MANNER-NAANTALIN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
|
|
- Sakari Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NAANTALIN KAUPUNKI MANNER-NAANTALIN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS Raportti P23569
2 1 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yleistä Lähtötiedot Työn tavoitteet ja sisältö Maankäyttö ja kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaavat NAANTALIN MAISEMAN YLEISPIIRTEET JA ARVOALUEET Maisemarakenne Kallio- ja maaperä Maiseman perusrakenne Arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisemaalueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisemaalueet Naantalin maiseman ja asutuksen historiaa Maisemallisesti merkittävät historialliset tilat Maakunnallisesti suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN ARVOT Maiseman arvot merellinen Naantali Maiseman arvot kulttuurimaisemat Pohjois-Naantalin viljelymaisema Maiseman arvot Luolalanjärvi Maiseman arvot kalliomäet Virkistyskäytön arvot MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA Yleiset toimenpideohjeet Peltoalueet ja reunavyöhykkeet Virkistysalueet ja yhteydet Suositukset alueiden kaavoitusta varten LÄHTEET LIITEKARTAT Manner-Naantalin OYK maiseman ja virkistyskäytön arvot 1. Manner-Naantalin OYK suositukset maankäytölle 2.
3 2 (15) 2 1 JOHDANTO Naantalin Manner-Naantalin osayleiskaava-alueen maisemaselvitys on laadittu Naantalin kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. 2.1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yleistä Työ liittyy Manner-Naantalin osayleiskaavan laatimiseen ja toimii erillisselvityksenä ja lähtötietona alueiden suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkastella alueiden rakentamismahdollisuuksia maisemallisesta ja virkistyskäytön näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä työryhmään ovat kuuluneet: 2.2 maisema-arkkitehti MARK Eeva Eitsi, projektipäällikkö maisema-arkkitehti MARK Mari Jyrkiäinen maisemainsinööri Jan Tvrdy maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger, laatuvastuu Raportin valokuvat Eeva Eitsi ja Riikka Ger Lähtötiedot Maisemaselvitys perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä kesäkuussa 2014 tehtyihin maastoinventointeihin. Tietoja on koottu lisäksi aiemmista selvityksistä, suunnitelmista ja inventoinneista. Maisemaselvityksen lähtöaineisto käy tarkemmin ilmi lähdeluettelosta. 2.3 Työn tavoitteet ja sisältö Työn lähtökohtina ovat olleet aikaisemmat maisemaa, kulttuurimaisemaa ja luontoa koskevat selvitykset. Tarkastelualueen maisemasta on pyritty saamaan kokonaisvaltainen kuva alueen maisemarakenteen ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemaalueiden inventointien perusteella. Alueelta on selvitetty niitä maisematekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti alueen suunnitteluun. Alueen maisemakuvan ja maisemarakenteen nykytilan inventoinnin ohella työssä on myös huomioitu alueen virkistyskäyttö ja viherverkosto. Työssä tehdään ehdotuksia maiseman ja virkistyskäytön kannalta sopivista täydennysrakentamispaikoista ja alueen maiseman ominaispiirteiden säilyttämisestä sekä huomioimisesta osana tulevaa kaupunkiympäristöä. Jo rakentamiseen asemakaavoitettuihin alueisiin ei ole tässä työssä otettu kantaa (esim. Karjaluoto, Luolalanjärven itäpuoliset alueet). 2.4 Maankäyttö ja kaavatilanne Selvitysalueen ja tarkastelualueen rajaus () Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Manner-Naantalin osayleiskaava-alueelle on osoitettu seuraavia maiseman ja virkistyskäytön kannalta merkittäviä/huomioon otettavia merkintöjä: Aluevarauksista: maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), virkistysalue (V) > pohjois-naantalin peltoaukea ja kalliometsäselanteet, keskeinen virkistys- ja ulkoilumetsä pururatoineen ja latuineen
4 3 (15) Osa-alueista ja kohteista: kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue (vihreä vinoviivoitus), suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus (SR) Verkostoista:, ulkoilureitti, veneilyreitti, venesatama > Keskeinen ulkoilureitti kiertää rannan ja Naantalin ulkoilumetsän kautta Raision puolelle (ulkoilumajalle ja metsään) Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto) Yleiskaavat Selvistysalueella voimassa olevia yleiskaavoja ovat Pohjoisten alueiden osayleiskaava (1993), Naantalin yleiskaava (1982) ja Humaliston osayleiskaava (2002). Yleiskaavan ja osayleiskaavojen yhdistelmä.
5 (15) NAANTALIN MAISEMAN YLEISPIIRTEET JA ARVOALUEET Maisemarakenne Kallio- ja maaperä Naantalin seudulla kallioperän muodot vaikuttavat voimakkaasti maisemarakenteeseen. Tyypillisiä ovat ympäristöstään kohoavat kallioiset ja metsäiset mäet, joita murroslinjoihin sijoittuneet kapeat ja pitkät laaksot erottavat toisistaan. Kalliperä koostuu prekambrisista kiteisistä liuskeista; kiillegneissistä ja amfiboliitista sekä orogeenisesta syväkivilajista; gabrosta. Naantalin seudulla noin puolet maanpinta-alasta on kalliota. Irtonaisista maalajeista yleisin on savi. Moreenia, soraa ja hiekkaa on vähän, samoin turvetta. Osayleiskaava-alueen korkeimmat kalliot kohoavat yli 50 m korkeuteen. Luikkionvuori 52,6 ja Venkavuori, joka on kaupungin korkein kohta, 57,7 m.
