Vuonna 2006 laadittu tutkimusstrategia on päivitetty keväällä 2007 ja hyväksytty laitosneuvostossa

Transkriptio

1 TUTKIMUSSTRATEGIA Kielten laitoksen tutkimusstrategia ( ) Vuonna 2006 laadittu tutkimusstrategia on päivitetty keväällä 2007 ja hyväksytty laitosneuvostossa TOIMINNAN PERUSTA Kielten laitos on perustettu vuonna 2002 yhdistämällä kuusi erillistä laitosta (suomen kieli, englannin kieli, saksan kieli, romaaniset ja klassiset kielet, venäjän kieli ja kirjallisuus, pohjoismaiset kielet). Laitos on kieliaineet yhteen kokoava laitoskokonaisuus, jonka oppiaineilla on omat kansainväliset ja monikieliset tutkimusperinteensä, mutta joka on myös järjestelmällisesti suunnannut tutkimustaan määrittelemilleen painoalueille. Kielten laitoksessa tutkitaan laitoksessa opetettavien kielten rakennetta ja käyttöä, kielten oppimista ja opettamista sekä kielen suhdetta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Laitoksessa koulutetaan kieliasiantuntijoita tarjoamalla tähän tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja ohjausta. Opetuksen tavoitteena on kehittää kieliasiantuntijuutta niin opettajan ja tutkijan ammateissa kuin muissakin kieli- ja viestintäasiantuntijuutta vaativissa ammateissa toimiville. 2. KUVAUS LAITOKSEN TUTKIMUSTOIMINNASTA Laitoksen henkilöstö (yhteensä 85) koostuu seuraavasti: professorit (16), lehtorit (38), yliassistentit (4), assistentit (4), amanuenssit (6), osastosihteerit (4), projektisihteerit, (3), tulkit (1), tutkijakoulutettavat (7), ja yliopistonopettajat (2).Vuonna 2004 laadittiin virkasuunnitelma, jossa linjattiin tutkimusta mm. panostamalla yhteisiin virkoihin, jotka sijoitettiin kahdelle laitoksen painoalueista. Kielten laitos määritteli tutkimuksen painoalueensa kl ja on tarkentanut niitä kl sekä kl seuraavasti: 1) kielen oppiminen ja opettaminen, 2) kielenkäyttö ja diskurssi, 3) kieli ja kulttuuri. Laitos osallistui vuonna 2005 tutkimuksen arviointiprosessiin (RAE, Research Assessment Exercise) ja kävi siinä yhteydessä keskustelua tutkimuslinjauksistaan. Tällöin eräänä kehittyvänä alueena nousi esiin monikielisyys. Tämä alue on nopeasti nousemassa vahvaksi. Sille sijoittuu Suomen Akatemian rahoituksen saanut Finland Distinguished Professor -hanke, jonka professuuria hoitaa alkaen Jan Blommaert. Monikielisyyteen nivoutuu myös muita tutkimushankkeita.

2 Laitoksella on kieliaineille luonteenomaiset, monipuoliset kansainväliset suhteet eri kieli- ja kulttuurialueiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja julkaisemisen parissa. Samanlaista yhteistyötä tehdään kansallisesti. Laitoksessa on keväällä 2007 Korppiin rekisteröityneenä 65 jatko-opiskelijaa, jotka työskentelevät assistentteina, apurahatutkijoina, laitoksen/yliopiston palkkaamina tutkijoina, stipendirahoituksen turvin, valtakunnallisen kieliaineiden tutkijakoulun Langnetin rahoittamana tai työnsä ohella. Jatkoopiskelijat saavat tietoa yhteisen sähköpostilistan sekä humanistisen tiedekunnan Virtuaaliareenan kautta. He osallistuvat laitoksen ja tiedekunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja toimivat myös omaehtoisesti järjestämissään lukupiireissä. Laitoksella on useita edustajia tutkijakoulu Langnetin ohjaajapooleissa ja yksi osa-ohjelman vetäjävastuu. Tutkimuslaitteisiin ja aineellisiin resursseihin on saatu mm. Suomen Akatemian infrastruktuurirahoitusta, jonka avulla laitekantaa on uusittu ja kehitetty tutkimustarpeita silmällä pitäen. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus on vuonna 2004 ollut (13,1 %). Osa tästä rahoituksesta on suoraan tutkimushankkeisiin kohdennettua, mutta myös koulutus- ja kehittämishankkeiden puitteissa tuetaan tutkimusta (esim. kielenopetuksen yliassistentuuri). Suomen Akatemian rahoittamia laajempia hankkeita on laitoksella keväällä Niistä yksi on parhaillaan laitoksessa toimiva tutkimuksen huippuyksikkö (Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä). 3. TUTKIMUKSELLISET VAHVUUDET, PROFIILI, INNOVAATIOT Kielten laitos on kehittänyt suunnitelmallisesti tutkimusprofiiliaan. Tärkeitä toimia ovat olleet uudet professuurit, joiden alat on määritelty kahdelle painoalueelle (kielenkäyttö ja diskurssi, kielen oppiminen ja opettaminen). Samoin on määritelty yhteisiä assistentuureja sekä yliassistentuureja (kielenkäyttö ja diskurssi, kielen oppiminen ja opettaminen). Kolmannen painoalueen (kieli ja kulttuuri) kehittämiseen on pyritty edistämällä yhteistyötä yli oppiaine- ja laitosrajojen ja hyödyntämällä olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja. Laitoksen tutkimus arvioitiin vuonna Laitos on jatkanut oman tutkimuksensa kehittämistä arvioinnista saadun palautteen perusteella, jossa vahvuudet ja haasteet oli kirjattu. Tutkimusta linjataan myös Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategian sekä yliopiston määrittelemien tutkimuksen painoalueiden mukaisesti. Laitoksen tutkimus sijoittuu yhdelle yliopiston

