarhat, teemapuistot, ympäristötaideteokset ja muut vastaavat kohteet. Perhepuiston ydinalue kuuluu tähän hoitoluokkaan. E4 Viljelypalstat ja ryhmäpuutarha-alueet Hoitoluokka sisältää asukkaiden omatoimista viljelyä varten tarjolla olevia alueita, kuten viljelypalstoja tai siirtolapuutarha-alueita. E5 Koira-aitaukset ja koirien uittoalueet Koiraharrastuksille osoitetut alueet, kuten koira-aitaukset, koirapuistot tai koirien uittoalueet kuuluvat tähän ryhmään. E6 Matonpesupaikat Matonpesupaikoille tarvitaan oma hoitosuunnitelma, koska riski ympäristön pilaantumiselle on matonpesupaikoilla ympäröivää aluetta suurempi. S SUOJELUALUEET Suojelualueiden tarkoituksena on ylläpitää ja säilyttää alueen ominaispiirteet. Alueet voivat olla pieniä, yksittäisiä elinympäristöjä tai laajempia aluekokonaisuuksia. Ne voivat samalla olla virkistysalueita, joilla on mahdollisuus ulkoiluun ja luonnon kokemiseen. Suojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema- ja kulttuuriarvoja sekä tukevat luontoympäristön kestävää kehitystä. S1 Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueita ovat luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit ja alueellisen ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä määritellyt erityissuojeltujen lajien elinympäristöt tai kasvupaikat. Luonnonsuojelualueiden tavoitteena on säilyttää alueen erityispiirteet ja luonnonarvot. Luonnonsuojelualueita hoidetaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman tai rauhoitusmääräysten mukaan. TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Infra Suunnittelupalvelut Vihersuunnittelu 30 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotViheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat
Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,
LisätiedotViheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa
Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
LisätiedotESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010
ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotLiite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO
Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,
LisätiedotJOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset
JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (6) 261 puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5835/1) HEL 2016-011912 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Pukinmäen rantapuiston ja Bockinpuiston luoteisosan puistokäytävän
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotDevecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5
Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5 LUONNOS 24.2.2016 TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Höyhtyän suuralueen viheralueiden tarkastelussa
LisätiedotMaisemallinen maankäyttösuunnitelma
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
Lisätiedot2/5 min ilmeneviä seikkoja, on esitetty väärin tai nämä puuttuvat siitä. Neuvottelun vaatimus oli, ettei kaavoitusta voi jatkaa ilman niin rakentamisaikaisten kuin lopullisen hulevesien käsittelyn luotettavaa
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013
TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset erot s. 4 1.2 A Rakennetut viheralueet
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
Lisätiedot2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00
LisätiedotKorson keskuspuiston ja asukaspuiston yleissuunnitelma
Korson keskuspuiston ja asukaspuiston yleissuunnitelma KORSON ELÄKKEENSAAJIEN KERHO 16.11.2016 Rakennuttajapäällikkö Juha Kivimäki ja projekti-insinööri Taina Suonio Lähtökohdat Yleissuunnitelman laatijana
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!
ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotPiirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;
Piirustus n:o 4980, päivätty 1.6.1993, muutettu 19.8.1994; 9.1.1995; 12.9.1995; 10.10.19955 Espoo 20, 21, 22, 26, 40 ja 46 kaupunginosat Keskuspuisto I Osayleiskaava Mittakaava 1:4000 OSAYLEISKAAVAMERKINTÖJÄ
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotTampereen Viheralueohjelma
Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 Tiivistelmä 18.5.2004 Yhdyskuntapalvelut 1 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMALUONNOKSEN TIIVISTELMÄ Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 on viheralueiden kehittämistä koskeva
LisätiedotHAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS
HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS 8.6.2015 HAUKILUOMA II - VIITESUUNNITELMALUONNOKSET Viitesuunnitelma koskee Haukiluoman kaupunginosaan Länsi-Tampereella
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotVÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA
1 VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA Asunmaa Riikka ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Kolmen Vyyhti -hanke 2016-2018 2 1. Alueen yleiskuvaus
Lisätiedotpäänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.
päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana
LisätiedotMäntsälänjoen kunnostussuunnitelma. Vesistön kunnostussuunnitelma ja maisemasuunnitelma
Vesistön kunnostussuunnitelma ja maisemasuunnitelma TAVOITTEITA JA SUUNNITTELUPERIAATTEITA VESISTÖN TILAN PARANTAMINEN Tavoitteena on hidastaa joen umpeenkasvua ja eroosiota sekä pienentää joen kuormitusta
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS
1 Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Juha Romppanen UIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS VAIKUTUKSET YLEISKAAVAAN 25.9.2012 2 uijon alueella on voimassa uijo-uijonsarvi -osayleiskaava, joka on vuodelta
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotPIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA
PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2
Lisätiedots-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta
Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Asemakaavamääräykset Laukaan kirkonkylä korttelit 1201-1223 (Laajalahti) Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotMyllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE
Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE
LisätiedotIITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE
Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
Lisätiedot41 VL-1 AK VL-1. Ra 40 RAMSINNIEMEN KOIVUNOKAN ASEMAKAAVAKARTTA 1:1000 V 2400 RAMSINNIEMENTIE KOIVUNOKANPUISTO ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
RAMSINNIEMEN KOUNOKAN ASEMAKAAAKARTTA 1:1000 7 2400 RAMSINNIEMENTIE 6 2400 p AK 42 5 2400 1400 1 2400 2 p 2400 AK 40 3 1300 2592 4 2450 456 p AK 41 L-1 KOUNOKANPUISTO 10 m 50 m 100 m 576 2016 W 2400 Rakennusoikeus
LisätiedotKIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje
Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
LisätiedotAHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS
Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotAvoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen
Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,
LisätiedotRASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotLohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto
Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Sijainti Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi ja pientalovaltaiseksi alueeksi. Alueen poikki kulkee Rantareitti,
LisätiedotPEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA
TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET
LisätiedotOjala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637
Ojala I Rakentamistapaohje Luonnos 29.5.2017 Asemakaava nro 8637 TRE:2451/10.02.01/2016 2 1. YLEISET ALUEET 1.1 Mossin puistokatu Keskustakorttelien jaksolla puistokatu on ilmeeltään urbaani bulevardi
LisätiedotTSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010
TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotJOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO
JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO 05.02.2019 Rakeisuuskaavio 1 / 7 500 VAIHTOEHTO 1 1 Maankäyttösuunnitelma 1 / 4 000 VAIHTOEHTO 1 2 VAIHTOEHTO 1 KAUKALAHDEN
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotSijaintikartta. YKSAK 2013 H4 Asemakaava Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191
Sijaintikartta P 1:2000 YKSAK 2013 H4 Asemakaava Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191 Havainnekuva 1:2000 YKSAK 2013 H4 Asemakaavaselostus Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191 Asemakaavan
LisätiedotLinnanpellon asukastalo Hankekuvaus
Linnanpellon asukastalo Hankekuvaus 15.08.2011 MELLUNKYLÄ, LINNANPELTO 47233 / 1 ATT 11.8.2011 Linnanpellon alue ATT Sijainti 11.8.2011 Linnanpellon asukastalo Luonnokset 15.08.2011 Sijainti Tontti 47233
LisätiedotSuojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje
Kaupunginhallitus 491 09.10.2017 Lappeenrannan kaupungin lausunto Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n Liikennevirastolle tekemästä Saimaan kanavan rantametsien luonnonsuojeluhanke-esityksestä
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotRANTA-TAMPELLAN VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA
Tampereen kaupunki RANTA-TAMPELLAN VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA 2.8.2010 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 LÄHTÖKOHDAT 4 SUUNNITELMA 4 VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA 6 VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA, vaihtoehtoinen
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotNURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO
NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotSALLAN KUNTA SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS
SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS KESELMÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.9.2009 0615-D12577 Näkymä kaava-alueelta Keselmäjärven yli tunturiin 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito
LisätiedotKIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2
LisätiedotKANTASAIRAALAN KAAVARUNKO
KATRNA ROSENGREN, CHARLOTTE NYHOLM/ AHVENISTON ALLIANSSI/ 05.11.2018 KANTASAIRAALAN KAAVARUNKO Ahveniston parantolan ruokasali sotasairaalakäytössä. Sotamuseo. NATURA KANTASAIRAALA HAUTAUSMAA PARANTOLA
LisätiedotMATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA
Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA RAKENTAMISTAPAOHJEET SISÄLTÖ: 1 Yleistä 2 Asemakaava 3 Rakentamistapaohjeet 4 Sijainti ja aluevaraukset
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
Lisätiedotviheralueohjelma 2004-2014
Lohjan kaupungin viheralueohjelma 2004-2014 MIKÄ ON VIHERALUEOHJELMA? Viheralueohjelma on 10 vuodeksi laadittu kehittämissuunnitelma kaupungin omistamille viheralueille Mukana ovat puistot, metsät,rannat,liikennevihreä
Lisätiedot