6 5 (15) Maiseman perusrakenne Selvitysalueen maisema on tyypilllistä Varsinais-Suomalaista sisäsaaristoa ja mannerrantaa. Kallioiset mäet ovat entisiä saaria ja luotoja sekä laaksojen pellot, niityt ja puistot merenpohjan savikoita. Kallioperä määrää maiseman suurmuotoja. Maiseman perustaso muodostuu merestä ja pohjoisten osien laajasta peltoalueesta sekä Luolalanjärvestä. Pohjoinen peltoaukea jatkuu Maskun puolelle ja Manner-Naantalin suurin avoin maisematila. Selvitysalue jakautuu maisemarakenteellisesti erityyppisiin osiin. Keskusta-alue ja Humalisto muodostaa oman kokonaisuutensa, joita rajaa lännestä merialueeseen työntyvät jylhät kalliot ja lännestä Kalevanlahden Luolalanjärven murroslaakso. Selvitysalueen keskialueet sijoittuvat selännealueelle, jota hallitsevat metsäiset kalliomäet ja niitä halkovat kapeat laaksot. Pohjoisissa osissa metsäisten kalliomäkien lisäksi maisemassa erottuvat laaja peltoaukea sekä siihen liittyvät kapeat pellot. Maisemallisia solmukohtia ovat avotilasta suljettuun tilaan siirtymisen paikat, kuten sisääntulotiet, ja paikat joista avautuvat komeat näkymät, kuten Luolalanjärvensuuntaan sisääntulotieltä, pohjoiseen viljelymaisemaan avautuvien näkymien paikat tiestöltä sekä siltojen paikat. Lisäksi mereltä ja rannoilta avautuvat näkymät Naantalin aukkoon ovat keskeisiä. Maamerkkejä maisemassa ovat kirkko, kylpylä, Luolalanjärven yli näkyvät satama- ja teollisuusrakennukset, pohjoisilla kulttuurimaisema-alueilla sijaitsevat maisemassa hyvin erottuvat kylänmäet ja tilakokonaisuudet, kuten Vadjon tila.
7 6 (15) 3.2 Arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisema-alueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä (RKY 2009) selvitysalueella ovat Naantalin vanha kaupunki, Naantalin kirkko ja Ailostenniemi sekä Bryggmanin huvilat. Muinaisjäännöksiä ovat Naantalin pappila, Birgittalaisluostari sekä Naantalin vanha asemakaava-alue. Suojeltuja rakennuksia ovat Naantalin kirkko ja Bryggmanin huvilat. Kts. liitekartta 1. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Naantalin aukon maisema. Naantalin aukon selkeästi rajattu maisematila mahdollistaa voimakkaan maisemaelämyksen ja rantojen kalliojyrkänteet ovat rantamaiseman kohokohtia. Maisemakuvaltaan kiinnostavia ovat myös tasaisten peltolaaksojen ja karujen, metsäisten kallioselänteiden väliset jyrkät rajautumiskohdat. Maisemassa merkittäviä kokonaisuuksia ovat Kultaranta puistoineen ja Naantalin kirkko tiivisti rakennettuine kylämäkineen. Naantalin kirkontorni ja Kultarannan torni näkyvät kauas maisema-alueella. Alueella on useita näköalapaikkoja, muun muassa Naantalin kylämäki, Kultarannan ranta sekä Pakattulanvuori Maskussa. Rajausta ollaan ehdottamassa laajemmaksi maisemarajausten tarkistamistyön yhteydessä. Tällöin rajaus ulottuisi pohjoiseen Maskun puolelle Naantalin alueen lisäksi. Kts. liitekartta 1. Näkymä mereltä Naantalin aukkoon avautuvaan maisemaan, jossa keskeisenä maamerkkinä Naantalin kirkko. (kuva: Marie Nyman). Nykyisin maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Aurajokilaakso, on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi Airiston-Pukinsalmen merimaisemaksi Naantalin maiseman ja asutuksen historiaa Naantali perustettiin v Birgittalaisluostarin viereen. Luostariin vievä tie kulki kaupungin läpi ja tämä puolestaan vaikutti asuintonttien ja rakennusten sijoittumiseen. Vanhan kaupungin rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvulta. (Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta) Kyläalueilla Länsi-Suomessa maata jaettiin 1600-luvulla aurinkojakona, joka on sarkajaon eräs muoto. Kylän talot keskitettiin yhdelle kylätontille. Talojen viljelyssarka määräytyi suhteessa tontin suuruuden mukaiseen leveyteen. Sarat sijaitsivat vainiossa eli peltotilkussa samassa järjestyksessä kuin tontit sijaitsivat tai kuten tonttien numerointi edellytti. Ajan myötä sarkajako ja vainiopakko alettiin kokea rasitteina ja maanviljelyksen kehittymisen hidasteina. Vuonna 1757 annettiin isojakoasetus, jonka mukaan kylän jokaisen talon maat pyrittiin kokoamaan