ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ I"

Transkriptio

1 ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ I 1. Laske Auringon keskimääräinen tiheys. Aurinko oletetaan palloksi, jonka massa on 1, kg ja säde 6, m. [Vihje: tiheys = massa/tilavuus].[v: 1410 kg/m 3 ]. 2. Jos Aurinko kutistuisi 20 kilometrin säteiseksi neutronitähdeksi, mikä olisi sen tiheys? Auringon massa on 1, kg ja se oletetaan pallomaiseksi. [V: 5, kg/m 3 ]. 3. Sokerinpalan tilavuus on 1,7 cm 3. Neutronitähden tiheys on noin kg/m 3. Kuinka suuri massa on sokerinpalan kokoisella neutronitähden palasella? Kuinka monta veturin massaa sokerinpalan kokoinen kappale neutronitähteä vastaa, jos veturin massa on 85 tonnia? [V: 1, kg, 2 milj. veturin massaa]. 4. Maan kiertoradan halkaisija on noin 300 Gm. Kun seurattiin erään Jupiterin kuun pimennystä, havaittiin, että Maan ollessa kauimpana Jupiterista kuunpimennys myöhästyi 16 min 36 s verrattuna hetkeen, jolloin välimatka oli pienin. Laske valon nopeus mittauksen perusteella. [V: 300 Mm/s]. 5. Parsek (pc) on se etäisyys, josta 1 AU:n mittainen jana näkyy yhden kaarisekunnin (1 ) suuruisessa kulmassa. Valovuosi ly (light year) on matka, jonka valo kulkee vuodessa. Yksi tähtitieteellinen yksikö (astronomival unit) 1 AU = 149,5979 Gm. a) Ilmoita 1 pc metreinä (m). b) Ilmoita 1 pc tähtitieteellisissä yksiköissä AU. pc c) Ilmaise 1 pc valovuosina (ly). (ks. MAOL s (68-69)). [V: a) 3, m, b) 2, AU, c) 3,26 vv] Valovuosi (ly) on valon vuodessa kulkeman matkan pituus, Valon nopeus on 3, m/s ja 1 AU = 149,5979 Gm. Kuinka monta tähtitieteellistä yksikköä (AU) on valovuosi (ly)? [V: AU] Matka meidän galaksiltamme, Linnunradalta, Andromedan galaksiin on 2, valovuotta (ly). Ilmaise tämä etäisyys metreissä. [V: 2, m] Auringon jälkeen Maapalloa lähin tähti on Proxima Centauri, jonka etäisyys Maasta on 1,31 pc. Ilmoita tämä etäisyys metrinä (m), yksikössä AU ja valovuosina (ly). [V: 4, m, 2, AU, 4,27 ly] Aurinkokuntamme kuuluu Linnunrataan, joka on spiraaligalaksi, jonka läpimitta on 30 kpc. Ilmoita läpimitta kilometreinä. [V: 9, km] Kuinka kauan valonsäteeltä kuluu aikaa (h) sen kulkiessa Auringosta Neptunukseen? Neptunuksen ja Auringon keskietäisyys on miljoonaa kilometriä ja valon nopeus on km/s. [V: 4 h 10 min].

2 11. Kun eräs planeetta on lähinnä Maata, sitä kohti lähetetään tutkasäde. Säde palaa takaisin 10 minuutin 10 sekunnin kuluttua. Laske planeetan etäisyys Maasta. Tutki taulukon avulla, mikä planeetta voisi olla kyseessä. [V: 91,5 milj. km]. 12. Plutoon laskeutuva avaruusluotain lähettää radioviestin Maahan. Kuinka kauan viestiltä kuluu aikaa, kun se saapuu Maahan? Pluton etäisyys Maasta on noin 5740 miljoonaa kilometriä ja radioaallot etenevät valon nopeudella. [V: 5 h 19 min]. 13. Jos Lappajärven synnyttäneen meteoriitin nopeus olisi ollut km/h, mikä meteoriitin massa olisi ollut? Törmäyksessä on vapautunut energiaa J. [V:8, kg]. 14. Kuinka suuri on avaruussukkulan moottorin työntövoima, kun sen teho on 33 GW ja keskinopeus eräällä aikavälillä lähdön jälkeen 2,0 m/s? (Vihje: P = Fv). [V: 16,5 GN]. 15. Kaukoputken suurennus M saadaan objektiivin ja okulaarin polttovälien suhteena: M = f1/f2. Yhdysvalloissa sijaitsevan Yerkesin suuren linssikaukoputken objektiivilinssin polttoväli on 19 m. Mikä on suurennus, jos käytetään 30 mm okulaarilinssiä? [V: 630]. 16. Kaukoputken erotuskyky on tarkoittaa pienimpien yksityiskohtien kulmaläpimittaa, jotka 11 putkella voidaan erottaa. Erotuskyky kaarisekunteina ( ) saadaan lausekkeesta Θ =, D missä D = objektiivin halkaisija senttimetreinä (cm). Maailman suurimmassa kaukoputkessa on 10 metrin peili. Mikä on kaukoputken erotuskyky? [V: 0,011 ]. 17. Kaukoputken suurennus M saadaan objektiivin ja okulaarin polttovälien suhteena: M = f1/f2. Kaukoputken okulaarin polttoväli on 90 mm ja objektiivin polttoväli 1200 mm. Mikä on tällöin suurennus? [V: 13]. 18. Tähtien välisessä vetypilvessä on molekyylien keskimääräistä liike-energiaa vastaava lämpötila 100 K. Pilven tiheys on 10 molekyyliä/cm 3. Laske vedyn paine ja tiheys. (Vihje: ideaalikaasujen yleinen tilanyhtälö: pv = nrt ). [V: 14 fpa, 3, kg/m 3 ]. 19. Jupiterin havaittu kiertoaika Auringon ympäri on T = 11,9 vuotta. Laske Jupiterin etäisyys Auringosta eli radan isoakselin puolikas r Keplerin III lain avulla: T 2 = kr 3 (k = vakio). Oletus: k =1, jolloin T vuosina (a) ja r saadaan yksiköissä AU. [V: 7, km] Marsin keskietäisyys Auringosta on 1,52-kertainen verrattuna Maan etäisyyteen Auringosta. Kuinka monta vuotta Marsilta kuluu yhteen kierrokseen Auringon ympäri? Vertaa tulosta taulukkotietoihin. [V: 1,87 a] Jupiterin kuu Io kiertää planeetan kertaalleen 1,77 vuorokaudessa. Radan säde on km. Laske Jupiterin massa (kg) Keplerin III laista johdetun lausekkeen 3 8 a m = 2,75 10 avulla. Kaava antaa massan maan massoina. Kaavassa a = isonakselin 2 T puolikas (radan säde) kilometreinä (km) ja T = kiertoaika minuutteina (min). Vertaa tulosta taulukon arvoon. [V: 318 Maan massaa].

