KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE

Transkriptio

1 KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE Tutkimusstrategian lähtökohtia Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tutkimusstrategian keskeinen tavoite on, että yksikkö ja sen tutkimusyksikkö Plural tunnetaan vuonna 2015 korkeatasoisesta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävästä yhteiskunnallisesti suuntautuneesta tutkimuksesta omilla vahvuusalueillaan. Tavoitteena on osallistua kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun entistä painokkaammin ja laaja-alaisemmin sekä rakentaa uusia tieteenalarajat ylittäviä tutkimusprojekteja. Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tutkimusstrategia määrittelee yksikön tutkimustoiminnan yleiset tavoitteet ja tutkimuksen painopistealueet vuosina (suunnitelma aina vuoteen 2020). Strategia määrittelee ne toimenpiteet, joilla yksikön tutkimustoiminnan rakenteita ja käytänteitä kehitetään. Strategia myös kytkee yksikön tutkimukselliset päämäärät Tampereen yliopiston strategiaan (Tehdään tulevaisuus Tampereen yliopiston muutos ), jossa painottuvat yhteiskunnan ja terveyden monialainen tutkimus, ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, monitieteiset lähestymistavat ja kansainvälistyminen. 2. Tutkimuksen painoalueet ja tutkimusohjelmat Tampereen yliopiston yhteiskunnan tutkimuksen vahva asema on vaikuttanut kieli-, käännösja kirjallisuustieteiden yksikön tutkimuksen strategiseen suuntautumiseen ja näkyy tutkimuksen painoalueilla. Tutkimuksen strategisen suunnittelun tavoitteena on nivouttaa yksikön tutkimusstrategia yliopiston kokonaisstrategiaan. Yhtenä lähtökohtana on yksikön tutkimusperinne, jonka tähänastiset painopistealueet voidaan kuvata seuraavien kriteerien perusteella: tekeillä olevat ja valmistuneet väitöskirjat julkaisut arvostetuissa kansallisissa ja kansainvälisissä tiedejulkaisuissa sekä yleistajuiset julkaisut menestyksekäs ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen kansainvälisten konferenssien järjestäminen Edellä esitetyn tutkimusperinteen sekä tulevaisuuteen tähtäävän tutkimusstrategian perusteella yksikön tutkimustoiminta painottuu kolmelle alueelle, joita varten on perustettu v oma monitieteinen tutkimusohjelma kullekin. Postiosoite Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Käyntiosoite Kanslerinrinne 1 Puh Faksi ltl.info@uta.fi

2 (i) Kieli yhteiskunnassa (kielellinen variaatio ja muutos; kielen rakenteet; monikielinen viestintä ja käännöstiede) (ii) Merkitys, mieli ja kertomus (metafora, kerronnallisuus ja tulkinta kirjallisessa ja arkipäivän kommunikaatiossa) (iii) Kielen ja kirjallisuuden tiloja. (historiallisesti ja yhteiskunnallisesti suuntautunut kulttuurintutkimus) Yksikön tutkimustoiminta voidaan sijoittaa luontevimmin neljälle eri tieteenalalle, mutta rajanveto näiden välillä on usein vaikeaa. Alla esitetty jako on tarkoitettu vain suuntaa antavaksi. Yksikkö kannustaa myös tieteenalarajoja ylittävän tutkimuksen harjoittamista. Kielitieteellinen tutkimus Kielitieteellisen tutkimuksen kohdekielinä ovat erityisesti pääaineina opiskeltavat englannin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja venäjän kielet, mutta myös viron, espanjan ja samojedikielten tutkimus on kansallisesti ja osin kansainvälisestikin merkittävää Painopistealueita ovat: 1. Kieli ja yhteiskunta, erityisesti monikielisen yhteiskunnan ja globalisaation tutkimus. 2. Kielen rakenteiden tutkimus (mm. kontrastiivinen ja kielitypologinen tutkimus. 3. Kielen vaihtelu ja muutos (alueellisen, sosiaalisen ja historiallisen vaihtelun tutkimus). Kirjallisuustieteellinen tutkimus Kirjallisuustieteet osallistuvat erityisen vahvasti kansainväliseen kertomusteoreettiseen keskusteluun, joka tarjoaa metodisia välineitä monille tekstejä tutkiville aloille niin kulttuurikuin yhteiskuntatieteissäkin. Suomen kirjallisuushistoriaa ja kirjallista instituutiota tutkitaan suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin sekä kirjallisuudentutkimuksen perinteeseen. Painopistealueita ovat: 1. Kertomuksen teoria ja poetiikka 2. Kirjallisuuden, filosofian ja muiden ihmistieteiden leikkauspinnat 3. Kirjallisuushistoriallinen tutkimus ja kirjalliset instituutiot osana taiteen ja kulttuurin kenttää