aiemman sarkajakojärjestelyn sijaan eheäksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Vuonna 1848 annettiin maanmittausasetus, jolla haluttiin selventää isojakoasetuksia Suomen jouduttua Venäjän vallan alle. Tätä järjestelyä kutsuttiin uusjaoksi eli isojaon järjestelyksi. Isojaon aikaan vastustus maanjakotoimenpiteitä kohtaan oli paikoin ollut voimakasta, joten vasta uusjako muutti monin paikoin kylämaisemaa, kun talojen tontit sijoitettiin toisistaan erilleen ja tiluksista muodostettiin suurempia lohkoja. tilasi Varsinais-Suomen maakuntamuseolta vuonna 2009 selvityksen, jonka tarkoituksena oli tutkia Naantalin alueen maisemahistorian vaiheita vanhojen karttojen perusteella. HuK Jaana Salmi toteutti keväällä 2010 valmistuneen projektin, joka perustuu pääasiassa isojaon yhteydessä ja 1800-lukujen taitteessa laadittuihin karttoihin. Selvitykseen otettiin mukaan myös tätä ajankohtaa uudempia sekä vanhempia karttoja alueellisen kattavuuden parantamiseksi, sillä kaikista kylistä isojakokarttoja ei ollut saatavilla. Täten selvityksen vanhin kartta on vuodelta 1692 ja nuorin vuodelta Lisäksi työssä käytiin läpi myös joitakin karttoja 1800-luvun loppuvuosilta. Pappilan, Vengan ja Viialan kylistä ei ollut saatavilla ennen 1900-lukua laadittua karttaa. Ladvon ja Kauppilan kylän saatavilla olleet kartat on laadittu vasta 1890-luvulla. Muuttumatonta avointa maisemaa ja vanhoja tielinjoja on säilynyt tilkkuina ympäri Naantalia ja etenkin kaupungin reunaalueilla (Luonnonmaa, Immanen, Tammistosta pohjoiseen kulkeva kaistale) missä tiiviisti rakennettuja asuinalueita ei ole. Keskustassa ja lähiöissä rakentamattomat viljelyalueet ja vanhat tiestöt ovat luonnollisesti harvinaisempia, sillä näillä alueilla nykyasutus on tiivistä ja kaupunkimaista (Naantalilaisen maiseman menneisyyttä historiallisten karttojen kertomana 2010, näyttelyn tekstit Kaisa Savola) Maisemallisesti merkittävät historialliset tilat Vanhimpia maisemallisesti merkittäviä tiloja selvitysalueella ovat Vadjo, Immanen, Soininen, Löytäne (kylätontti), Ladvo, Venga, Suovuori, Tammisto sekä Luolajanjärven itäpuolella sijaitsevat tilat, kuten Luolalan kartano. Vanhimpia peltoja ja niittyjä ovat näihin tiloihin liittyvät rintapellot ja niityt. Tilat on osoitettu liitekartalla 1. Vadjo mainitaan ensimmäisen kerran keskiaikaisissa lähteissä vuonna Vadjo on entinen yksinäistalo. Vuonna 1699 se oli Immasten ratsutilan augmenttina. Vadjo on ollut yhteisviljelyksessä Immasten ja Soinisten kanssa. Vadjo kuuluu nykyisin Immasiin. Asuinrakennuksista on jäljellä 1850-luvulla valmistunut muonamiehen asuinrakennus. Ulkorakennuksista navetta ja makasiini. Immanen on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna Taloja oli keskiajalla kolme. Immasten tila sijaitsee edelleen vanhalla isonjaon aikaisella kylätontilla. Immasten vanha päärakennus paloi 1970-luvulla. Samalla paikalla on nykyään 1985 valmistunut omakotitalo. Asuintalon vieressä on vuonna 1874 rakennettu työväen asuinrakennus. Soinisten nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna Maisema on muuttunut, kun tilan ympärille on rakentunut uusi asuinalue. Löytäneen kylä mainitaan ensimmäisen kerran keskiaikaisissa lähteissä Vuonna 1814 mainitaan Löytäneellä olleen Alistalo ja Ylistalo. Löytäneen tilan rakennuksista on jäljellä enää yksi luvun asuinrakennus. Ladvon tila on hyvin säilynyt rakennuskokonaisuus 1800-luvun lopulta. Se on merkittävä sekö rakennushistoriallisesti että maisemallisesti. Päärakennus on vuodelta Venga (Venka) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna Vanhaa päärakennusta ympäröi nykyään golf-kenttä. Päärakennus on peräisin 1930-luvulta. Suovuoren yksinäistalo on halottu kahteen osaan vuonna 1823 ja uudelleen lohkottu seuraavana vuonna. Tilalla toimi ratsastuskoulu 1980-luvun alusta, mutta nyt paikka on tyhjillään. Kantatilan rakennukset on suojeltu asemakaavassa. Nykyisin tilakeskus niittyineen sijaitsee pientaloasutuksen ympäröimänä. Tammisto mainitaan ensimmäisen kerran Tammiston tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1916.