3 22. Laske Maan ja Auringon välisen gravitaatiovoiman suuruus. Maan massa on Auringon massa 24 5, kg ja , kg. Maan ja Auringon keskimääräinen etäisyys on 149,60 10 km. [V: 3, N] Laske Maan vetovoiman kiihtyvyys 350 km:n korkeudella Maan pinnasta. Maan keskimääräinen säde on 6367 km. Miksi avaruusaluksessa oleskeleva astronautti/kosmonautti tuntee itsensä painottomaksi? (Vihje a)-kohta: gr = γ M/r 2 ) [V: 8,8 m/s 2 ] a) Millä korkeudella Maan pinnasta esineen paino on 10,0 % sen painosta Maan pinnalla? Maan massa M = 5, kg ja säde R = 6370 km. b) Kuinka suuri on tällä korkeudella Maata ympyräradalla kiertävän satelliitin ratanopeus ja kiertoaika? c) Miksi soikeaa rataa kiertävän satelliitin nopeus vaihtelee? [V: a): km, b): 4,4 km/s, 7h 50 min] Laske gravitaatiokiihtyvyyden suuruus Auringon pinnalla. (Vihje: Gravitaatiokiihtyvyys saadaan lausekkeesta g = γ M/R 2, missä M = Auringon massa = 1, kg ja R = Auringon säde = 6, m, γ = gravitaatiovakio, γ = 6, Nm 2 /kg 2 ). [V: 274 m/s 2 ]. (vrt Magellan-luotaimen kiertoaika Venuksen ympäri on 1 h 43 min ja radan säde on 6800 km. 2 Laske Venuksen massa. [Vihje: gravitaatiovoima = keskeisvoima: γ Mm 2 r v = m r [V: 4, kg]. 27. Pieni satelliitti kiertää planeettaa ympyräradalla, jonka säde on 9370 km. Satelliitin kiertoaika on 7 h 39 min. Laske gravitaatiolain avulla planeetan massa. Tutki taulukon avulla mikä planeetta mahdollisesti on kyseessä. [V: 6, kg] Maailman ensimmäinen keinotekoinen satelliitti eli tekokuu Sputnik 1 laukaistiin Neuvostoliitosta Sputnik oli ontto, kaasutäytteinen alumiinipallo, jossa oli neljä 2,4 2,9 metriä pitkää antennia. Radioteleskoopeilla Maasta kuultiin sen lähettävän radioaalloilla piipittävää signaalia. Satelliitin halkaisija oli 58 cm ja massa 83,6 kg. Se pysyi kiertoradallaan 3 kuukautta. Pimeällä kirkkaalla taivaalla Sputnik voitiin havaita paljain silmin. Sputnikin kiertoaika Maapallon ympäri oli 96 min. Kuinka korkealla Sputnik lensi Maan pinnasta mitattuna? Maapallon massa on 5, kg ja keskisäde 6367 km. [V: 580 km] Satelliitti kiertää Maata päiväntasaajan yläpuolella ja sen kiertoaika on 24 tuntia. Tällainen satelliitti pysyy Maan pinnalta katsottaessa paikallaan ja sitä sanotaan geostationääriseksi satelliitiksi. Laske gravitaatiolain avulla a) miten korkealla geostationaarisen satelliitin rata on maanpinnasta? b) Millä nopeudella satelliitti kulkee? 24 Maapallon massa on 5, kg ja säde 6378 km. [V: a) km, b) 3,1 km/s] Kansainvälinen ISS-avaruusasema kiertää maata 360 km:n korkeudessa. Mikä on aseman a) nopeus, b) kiertoaika? Maapallon massa on 5, kg ja keskimääräinen säde on 6367 km. [V: a) 7,7 km/s, b) 91,5 min].

