Jäsenviesti. Jouluajan juhlia vaille valmis vuosi. Joulukuu Julkisen alan tiedottajat ry Offentliga informatörer rf

Transkriptio

1 Joulukuu 2011 Jäsenviesti Julkisen alan tiedottajat ry Offentliga informatörer rf Jouluajan juhlia vaille valmis vuosi Kohta on joulu. Sitä edeltää sellainen hässäkkä, että aattona joulu voi tuntua jo ohimenneeltä, vaikka varsinaiset pyhät vasta alkavat. Tuo jostain lukemani ajatus kolahti, ja päätin viettää joulua koko kuun, joka päivä. Olen nautiskellut jouluni perusaineksista jo runsaan viikon: hämärän hyssyä ja kynttilän valoa, hyasintteja ja pieniä rauhoittumisen hetkiä. Kaappien perukoiden siivoamisesta ei ole pelkoa. Olen kirjailija Kirsti Mannisen kannalla siinä, että minunkin luonani siivotaan kynttilänvalolla. Tärkeintä on antaa aikaa läheisille - ja itselle. Mutta miten JATin vuosi on sujunut? Tammibileiden, vierailujen ja Viestintäpäivien ja Markkinointiviestinnän viikon lisäksi oli taas Viestinnän ammattilaiset -tutkimusvuosi. Kiitokset vastanneille, vastausprosenttimme oli hyvä 50,9. Tutkimuksesta tarkemmin seuraavalla aukeamalla. Viestintätoimisto Pohjoisrannassa tutkimuksesta vastannut Jouni Kivikoski kertoo JATin tuloksista vielä tarkemmin Viestintäpäivillä Tampereella Kannattaa varata päivät jo kalenterista. Mielenkiintoista ohjelmaa rakennetaan, ja hinta on kohtuullinen, kuten aina. Tänä vuonna hemmottelimme jäsenistöä kahdella ulkomaan opintomatkalla: tammikuussa Lontooseen ja lokakuussa Viroon. Ensi vuonna palaamme perinteiseen rytmiin: kutsumme jäsenet keväällä Viestintäpäiville ja syksyllä opintomatkalle ulkomaille. Kulunut vuosi on ollut eduskuntavaalien ja kriisien aikaa. Taloudellinen taantuma uhkaa, ja elämme murroksessa. Nyt spekuloidaan hajoaako euroalue vai tiivistyykö yhteistyö. Venäjällä kansalaiset ovat kaduilla vaatimassa duuman vaalien uusintaa. Suomessakin yhteiskunnallisista asioista on keskusteltu aiempaa enemmän, eikä vähiten perussuomalaisten Timo Soinin vuoksi. Taitava viestijä on näyttänyt selkeän ja konkreettisen puheen voiman. Sisällöstä voi olla montaa mieltä. Viestinnän vaikuttavuudesta puhuttaessa meillä ammattilaisilla on nyt käytettävissä hallitusohjelma. Nykyisessä ohjelmassa mainitaan ilokseni hyvän, ymmärrettävän virkakielen vaatimus. Siihen on hyvä viitata jokapäiväisessä työssämme, kun pyrimme toteuttamaan ja viemään yhteisöissämme eteenpäin totuutta, että tärkeä osa tuloksellista toimintaa on selkeä, tehokas ja saavuttava viestintä. Tässä numerossa: 1 Jouluajan juhlia vaille valmis vuosi 2 Viestinnän ammattilaiset JAT mukana Markkinointiviestinnän viikolla 4 Viestinnän valtit haettiin Virosta 5 Design osaksi kaupunkilaisten arkea 6 Sitrasta oppeja verkkoprojekteihin ja yhteiskunnan muutoksiin 7 Vierailu Kuntaliittoon: Matkalla kohti virtuaalikuntaa 8 Tammibileet Musiikkitalossa Uusia jäseniä JATin oma vuosi alkaa Musiikkitalossa Tammibileillä. Haastan jattilaiset ympäri Suomen suunnittelemaan ja toteuttamaan hallituksen kanssa toimintaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ota yhteyttä, niin katsotaan mitä mahtavaa saamme yhdessä aikaan. Kasvatetaan JATia myös ensi vuonna. Syksyllä alkanut jäsen-tuo-jäsenen -kampanja jatkuu ainakin kesään. Kahdesta uudesta jäsenestä, jotka ovat merkinneet hakemukseensa sinut suosittelijaksi, saat kaksi leffalippua. Tammikuussa on tulossa vielä jännät arpajaiset kaikille kuluvan syyskauden suosittelijoille. Jouluiloa ja aina vaan valoisampaa uutta vuotta 2012 koko hallituksen puolesta Sinulle, hyvä jattilainen! Näkemisiin JATin merkeissä. Sirpa Lotsari, puheenjohtaja, JAT ry; sirpa.lotsari(at)gmail.com