3 kansainvälisesti merkittäväksi määrittelemälle alueelle eli edustaa kielen oppimisen ja kielenkäytön tutkimusta. Laitos osallistuu Monikulttuurisuuden osaamiskeskittymän suunnitteluun ja toimintaan. Laitos pyrkii edelleen aktiivisesti tunnistamaan ja nostamaan esiin uusia yhteiskunnallisesti tai tieteellisesti merkittäviä tutkimuskohteita ja kehittämään alansa tutkimuksen teoriaa ja metodeja innovatiivisesti. Kielten laitoksen tutkimusprofiili 2006 Tehdyn arviointi- ja kehittämistyön pohjalta laitos määrittelee tutkimustaan yhdistäväksi teemaksi kielen tutkimisen kontekstissaan (Kieli kontekstissa). Tämän mukaisesti laitos korostaa tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimustiedon soveltamista siten, että se lisää sosiaalista pääomaa, esimerkiksi äidin ja vieraan kielen osaamisen tai kulttuuristen tietotaitojen muodossa. Kielentutkimuksen teoriat ja metodit muodostavat tutkimuksen pohjan, jolta painoalueina nousevat esiin Kielenkäyttö ja diskurssi, Kielen oppiminen ja opettaminen sekä Kieli ja kulttuuri. Tutkimushankkeet ja hankekokonaisuudet edustavat usein useampaa kuin yhtä painoaluetta. Kuviona laitoksen tutkimusprofiili on seuraavanlainen:

4 Jotta kielten laitos pystyy jatkuvasti kehittämään omaa tutkimusprofiiliaan, se määrittelee tutkimuksensa kolmen eri merkittävyyskriteerin avulla. 1. Kansainvälisesti merkittävä / huipputason tutkimusalue Alueella on vakiintunut kansainvälinen tutkimus- ja julkaisuyhteistyö eri verkostoissa. Tälle alueelle sijoittuvat vuoden 2005 tutkimuksen arvioinnissa tunnustetut vahvuusalueet sekä muut painoalueet, joilla on merkittävää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Näitä ovat mm. alla olevat hankkeet ja hankekokonaisuudet. Päättymässä olevien merkittävien hankkeiden tutkimusperinteen pohjalta nostetaan esiin uusia projekteja, joille haetaan rahoitusta.. Kielen oppiminen ja opettaminen * suomen ja venäjän foneettinen tutkimus; venäjän kieli ja kulttuuri * vuorovaikutuksen tutkimus; englannin kieli * kielikäsitykset ja opiskelijoiden kielenopettajuuden kehittyminen; englannin kieli, yhteiset * CEFLING: kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimushanke (SA, eurooppalainen