4 31. Avaruusteleskooppi Hubble kiertää Maata 590 km:n korkeudella. Laske Hubblen kiertoaika ja kiihtyvyys. Minkä vuoksi teleskooppi kannattaa sijoittaa avaruuteen? (YO-S98-7). [V: 1h 36 min, 8,2 m/s 2 ] Satelliitti kiertää kaasukehätöntä taivaankappaletta. a) Mitkä seikat (fysiikan suureet) vaikuttavat satelliitin kiertoaikaan? b) Satelliitti kiertää taivaankappaleen pinnan välittömässä läheisyydessä pitkin ympyrärataa. Kiertoaika on 140 minuuttia. Määritä taivaankappaleen tiheys. [V: a) kiertoradan säde, taivaankappaleen massa, b) 2, kg/m 3.] 33. Kuun etäisyys Maasta on noin km. Missä pisteessä Maan ja Kuun välissä kummankin vetovoimat ovat yhtä suuret? Maan massa on 5, kg ja Kuun massa 7, kg. [V: km Maan keskipisteestä] Ensimmäisenä ihmisenä Kuuhun laskeutuivat amerikkalaiset astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin He viettivät kaksi ja puoli tuntia Kuun pinnalla ottaen näytteitä ja valokuvia. Armstrong pudotti kuukävelyllään höyhenen 1,0 metrin korkeudelta. Putoamisajaksi mitattiin 1,12 s. a) Laske höyhenen kiihtyvyys. b) Missä ajassa höyhen putoaisi 10 m? c) Kuinka korkealla Kuussa alkunopeudella 8,0 m/s ylös heitetty kivi kävisi? Entä mikä olisi vastaava nousukorkeus Maassa? [V: a) 1,6 m/s 2, b) 3,5 s c) Kuussa 20 m, Maassa 3,3 m ]. 35. Ammus laukaistaan ylöspäin Maan pinnalta alkunopeudella 10 km/s. Kuinka korkealle Maan pinnasta se nousee? Ilmanvastusta ei oteta huomioon. [V: km] Meteoriitti lähestyy Maata. Kun meteoriitti on etäisyydellä 12R maapallon keskipisteestä, sen nopeus Maan suhteen on 8,5 km/s. Kuinka suurella nopeudella meteoriitti syöksyy Maan ilmakehään, noin 100 km:n korkeudelle maanpinnasta? Maapallon säde on R = 6, m. Maapallon massa on 5, kg ja keskimääräinen säde on 6367 km. (YO-S01-14). [V: 14 km/s] Kuussa oleva astronautti heittää kiven suoraa ylös. Kivi irtoaa kädestä 2,0 metrin korkeudella, jolloin kiven nopeus on 6,0 m/s. Putoamiskiihtyvyys Kuussa on gk = 1,622 m/s 2. a) Kuinka korkealle kivi nousee? b) Mikä on kiven nopeus sen osuessa Kuun kamaraan? (Vihje: käytä mekaanisen energian säilymislakia). [V: a) 13 m, b) 6,5 m/s] Esine putoaa Kuuhun säteen korkeudelta. Kuinka suurella nopeudella se osuu Kuun pintaan? Kuun massa on 7, kg ja säde on 1 738,2 km. Putoamiskiihtyvyys Kuun pinnan lähellä on 1,622 m/s 2. [V: 1,68 km/s]. (vrt Laske mikä on pienin nopeus, joka kappaleella tulee olla, jotta se kiertäisi Maata. (1. kosminen nopeus eli 1. pakonopeus). [V: 7,9 km/s].