8 7 (15) Luolalan kartanon päärakennus kuusiaitoineen on komea maamerkki Luolalanjärven maisemassa. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on vuodelta (Naantalin kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri ) Liitekartta 1. Maiseman ja virkistyskäytön arvot (pienennös). Luolalan kartanon kuusiaitaa. Vasemmalla pilkistää entinen Emäntäkoulun rakennus, jossa on nykyisin asuntoja. (Kuva: Eeva Eitsi) Luolalan kartanon komea päärakennus. (Kuva Naantalin kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon) Maakunnallisesti suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on merkitty selvitysalueelle seuraavat maakunnallisesti suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet: Soininen, Lydenin huvila, Ali- ja Yli-Taimon tilat, Luolalan kartano, Vanha kaupunki kokonaisuutena ja UkkoPekan silta.
9 4 8 (15) Pohjoiseen viljelymaisemaan liittyy osana kapeammat peltoalueet ja Löytäneen kaunis avotilaa rajaava metsänreuna vanhoine kylätontteineen. Ladvon tilakeskus peltoineen muodostaa oman viehättävän pienmaisemansa. MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN ARVOT Manner-Naantalin maiseman arvoja ovat rakennetun ympäristön arvokkaat maisemat (mm. vanha kaupunki, kirkko), merenrantamaisemat, kulttuurimaisemat, järvimaisema, maisemassa erottuvat kalliomäet ja rinteet. Mitä lähemmäs keskustaa mennään sitä enemmän alkavat painottua virkistyskäytön arvot; viheralueet, urheilualueet, puistot, viherverkosto reitteineen. Liitekartalla 1. on esitetty maiseman ja virkistyskäytön arvot. 4.1 Tärkeitä näkymiä ovat ovat Maskuntieltä, Immastentieltä ja Soinistentieltä avautuvat näkymät viljelymaisemaan ja avotilaa rajaaviin reunametsiin. Nämä näkymäpaikat ovat myös maisemallisia solmukohtia. Maiseman arvot merellinen Naantali Naantali tunnetaan aurinkoisista meri- ja saaristomaisemistaan. Naantalin aukon maakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen kuuluu merialueen ja saarien lisäksi rakennettua ympäristöä, merenrantakallioita sekä alavampia ranta-alueita uimarantoineen, venesatamineen ja rantaniittyineen. Kalevanlahti muodostaa oman pienmaisemansa Naantalinaukon maisemakokonaisuudessa. Kylpylä hallitsee maisemaa laivamaisena rakennelmana. Kalevanlahden pohjoisrannalta kohoaa mahtavat kallioseinämät ja kallionlaelta näkyy aina kirkolle saakka. Lahden rannalla on myös uimaranta, urheilukenttiä sekä venesatamia. Kalevanlahden (kylpylänlahden) itäpuolisilta kallioilta avautuu hieno näkymä. (Kuva Eeva Eitsi) 4.2 Maiseman arvot kulttuurimaisemat Pohjois-Naantalin viljelymaisema Pohjois-Naantalin viljelymaisema on melko tasainen peltoaukea, joka ulottuu myös Maskun puolelle laajana yhtenäisenä viljelymaisemana. Tiivistyvän kaupungin myötä avoin kulttuurimaisema on arvokas maisemallisesti ja kertoo maiseman historiasta ja kerroksellisuudesta. Vadjön tila on alueen vanhimpia ja erottuu maisemallisesti hienosti omalla puustoisella mäellään peltojen ympäröimänä, vaikka sen lähettyville on rakennettu uutta omakotitaloasutusta. Kylpylän uimarannan suunnalta avautuu kaunis näkymä Karjaluotojen suuntaan. (Kuva Eeva Eitsi) Kuva Ladvontieltä kaakosta Löytäneen kylätontille, kylätontin edessä kylän rintapeltoja ja metsän reunassa keskellä näkyy pieni nurkkaus nykyisestä punaiseksi maalatusta Löytäne II - tilan asuinrakennuksesta.(kuva J. Salmi 2010, Löytäneen ja Ladvon rakennusinventointi) Kuparivuoren maisema on jylhän kallioinen sisääntulomaisema Luonnonmaalta Manner-Naantaliin saapuessa. Maisema kuuluu osittain myös maakunnallisesti arvokkaaseen Naantalin aukon maisemaan. Kuparivuoreen liittyy oleellisesti lisäksi matkailu- ja virkistyskäyttöarvoja, mm. leirintäalue, urheilutoimintoja, sekä Naantalin niemeä kiertävä rantapolku. Vadjön kylänmäki erottuu maisemassa. (Kuva Eeva Eitsi)