3 Kulttuurintutkimus Kulttuurin tutkimuksen piirissä tarkastellaan eri kieli- ja kulttuurialueiden historiallisia ja nykypäivän ilmiöitä, joista yhtenä merkittävimmistä on kirjallisten ja visuaalisten tekstien ja sosiokulttuuristen identiteettien vuorovaikutus. Painopistealueita ovat: 1. Kirjallisten ja visuaalisten tekstien tilallisten ulottuvuuksien sekä aika-tila suhteen tutkimus (mm. ekokritiikki, kaupunkitutkimus, imperiumin tutkimus) 2. Etnisyyden, luokan, sukupuolen ja sukupolvien kautta tarkasteltavat ilmiöt 3. Kirjallisuuden lajihistoria ja -teoria sekä muistintutkimus (mm. omaelämäkerrallisten ja historiallistenlajien tarkasteleminen) 4. Populaarikulttuurin tutkimus (populaarikirjallisuuden, television, sarjakuvien ja elokuvan sekä muun median tutkimus) Käännöstieteellinen tutkimus Painopistealueita ovat: 1. Kääntämisen ja tulkkauksen koulutus ja ammattikuva. 2. Tulkkaus toimintaympäristöissä, esimerkiksi viranomaiskonteksteissa. 3. Kaunokirjallinen ja audiovisuaalinen kääntäminen, jossa korostuu multimodaalisuus eli kuvan, sanan ja äänen yhteys. 4. Teknisen viestinnän, tieteen kielen ja erikoisalojen kääntämisen tutkimus, mukaan lukien leksikografia ja sanastotyö. 3. Tutkimuksen resurssit ja tunnusluvut nykytilanteessa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tutkimuksen rahoitus tulee useista lähteistä. Budjettivaroin rahoitetaan opettajien työsuunnitelmaan merkitsemä tutkimus. Ulkopuolisista rahoittajista tärkein on Suomen Akatemia, jonka rahoituksella v on käynnissä viisi tutkimusprojektia. Valtakunnalliset kielentutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen tutkijakoulut ovat olleet tärkeitä rahoittajia, mutta niiden toiminta nykyisessä muodossa päättyy Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi yksittäiset tutkijat (useimmiten tohtoriopiskelijat) harjoittavat tutkimustyötä säätiöiden apurahojen turvin. Nämä säätiöt ovat yksikölle hyvin merkittävä erityisesti jatko-opiskelijoiden väitöskirjatöiden rahoittaja, mutta niiden myöntämät apurahat eivät näyt yksikön budjetissa. Vakituisen tutkimushenkilöstön muodostavat strategiakauden alussa professorit ja tutkivat opettajat, joiden vuotuisesta työsuunnitelmasta tutkimuksen osuus on keskimäärin 17,53 % vv (vrt.12,31 % vv ). Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö on opetusvaltainen erityisesti kieliaineiden osalta. Tässä strategiassa esitetään keinoja, jotka vapauttavat aikaa enemmän tutkimustoiminnalle ja joista jotkut on jo otettu käyttöön. Yksikkö on esim. v. 2012