2 Viestinnän ammattilaiset 2011: Tuloksellinen viestintä korreloi resurssien ja johdon kanssa tehtävän yhteistyön kanssa Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on Suomen laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus. Tällä kertaa erityisteemoja olivat osaamisalueet, työnkuvan muutos sekä viestinnän mittarit. Tutkimus on toteutettu vuodesta 1983 lähtien joka toinen vuosi. Toimeksiantajina olivat tänä vuonna viestinnän ammattiyhteisöistä JATin lisäksi ProCom, Viesti ry, Kirkon tiedotuskeskus ja Suomen IR-yhdistys. Elo-syyskuussa 2011 nettikyselynä toteutetun tutkimuksen kohderyhmä koostui toimeksiantajien jäsenistä, yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisesta. Vastaajia oli ja kokonaisvastausprosentti 41. Jattilaisten vastausprosentti oli 50,9 eli toiseksi korkein. Seuraavassa tutkimuksesta yleisesti sekä siitä, mitä jäsenet ajattelevat ja toivovat JATista. Kuulet tuloksista tarkemmin Viestintäpäivillä Tampereella viestintätoimisto Pohjoisrannan tutkimusjohtaja Jouni Kivikoskelta. Hän vastasi koko tutkimuksesta. Viestintä on naisten hallussa, vaikka miehiä on edelleen suhteellisesti eniten johtajatasolla. Mukana olleiden järjestöjen jäsenistä 86 prosenttia ja vastaajista 88 prosenttia on naisia. Naisten osuus viestinnän esimiehistä on kasvanut selvästi vuodesta 1997, heitä on nyt 80 prosenttia. Viestintäammattilaisten keski-ikä on 43,5 vuotta: miesten 45 ja naisten 43. Vajaa kolmannes vastaajista toimii julkisella sektorilla (tutkimuksessa tähän luettiin valtio, kunnat ja kuntayhtymät) ja lähes neljännes kolmannella sektorilla, johon tutkimuksessa on luettu myös seurakunnat. Julkisen hallinnon viestintäammattilaisten osuus on kasvanut neljä prosenttia vuodesta Viestintä suoraan ylimmän johdon alaisuudessa Vastaajien mainitsemat viestinnän saavutukset liittyvät usein strategian jalkautukseen, muutosviestintään ja viestinnän roolin sekä tärkeyden tunnustamiseen organisaatiossa. Hyvä muutoksen läpivienti edellyttää viestinnän ja johdon toimivaa suhdetta. Hyvät edellytykset organisaation maineen ja brändin parantamiselle sekä suhteiden luomiselle organisaatiolle keskeiseen avainryhmään löytyvät hyvistä resursseista. Viestinnän asema organisaatioissa on hyvä; useimmat viestinnän esimiehet ja yksin siitä vastaavat raportoivat suoraan organisaationsa ylimmälle johdolle. Kirkossa ja järjestöissä viestintä toimii lähes aina ylimmän johdon alaisena. Valtiolla, kunnissa ja kuntayhtymissä näin on neljässä viidestä viestintäyksiköstä. Yli puolet viestinnän esimiehistä on ylimmän johtoryhmän täysivaltaisia jäseniä. Yksin viestinnästä vastaavista puolet osallistuu johtoryhmätyöskentelyyn, osa vain läsnäolooikeudella. Työssä onnistumisen kannalta tärkeimmät osaamisalueet olivat vastausvaihtoehdoista strategiaviestintä, mediasuhdeosaaminen sekä projektinhallinta. Vapaissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti sosiaalinen media ja verkkoviestintä. Oman osaamisen kehitysalueeksi vastaajat mainitsivat erityisesti maineenhallinnan. Laadukas työn jälki on hyödyllisin mittari Noin puolella viestinnän ammattilaisista on määritellyt tulostavoitteet ja niitä myös mitataan: eniten yksityisellä sektorilla, vähiten seurakunnissa. Laadukkaan työn jäljen lisäksi suunnittelua ja kehittämistä tukevia hyödyllisiä mittareita ovat tehokkuus, spontaanit palautteet ja pienimuotoiset palautekyselyt. Tavoitettavuuden ja