10 Ladvon tilan rakennuskantaa (kuva Riikka Ger) 9 (15) Näköala kallioiselta mäeltä Vengan alueelta Naantalin ja Maskun viljelyaukealle. (Kuva Riikka Ger) Kulttuurimaisemaan liittyvät kallio- ja metsäalueet 4.3 Viljelyaukeita kehystävät ehyet metsän reunavyöhykkeet sekä avoimen maisematilan keskelle sijoittuvat kasvillisuussaarekkeet ovat usein maisemallisesti arvokkaita. Niissä myös metsäluonto on usein kehittynyt monipuoliseksi. Naantalin erityispiirre on kallioiset mäet sekä mäntyä ja katajaa kasvavat reunavyöhykkeet. Maiseman arvot Luolalanjärvi Merellisen Naantalin vastapainona selvitysalueelta löytyy myös maisemallisesti merkittävä järvi, Luolalanjärvi. Luolalanjärvelle avautuu hienoja näkymiä sisääntulotieltä sekä lintutorneilta. Luolalanjärven itäpuolella on avointa kulttuurimaisemaa sekä vanhoja tilakeskuksia. Luolalanjärveä kiertää luontopolku. Luolalanjärven vehreää maisemaa (kuva Eeva Eitsi) 4.4 Maiseman arvot kalliomäet Naantalin maiseman ominaispiirteitä ovat maisemassa hyvin erottuvat kalliomäet, jotka ovat paikoin hyvin jyrkkäpiirteisiä. Avokallioilla ja metsäisillä kalliomäillä on usein myös virkistyskäyttöarvoa, useilla kalliomäkialueilla on polkuverkostoa tai pururatoja sekä hyviä näköalapaikkoja. Kalliomäiltä avautuu myös hienoja näkymiä merelle sekä viljelymaisemaan selvitysalueen pohjoisosissa. Suurmaisemassa erottuvat kalliomäet luovat siluettia avotiloille ja toimivat näköalapaikkoina. Selvitysalueen pohjoisosassa on useita komeita kalliomäkiä, myös Manner-Naantalin korkein mäki Venkavuori. Metsäiset kalliomäet ovat myös virkistyskäytön kannalta merkittäviä. Kalevanlahden (kylpylänlahden) itäpuoliset kalliot ovat komeat. (Kuva Eeva Eitsi)
11 10 (15) Karvetinmäki erottuu kauniisti ympäristöstään. (Kuva Eeva Eitsi) 4.5 Uimarannat ja venesatamat ovat keskeisiä virkistyskäytön kannalta. (Kuva Eeva Eitsi) Virkistyskäytön arvot Etenkin keskusta- ja taajama-alueilla painottuvat maisema-arvojen lisäksi virkistyskäyttöarvot ja viherverkosto. Naantalin keskustaalueen ja Kalevanlahden rantoja kiertää suosittu ulkoilupolku, ns. Rakkauden polku. Luolalanjärven ympäri kiertää luontopolku ja siellä on useita lintujentarkkailutorneja. Selvitysalueen keskivaiheilla on laaja ulkoilumetsä, jossa kulkee pururatoja sekä talvisin latuverkosto. Yhteydet rannoilta ja asuinalueilta ulkoilumetsään ovat keskeisiä. Ranta-alueita kiertää suosittu ulkoilupolku. (Kuva Eeva Eitsi) Tärkeitä viherverkon osia ovat myös koulujen sekä päiväkotien läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja urheilualueet, kuten urheilukentät. Samoin viherverkon osina toimivat puistoyhteydet laajempiin ulkoilumetsiin sekä ranta-alueille ovat keskeisiä virkistyskäytön kannalta. Selvitysalueen koillisosassa on golf-kenttä ja seudullinen yhteys Raision puolelle ulkoilureiteille ja ulkoilumajalle. Pohjoiset viljelyaukeat mahdollistavat myös hiihdon lumisina talvina. Lisäksi meren jäällä voidaan hyvinä talvina hiihtää ja luistella. Kalevanlahdelta Luolalanjärvelle ulottuva viherkäytäväyhteys on myös tärkeä ekologinen käytävä (mm. hulevedet). Puistot ja toiminnalliset viheralueet, kuten viljelypalstat, ovat viherverkoston keskeisiä osa-alueita. (Kuva Eeva Eitsi)
12 5 11 (15) MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA Yleiset toimenpideohjeet Selvitysalueen jatkosuunnittelussa alueen vahvuuksia kannattaa hyödyntää. Alueelta löytyy kauniita meri-, ranta- ja järvimaisemia, avoimia viljelyalueita ja maisemallisesti hienoja reunavyöhykkeitä, kalliomäkiä sekä ulkoilumetsiä. Maisemakuvaa rikastuttavat pitkät näkymät, hyvin hoidetut puistoalueet ja historialliset kerrostumat. Olisi suotavaa, että alueen maisemarakenne voisi vielä rakentamisen jälkeenkin hahmottua alueella liikkujalle. Näin voidaan säilyttää paikan henkeä ja maisemallisia ominaispiirteitä Peltoalueet ja reunavyöhykkeet Kulttuurihistoriallisesti edustavimpien peltoalueiden säilyttäminen osana viheralueverkostoa sekä pääpiirteissään avoimena on toivottavaa. Alueet voidaan säilyttää avoimina viljelyn tai laiduntamisen lisäksi esimerkiksi maisemapeltona, -niittynä, avoimena nurmi- tai niittyalueena sekä pelinurmena Virkistysalueet ja yhteydet Virkistysalueet ja yhteydet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Yleensä metsäalueet rajataan laajempina, ehjinä kokonaisuuksina virkistyskäyttöön. Tällöin metsäluonto säilyy ekologisena kokonaisuutena paremmin ja kulutusta voidaan ohjata tietyille reiteille tai alueille, jotka kestävät paremmin kulutusta. Kun virkistysalueet kutistuvat lähinnä kapeiksi virkistysyhteyksiksi, niiden luonne muuttuu metsäisestä puistomaiseksi