4 hyväksytyssä henkilöstösuunnitelmassaan päättänyt myöntää erityisesti lehtorikunnan jäsenille vuosittain kaksi lukukauden mittaista tutkimuskautta. Muita keinoja on kontaktiopetustuntien vähentäminen opetusmetodeja kehittämällä, opetusperiodijärjestelmän hyväksikäyttö tutkimusajan vapauttamiseksi sekä alempana esitetty ajatus tutkimuskeskuksen perustamisesta. Tutkimuksen infrastruktuuriin kuuluu kieli- ja käännöstieteiden laitokselle syyskuussa 2009 perustettu tutkimusyksikkö Plural. Plural on nyt kielten, kirjallisuuden, kulttuurin sekä käännöstieteellisen tutkimuksen monitieteinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on vahvistaa, profiloida ja koordinoida yksikössä tehtävää tutkimustyötä yli kieli- ja oppiainerajojen. Plural järjestämää monitieteisiä kansainvälisiä konferensseja, yhteisiä tutkimusseminaareja ja jatkokoulutustapahtumia. Pluralin johtoryhmä toimii myös yksikön jatkokoulutus- ja dosenttitoimikuntana ja valmistelee tutkimukseen liittyviä asioita yksikön johtajan ja johtokunnan päätöksiä varten. Tutkimuksen nykytilaa kuvastavat keskeiset tunnusluvut annetaan liitteessä (väitöskirjat, ulkopuolinen rahoitus, julkaisut). Tutkimushankkeet on esitelty tutkimusyksikkö Pluralin sivulla ( 4. Tutkimuksen organisointi (vuosille ) (1) Tutkimysyksikkö PLURAL muutetaan tutkimuskeskukseksi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden tutkimuskeskus PLURAL / PLURAL Research Centre for Language, Translation and Literary Studies perustetaan v aikana. Plural tarjoaa kaikille yksikön tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille korkeatasoista teoria- ja metodiopetusta ja edesauttaa yksikön sisäisten moninäkökulmaisten tutkimusyhteisöjen luomista sekä verkostoitumista yksikön ulkopuolelle. Plural luo tutkimusyhteisöjä tuomalla tutkijoita yhteen erilaisten konferenssien, seminaarien, te tapäivien ja Studia Generalia - luentosarjojen avulla ja lisää näin yksikön tutkimuksen näkyvyyttä sekä vaikuttavuutta. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään tapahtumia, joihin myös yliopiston ulkopuolisia tahoja kutsutaan mukaan keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Tutkimuskeskus Plural muodostaa oman budjetointiyksikön tieteenalayksikön sisällä. Tämän budjetointiyksikön alle liitetään kaikki yksikön tutkimusprojektit ja projekteissa työskentelevä henkilökunta sekä yksikköön työsuhteessa olevat tohtoriopiskelijat. Tutkimuskeskuksella on johtoryhmä, joka on samalla yksikön jatkokoulutus- sekä dosenttitoimikunta. Johtoryhmään kuuluvat yksikön johtaja, tohtoriohjelmien johtajat, tutkimusohjelmien johtajat, kaksi opetusja tutkimushenkilökunnan ei-professori-edustajaa sekä kaksi tohtoriopiskelijaa. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkimusasioista vastaava yliopistopalveluiden henkilö. Tutkimuskeskuksen johtajana toimii johtoryhmän puheenjohtaja. Tutkimuskeskuksen johtoryhmä laatii työjärjestyksen. Tutkimuskeskuksella ei nykyisen yksikön nykyisen henkilöstösuunnitelman

5 mukaan ole perusrahoituksella palkattua henkilökuntaa. Yksikkö tarjoaa työtilat ja välineet kaikille yksikköön työsuhteessa oleville tutkimustehtävissä toimiville. (2) Tutkimushankkeet. Yksikön tutkijat ja tutkimuskeskus Plural osallistuvat kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakuun. Hankkeiden kautta tuleva rahoitus tehostaa tutkijaliikkuvuutta, monitieteisten/kansainvälisten tutkimusryhmien muodostumista ja luo mahdollisuuksia jo väitelleiden tutkijoiden nivoutumiseen yksikön tutkimusyhteisöön. Tutkimusrahoituksen haussa käytetään sekä yksikköön sijoitetun että tutkimuspalveluissa toimivien yliopistopalveluiden henkilökunnan apua. (3) Tutkimukseen kannustaminen ja tutkimusmahdollisuuksien luominen. Yksikön sisäistä rahanjakoa uudistetaan tutkimusta kannustavaan suuntaan. Jokaisella henkilökunnan jäsenellä tulee olla mahdollisuus tehdä tutkimusta työsuunnitelman puitteissa. Opetuksen uudelleenorganisointi periodijärjestelmän puitteissa antaa henkilökunnan jäsenille opetuksesta vapaan periodin mahdollisuuksien mukaan ja ns. tutkimuskauden käyttöön ottaminen parantaa henkilökunnan tutkimusmahdollisuuksia. Yksikössä laaditaan yhteiset ohjeet tutkimuksen ja opetuksen suhteesta työsuunnitelmissa. Työsuunnitelmien laatimisesta ja kuormittavuuden sekä tutkimusmahdollisuuksien jakautumisesta tasapuolisesti tutkimusohjelman sisällä vastaavat tutkinto-ohjelmien vastaavat. Kokonaisvastuu työsuunnitelmista on yksikön johtajalla. (4)Tutkimuksen ja opetuksen yhteys. Tutkimusaktiivinen henkilöstö toteuttaa strategiaa varmistamalla sen, että tutkimus on osa jokaisen opiskelijan arkipäivää ensimmäisestä opiskeluvuodesta viimeiseen: kun opetus perustuu tutkimukseen, on mahdollista luoda tutkimuslähtöinen oppimisympäristö. Tällainen oppimisympäristö ohjaa opiskelijoita kohti analyyttisiä, kriittisiä ajattelutapoja, herättää kiinnostuksen tutkimukseen, lisää tutkimusaktiivisuutta ja luo mahdollisuuksia ottaa opiskelijat mukaan tutkimustoimintaan jo opintojen alkuvaiheissa. Tätä tavoitetta palvelee esimerkiksi yksikössä vuosittain järjestettävä opiskelijakonferenssi, jonka järjestäminen on tutkimuskeskus Pluralin vastuulla. Yhteiset tutkimusprojektit ja niiden esittely edistävät opiskelijoiden sitoutumista yliopistoon, lisäävät yleistä ymmärrystä tutkimuksen tekemisen merkityksestä ja luovat yhteisen tutkimuksenkohteen avulla uudenlaista yhteisöllisyyttä. (5) Kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta edistetään aktiivisesti tieteellisen toiminnan eri osa-alueilla (julkaisut, tilaisuudet, keskustelut, luentosarjat, verkostoituminen).