5 40. Laske mikä on pienin nopeus, joka kappaleella pitää olla, jotta vapautuisi Maan gravitaatiokentästä. (2. kosminen nopeus eli 2. pakonopeus). [V: 11,2 km/s] Laske mikä on pienin nopeus, joka kappaleella pitää olla, jotta se poistuisi Aurinkokunnasta. (3. kosminen nopeus eli 3. pakonopeus). [V: 42,1 km/s] Laske pakonopeus Auringosta eli pienin nopeus, jolla kappale voi poistua Auringon vetovoimakentästä. [V: 618 km/s] Mikä pitäisi Auringon säteen olla, jotta pakonopeus sen pinnalta ylittäisi valon nopeuden? [V: 3,0 km] Avaruussukkulan massa on kg ja lentokorkeus 300 km. Kuinka suuri on sukkulan kokonaisenergia Maan gravitaatiokentässä? [V: -360 GJ]. 45. Laske Maa-Kuu systeemin massakeskipisteen (mkp) eli painopisteen paikka. Maan massa M = 5, kg ja Kuun massa m = 7, kg. Maan ja Kuun keskimääräinen etäisyys on km [V: 4670 km Maan keskipisteestä] Kaksoistähti muodostuu kahdesta lähekkäisestä tähdestä, joista kumpikin kiertää omaa ympyrärataansa yhteisen massakeskipisteen ympäri. Siriuksen järjestelmässä paljain silmin näkyvä Sirius A ja heikkovaloinen valkoinen kääpiö Sirius B kiertävät toisiaan siten, että niiden etäisyys on jatkuvasti 3, m (ks. kuvio). Sirius A:n massa ma = 2,1MO ja Sirius B:n massa mb = 1,0MO, missä MO = Auringon massa; MO = 1, kg ja tähtien etäisyys r = 3, m. a) Laske massakeskipisteen O etäisyys ra Sirius A:sta b) Määritä liikkeen jaksonaika T. [V: a) 9, m, b) 51a] Kaksoistähtien A ja B massat ovat ma = 0,82MO ja mb = 2,2 MO (MO on Auringon massa), ja niiden vakiona pysyvä etäisyys on 4, m. Kumpikin tähti kiertää omaa ympyrärataansa järjestelmän pinopisteen ympäri. a) Laske massakesipisteen O etäisyys ra tähdestä A. b) Laske kiertoaika. (Vrt. ed. tehtävä 46). [V: a) 3, m, b) 32 d].

6 48. Johdan raketin nopeudelle rakettitekniikan peruskaava, ns. Tsiolkovskin laki: M + m v = vr ln, M missä v = raketin nopeus (km/s), vr = palamiskaasujen purkautumisnopeus rakettiin nähden (km/s), M = raketin massa (ilman polttoainetta) (kg), m = polttoaineen massa (kg), M+m = raketin + polttoaineen massa (kg). (ks. M + m 49. Olkoon raketin massasuhde = 9 ja pakokaasujen purkautumisnopeus vr = 4000 m/s. M Mikä on raketin nopeus? [V: 8,8 km/s] Raketin nopeus avaruudessa on 3,0 km/s. Polttoaineen palamiskaasut purkautuvat rakettiin nähden nopeudella 5,0 km/s. Polttoaineen kulutus on 50 kg/s. a) Kuinka suuri raketin nopeus on silloin, kun raketin ja polttoaineen yhteismassa on puolittunut? b) Laske raketin työntövoiman suuruus. c) Mikä on raketin teho? [V: a) 6,5 km/s, b) 0,25 MN, c) 0,63 GW]. (ks Saturnus V:n ensimmäinen vaihe kulutti polttoainetta 15 t/s, jolloin palamiskaasujen purkautumisnopeus oli 2,6 km/s. Laske raketin työntövoiman suuruus. [V: 0,39 GN]. (ks a) Miksi avaruusalusta voidaan kääntää sen sisällä olevan vauhtipyörän avulla? b) Miksi on käytettävä vähintään kahta rakettimoottoria, kun halutaan muuttaa ainoastaan avaruusaluksen asentoa? (a): YO-S07-6b, b): YO-S07-6c, YO-K04-11a). 53. Miksi tähden luhistuessa neutronitähdeksi sen pyörimisnopeus voi kasvaa jopa miljoonakertaiseksi? (YO-K05-12a). 54. Selitä, miksi maapallon pyörimisnopeus akselinsa ympäri ja pyörimisakselin suunta pysyvät (likimain) vakiona. (YO-K04-11c). 55. Määritä Maan pyörimismäärä a) akselinsa suhteen b) radallaan Auringon ympäri. [V: a) 7, kgm 2 /s, b) 2, kgm 2 /s]. 56. Maan ilmakehä päästää lävitseen lähinnä vain näkyvää valoa ja radioaaltoja ns. optisen ikkunan ja radioikkunan kautta. Näkyvän valon aallonpituusalue on noin nm. Mitä taajuusaluetta tämä vastaa? [V: 4,3-7, Hz].