ja ne tuleekin rakentaa ja ylläpitää puistoina. Rantareittien kehittäminen on keskeistä. Ns. Rakkauden polun jatkaminen pohjoiseen Maskun puolelle on jo merkitty asemakaavoissa ja sitä totetutetaan vähitellen. Virkistyskäytön kannalta yhtenäisten lenkkien aikaan saaminen on tärkeää, mm. reitit jotka yhdistävät rantareittejä (kirkolta Luolalanjärvelle ja Humaliston kautta Kuparivuoren rantoja keskustaan kirkolle) Suositukset alueiden kaavoitusta varten Tarkastelu- ja selvitysalueen merkittävin avoin peltomaisema on Pohjois-Naantalin viljelymaisemakokonaisuus. Siihen liittyvät Vadjon ja Immasten kylämäen lisäksi Löytäneen kapea peltoalue reunavyöhykkeineen sekä Ladvon pienmaisema. Merkittävää on yhtenäisen avoimen maiseman laajuus ja pitkät näkymät tiemaisemassa. Vanhojen tilakeskusten lähimaisemaan ei suositella uudisrakentamista. Maisema ei ole pysyvä tila vaan maisemat muuttuvat olevaa tilannetta ei voi täysin kahlita. Maisema koetaan myös hyvin subjektiivisesti ja helposti sen arvon tajuaa vasta sitten, kun se on osittain menetetty. Maisema muuttuu vähintäänkin kasvillisuuden varttuessa - luonnon kiertokulku sekä luonnonmullistukset muuttavat maisemakuvaa. Kestävän kehityksen kannalta keskustan ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen rakentaminen on järkevää. Peltoalueiden reunamille rakennettaessa rakentamisessa voidaan tukeutua maastonmuotoon ja olevaan kasvillisuuteen ja vahvistaa maiseman luontaista tilavaikutelmaa. Mittakaavaltaan massiivista rakentamista tulisi välttää maisemallisesti arvokkaalla alueella. Jotta saavutetaan hyvä lopputulos monet ristiriitaisetkin asiat tulee sovittaa yhteen. Selvityksessä on annettu suositukset maiseman kannalta. Liitekartalla 2. on esitetty alueet, joille ei maiseman ja virkistyskäytön kannalta tulisi ohjata uudisrakentamista, ja alueet jonne voidaan maiseman ja virkistysäytön kannalta ohjata mahdollista uudisrakentamista. Lisäksi kartalla on osoitettu säilytettävät viheryhteydet ja viheryhteystarpeet. Mitä lähemmäs avoimeksi jätettäviä viher- tai viljelyalueita tullaan, sen matalampaa rakentamisen tulisi kuitenkin olla. Avoimen vihertai viljelyalueen ja rakennettujen alueiden välille tulisi kehittää uusi monikerroksellinen puista ja / tai pensasistutuksista koostuva reuna. Hienoimmat reunametsävyöhykkeet ja metsäsaarekkeet tulisi säilyttää. Reunavyöhykkeen läpi voidaan avata näkymiä pihoilta ja kaduilta avoimeen maisemaan. Reunapuustolla voidaan myös korostaa maaston muotoja. Pelto- ja niittyalueita kannattaa kehittää viherverkon osina, esim. talvisin hiihtoon ja kesäisin etenkin pienialaisia puistoihin sijoittuvia niittyalueita palsta- ja kaupunkiviljelyyn. Historiallisesti merkittäviä tilakeskuksia ja kyläalueita tulisi kehittää niiden rakentamisen ominaispiirteet ja arvot huomioon ottaen. Mahdolliselle uudisrakentamiselle tulee antaa ohjeet mm. massoitteluun, kerroskorkeuteen, materiaaleihin ja väreihin liittyen sekä lähiympäristön käsittelystä, mm. aidat, pensasaidat, kasvilajisuositukset. toki keskeinen säilytettävä maamerkki suur- ja lähimaisemassa ja kirkolle vievät puistoyhteydet sekä vanha kaupunki aluekokonaisuutena (Kuvat Eeva Eitsi). Rakennetun ympäristön ja maiseman arvoja on mm. Suovuoren tilalla. Nämä on esitetty säilytettäviksi suosituskartalla. Suovuoren tila on inventoitu kohde, mutta on tällä hetkellä autiona. Vanhojen rakennusten ryhmä vanhalla kylämäellä pienen niityn kera muodostaa paikallisesti merkittävän talonpoikaisen pihamaiseman kaupungin keskelle (Suovuoren rakennushistoriallinen selvitys, 2010). Rajausten ulkopuolelle jäävillä alueilla on joko voimassa oleva asemakaava tai kyseisillä alueilla on mahdollista uudisrakentaminen tietyin reunaehdoin. Tarkempia rakennustapaohjeita ei ole annettu, mutta joitakin suosituksia esitetään mahdolliselle uudisrakentamiselle tai sen rajaamiselle. Rajaukset ovat viitteellisiä. Säilytettävät alueet Säilytettäviksi alueiksi on rajattu maiseman ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat alueet, kuten avoimet laajat viljelyaukeat, ranta-alueet, Luolalanjärvi, Kuparivuori, virkistyskäyttömetsät ja kalliomäet sekä keskeiset viher- tai virkistyskäyttöyhteydet. Rakennettuun arvoympäristöön ei ole otettu kantaa, ellei se ole merkittävä osa kulttuurimaisemaa, kuten esimerkiksi Vadjon ja Immasten muodostama kylänmäki Pohjois-Naantalissa. Kirkko on Suovuoren autioituneen tilan poikki kulkee ulkoilureitti. (Kuva Eeva Eitsi)