5 yhteistyö) * dysleksiatutkimus; suomen kieli, yhdessä psykologian laitoksen kanssa Kielenkäyttö ja diskurssi *Suomen Akatemian huippuyksikkö VARIENG: Finnish Centre of Excellence for the Study of Variation, Contacts and Change in English (englannin kieli, yhdessä Helsingin yliopiston kanssa) Kieli ja kulttuuri *transmissiotutkimus, erityisesti kirjahistoria (romaaniset ja klassiset kielet). Monikielisyys *FiDiPro-professuurin ( ) myötä syntyneet tutkimusverkostot ja hankkeet *NORFACE-monikielisyyttä käsittelevän verkostoseminaarisarja (laitoksen koordinoima 9 Euroopan maan yhteistyöhanke) Monikielisyyshankkeet ovat laitoksen yhteisiä ja liittyvät kaikkiin painoalueisiin. 2. Kansallisesti (tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti) merkittävä tutkimusalue Alueella on vakiintunut tutkimus-, julkaisu- ja/tai kehittämisyhteistyö sekä olennainen yhteiskunnallinen tehtävä. Esimerkkeinä ovat suomen kielen tutkimus, suomi toisena kielenä -tutkimus, suomalaisen viittomakielen tutkimus ja suomalainen kielenopetus. 3. Nouseva alue Alue on laitoksen painoalueilta nouseva, teoreettisesti tai metodisesti uusi tai se ottaa kantaa uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Näistä esimerkkeinä ovat seuraavat suunnitteilla olevat hankkeet, joille on haettu rahoitusta: Dialogisuus kielentutkimuksessa. Laitos on järjestänyt alan kansainvälisen konferenssin ja sillä on hyvät kansainväliset yhteistyösuhteet sekä käynnissä ja suunnitteilla olevia hankkeita. Tutkimusrahoitusta on haettu Suomen Akatemialta. Kirjahistoria. Hanke jatkaa romaanisten ja klassisten kielten kansainvälisestä yhteistyöstä nousevaa tutkimusta. Tutkimusrahoitusta on haettu Suomen Akatemialta. Laitoksen tutkimushankkeiden täydellinen luettelo on laitoksen sivuilla osoitteessa 4. TAVOITTEET

6 Kielten laitoksen tärkeimpänä tavoitteena on luoda monipuolinen, kehittyvä ja oppiainerajat ylittävä tutkimusyhteisö, jonka organisaatio ja toimintatavat edistävät tutkimusta, tutkimukseen pohjautuvaa laadukasta opetusta ja tutkimuksen ohjausta. Tavoitteena on olla aktiivisesti tutkiva, innovatiivinen, tutkimukseen kannustava ja tutkimuksestaan tunnettu laitos, joka tekee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävää tutkimusta painoalueillaan. Laitos houkuttelee kansainvälisiä vierailijoita ja jatko-opiskelijoita. Laitos kehittää sisäistä yhteistyötään synergiaetujen saavuttamiseksi. Huippututkimusyksikköä tarkastellaan laitoksen voimavarana, mutta samalla etsitään keinoja tukea sen tutkimusta. Sisäistä yhteistyötä kehitetään myös korpusten saatavuutta ja käyttöä tehostamalla. Laitos kehittää tutkimusyhteistyötään yli laitos- ja tiedekunta- ja yliopistorajojen. Laitos huolehtii erityisesti tutkimuksen ja jatkokoulutuksen laadusta ja sen kehittämisestä. Konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Laitos edistää tutkimusta yllä mainituilla laitoksen painoalueilla korostamalla uusien virkojen täytössä tutkimussuuntautuneisuutta ja ottamalla huomioon tutkimuksen painoalueet uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa. Laitoksen tavoitteena on, että vuonna 2010 laitoksessa on kolme (3) yliassistentuuria (yksi kullakin painoalueella), kuusi (6) postdoc-virkaa sekä 10 virkasuhteessa olevaa jatko-opiskelijaa. Laitos huolehtii siitä, että tutkimusviroissa toimiville taataan selkeä prosenttiosuus työajasta tutkimuksen tekoon. 2. Laitos tunnistaa ja tukee uusia ja kehittyviä tutkimuksen alueita osallistumalla erilaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin verkostoihin ja käynnistämällä näitä verkostoja itse. Esimerkkinä on vuonna 2006 käynnistynyt PlaceME-verkosto. 3. Laitos kehittää edelleen perinteisesti vahvoja kansainvälisiä yhteyksiään, jotka mahdollistavat tutkimustoiminnan useilla kieli- ja kulttuurialueilla. Laitos panostaa erityisesti pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Yhteyksiä tehostetaan mm. liikkuvuutta lisäämällä, opettajan- ja tutkijavaihdon avulla sekä julkaisu- ja tutkijankoulutusyhteistyötä tehostamalla. Uusia yhteyksiä haetaan aloille, joilla niitä on niukemmin. Laitos lisää näkyvyyttään järjestämällä edelleen säännöllisesti kansainvälisiä kongresseja ja lähettämällä edustajia kansainvälisiin kongresseihin ja tapaamisiin. 4. Laitos jatkaa ja edelleen kehittää kotimaista verkostoitumistaan yliopistojen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Verkostoitumisesta esimerkkejä ovat tutkimusyhteistyö kotimaisten yliopistojen kanssa, toiminta tieteellisissä seuroissa sekä suunnittelu- ja kehittämisyhteistyö kielikoulutuksen toimijoiden