7 57. a) Mitä on mustan kappaleen säteily? Mainitse tähtitaivaan kohteista jokin esimerkki mustan kappaleen säteilijästä. b) Wienin siirtymälaki Tλ max = b ilmoittaa mustan kappaleen absoluuttisin lämpötilan T ja säteilyn intensiteettijakauman maksimikohtaa vastaavan aallonpituuden λmax välisen riippuvuuden. Millä aallonpituuden arvolla kosmisella taustasäteilyllä, joka vastaa lämpötilaa 2,73 K, on intensiteettimaksiminsa? Wienin siirtymälain vakio b = 2, m K. c) Auringon pintakerroksista, joiden lämpötila on keskimäärin 5500 K, lähtee valtaosa maapallonkin saamasta säteilystä. Laske tätä aallonpituutta vastaava maksimiaallonpituus. Ihmissilmä on herkin valolle, jonka aallonpituus on välillä 540 nm 560 nm. Vertaa tätä aallonpituutta Auringon säteilyn maksimi-intensiteettiä vastaavaan aallonpituuteen. [V: b) 1,0 mm, c) 530 nm]. 58. Röntgenkvantin taajuus on 1, Hz. Laske kvantin energia. Ilmoita tulos jouleina (J) ja elektronivoltteina (ev). 1 ev = 1, J. (MAOL s. 67, 69 (68,70)). [V: 8, J = 5,0 kev]. 59. Laske vetyatomin siirtymää n = 110 m = 109 vastaavan säteilyn aallonpituus. Tällaista säteilyä havaittiin NRAO:n radioteleskoopilla ensi vuonna [V: 6,0 cm]. 60. Oletetaan, että Auringon massasta muuttuu 0,80 % energiaksi. Laske vapautuvan energian kokonaismäärä. [V: 1, J ]. 61. Rigel-tähden säteilyn intensiteetin maksimi on taajuudella 2, Hz? Mikä on vastaava aallonpituus? Laske tähden pintalämpötila. [V: 145 nm, K]. 62. Arcturus-tähden säteilyä mitattaessa havaittiin, että säteilyn intensiteetin (voimakkuuden) huippukohta on 690 nm:n kohdalla. Mikä on Arcturuksen pintalämpötila? [V: 4200 K]. 63. Tähden lämpötila nousee kolminkertaiseksi. Miten muuttuu tähden säteilyn intensiteetti? Entä jos tähden intensiteetti pienenee puoleen, kuinka monta prosenttia lämpötila silloin pienenee? [V: 81-kertaiseksi, 16 %]. 64. Oletetaan, että pallomaisen mustan aukon massa on kolme kertaa Auringon massan suuruinen. Laske a) Schwarzschildin säde b) tiheys. [V: a) 8,9 km b) 2, kg/m 3 ]. (ks Tähden nopeuden (säteisnopeus) määrittämiseksi havaittiin vedyn spektristä alfa-viivan lepoaallonpituuden 656,3 nm siirtyneen kohtaan 656,7 nm. Määritä tähden nopeus spektriviivan siirtymän perusteella. [V: 184 km/s]. 66. Tähden Alfa-1 Geminorum spektriviivat ovat siirtyneet kaikki punaiseen päin. Erään spektriviivan lepoaallonpituus on 371,0 nm ja havaittu aallonpituus 371,1 nm. Laske tähden etääntymisnopeus. [V: 81 km/s]. 67. Johda tähden näennäisen ja todellisen suuruusluokan määritelmästä m M r 5 m M = 5lg tähden etäisyydelle r kaava: r = pc

8 68. Tähden näennäinen suuruusluokka m = 4 ja todellinen M = -6. Mikä on tähden etäisyys? Ilmoita etäisyys parsekeina (pc) ja valovuosina (ly). [V: 1000 pc eli 3260 ly 3000 ly] Dubhe on Otavan ja Ison Karhun tähtikuvion päätähti. Sen näennäinen suuruusluokka m = 2 ja todellinen M = -3. Millä etäisyydellä meistä Dubhe sijaitsee? Ilmoita etäisyys parsekeina (pc) ja valovuosina (ly). [V: 100 pc eli 326 ly 300 ly] Tähden absoluuttinen magnitudi on M = -2 ja näennäinen magnitudi m = 8. Mikä on kohteen etäisyys? Ilmoita etäisyys parsekeina (pc) ja valovuosina (ly). [V: 1000 pc eli 3260 ly 3000 ly] Kefeidit ovat sykkiviä muuttujia, ylijättiläistähtiä, joiden näennäinen magnitudi on keskimäärin m = 20 ja absoluuttinen magnitudi M = -5. Laske Kefeidien etäisyys parsekeina (pc). [V: 1 Mpc]. 72. a) Maailmankaikkeuden syntyä kuvataan yleisesti ns. alkuräjähdysteorian avulla. Mitkä ovat tärkeimmät kokeelliset havainnot, joihin tämä teoria perustuu? b) Arvellaan, että Linnunradan keskustassa on musta aukko. Kuvaile Linnunradan rakenne ja selosta, mikä on musta aukko. c) Millainen on Aurinkokuntamme rakenne? (a)b)c): YO-K97-4, c):yo-s05a). 73. Galaksin spektristä saadaan galaksin etääntymisnopeudeksi km/s. Mikä on galaksin etäisyys a) parsekeina b) valovuosina? [V: a) 1250 Mpc 1300 milj. pc, b) 4075 milj. ly 4100 milj. ly]. 74. Määritä maailmankaikkeuden ikä Hubblen lain v = Hr avulla. [V: noin 14 mrd vuotta]. 2 3H 75. Maailmankaikkeuden keskitiheydelle voidaan johtaa lauseke ρc =. Laske maailmankaikkeuden keskitiheys edellä olevan 8πγ lausekkeen avulla. Ko. lausekkeessa H = Hubblen vakio, H = 71 km s -1 Mpc -1 ja γ on gravitaatiovakio (ks. MAOL s. 70 (71)). [V: kg/m 3 ]. (ks Renkaan muotoiselle avaruusasemalle voidaan saada keinotekoinen painovoima pyörimisliikkeellä. Kuinka pitkä pyörähdysajan pitäisi olla, jotta avaruusaseman kehällä painovoiman kiihtyvyys olisi sama kuin Maan pinnalla eli 9,81 m/s 2? Avaruusaseman säde on 200 m. Erottaako astronautti keinotekoisen painovoiman oikeasta painovoimasta? [V: 28,4 s. Ei]. 77. Avaruusasemalla vallitsee ns. painoton tila, jonka takia astronautit eivät voi punnita itseään tavallisella henkilövaa alla. Heidän on käytettävä punnitukseen jousien varaan ripustettua tuolia. Astronautti istuu jousituoliin ja mittaa tuolin värähtelyjen jaksonajan. Skylab-asemalla käytetyn tuolin jousivakio oli 605,6 N/m. Tyhjän tuolin värähdysaika oli 0,901 s. a) Laske astronautin massan suuruus, kun mittauksessa saatiin jousituolin värähtelyajaksi 2,088 s. b) Selitä, mikä on ns. painoton tila. [V: a) 54,4 kg].