13 Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla tulee ottaa huomioon olemassa oleva rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Tarkemmassa kaavoituksessa kyseisille alueille tulee laatia rakennustapaohjeet ohjaamaan uudisrakentamista siihen suuntaan, että rakentaminen sopii täydentämään vanhaa rakennuskantaa. Jos rakentamista osoitetaan avoimen viljelyaukean tai laakson reunalle, tulee tarkemmassa kaavoituksessa antaa määräyksiä istutettavan kerroksellisen reunavyöhykkeen perustamisesta rakentamisen ja avotilan väliin. Lähiympäristöohjeissa annetaan ohjeistusta mm. tonttien rajaamisesta, piharakenteista ja suosituskasvilajeista. 12 (15) Aurinkotien mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä tulee säilyttää virkistysreittiyhteyksiä sekä mm. urheilukenttiä. Pohjoisen viljelyaukean reunoille rakennettaessa tulee avotilan ja rakentamisen reunaan kehittää uutta reunavyöhykettä istuttamalla puuja pensasistutuksia. Peltoalueen reunaan sopii parhaiten matala 12 krs omakotitaloasutus. Tämä yhteys tulee ottaa huomioon mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä. Aution tilan rakennukset voisivat toimia asukkaiden ja ulkoilijoiden käytössä. Virkistyskäytön reitit ja tarpeet tulee ottaa huomioon mahdollisen tiivistämisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Mahdolliset uudisrakentamisalueet Suosituskartalle on rajattu alueita, jotka maiseman ja virkistyskäytön kannalta ovat mahdollisia uudisrakentamisalueita. Mahdollinen uudisrakentaminen kannattaa sijoittaa olemassa olevan tiestön ja muun infrastruktuurin yhteyteen. Rakentamisen rajautuminen avoimeen maisematilaan tulee tutkia ja muodostaa riittävät reunavyöhykkeet mahdollisille uudisalueille. Myös näkymät viheralueiksi jätettäville alueille tulee ottaa huomioon. Uudisrakentamiselle soveltuvia laajempia alueita on esitetty Karvetin-Tammiston alueelle eräänlaiseksi uudeksi kaupungin sisääntuloportiksi sekä Naantalin pohjoisosiin metsäisille selännealueille. Metsäalueilla tulee ottaa huomioon virkistyskäyttö ja ulkoilureittiyhteydet. Lisäksi on osoitettu mahdollisia alueita mm. Humalistoon, Aurinkotien varteen ja Suovuoren tilan niityn reunamille. Suovuoren tilaan liittyvää laajahkoon niittyalueeseen sopisi esim. puutarhakaupunkityyppinen uudisrakentaminen, jonka keskelle voidaan jättää niittyaluetta esim. palsta- ja kaupunkiviljelyä varten. (Kuva Eeva Eitsi) Soinistentien länsipuolella on mahdollinen uudisrakentamisalue, joka tukeutuisi olevaan rakennuskantaan. Soinistentien itäpuolelle Vadjön maisematilaan ei suositella uudisrakentamista. (Kuva Eeva Eitsi) Soinistentien länsipuolelle, viljelyaukean reunoille rakennettaessa tulee avotilan ja rakentamisen reunaan kehittää uutta reunavyöhykettä istuttamalla puu- ja pensasistutuksia. Alueelle sopii maiseman kannalta parhaiten matala 1-2 krs omakotitaloasutus. Kalevanlahden rannoille (täytöille) rakentaminen on maiseman ja virkistyskäytön kannalta mahdollista, koska kylpylä on jo muuttanut maisemaa, eikä rakentaminen näkyisi suurmaisemassa (Naantalinaukon maisemassa) liian hallitsevasti. Kalevanlahden itäpuoliset kalliot ja jyrkänteet tulee säilyttää, samoin rantoja kiertävä rantareitti. Suovuoren tilan navettarakennus. (Kuva Eeva Eitsi) Aurinkotien reunamille voidaan osoittaa täydennysrakentamista. Komeita mäntyjä olisi hyvä säilyttää pihapuina. Suovuoren tilan poikki kulkee ulkoilureitti ja sen luoteispuolella on paikoitusalue ulkoilumetsään lähteville hiihtäjille ja lenkkeilijöille.
14 13 (15) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Arja Sippola kaupunkikehitysjohtaja, arkkitehti SAFA Tarkastanut: Riikka Ger maisema-arkkitehti MARK Laatinut: Eeva Eitsi maisema-arkkitehti MARK Kalliometsäalueet ovat suosittuja virkistyskäyttöalueita. Tiivistyvillä alueilla on tarpeen rakentaa selkeät reitit. Näin voidaan ohjata kulutusta rakennetuille reiteille. Kuva Aurinkotien eteläpuoliselta kalliometsäalueelta (Kuva Eeva Eitsi).