viestintätyytyväisyyden arvioimiseksi hyödyllisimpiä ovat mediaseuranta ja sisäisen viestinnän tutkimukset. Vaikuttavuuden arvioinnissa hyödyllisimmiksi arvioitiin asiakastyytyväisyys- tai jäsentutkimukset, media-analyysi ja työilmapiiri- tai henkilöstötutkimukset. Tulosmittareista tärkeimmän muodostavat taloudelliset tulokset. Pieniä yksiöitä, budjetteja ja itse tekemistä Viestintä on usein hajautettu pieniin yksiköihin, joista valtaosa toimii pienellä budjetilla. Yleisimmin resursseja on vahvistettu kirkossa, järjestöissä ja viestintätoimistoissa ja myös kuntasektorilla. Valtiolla työskentelevät suhtautuvat pessimisimmin tulevaisuuden resurssitilanteeseen. Yritykset ja yhteisöt ovat ulkoistaneet viestinnästään korkeintaan viidenneksen. Eniten on ulkoistettu käännöstöitä, graafista suunnittelua, valokuvausta, mediaseurantaa ja viestintätutkimusta, vähiten mediasuhteiden hoitoa. Useimmissa julkisen ja kolmannen sektorin yhteisöissä viestintä ja markkinointi on yhdistetty. Päätehtävissä verkkotuotanto, media- ja sisäinen viestintä Julkisella sektorilla viestintäammattilaisten päätehtävät keskittyivät verkkotuotantoon ja digitaaliseen viestintään, media- ja sisäiseen viestintään. Järjestöissä korostuivat mediasuhteet, verkkotuotanto ja digitaalinen viestintä sekä lehtien ja julkaisujen toimittaminen. Vain järjestöjen viestinnässä päätehtävänä esiin nousivat myös yhteiskuntasuhteet, -vaikuttaminen ja lobbaus. Kirkossa ja seurakunnissa painottuivat lehdet ja julkaisut, verkkotuotanto ja digitaalinen sekä sisäinen viestintä. Yrityksissä korostuivat sisäinen viestintä, verkkotuotanto ja digitaalinen sekä mediaviestintä. Sosiaalinen media päätehtävänä nousi esiin erityisesti kirkossa ja seurakunnissa sekä järjestöissä. Assistentin nimikkeellä asiantuntijatyötä ja kokonaisvastuuta Sihteerin ja assistentin nimikkeet eivät vastaa tehtäväkuvaa eivätkä vastuuta. Nimikkeillä toimivista 57 prosenttia tekee asiantuntijatehtäviä. Myös suhteellisen moni viestinnästä yksin vastaavista työskentelee assistentin nimikkeellä. 2

3 JATissa hyvä hinta-laatusuhde Tutkimukseen vastasi 242 jattilaista. Vastaajajoukko oli pääosin kokenutta, korkeakoulutettua ja keski-ikäistä. Suurin osa vastaajista oli naisia, ja keski-ikä oli 47,1 vuotta. Enin osa vastanneista työskentelee julkisessa hallinnossa, pääkaupunkiseudulla, hengen organisaatiossa. Yleisimmät nimikkeet vastaajien keskuudessa ovat tiedottaja ja viestintä- tai tiedotuspäällikkö. Suurin osa työskentelee asiantuntijana tai toimihenkilönä tai yksikön esimiehenä, ja vastuualueena on koko yhteisö. JATin toiminta sai keskiarvona kouluarvosanan Vastanneet jattilaiset toivovat jäsentilaisuuksia eniten aiheista viestinnän mittaaminen, työyhteisöviestintä, vaikuttamisviestintä/lobbaus, sosiaalinen media ja muutosviestintä. Kysyimme myös miten voisimme kehittää toimintaa. Eniten vastaajat toivoivat toiminnan hajauttamista myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sekä verkkosivuston ja painotuotteiden kehittämistä. Pyrimme täyttämään näitä toiveita mahdollisimman hyvin jo vuonna Mitä hyvää JATin toiminnassa on? -kysymykseen tuli seuraavan kaltaisia vastauksia: Toiminta on inhimillistä ja ihmisläheistä. JATin viroissa olevat henkilöt laittavat koko persoonansa peliin ja ovat koko sydämellään mukana. On aivan käsittämätöntä miten paljon toimintaa saadaan tuotettua pienin resurssein oman päivätyön ohessa. Kiitokset siitä! JAT tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia kollegojen kanssa, laadukkaita opintomatkoja ja hyödyllisiä tutustumiskäyntejä. Jäsenmaksu on edullinen verrattuna tarjontaan. Koulutuspäivät, hinta-laatusuhde kunnossa. Hyviä jäsentapaamisia! Viestinnän ammattilaiset tutkimuksen raportit löytyvät osoitteesta > Tietopankki. Teksti: Sirpa Lotsari JAT mukana Markkinointiviestinnän viikolla Helsingin Wanhassa Satamassa järjestetty Markkinointiviestinnän viikko kokosi jälleen yhteen tuhannet viestintä- ja markkinointialan asiantuntijat. JAT ry on jo usean vuoden ajan ollut vahvasti mukana suunnittelemassa tapahtuman sisältöä, joten oli ilo nähdä seminaari- ja tietoiskusaleissa runsaasti kiinnostunutta väkeä. Yhdistyksemme panos näkyi myös tapahtuman aikana; JATin puheenjohtaja Sirpa Lotsari toimi torstaina Viestintäseminaarin iltapäiväosuuden puheenjohtajana. Tuttuun tapaan olimme lisäksi mukana omalla osastollamme, missä JATin hallituksen jäsenet tapasivat niin nykyisiä kuin tulevia JATilaisia. Moni osastolla vieraillut jätti tapahtuman aikana jäsenhakemuksensa ja pääsee nyt nauttimaan JATin tarjoamista vierailuista, opintomatkoista ja tapahtumista. Teksti: Eeva Penttilä Kuva: Pirkko-Liisa Merikoski JATin hallituksen jäsenet tapasivat osastolla nykyisiä ja tulevia jäseniä. Kuvassa Eeva Penttilä. 3

4 Viestinnän valtit haettiin Virosta Jatin tämänkertainen ulkomaanmatka suuntautui eteläiseen naapurivaltioomme ja siellä Tallinnan kaupunkiin. Parisenkymmentä viestinnän ammattilaista sai roiman tietopaketin sekä valtionhallinnon että kunnallishallinnon viestinnästä. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkina Tallinna on onnistunut houkuttelemaan runsaasti asukkaita mukaan tapahtumiin, vaikka rahallinen satsaus on ollut kohtalainen. Intoa, asennetta ja luovuutta tuntui järjestäjillä löytyvän vaikka muille jakaa. Tallinnan poliisit kertoivat, millaista kriisiviestintää poliisit harjoittivat vuonna 2007 tapahtuneen Pronssisoturi-patsaskiistan aiheuttamien mellakoiden aikana ja miten viestintä hoidettiin kun elokuussa häiriintynyt henkilö hyökkäsi Viron puolustusministeriöön. Molemmat tapaukset osoittivat, että vaikka viestintää hoidettiin kiivaasti, viranomaisten välisessä tiedonkulussa on edelleen kehitettävää. Pääministerin kanslian viestintäosaston vierailulla pääsimme tutustumaan Viron kriisiviestinnän ohjeistukseen mahtavissa puitteissa - ihan siellä pyöreän pöydän äärellä, jossa ministerit kokoontuvat asioista päättämään. Syksyllä 2010 aloittaneella Tallinnan yliopiston viestinnän laitoksella kuulimme tuoreen tutkimustiedon valossa siitä, miten julkinen sektori hyödyntää sosiaalista mediaa eri puolilla Eurooppaa. Tallinnan kaupungin viestintäyksikkö hyödynsi viestinvälityksessään paikallistelevisiota ja viikoittain ilmestyvää lehteä, joissa molemmissa käsitellään laajasti asumiseen ja elämiseen liittyviä ilmiöitä ja asioita - ei niinkään kunnallisia palveluita, kuten Suomen kunnallisessa viestinnässä yleensä ottaen tehdään. Matka oli erittäin onnistunut ja suuri kiitos siitä lankeaa matkaa järjestänille hallituksen jäsenille Emmi Hyvöselle ja Helena Bergille sekä Tallinnan yliopiston yhteyshenkilölle Päivi Tirkkoselle. Teksti: Terhi Unhola kuvat: Erja Saraste Hallituksen jäsen Helena Berg kehoitti jattilaisia nostamaan maljan Tallinnan yliopiston lehtorille Päivi Tirkkoselle, joka vastasi useiden mielenkiintoisten vierailukohteiden kontaktoinnista. Päivi puhui jattilaisille siitä, miten julkinen sektori hyödyntää sosiaalista mediaa eri puolilla Eurooppaa. Pyöreän pöydän jattilaiset pääministerin kansliassa ministereiden kokoustilassa. Aiheena pääministerin kansliassa oli mm. kriisiviestinnän ohjeistus. 4