9 78. Ajatellaan, että maapallon läpi olisi tehty tunneli, johon pudotetaan esine. a) Osoita, että tunnelissa painovoima on harmoninen. b) Kuinka kauan kestäisi tunneliin pudotetun esineen edestakainen matka (värähdysaika)? c) Laske Maan lähellä kiertävän satelliitin kiertoaika. Vertaa saatua kiertoaikaa b)-kohdassa laskettuun värähdysaikaan. Mitä huomaat? [V: a) Vihje: Osoita, että F = kr, b) 84,3 min, c) 84,4 min, Yhtä suuri]. 79. Vastaa lyhyesti (yhdellä virkkeellä) seuraaviin kysymyksiin. a) Mistä hiukkasista (nukleoneista) atomiydin koostuu? b) Miten saman alkuaineen isotoopit eroavat toisistaan? c) Mitä säteilyä syntyy atomiytimen viritystilan purkautuessa? d) Mistä Auringon säteilemä energia on peräisin? e) Mikä on Aurinkokuntaa koossa pitävä vuorovaikutus? f) Mitä voidaan päätellä tähtien spektriviivoissa havaitun punasiirtymän perusteella? (YO-K06-1). 80. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet a) isotooppi, b) puoliintumisaika, c) fuusio, d) Dopplerin ilmiö, e) kvasaari, f) Hubblen laki. (a): YO-S00-2a, b): YO-S00-2a, YO-S07-2b, YO-S79-V2, c): YO-S91-7, d): YO-K04-5b). 81. Mitkä seuraavista väitteistä ovat oikein ja mitkä väärin? Perustele. a) Kuu pysyy kiertoliikkeessä Maan ympäri niiden keskinäisen vuorovaikutuksen vuoksi. b) Maa vetää Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu Maata. c) Valovuosi on suuri nopeuden yksikkö. d) Pluton havaitseminen tähtitaivaalla on paljon vaikeampaa kuin Pohjantähden, koska Pluto on kauempana ja pienempi kuin Pohjantähti. d) Vuodenaikojen vaihtelu esim. Suomessa johtuu siitä, että Maan etäisyys Auringosta vaihtelee ellipsinmuotoisen kiertoradan eri kohdissa. f) Maasta käsin voidaan todeta, että Auringossa on heliumia. [a)b):yo-k09-1 ab, d)e):yo-k99-1ac, f): YO-S02-1b]. 82. Kerro lyhyesti, mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät: a) Nukleonit ovat atomiytimien rakenneosia b) Atomia voidaan tutkia optisella mikroskoopilla. c) Auringon energia on peräisin raskaiden ytimien fissiosta. d) Neutronitähden tiheys on hyvin suuri. e) Valovuosi on suuri ajan yksikkö. f) Vuorovesi-ilmiö aiheutuu pääasiassa Auringon vetovoiman vaihtelusta maapallolla. (YO-K01-1). 83. a) Mitä sähkömagneettisen säteilyn lajeja voidaan havaita tähtitieteessä? (MAOL s. 87 (84)). b) Mitä hiukkasäteilyn lajeja voidaan havaita tähtitieteessä? (vrt. MAOL s. 107 (104)). c) Mitä on ionisoiva säteily? (~YO-K04-1a). 84. Kerro seuraavien alkeishiukkasten ominaisuuksista (esim. taulukon ja internetin avulla): a) fotoni, b) neutroni, c) neutriino, d) Higgsin hiukkanen. (ks. MAOL s ( )).