7 kanssa. 5. Laitos hakee säännöllisesti tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja muilta rahoittajatahoilta. Tavoitteena on erityisesti lisätä EU-rahoituksen ja oppiainerajat ylittävien hankkeiden osuutta. Edelleen lisätään ammattitaitoa tutkimusrahoituksen haussa. Tavoitteena on, että laitoksella on vuonna 2010 tutkimuskoordinaattori. 6. Laitos lisää tutkimuksensa yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta toimimalla määrittelemänsä tutkimusprofiilin (Kieli kontekstissa) mukaisesti. Tutkimusprofiilin täsmentäminen nähdään tutkimuksen laatua ja sen tieteellistä vaikuttavuutta kohentavana. 7. Laitos kehittää julkaisukulttuuriaan ja lisää tavoitteellisesti julkaisemistaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisten referee-julkaisujen määrän lisäämiseen. 5. KEINOT Tieteellinen / tutkimuksellinen johtaminen Laitoksessa toimii tutkimuksen kehittämisryhmä, joka koostuu tutkimuksesta vastaavasta varajohtajasta ja eri oppiaineiden, yhteisten virkojen ja jatkoopiskelijoiden edustajista. Sen sihteerinä toimii tutkimusasioista vastaava amanuenssi. Kehittämisryhmä valitaan laitoksen tutkijakokouksessa (= laitoksen väitellyt henkilökunta), ja sen tehtävänä on keskustella laitoksen tutkimuslinjauksista, suunnitella jatkokoulutusta, valmistella apurahapäätökset ja tehdä ehdotukset laitoksen jatko-opiskelijoiden hyväksymiseksi oppiaineen suosituksen mukaan. Tutkimuksen kehittämisryhmä valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Laitoksen toiminnan hallinnointi Laitoksen painoalueiden tutkijat toimivat tiimityöskentelyn periaatteiden mukaan omissa tutkimusryhmissään ja projekteissaan. Oppiaineiden professorit ja yhteiset professorit vastaavat toimenkuvansa mukaisesti myös tutkimuksen koordinoinnista. Laitokseen palkataan tutkimuskoordinaattori. Henkilöstöpolitiikka Laitos huomioi virkojen täytössä tutkimuksen tarpeet. Avoimiksi tulevien virkojen virantäyttösuunnitelmissa huomioidaan tutkimussuuntautuneisuus ja

8 virkoja täytettäessä otetaan huomioon tutkimuksen painoalueet. Laitos selvittää mahdollisuutta muuttaa joitain virkoja yliopistonlehtoria vastaaviksi viroiksi. Laitos parantaa opetushenkilökunnan tutkimusmahdollisuuksia esimerkiksi sapattilukukausien avulla sekä opetusyhteistyötä, periodeja ja tuntiopetusta hyödyntämällä. Työsuunnitelmiin varataan aikaa tutkimukselle ja suunnitelman toteutumista seurataan. Huolehditaan siitä, että professorien tutkimukselle varattu, selkeästi määritelty aika on toteutettavissa. Perusopetuksen ja tutkimuksen yhteys Laitos jatkaa yhteistä, erityisesti painoalueiden tutkimustietoa hyödyntävää opetustaan (esim. Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimuksen menetelmät, Näkökulmia monikielisyyteen, Kielikontaktit ja Eurooppalaisen kulttuurin juuret). Opetusmetodeja kehitetään tutkivan oppimisen suuntaan. Laitos kehittää yhteisiä, oppiainerajat ylittäviä teoreettisia ja metodisia opintoja niiltä osin kuin se on mahdollista kielitaitotasoa ja kielikohtaisia akateemisen kirjoittamisen taitoja vaarantamatta. Jo käynnissä olevien yhteisten metodiopintojen suunnittelemista yhtenäiseksi jatkumoksi (proseminaaritasolta jatkokoulutusseminaariin) jatketaan. Jatko-opiskelijoiden osallistumista opetukseen kehitetään siten, että siitä on molemminpuolista hyötyä ja niin, ettei se muodostu esteeksi jatko-opiskelun etenemiselle. Käynnissä olevia kokeiluja jatko-opiskelijoiden osallistumisesta jatketaan (esim. Johdatus keskusteluntutkimukseen). Jatko-opiskelijoiden suorittama pro gradu mentorointi tulee mahdolliseksi. Huolehditaan siitä, että jokainen jatko-opiskelija saa mahdollisuuden ohjata pro gradu -tutkielmia jo ennen väitöskirjansa valmistumista. Tohtoriopiskelijat tutkimuksen voimavarana Jatko-opiskelijoiden valintaprosessi tehdään systemaattisemmaksi. Opiskelijaksi aikovan on esitettävä tutkimussuunnitelma oppiaineensa hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen ehdotuksen hyväksymisestä tekee tutkimuksen kehittämisryhmä. Jatko-opiskelijoiden valintakriteereissä ja -menettelyssä tukeudutaan myös Jyväskylän yliopiston ja humanistisen tiedekunnan ohjeisiin. Jatko-opiskelijoita rekrytoidaan erityisesti tutkimuksen painoalueille. Jatko-opiskelua kehitetään ohjelmallisempaan suuntaan mm. tehostamalla tiedotusta laitoksen ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista, järjestämällä yhteisiä

9 opintoja ja tukemalla jatko-opiskelijoiden organisoimaa toimintaa (esim. oppiainerajat ylittävät tieteenfilosofiset, teoreettiset ja metodiset opinnot, yhteiset kirjoittamisen seminaarit, jatko-opiskelijoiden organisoimat opintopiirit, Kielentutkimuksen kevätkoulu). Laitos seuraa Jyväskylän yliopiston ihmistieteiden metodisen verkoston kehittämistä ja osallistuu sen tulevaan toimintaan. Jatkokoulutusta kehitetään kohentamalla ohjauskäytänteitä. Jokaiselle ohjattavalle määrätään asiantunteva ohjaustiimi (kaksi ohjaajaa) laitoksen sisäistä sekä yliopistojen välistä (myös kansainvälistä) yhteistyötä ja tutkijakoulu Langnetin resursseja hyödyntämällä. Laitoksen jatko-opiskelijat tekevät ohjaajiensa kanssa ohjaussopimuksen. Ohjauksessa tehostetaan laitoksen dosenttien panosta. Jatko-opiskelijoiden rahoitukseen kiinnitetään huomiota. Laitoksen omaa jatkoopiskelijoiden apurahakäytäntöä jatketaan. Jo alkaneen starttirahoituksen toimivuutta seurataan ja mikäli se osoittautuu hyödylliseksi, käytäntöä jatketaan. Jatko-opiskelijoille pyritään turvaamaan rahoitus väitöskirjan loppuunsaattamista varten. Jatko-opiskelijoita kannustetaan omatoimisuuteen ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa. Jatko-opiskelijat, joiden opinnot eivät etene, siirretään passiivirekisteriin. Yhteistyötä valtakunnallisen tutkijakoulun Langnetin kanssa jatketaan. Pyritään siihen, että mahdollisimman moni jatko-opiskelija on mukana tutkijakoulu Langnetin tai muiden tutkijakoulujen toiminnassa. Rekrytoidaan jatko-opiskelijoita kaikkiin laitoksen oppiaineisiin. Jatkoopiskelijoiden rekrytoinnissa huomioidaan lähivuosina avautuvien yliopistollisten virkojen eri kieliaineiden erilaiset tarpeet sekä ennusteet kielitaidon tarpeesta ja kielikoulutuksen kehittymisestä. Kansainvälisten jatkoopiskelijoiden määrää pyritään lisäämään kansainvälisen tutkimusyhteistyön (esim. FiDiPro) ja jatkokoulutusyhteistyön (esim. Soveltavan kielen tutkimuksen kesäkoulu) ja kehittämällä kansainvälisiä maisteriohjelmia (esim. suomen kielen ja kulttuurin maisteriohjelma). Laitos järjestää väittelijöilleen koulutusta hankerahoituksen hakemisessa ja pyrkii takaamaan väitelleille siirtymävaiheen post-doc-rahoituksen. Tutkimuslaitteet ja muu infrastruktuuri Laitokselle tehdään laite- ja ohjelmistohankintoja erityisesti tutkimuksen painoalueiden tarpeiden mukaisesti.