15 Liitekartta 2. Suositukset maankäytölle (pienennös) 14 (15)
16 15 (15) LÄHTEET Selvitykset, kirjallisuus 1. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja (Rajaukset myös digitaalisena) 2. Naantalin kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri Pohjoisten alueiden osayleiskaava, maisemaselvitys Arkkitehtitoimisto Juhani Karilas. 5.. Isosuon teollisuusalueen laajennuksen asemakaavoitusta palveleva maisemaselvitys FCG. 6.. Isosuon-Vengan lisäalueen maisemaselvitys FCG. 7.. Tammiston maisemaselvitys FCG. 8. Suovuoren tilan rakennushistoriallinen selvitys Jaana Salonen ja Paula Saarento. Varsinais-Suomen maakuntamuseo. 9. Löytäneen ja Ladvon rakennushitoriallinen selvitys Jaana Salonen ja Paula Saarento. Varsinais-Suomen maakuntamuseo. 10. Maiseman historiaselvitys. Paikkatietoaineisto Arvokkaat kallioalueet. 12. Ympäristöministeriö - Ympäristönsuojeluosasto. Maisemaaluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/ Maankäytön kehityskuva Loppuraportti Pöyry Oy Keskustan rakennemalli. Loppuraportti Naantalilaisen maiseman menneisyyttä historiallisten karttojen kertomana 2010, näyttelyn tekstit Kaisa Savola Kartat ja kuvamateriaali 17. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2000-tietokanta. 18. Pohjakartta-aineisto selvitysalueelta Opaskartta Korkeusmalli Viistoilmakuvat. 22. Alanen, T., Kepsu, S. Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seura Varsinais-Suomen liitto. Maakunnallisesti arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt kuvauksineen. 24. Maaperäkartta-aineisto. GTK. www-sivut 25. : Varsinais-Suomen liitto: Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 27. Ympäristöhallinto: Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Museovirasto: Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri ortti/default.aspx Suunnitelmat 13. Yleiskaavat; Pohjoisten alueiden osayleiskaava (1993), Naantalin yleiskaava (1982) ja Humaliston osayleiskaava (2002).
17
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotMaiseman arvot ja suositukset maankäytölle
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotMAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI 1
NAANTALIN KAUPUNKI 1 ILMANLAATURAPORTIT Finnfeeds Finland Oy, Hajupäästöjen leviämisselvitys, Ilmatieteen laitos Ilman laadun tutkimus 3.9.2002 Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys (Energiantuotannon,
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotKASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotIMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotNikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys
Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys.1.11 Rauman kaupunki / Kaavoitus Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys Johdanto Tämä selvitys on laadittu Rauman kaupungin
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotKEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA
KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotJOKIVARSIEN SELVITYKSET
PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä
LisätiedotLIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.
LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotSUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Rantasalmen kunta SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Vastineet / luonnosvaihe P14011 30.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Vastineet / luonnosvaihe
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotLavilan makasiini Kirkkotien varrella
EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Keskustan - Lapijoen alue MAISEMASELVITYS Lavilan makasiini Kirkkotien varrella Tiivistelmä Tämä maisemaselvitys on laadittu Eurajoen kunnan Keskustan osayleiskaavatyötä
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa
NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS
Vastaanottaja Oriveden kaupunki Päivämäärä 8/2018 ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS Tarkastus 22.8.2018 Päivämäärä 22.8.2018 Laatija
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSULAN KUNTA STENBACKA asemakaava ja asemakaavamuutos, sitova tonttijako laatijat Luonnosvaihe: Ympäristösuunnittelu OK / arkkitehti Anneli Lyytikkä puh. (09) 460
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotAIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö
Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotTuppuranevan suunnittelutarveratkaisu
SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotNaantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus
67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4
LisätiedotLuettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 30.10.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263.SU Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
LisätiedotSuojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje
Kaupunginhallitus 491 09.10.2017 Lappeenrannan kaupungin lausunto Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n Liikennevirastolle tekemästä Saimaan kanavan rantametsien luonnonsuojeluhanke-esityksestä
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotLohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto
Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Sijainti Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi ja pientalovaltaiseksi alueeksi. Alueen poikki kulkee Rantareitti,
LisätiedotNIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET
NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotElinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava
Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta
LisätiedotPARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI
MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotVesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila
1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET
ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 17.3.2014 Kaupunkisuunnitteluvirasto, ympäristötoimisto Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti Esityksen historialliset
LisätiedotEriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen täydennys
ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA ALUEEN MAISEMASELVITYS Liite 1 Sipoon kunta Eriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen täydennys 1 Sisällys Johdanto... 3 Selvitysalue... 3 Maisemarakenne... 3 Vedet ja
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotKallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen
Kallahti Kallvik ry 15.11.2018 Palaute Uusimaakaava 2050 -luonnokseen Uusimaakaava 2050 -luonnoksessa Helsingin Vuosaareen on merkitty Uudenmaan liiton Zonation-analyysin (2017, 2018) vastaisesti viheralue
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotAsemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 46 25.08.2016 Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 25.08.2016 46 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
Lisätiedot