6 5. Rekrytointipolitiikka Rekrytoinnin merkitystä korostetaan keskeisenä tutkimusta edistävänä ja vahvistavana keinona. Rekrytoinnissa otetaan huomioon Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö, jonka mukaan opetushenkilöstön tehtäviin kuuluu myös tutkimuksen harjoittaminen. Tampereen yliopiston strategian (2010) mukaan [p]rofessorien ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa painotetaan innovatiivisuutta, tieteellistä vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä, mikä vaikuttaa olennaisesti yksikön toimintatapaan. Rekrytoinneissa otetaan huomioon yksikön tutkimuksen painopisteet silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tehtäväntäyttösuunnitelmia laadittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, millaista tutkimusaktiivisuutta ja tutkimuksen suuntautumista painopistealueille hakijoilta edellytetään. 6. Julkaisusuunnitelma Yksikkö on jo ryhtynyt aktiivisesti kehittämään kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa järjestettävää kollokvio-, seminaari- ja kongressitoimintaa. Tämän toiminnan tarkoituksena on luoda ja tiivistää kansainvälisiä yhteyksiä ja sitä kautta myös kansainvälistä julkaisutoimintaa. Tämän lisäksi yksikkö järjestää säännöllisesti akateemisen kirjoittamisen koulutusta (erityisesti englannin kielellä). 7. Jatkokoulutus Yksikön jatkokoulutus perustuu kahteen yliopiston tutkijakouluun kuuluvaan tohtoriohjelmaan (kirjallisuustieteen tohtoriohjelma ja kielten tohtoriohjelma). Tarjoamalla mielenkiintoista, uusia näkökulmia avaavaa ja ennen kaikkea systemaattista koulutusta tohtoriohjelmat luovat edellytykset aktiiviseen jatko-opiskeluun. Jatkokoulutukseen liittyy kiinteästi säännöllinen tutkimusseminaaritoiminta. Jatkokoulutusta järjestetään myös seminaarien, lyhytkurssien ja vierailuluentojen muodossa. Plural osallistuu myös yliopiston yhteisen jatkokoulutuksen kurssitarjottimen kehittämiseen. Jatko-opiskelijoita kannustetaan ja autetaan kansainvälistymään jo varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sekä kansainvälistä verkostoitumista että julkaisuja mutta myös hakeutumista tutkijakoulutuksen vaihto-ohjelmiin Euroopassa ja muualla. Kansainvälistymisen tulee olla osa jokaisen jatko-opiskelijan urakehitystä. Yksikön budjetissa varataan resursseja tohtoriopiskelijoiden osallistumiseen kansainvälisiin kongresseihin. 8. Kansainvälistyminen Kansainvälistymisstrategia laaditaan vuoden 2012 syksyllä. Sen pyrkimyksenä on kartoittaa yksikön eri tutkinto-ohjelmien ja tutkijoiden kansainväliset yhteydet, päästä eroon turhista yhteistyösopimuksista, rakentaa uusia yhteyksiä sekä kannustaa entistä laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti tutkimuksen alueella. Kohdassa 6 mainittu seminaari- ym. toiminnan piiriin kuuluvan kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on saada entistä enemmän kansainvälistä näkyvyyttä.

7 Liite: Tunnuslukuja tutkimustoiminnan keskeisiltä alueilta

8