5 Design osaksi kaupunkilaisten arkea Helsinki Design Capital -vuoden ohjelma koostuu lukuisista hankkeista ja tapahtumista. Vuoden avajaisia juhlitaan Helsingin Senaatintorilla suuressa yleisötapahtumassa uudenvuoden aattona. Hektisen tunnelman saattoi aistia WDC:n toimistolla jo lokakuussa, kun JAT pääsi tutustumaan merkkivuoden viestintään. Designpääkaupungiksi valitaan yksi kaupunki maailmassa joka toinen vuosi. Valinnan tekee teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid. Helsinki on kolmas nimitetty kaupunki. Sen edeltäjiä ovat olleet Torino vuonna 2008 ja Soul vuonna Helsingin valintaa tuki uskottava tausta, sillä design on aidosti osa identiteettiämme, perusteli WDC:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Laura Aalto jattilaisille. WDC on kauaskantoinen kehityshanke, ei tapahtumavuosi, Laura Aalto painotti. Vuoden tavoitteena on laajentaa ymmärrystä ja käsitystä designista: se ei ole vain kuppeja tai taiteeseen rajoittuvaa muotoilua. Sen avulla kaupungista voidaan tehdä parempi, sujuvampi ja viihtyisämpi paikka asua, elää ja toimia. WDC Helsinki haluaa toimia muutosmoottorina, joka laajentaa ihmisten käsitystä designista. Linjaus näkyy myös designpääkaupunkivuoden ohjelmassa, joka julkistettiin marraskuun alussa. Mukana on noin 250 hanketta, jotka on jaettu kuuteen kategoriaan: tapahtumien vuosi, näyttelyt, muuttuva kaupunki, uudet ratkaisut, kohtaamiset sekä julkaisut ja sovellukset. Noin puolet ohjelmasta on erilaisia kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia ja toimivampia paikkoja. Yleisötapahtumia on mukana noin 100. Netissä julkaistu ohjelma täydentyy vielä loppuvuoden aikana. on tarjota keinoja, joiden avulla kaupunkilaiset voivat itse osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. Mukana designvuotta toteuttamassa on laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluu teemavuoden viisi kaupunkia, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti sekä valtion virastoja ja laitoksia, korkeakouluja, kulttuuri-instituutteja, lähetystöjä, matkailuorganisaatioita, säätiöitä, designyhteisö ja laaja joukko yrityskumppaneita. WDC:n organisaatiossa Helsinki toimistossa työskentelee parikymmentä henkilöä. Viestintää hoitaa Lauran lisäksi 7 muuta viestinnän ammattilaista. Teemavuoden visuaalisen ilmeen on suunnitellut Kokoro&Moi. Ilme maalaa vuodesta kuvaa avoimena, kansainvälisenä, vastuullisena, iloisena ja osallistavana vuotena. WDC on siis varsin moniääninen, eikä siitä viestiminen muutenkaan ole aivan yksinkertaista, sillä design on jo sanana vieraannuttava ja hieman etäinen, Laura Aalto totesi. Myös designpääkaupunkivuoden viestinnän kohderyhmä on erittäin laaja ja heterogeeninen. Verkko on tärkein viestinnän kanava, eikä esimerkiksi painettua ohjelmakirjaa tehdä lainkaan, sillä se olisi vanhentunut jo ilmestyessään. Teemavuoden verkkosivuilla kannattaa käydä tutustumassa monipuoliseen tarjontaan. Teksti ja kuvat: Tuija Ruoho JAT VIERAILEE Ohjelma koostettiin siten, että avoimella hankehaulla etsittiin konkreettisia tekoja toteuttamaan vuoden tavoitteita. Haku keräsi ohjelmaehdotusta, kertoi Laura Aalto. Yksi designpääkaupungin tärkeimmistä tavoitteista Helsinki Design Capital -vuoden visuaalisen ilmeen on suunnitellut Kokoro&Moi. Viestintäjohtaja Laura Allto kertoi jattilaislle Helsingin Design Capital -vuoden viestinnästä. - Viestintää hoitaa yhteensä 8 ammattilaista. 5

6 Sitrasta oppeja verkkoprojekteihin ja yhteiskunnan muutoksiin Tutustuminen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintaan ja verkkouudistusprojektiin houkutteli Ruoholahteen parikymmentä jattilaista Maittavan aamiaisen siivittämänä Sitran Viestintäyksikön johtaja Teppo Turkki kertoi organisaation historiasta ja tehtävistä. Lisäksi Tietoyhteiskuntakehitysyksikön johtava asiantuntija ja meneillään olevan verkkouudistusprojektin vetäjä Karoliina Luoto valotti avoimen ja ketterän verkkouudistuksen taustoja ja nykytilaa. Yhteiskunnan muutosten tunnistaja Sitra etsii ja tunnistaa tutkimustyönsä kautta yhteiskunnan muutostarpeita. Meneillään oleva suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos pakottaa ajattelemaan uudella tavalla ja Sitrassa mietitäänkin nyt, kuinka teollisesta hyvinvointiyhteiskunnasta päästäisiin kestävään ihmiskeskeiseen palveluyhteiskuntaan. Yhtenä Sitran tavoitteena on myös herättää yhteiskunnallista keskustelua. Sitran toiminnan luonteesta johtuen viestintä on tunnistettu strategiseksi voimavaraksi ja jopa 10 % henkilöstöstä on viestinnässä, kertoi Teppo Turkki. Sitran toiminnan painopisteet ovat sen historian aikana muuttuneet usein ja jälleen organisaatio on muutoksen keskellä, matkalla kohti entistä dynaamisempaa toimintatapaa. Ketterää ja avointa verkkouudistusta Sitran verkkouudistusprojektissa asiat on haluttu nähdä uudella tavalla. Projektissa lähdettiin poikkeuksellisesti liikkeelle siitä, että haluttiin kilpailuttaa ihmiset ja näiden osaaminen, ei yrityksiä. Lisäksi etukäteen ei tehty tiukkaa vaatimusmäärittelyä vaan luonnosteltiin tavoitetila. Tämä mahdollisti sen, että projektin kuluessa nousevat ideat voitiin toteuttaa, kun ei ollut pakko hirttäytyä ennalta laadittuun määrittelyyn. Karoliina Luoto kertoi, että tällainen uudenlainen tapa tehdä verkkouudistusta on ollut hyvä oppimiskokemus. Esimerkiksi kilpailutuksessa kaikki ei mennyt ensimmäisellä kerralla nappiin. Saadut tarjoukset olivat liian vapaa- Vuonna 1967 perustettu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on rahasto, jonka tehtävänä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden kasvua sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Sitran toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Sitrassa työskentelee n. 100 henkilöä. Sitran viestintäjohtaja Teppo Turkki kertoi mm. yhteiskunnallisen keskustelun merkityksesta organisaation toiminnalle. - Viestintä on Sitran strateginen voimavara. muotoisia ja sitralaiset totesivat, että niiden perusteella tehdystä hankinnasta olisi voitu joutua markkinaoikeuteen. Prosessi keskeytettiin ja kilpailutus aloitettiin uudelleen, tällä kertaa lomakkeistettuna. Toisella kierroksella kaikki sujui mainiosti. Varsinainen verkkouudistusprojekti on ollut perinteisiin verrattuna nopea. Kilpailutuksen jälkeen suunnittelusta toteutusvaiheeseen päästiin puolessa vuodessa. Ketteryyttä kuvastaa se, että kehitettyjä ominaisuuksia on julkaistu sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet. Lisäksi kehityssivusto on julkinen (beta.sitra.fi), joten sitä kautta voidaan kerätä palautetta toteutuksesta jo projektin kuluessa. Sitran tavoitteena oli alusta asti mahdollisimman avoin ja ketterä verkkouudistusprojekti, josta kertyviä kokemuksia voisivat hyödyntää kaikki julkiset toimijat, mikseivät muutkin, joten kaikki havainnot on koottu internettiin. Uudistuneet sivut julkaistaan vuodenvaihteessa. Tämän jälkeen pääsemme ehkä uudelleen vierailulle Sitraan kuulemaan, miten kaikki lopulta meni. Sitran malli inspiroi ainakin allekirjoittanutta. Opit kiertoon ja ketterästi eteenpäin! Teksti: Eeva Penttilä Kuva: Marika Leed 6

7 Vierailu Kuntaliittoon: Matkalla kohti virtuaalikuntaa Tuulinen ja pimeä joulukuun iltapäivä ei lannistanut pariakymmentä jattilaista, jotka kokoontuivat Kuntaliittoon. Vieraat otettiin vastaan tunnelmallisesti valaistulla allasosastolla, missä saimme kuulla Kuntaliiton viestinnästä sekä kuntien sosiaalisen median käytöstä ja kehitteillä olevasta Virtuaalikunta-pelistä. Kunnat somessa vaihtelevasti, mutta monipuolisesti Verkkoviestintäpäällikkö Pi Krogell-Magni kertoi sosiaalisen median käytöstä kunnissa. Kuntaliitto toteutti syyskuussa kaikille kunnille suunnatun kyselyn, jossa tiedusteltiin sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyviä asioita. Kyselyn vastausprosentti oli 40 % (134 henkilöä) ja vastaajat koostuivat niin viestintähenkilöistä kuin kunnanjohtajista. Vastausten perusteella sosiaalisen median käyttö on kunnissa monipuolista. Sosiaalinen media nähdään ensisijaisesti yhteisöllisyyden luomisen ja markkinoinnin välineenä. Kuntien erilaisuudesta ja resursseista johtuen valmiudet sosiaalisen median hyödyntämiseen näyttävät olevan hyvin vaihtelevia. - Jos kunnassa ei ole edes yhtä tiedottajaa, on riittävän haastavaa pitää edes omat verkkosivut pystyssä. Tällaisessa tilanteessa ylimääräisten viestintäkanavien päivittäminen ei vain ole mahdollista, kertoi Krogell-Magni. Suomen Kuntaliitto on kuntien ja koko kunta-alan yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä kuntien itsehallinnon vahvistaja. Liitto tuo kuntien näkemyksen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun. Kuntaliiton toiminnan lähtökohtana on kuntien itsehallinnon ja elinvoimaisuuden sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja kuntademokratian vahvistaminen. tukea vaikuttamiskasvatusta. Projektin pääkohderyhmänä ovat peruskoulun 9. luokkalaiset sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajat. Projekti on edennyt kilpailutuksen kautta valmiiseen pelikäsikirjoitukseen. Seuraavana vuorossa on tekninen toteutus. Ajatuksena on toteuttaa peli, jossa nuoret pääsevät itse toimijan asemaan ja joka etenee valintoja tekemällä. Toteutuksen on oltava pedagoginen, ja samalla viihdyttävä. Mallia on haettu mm. suursuosion keränneestä Facebookin CityVille-pelistä. Valmiissa toteutuksessa pelaaja toimii kunnanjohtajana ja tehtävänä on johtaa kuntaa mahdollisimman menestyksekkäästi, luonnollisesti budjetin puitteissa. Näillä näkymin elokuussa 2012 julkaistavan Virtuaalikunta-pelin lisäksi kehitteillä on keväällä 2012 julkaistava taustatietoa tarjoava verkkosivu sekä tietovisa. Kyselyn tulokset ovat luettavissa Kuntaliiton sivuilta osoitteesta Pelaamalla perille kunnasta Virtuaalikunta-projektin projektipäällikkö tiedottaja Kirsi Luomanpää kertoi Kuntaliiton hankkeesta, jossa tehdään virtuaalista oppimisympäristöä nuorille. Tavoitteena on parantaa nuorten tietämystä kuntien toiminnasta sekä Kuntauudistus hiertää, Kuntaliitto edistää Viestintäjohtaja Jari Seppälä kertoi Kuntaliitosta organisaationa sekä sen viestinnästä. Vierailun lopuksi Seppälä kertoi vielä kuntauudistuksesta, jonka perusteena on elinvoimainen kuntarakenne. Seppälän mukaan intohimoja herättävässä kuntauudistuksessa ongelmana on pitkälti se, että sitä toteutetaan hallitusvetoisesti. Lisäksi ongelmia aiheuttaa tiukka aikataulu. Kuntaliiton linjana on, että lähtökohtana kuntauudistuksessa pitäisi olla alueelliset erot huomioonottava malli. - Mitä aktiivisemmin kunnat tuovat esiin omia näkökulmiaan ja yrittävät itse vaikuttaa, sitä paremmin vaikuttaminen onnistuu. - Samoin, mitä yhtenäisemmin kuntakenttä nykytilanteessa toimii, sitä paremmin ääni kuuluu, Seppälä painottaa. Teksti: Eeva Penttilä Kuva: Tony Hagerlund Kuntaliiton vierailulla esittäytymisvuorossa Terhi Unhola (kesk.) Vantaan kaupungilta. Kuvassa oikealla Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Pi Krogell-Magni, joka kertoi vierailun kuluessa kuntien sosiaalisen median käytöstä. 7

8 Hallituksen yhteystiedot netissä ollaan yhteyksissä! Merkitse kalenteriisi vuoden 2012 päätapahtuma: JATin viestintäpäivät Tampereella Tammibileet Musiikkitalossa JATin Tammibileet tuovat valoa ja lämpöä pimeään ja kylmään tammikuuhun. Bileitä vietetään Helsingin uudessa Musiikkitalossa perjantaina Tarjolla on ravintoa niin mielelle kuin ruumiillekin: aloitamme klo päivällisellä Musiikkitalon terassilämpiössä ja klo 19 siirrymme kuuntelemaan konserttia Musiikkitalon konserttisaliin. Konsertissa kuulemme Felix Mendelssohnin ja Ludvig van Beethovenin musiikkia Helsingin kaupunginorkesterin, Soile Isokosken ja CCA- ja Dominante-kuorojen tulkitsemana. Päivällisen yhteydessä kuulemme Musiikkitalon esittelyn. Ilmoittaudu Tammibileisiin mennessä Tuija Ruoholle: tuija.ruoho(at)hsl.fi. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä: haluatko osallistua päivälliselle, konserttiin vai molempiin ruoka-aineallergioistasi nimesi, työyhteisösi, s-postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. JAT tarjoaa päivällisen, konserttilipun kukin hankkii itse Tuijan antamien ohjeiden mukaan. Päivälliselle ilmoittautuneilta, mutta peruuttamatta pois jääneiltä veloitamme 20 euron peruutusmaksun. Tervetuloa viihtymään jattilaisten ja musiikin parissa! Uusia jäseniä: Lotta Eiroma, Marketing Communications Manager, Invest in Finland (TEM:n liikelaitos) Päivi Elomaa, viestintäkoordinaattori, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Marjo Haatainen, tiedottaja, Helsingin kulttuurikeskus Stoa Mirva Hokkanen, tiedottaja, Helsingin kaupunki Eeva Hurmalainen, tiedottaja, Suomen YK-liitto Hanna Kaukopuro-Klemetti, tiedottaja, Suomen Kuntaliitto Tuula Ketola, viestinnän asiantuntija, Hengitysliitto Erikka Koistinen, viestintäpäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Katja Lehtinen, vs. tiedottaja, Nokian kaupunki Nicola Lindertz, julkaisu- ja promootiopäällikkö, ulkoasiainministeriö Merja Lindroos, asiakasviestintäpäällikkö, Palkeet, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kirsi Luomanpää, tiedottaja, Suomen Kuntaliitto Anne Malinen, viestinnän suunnittelija, Kiertokapula Oy Milla Meretniemi, tiedottaja, sosiaalija terveysministeriö Johanna Merilä, markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija, Talentia ry Kati Mäki-Latikka, tiedottaja, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ulla-Maija Nurminen, julkaisusuunnittelija, Kuntoutussäätiö Satu Palm, viestintäjohtaja, Opetushallitus Sini Saares, viestintäsuunnittelija, Lahden kaupunki Katja Savopirtti, viestintäpäällikkö, Vantaan kaupunki Marjo Somari, viestintäpäällikkö, CIMO Catharina Somerkoski, tiedotussihteeri, Eduskunta Marina Stenfors, tiedottaja, Valtiokonttori Kirsi Suomalainen, asiantuntija, viestintä, Sitra Virpi Tahvanainen, viestintäassistentti, Helsingin kaupunginorkesteri Anu Tilander, viestinnän suunnittelija/ toimittaja, Hammaslääkäriliitto Jenni Tuliniemi, tiedotuspäällikkö, Vaasan kaupunki