10 85. a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä valon spektri? b) Piirrä periaatekuvio jatkuvasta spektristä ja viivaspektristä. c) Mitä tarkoitetaan absorptiospektrillä ja miten se syntyy? ( YO-S01-11, YO-K91-9. YO-K05-10a, YO-S05-5a, YO-K09+12ab). 86.a) Millä kahdella tavalla näkyvä valon spektri saadaan näkyviin? b) Mikä on emissiospektri ja miten se syntyy? c) Miten voidaan tutkia mitä alkuaineita on tietyssä tähdessä? (a): ~YO-S01-11b, YO-K05-10a, YO-S05-5a, YO-K09+12c). 87.a) Miten syntyy tähtienvälisessä avaruudessa havaittu vedyn 21 cm:n aallonpituudella havaittu spektriviiva? Mitä sähkömagneettisen säteilyn lajiin 21 cm:n säteily kuuluu? (ks. MAOL s. 88 (87)). b) Mitä on synkrotronisäteily ja miten se syntyy? c) Mitä on kosminen säteily? 88.Erään teorian mukaan aurinkokuntamme on saanut alkunsa supernovaräjähdyksestä. Oletetaan, että supernovassa oli uraani-isotooppia 235 U ja 238 U yhtä runsaasti. Nykyisin suhteelliset runsaudet maan päällä ovat 0,72 % ( 235 U) ja 99,3 % ( 238 U). Laske tämän perusteella aurinkokunnan ikä, kun 235 U-isotoopin puoliintumisaika on 7, a ja 238 U-isotoopin 4, a. (YO-K89-9). (ks. [V: 5,9 mrd v]. 89.Radioaktiivinen isotooppi 238 U hajoaa välivaiheiden kautta stabiiliksi isotoopiksi 206 Pb, jolloin puoliintumisaika on 4, a. Kuusta tuotu kivinäyte sisältää näitä isotooppeja suhteessa NPb : NU = 0,333. Laske näytteen ikä olettaen, että koko 206 Pb-määrä on syntynyt 238 U:n hajoamisen kautta. (YO-K84-8). [V: 1,85 mrd v]. 90.Tarkastele luonnon rakenteita kvarkeista galakseihin ja rakenteita koossa pitäviä vuorovaikutuksia. Mikä perusvuorovaikutus on rakennetta koossa pitävä seuraavissa tapauksissa: 1) kvarkit, 2) nukleonit, 3) ytimet, 4) atomit, 5) molekyylit, 6) kappaleet, 7) planeetat kuineen ja pinnalla olevine kappaleineen, 8) aurinkokunnat, galaksit. (~YO-K98+16).

Luvun 13 laskuesimerkit

Luvun 13 laskuesimerkit Luvun 13 laskuesimerkit Esimerkki 13.1 Olkoon Cavendishin vaa'an pienen pallon massa m 1 = 0.0100 kg ja suuren pallon m 2 = 0.500 kg (molempia kaksi kappaletta). Miten suuren gravitaatiovoiman F g pallot

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VII

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VII ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VII 701. Taivaalla nähdään päiväsaikaan Aurinko ja yötaivaalla Kuu, planeettoja sekä tähtiä. Taivaalla Kuu ja Aurinko näyttävät samankokoisilta. Planeetat ja tähdet puolestaan ovat

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ III

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ III ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ III 17. Televisio-ohjelmia välitetään eri puolille Maapalloa ns. geostationaarisia satelliitteja käyttäen. Nämä satelliitit näyttävät Maasta katsoen pysyvän koko ajan samalla paikalla.

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ V

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ V ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ V 501. Sarjakuvassa Lassi ja Leevi seikkailevat avaruudessa. Esitä neljä perusteltua syytä, miksi kuvattu toiminta ei ole mahdollista avaruudessa vallitsevissa fysikaalisissa olosuhteissa.

Lisätiedot

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden

Lisätiedot

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5

Lisätiedot

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Keskeisvoimat Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Historiallinen ja tärkeä esimerkki on planeetan liike Auringon ympäri. Se on 2 kappaleen ongelma, joka voidaan aina redusoida keskeisliikkeeksi

Lisätiedot

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian

Lisätiedot

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5 Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka Oppilaan nimi: Pisteet: / 77 p. Päiväys: Koealue: kpl 13-18, s. 91-130 1. SUUREET. Täydennä taulukon tiedot. suure suureen tunnus suureen yksikkö matka aika

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Supernova. Joona ja Camilla

Supernova. Joona ja Camilla Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa

Lisätiedot

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat. KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) 5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ IV

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ IV ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ IV 423. Mitä perusteluja ja todistuksia esitettiin ennen ajanlaskun alkua ja sen jälkeen maapallon pallonmuotoisuudelle? (ks. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/mpallo.pdf). 424.

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

F-y. mrmz. - kappaleiden (vetovoima) OVE LI-TJ TT HTAVIA G HÅVITAATI O LAI TA. ltll. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

F-y. mrmz. - kappaleiden (vetovoima) OVE LI-TJ TT HTAVIA G HÅVITAATI O LAI TA. ltll. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg) N' tö OVE L-TJ TT HTAVA G HÅVTAAT O LA TA ltll - kappaleiden (vetovoima) 111 ja ffiz vä!inen gavitaatiovoima Fon F-y mmz kappaleiden massat ovat m ja mz (kg) on kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015.

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015. Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015. Tässä jaksossa harjoittelemme Newtonin toisen lain soveltamista. Newtonin toinen laki on yhtälön

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana

Lisätiedot

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää

Lisätiedot

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kvanttifysiikan perusteet 2017 Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.