10 Laitoksella koottujen korpusten käytettävyyttä parannetaan tiedottamalla niistä (esim. Keskusteluntutkimuksen sivusto) tai siirtämällä ne julkisesti käytettäviksi (esim. OPM:n CSC-palvelin). Huolehditaan siitä, että laitokselle voidaan palkata tutkimusta avustavaa henkilöstöä. Julkaisupolitiikka Laitos on vuonna 2007 kartoittanut julkaisemisen kehittämistarpeitaan. Laitos laatii oman julkaisupoliittisen ohjelmansa, jossa linjataan laitoksen julkaisukulttuuri ja määritellään julkaisun eettiset pelisäännöt. Laitos tehostaa huomattavasti julkaisemistaan erityisesti kansainvälisesti merkittävissä alan lehdissä (referee-menettely) asettamalla kehityskeskusteluissa sovittavat julkaisutavoitteet. Julkaisemista tehostetaan kannustamalla ja kouluttamalla jatko-opiskelijoita ja vastaväitelleitä aktiiviseen julkaisemiseen. Yhteisjulkaisemista lisätään silloin kun se on mielekästä. Yhteisjulkaisemiselle luodaan selkeät pelisäännöt esimerkiksi opiskelijan ja ohjaajan työpanoksen määrittelemiseksi. Kotimaisilla kielillä julkaistaan kansallisesti ja/tai yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta ja sen popularisointia (esim. suomalaista kielenoppimista, kielenopetusta ja kielikoulutusta käsittelevää tutkimustietoa). Kielentarkastukseen suunnataan resursseja. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Pidetään yllä olemassa olevaa hyvää eri kieli- ja kulttuurialueille ulottuvaa yhteistyöverkostoa. Keskeiset nykyiset tutkimushankkeiden yhteistyökumppanit on lueteltu laitoksen sivuilla kunkin tutkimusprojektin kuvauksen yhteydessä osoitteessa Sivuille lisätään lista muista yhteistyökumppaneista. Uusia yhteiskumppaneita etsitään erityisesti monitieteisten ja kansainvälisten verkostojen avulla ja erityisesti alueille, joissa niitä on niukemmin. Rohkaistaan henkilökunnan osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin tapaamisiin ja tätä varten varataan suunnitellusti resursseja. Resursseja varataan myös jatko-opiskelijoiden matkakuluihin.

11 Tutkimusta tuetaan kehittämällä entisestään opettaja- ja tutkijavaihtoa. Kutsutaan säännöllisesti ulkomaisia vierailijoita ja haetaan aktiivisesti rahoitusta pidempiaikaisiin vierailuihin ja opetusvirkoihin. Vuosina käynnissä olevaa FiDiPro-hanketta hyödynnetään uusien yhteistyösuhteiden luomisessa. Laitoksen ja yliopiston sisäistä sekä yliopistojen välistä yhteistyötä vahvistetaan edelleen (esim. keskusteluntutkimuksen verkosto, yhteistyö Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin kanssa). Yhteistyössä hyödynnetään myös laitoksen dosenttiverkostoa ja heidän asiantuntemustaan. Tutkimusrahoitus Tutkimuksen keskeinen ja tärkeä rahoittaja on Suomen Akatemia, jonka tutkimusohjelmiin ja hakuihin osallistutaan aktiivisesti, erityisesti laitoksen painoalueiden mukaisten hankesuunnitelmien avulla. Haetaan aktiivisesti pohjoismaista ja eurooppalaista tutkimusrahoitusta (esim. EU:n 7. puiteohjelma, Nordplus, Marie Curie -ohjelma). Haetaan aktiivisesti erityisesti tutkimusta ja opetusta yhdistävään tutkimukseen rahoitusta kansallisilta tahoilta (OPH, OPM). Vankennetaan hallintohenkilökunnan asiantuntemusta tutkimusrahoituksen haussa esimerkiksi EU-koulutuksen ja projektikoulutuksen avulla. Laitokselle palkataan tutkimuskoordinaattori. Näkyvyys ja vaikuttavuus Laitoksen henkilökunta tiedottaa aktiivisesti tutkimuksestaan osallistumalla kansainvälisiin ja kansallisiin tapaamisiin ja kirjoittamalla artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin. Näkyvyyttä lisätään osallistumalla myös eri alojen koulutustapahtumiin, julkaisemalla populaariartikkeleita ja käynnistämällä tutkimustietoa soveltavia kehityshankkeita. 6. ARVIOINTI Kielten laitos arvioi toimintaansa vuosittain TTS-kierroksen yhteydessä ja päivittää tutkimusstrategiaansa tämän mukaisesti.

12