Lisätiedot

SMG-4300 Aurinkosähkö ja Tuulivoima

SMG-4300 Aurinkosähkö ja Tuulivoima SMG-4300 Aurinkosähkö ja Tuulivoima Aurinkosähkön 1. luento Katsaus aurinkosähkön historiaan. Auringon energiantuotanto: Miten ja miksi auringosta tulee energiaa maahan? Kuinka suurella teholla maa vastaanottaa

Lisätiedot

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

HARJOITUS 4 1. (E 5.29): HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää

Lisätiedot

Kierrätystä kosmoksessa

Kierrätystä kosmoksessa Sähkö&Tele (003) 5 63 Kierrätystä kosmoksessa Osmo Hassi Planeetta ellipsiradalla Ellipsirataa kiertävän planeetan ratanopeuden neliö v e saadaan yhtälöstä v e a ω sin (ω t) + b ω cos (ω t), missä ω on

Lisätiedot

3. Piirrä kaksi tasoa siten, että ne jakavat avaruuden neljään osaan.

3. Piirrä kaksi tasoa siten, että ne jakavat avaruuden neljään osaan. KOKEIT KURSSI 2 Matematiikan koe Kurssi 2 () 1. Nimeä kulmat ja mittaa niiden suuruudet. a) c) 2. Mitkä kuvion kulmista ovat a) suoria teräviä c) kuperia? 3. Piirrä kaksi tasoa siten, että ne jakavat avaruuden

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Ensimmäisen luennon aihepiirit Auringonsäteily: Auringon säteilyintensiteetin mallintaminen: mustan kappaleen säteily Sähkömagneettisen säteilyn hiukkasluonne: fotonin energia Aurinkovakio

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0: 8.4 Elastiset törmäykset Liike-energia ja liikemäärä säilyvät elastisissa törmäyksissä Vain konservatiiviset voimat vaikuttavat 1D-tilanteessa kappaleiden A ja B törmäykselle: 1 2 m Av 2 A1x + 1 2 m Bv

Lisätiedot

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE Harmoninen voima on voima, jonka suuruus on suoraan verrannollinen poikkeamaan tasapainoasemasta

Lisätiedot

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty 19.2.2006. 701 a) = keskipistemuoto.

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty 19.2.2006. 701 a) = keskipistemuoto. Pyramidi Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 7 Päivitetty 9..6 7 a) + y = 7 + y = 7 keskipistemuoto + y 7 = normaalimuoto Vastaus a) + y = ( 7 ) + y 7= b) + y+ 5 = 6 y y + + = b) c) ( ) + y

Lisätiedot

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia. Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Tehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 4. Liikkeen lait. Sanoma Pro Oy Helsinki

Tehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 4. Liikkeen lait. Sanoma Pro Oy Helsinki Tehtävien ratkaisut Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 4 Liikkeen lait Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Johdantotehtäviä... 4 1 Kappaleen liike... 6 2 Voima... 20 3 Energian

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473 Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN KAAVOJA:

ASTROFYSIIKAN KAAVOJA: ASTROFYSIIKAN KAAVOJA: Hum! Mustassa ja keltaisessa taulukssa n hieman ei lunnnakiiden aja. Mustan taulukn at at päiitettyjä aja. Useimmat alla leat suueyhtälöt at myös taulukssa: MAOL s. 4-30, 34-35,

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokussi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 5 Copyight 008 Peason Education, Inc., publishing as Peason Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoia Knight Ch. 13 Satunuksen enkaat koostuvat

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen 4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka

Lisätiedot

=. (1) , (2) max. kin

=. (1) , (2) max. kin TYÖ Planc vakion kokeellinen määrittäminen TYÖN TORTTINN PRUSTA JA TYÖOHJ Teoreettinen perusta instein perusteli valosähköisen ilmiön siten, että sähkömagneettinen säteily, sisältäen valon, paitsi emittoituu,

Lisätiedot

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p 2. Pyöräilijä lähti Pietarsaaresta kohti Kokkolaa, jonne on matkaa 33 km. Hän asetti tavoitteeksi ajaa edestakaisen matkan keskinopeudella 24 km/h. Vastatuulen takia hän joutui käyttämään menomatkaan aikaa

Lisätiedot

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia. Luku 8 Mekaanisen energian säilyminen Konservatiiviset ja eikonservatiiviset voimat Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia Mekaanisen energian säilyminen Teho Tavoitteet: Erottaa konservatiivinen

Lisätiedot

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen)

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen) 1. Ylöspäin liikkuvan hissin, jonka massa on 480 kg, nopeus riippuu ajasta oheisen kuvion mukaisesti. Laske kannatinvaijeria jännittävä voima liikkeen eri vaiheissa. (YO, S 84) 0-4s: 4,9 kn, 4..10s: 4,7

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33: 1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2

Lisätiedot

Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi

Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi 2. OSA: GEOMETRIA Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Montako tasokuviota voit muodostaa viidestä neliöstä siten, että jokaisen neliön vähintään

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot