MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI

Transkriptio

1 Dragon Mining Oy MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI KUVAILULEHTI Kohteen nimi: Ruossakero Ruossa 9-10 ja Raportin tekijä/tekijät: Terhi Jurvanen Malminetsintäluvan tunnus: Kaiv8778/1-6 Luvan haltija(t): Dragon Mining Oy Raportin tyyppi (vuosiraportti/loppuraportti): Loppuraportti Raportin otsikko: Loppuraportti valtauksilla Ruossa 9-10 ja suoritetuista tutkimuksista, Enontekiö, Suomi Tiivistelmä: Polar Mining Oy ( alkaen Dragon Mining Oy) ja Inco Ltd käynnistivät kolmivuotisen yhteistyöprojektin syksyllä Projektin tarkoituksena oli tutkia Pohjois-Suomessa Enontekiöllä, Käsivarren alueella sijaitsevia nikkelipotentiaalisia ultramafisia (komatiittisia) kivilajijaksoja. Valtaushakemukset Ruossa 1-16 lähetettiin lupaviranomaiselle (KTM) helmikuussa Keväällä 2009 Polar Mining Oy luopui osasta valtaushakemusalueista ja säilytetyt valtaukset Ruossa 9-10 ja tulivat voimaan Valtauksilla Ruossa suoritetut tutkimukset päättyivät syksyyn 2008, siis ennen valtausten voimaan tuloa. Dragon Mining Oy päätti luopua kyseisistä valtauksista Ruossa valtaukset, yhteensä 594.1ha, sijaitsevat valtion maalla, noin 25km luoteeseen Karesuvannon kylästä karttalehdellä Arkeeinen tonaliitti-graniittikompleksi toimii sedimentaatioaltaana Tarju-Ruossakeron sedimentogeeniselle liuskejaksolle. Liuskejaksoa ympäröivät Sarvisoaivin ja Ruossakeron vihreäkivivyöhykkeet. Ruossakeron ultramafinen muodostuma on kooltaan noin 4km x max. 1.5km ja se koostuu lähinnä komatiittisista kumulaateista, joiden rakenne on metamorfoosin lähes täysin tuhoama. Pääkivilajityypit ovat serpentiniitti, talkki-karbonaattikivi ja duniitti. Ruossakerolla suoritettiin maanpintageofysikaalisia mittauksia kesinä 2007 (Slingram) ja 2008 (Slingram ja magneettinen mittaus). Ruossakeron kairaukset syksyllä 2006 ja 2007 perustuivat vanhoihin ja uusiin geofysiikan mittauksiin. Alueella kairattiin vuonna 2006 kuusi reikää (ENO/RUO-1 6, yhteensä m) ja vuonna 2007 kolme reikää (ENO/RUO-12 14, yhteensä m). Näiden yhdeksän reiän paras Ni-lävistys saatiin reiästä ENO/RUO-3: 0.48 Ni% välillä m (serpentiniitiä). Kairausten tulokset jäivät varsin laihoiksi ja tutkimukset päättyivät alueella syksyyn Polar Mining Oy ( Dragon Mining Oy) and Inco Ltd commenced a three year long Joint Venture Project in autumn 2005 in order to determine Ni-potential of the Käsivarsi area in Enontekiö, in Finnish Lapland. Claim applications of Ruossa 1-16 were sent to the Ministry of Trade and Industry in the beginning of February In spring 2009 Polar Mining Oy relinquished part of the claim application areas and kept only claim applications of Ruossa 9-10 and These claims were granted on All the exploration activities on these claims ended already in autumn 2008, before they were even granted. Claims were relinquished on Claims Ruossa 9-10 and 13-16, a total of hectares, are located 25km NW from the village of Karesuvanto, Enontekiö, Northern Finland. Land is owne d by government. Exploration work has been conducted on map sheet Archaean tonalite-granite complex acts as a sedimentation basin for the Ropi-Sarvisoaivi volcanogenic formation. This formation is surrounded by the greenstone formations of Sarvisoaivi and Ruossakero. The Ruossakero formation is about 5km x max. 1.5km NW-SE trending structure of komatiite cumulates. Main rock types are serpentinites, talc-carbonate rocks, and dunites. Ground geophysical surveys were carried out in 2007 and 2008 in the Ruossakero area. Two diamond drilling campaign, commenced in 2006 (ENO/RUO-1 6, totaling m) and 2007 (ENO/RUO-12 14, totaling m), were based on old and new geophysical data. The best Ni-interception received from these 9 drill holes was 0.48%Ni in ENO/RUO-3 at m (serpentinite). Drilling results were quite poor and the Ruossakero project ended in autumn Sivumäärä: 15 Liitetiedostojen lukumäärä nimineen: 1 kpl (Liite 1: Ruossakeron geofysiikan mittausalueet sekä alkuperäiset valtaushakualueet Ruossa 1-16) Kirjallisuusviitteet: Isomaa, J. 1988: Tutkimustyöselostus Enontekiön Ruossakeron nikkelimineralisaation tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus Raportti M 19/1834/-88/1/10. Isomaa, J Tutkimustyöselostus Enontekiön kunnassa valtausalueella Ruossakero 1, 2 ja 3, Kaiv.Rek.N:O 3451/1-3 suoritetuista malmitutkimuksista vuosina Geologian tutkimuskeskus. Raportti M 06/1834/-88/1/10. Lahtinen, J Mineral resource estimate of the Ruossakero nickel deposit, Enontekiö, Northwestern Finland. Outokumpu Finnmines, malminetsintä.raportti 035/1834/JJL/96. Luvan haltijan yhteystiedot: Dragon Mining Oy Kummunkuja SASTAMALA Päiväys: Raportoijan allekirjoitus ja nimen selvennys: 1

2 Loppuraportti valtauksilla Ruossa 9-10 ja suoritetuista tutkimuksista, Enontekiö, Suomi Dragon Mining Oy Kummunkuja SASTAMALA Valtaus: Ruossa 9-10 ja Kaivosrekisterinumero: 8778/1-6 Hakemuksen päiväys: Valtauksista luopumispäivä: Malmimineraalit: Ni, Cu Kunta: Enontekiö Karttalehti: Raportoija: Terhi Jurvanen 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Geologia 6 3. Valtausalueella suoritetut tutkimukset Aiemmat tutkimukset Polar Mining Oy:n ja Inco Ltd:n yhteistyöprojektin aikana suoritetut työt vuosina Maanpintageofysikaaliset mittaukset Timanttikairaukset Johtopäätökset Lähdeluettelo 15 Liitteet (1kpl) 3

4 1. Johdanto Polar Mining Oy ( alkaen Dragon Mining Oy) ja Inco Ltd aloittivat kolmivuotisen yhteistyöprojektin syksyllä Projektin tarkoituksena oli tutkia Pohjois-Suomessa Enontekiön kunnassa sijaitsevia Sarvisoaivin ja Ruossakeron nikkelipotentiaalisia ultramafisia (komatiittisia) kivilajijaksoja (Kuva 1). Ruossakeron tutkimusalue sijaitsee noin 25km luoteeseen Karesuvannon kylästä. Valtaukset Ruossa 9-10 ja 13-16, yhteensä 594.1ha, sijaitsevat valtion maalla, karttalehdellä Tutkimusalueelle pääsee vanhaa, osin huonokuntoista metsäautotietä pitkin, joka haarautuu E8-tiestä. Kuva 1. Polar Mining Oy:n ja Inco Ltd:n yhteistyöprojektin tutkimusalueet Enontekiön kunnassa Pohjois-Suomessa. Sarvisoaivin tutkimusalue lännempi suorakulmio, Ruossakeron tutkimusalue idempi suorakulmio. Figure 1. Polar Mining Oy Inco Ltd JV project areas in Enontekiö, North Finland. Sarvisoaivi project area shown as a western rectangle, Ruossakero as an eastern rectangle. Inco Ltd laittoi alulle Käsivarren tutkimusalueiden valtaushakuprosessin syksyllä Hakuprosessissa ilmenneiden vaikeuksien takia haku siirrettiin Polar Mining Oy:lle. Uudet valtaushakemukset (Sarvi 1-7 ja Ruossa 1-16) lähetettiin silloiselle Kauppa- ja Teollisuusministeriölle (KTM) helmikuussa Kaivos ja malminetsintäasiat siirtyivät Työja Elinkeinoministeriölle (TEM) TEM ilmoitti joulukuussa 2008 valtausten tulevan voimaan alkuvuodesta Inco Ltd vetäytyi projektista , jolloin TEM antoi Polar Mining Oy:lle harkinta-aikaa aina maaliskuun loppuun 2009 asti pitääkö vai luopuako valtaushakemuksista. 4

5 Polar Mining Oy päätti pitää valtaushakualueet Sarvi 1-2 ja Ruossa Valtaukset tulivat voimaan Valtauksilla Ruossa suoritetut tutkimukset päättyivät syksyllä 2008, siis ennen valtausten voimaan tuloa. Dragon Mining Oy päätti luopua kyseisistä valtauksista Valtausalueiden keskikoordinaatit on listattu Taulukkoon 1 ja valtausalueiden sijainti esitetään Kuvassa 2. Tutkimusprojektin aikana käytettiin kaikissa mittauksissa KKJ1 koordinaattijärjestelmää. Taulukko 1. Valtausalueiden keskikoordinaatit. Table 1. Claims and claim locations (mid-points). CLAIM NAME CLAIM NUMBER MID-POINT EASTING NORTHING Ruossa / Ruossa / Ruossa / Ruossa / Ruossa / Ruossa / Kuva 2. Valtausalueiden Ruossa 9-10 ja sijainnit kartalla. Figure 2. Location of the claim areas Ruossa on a map. 5

6 2. Geologia Sarvisoaivin ja Ruossakeron tutkimusalueiden länsipuolella sijaitsee arkeeinen tonaliittigraniittikompleksi (Kuva 1). Se on toiminut sedimentaatioaltaana Ropi-Sarvisoaivin vulkanogeeniselle muodostumalle ja Tarju-Ruossakeron sedimentogeeniselle liuskejaksolle. Myös nämä ovat iältään arkeeisia. Ropi-Sarvisoaivin muodostuma koostuu vulkaanisista kivistä, joiden koostumus vaihtelee happamista aina ultraemäksisiin kiviin. Nämä vulkaaniset ja sedimenttiset kivet rajautuvat tutkimusalueen itäpuolella sijaitsevaan proterotsooiseen Maunun vihreäkivivyöhykkeeseen. Pohjois-etelä suuntainen Tarju-Ruossakeron sedimentogeeninen liuskejakso sijoittuu komatiittisten Sarvisoaivin ja Ruossakeron vihreäkivivyöhykkeiden väliin. Komatiitit ovat pääasiassa voimakkaasti metamorfoituneita serpentiniittiytyneitä kumulaatteja, joiden alkuperäinen rakenne on pitkälti tuhoutunut. Pääkivilajityypit ovat serpentiniitti, talkkikarbonaattikivi ja duniitti. Kaksi kerrosintruusiota, Kaamajoki ja Tsohkkoaivi, sijaitsevat Tarju-Ruossakeron liuskejakson sisällä. Nämä kerrosintruusiot kuuluvat miljardia vuotta vanhaan kerrosintruusioiden ketjuun, joka halkoo Keski-Lappia jatkuen Venäjälle. 3. Valtausalueella suoritetut tutkimukset 3.1. Aiemmat työt Geologian tutkimuskeskus aloitti Ruossakeron tutkimukset kesällä Alueella suoritettiin kallioperäkartoitusta, geokemiallista näytteenottoa sekä geofysikaalisia mittauksia. Ensimmäiset merkit Ni-mineralisaatiosta saatiin purosedimentti- ja palanäytetuloksista. Geofysikaalisten mittausten pohjalta aloitettiin timanttikairaukset alueella kesällä Kairaukset jatkuivat vuosittain vuoteen 1986 asti. Tuona aikana tehtiin 43 kairareikää, joiden yhteispituus oli m (Isomaa, 1988). Tutkimuksissa löydettiin useita kilometrejä pitkä, mutta kapeahko Ruossakeron ultramafiitti, joka koostuu osittain serpentiniittiytyneestä duniitista. Duniitista tavataan kiisuuntuneita osueita, joiden nikkelipitoisuus vaihtelee Ni%:n välillä (Isomaa, 1988). Geologian tutkimuskeskuksen malmiarvion mukaan Ruossakeron toisistaan erillään olevissa päämassiivissa ja pienemmässä itäisemmässä massiivissa on yhteensä 5.44 milj. tonnia mineralisoitunutta kiveä (cut off 0.4Ni%), jonka nikkelipitoisuus on 0.53 Ni% (Isomaa, 1988). Keväällä 1986 Outokumpu Oy:n kaivosteknillinen ryhmä teki alustavan kannattavuuslaskelman Ruossakeron nikkelimineralisaatiosta. Arvion mukaan Ruossakerolla on 1.6 milj. tonnia mineralisoitunutta kiveä, jonka nikkelipitoisuus on 0.61Ni% (cut off 0.5Ni%). Tulosten perusteella mineralisaation hyödyntäminen on kannattamatonta (Isomaa, 1988). 6

7 3.2. Polar Mining Oy:n ja Inco Ltd:n yhteistyöprojektin aikana suoritetut työt vuosina Maanpintageofysikaaliset mittaukset Kesällä 2007 Ruossakerolla tehtiin pienimuotoinen Slingram-tarkistusmittaus pohjautuen GTK:n 1980-luvun alussa tehtyyn Slingram-mittaukseen. Mitattavan alueen koko oli 0.5km 2 sisältäen neljä mittauslinjaa (Kuva 3). Jokaisen linjan pituus oli 500m eli mittauksen kokonaispituus oli 2km. Linjavälit olivat 50m ja 200m. Mittauspisteiden väli jokaisella linjalla oli 100m. Kelaväli on 60m ja taajuudet 1760, 7040 ja Hz. Mittauksen suunnitteli ja tulokset tulkitsi geofyysikko Tapio Lehtonen Astrock Oy:stä. Maastomittaukset suoritti Suomen Malmi Oy. Kuva 3. Ruossakerolla kesällä 2007 mitatut neljä Slingram-linjaa. Figure 3. Four Slingram lines measured in summer 2007 in Ruossakero. Kuva 4. Slingram-mittauksella havaitut johteet (Lehtonen, Astrock Oy). Figure 4. Observed conductors of the Slingram-survey (Lehtonen, Astrock Oy). 7

8 Lehtosen mallintamien kappaleiden pinnat ovat esitetty neliöinä Kuvassa 5. Läntisten pintojen perusteella johde voi olla yhtenäinen ja volyymiltaan paksumpi tai koostua kahdesta erillisestä johteesta. Johteet kaatuvat koilliseen ja ne ovat lähellä pintaa (5-10m). Vihreä mallinnettu pinta on heikko johde (henkilökohtainen tiedonanto, 2007). Johteet testattiin vielä samana vuonna kairaamalla reiät ENO/RUO-12 ja ENO/RUO-13 (Kuva 5). Kuva 5. Slingram-mittauksen tulkinnan pohjalta (Lehtonen, Astrock Oy) johteisiin kairattiin reiät ENO/RUO-12 ja ENO/RUO-13. Figure 5. Interpretation of the Slingram-survey (Lehtonen, Astrock Oy) and drill holes ENO/RUO-12 and ENO/RUO-13, which tested interpreted conductive plates. Kesällä 2008 Ruossakerolla tehtiin magneettinen ja elektromagneettinen mittaus 2km 2 laajuisella alueella (Kuva 6). Mittauksen tarkoituksena oli jäljittää kairareiässä ENO/RUO-14 (kairattu syksyllä 2007) tavatun mineralisaation jatkumoa (0.395Ni% välillä m). Yhteensä 41 mittauslinjan kokonaispituudeksi tuli 40km. Linjaväli molemmissa mittauksissa oli 50m. Mittauspisteiden väli jokaisella linjalla oli magneettisessa mittauksessa 10m ja Slingram-mittauksessa 20m. Slingram-mittauksessa kelaväli oli 100m ja käytetyt taajuudet 1760, 7040 ja Hz. Mittauksen suunnitteli ja tulokset tulkitsi geofyysikko Tapio Lehtonen Astrock Oy:stä. Maastomittaukset suoritti Suomen Malmi Oy. 8

9 Kuva 6. Ruossakeron kesän 2008 geofysiikan mittausten alue sijoittuu kairareikä ENO/RUO-14:ssä havaitun Ni-anomalian ympärille. Figure 6. Area of the geophysical survey in summer 2008 in Ruossakero. Survey was planned to seek a continuation of the mineralization observed in hole ENO/RUO-14. Lehtosen mukaan mittausten perusteella voitiin todeta, että alueella esiintyy sähköisiä ja magneettisia johteita, osa erillisiä ja osa yhteneviä (Kuvat 7 ja 8). Mittausten perusteella aluelle voidaan hahmotella myös ruhjeita/hiertovyöhykkeitä ja/tai poimunkaltaisia rakenteita. Raportti mittauksista ja tulosten tulkinta on liitetty tämän loppuraportin sähköiseen aineistoon (Lehtonen, 2008). 9

10 Kuva 7. Slingram-mittauksen tulkinta (Lehtonen, Astrock Oy). Figure 7. Interpretation of the Slingram-survey (Lehtonen, Astrock Oy). 10

11 Kuva 8. Magneettisen mittauksen tulkinta (Lehtonen, Astrock Oy). Figure 8. Interpretation of the magnetic survey (Lehtonen, Astrock Oy). Ruossakeron 2007 ja 2008 geofysiikan mittausalueiden sijainnit suhteessa alkuperäisiin valtaushakualueisiin Ruossa 1-16 ovat esitettynä Liitteessä 1. 11

12 Timanttikairaus Valtauksilla Ruossa 9-10 ja suoritettiin timanttikairausta loka-marraskuussa 2006 sekä lokakuussa 2007 perustuen pääasiassa vanhaan, osin uudelleen prosessoituun geofysikaaliseen aineistoon sekä kesän 2006 Slingram-mittaukseen (lupaavia magneettisia ja elektromagneettisia anomalioita). Alueella kairattiin vuonna 2006 kuusi reikää (ENO/RUO- 1 6) yhteispituudeltaan m ja vuonna 2007 kolme reikää (ENO/RUO-12 14, yhteispituudeltaan m) (Kuvat 9 ja 10). Kuva 9. Ruossakerolle 2006 kairattujen timanttikairareikien ENO/RUO-1 6 (punaiset pallot) ja vuonna 2007 kairattujen ENO/RUO (siniset pallot) sijainnit valtaushakualueilla. Kolme reikää sijaitsevat valtaushakualueilla, joista myöhemmin luovuttiin (Ruossa 7 ja 12). Figure 9. Locations of the diamond drill holes ENO/RUO-1 6 drilled in 2006 (red dots) and ENO/RUO in 2007 (blue dots). Claim application areas Ruossa 9-10 and are also shown. Three drill holes are situated on claim application areas Ruossa 7 and 12, which were later released. 12

13 Kuva 10. Ruossakerolle 2006 kairattujen timanttikairareikien ENO/RUO-1 6 (punaiset pallot) ja vuonna 2007 kairattujen ENO/RUO (siniset pallot) sijainnit aeromagneettisella kartalla. Figure 10. Locations of the diamond drill holes ENO/RUO-1 6 drilled in 2006 (red dots) and ENO/RUO in 2007 (blue dots), aeromagnetic map as a background. Tapio Lehtonen (Astrock Oy) prosessoi kesällä 2007 GTK:n vanhaa lentodataa Ruossakeron pohjoisosista. Uudelleen prosessoiduista magneettisesta ja sähköisestä lentodatasta havaittiin mielenkiintoinen, alueen muita johteita huomattavasti vahvempi johde (Kuva 11). Se päätettiin testata kairaamalla reikä ENO/RUO-14. Reikä koostui 20-30m paksuista serpentiniittiyksiköistä, joiden välissä oli talkkiliuskeita ja rautamuodostumia sekä 10m paksu diabaasijuoni. Syvempi serpentiniittiyksikkö syvyydellä m sisälsi useita ohuita magnetiittiraitoja välillä m. 13

14 Kuva 11. Vanhan GTK:n lentomittausaineiston uudelleenprosessauksen perusteella havaitun voimakkaan sähköisen ja magneettisen anomalian sijainti ja siihen myöhemmin kairattu reikä ENO/RUO-14. Figure 11. Location of the diamond drill hole ENO/RUO-14 drilled to test a conductive anomaly observed in re-processed aerogeophysical data owned by GSF. Timanttikairareiät raportoitiin, sahattiin, murskattiin ja jauhettiin. Esikäsittelyn jälkeen näytteet lähetettiin ALS Chemex:ille PGM- ja ICP-analyyseihin. Joka 20:s näyte edusti Inco Ltd:n antamaa standardinäytettä. Paras Ni-lävistys vuoden 2006 kairauksista saatiin reiästä ENO/RUO-3: Ni% välillä m (serpentiniittiä) ja vuoden 2007 kairauksista ENO/RUO-14: 0.395Ni% välillä m (serpentiniittiä). Yhdeksän reiän tulokset jäivät varsin laihoiksi ja tutkimukset päättyivät alueella syksyllä Kairasydänvalokuvat, näytelistaus, analyysitulokset sekä kairauksen Access-tietokanta on liitetty tämän raportin digitaaliseen aineistotallenteeseen. Kairareikien puolikkaat on varastoitu Geologian tutkimuskeskuksen kairasydänarkistoon Lopelle. 4. Johtopäätökset Ruossakeron timanttikairauksista saadut tulokset nikkelin suhteen jäivät vaatimattomiksi eikä perusteita jatkotutkimuksille löytynyt. Ruossakeron projekti lopetettiin syksyllä 2008 ennen valtausten tuloa voimaan. 14

15 5. Lähdeluettelo Isomaa, J Tutkimustyöselostus Enontekiön Ruossakeron nikkelimineralisaation tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M 19/1834/-88/1/10. Isomaa, J Tutkimustyöselostus Enontekiön kunnassa valtausalueella Ruossakero 1, 2 ja 3, Kaiv.Rek.N:O 3451/1-3 suoritetuista malmitutkimuksista vuosina Geologian tutkimuskeskus. Raportti M 06/1834/-88/1/10. Lahtinen, J Mineral resource estimate of the Ruossakero nickel deposit, Enontekiö, Northwestern Finland. Outokumpu Finnmines, malminetsintä. Raportti 035/1834/JJL/96. Lehtonen, T Ground magnetic and HLEM surveys at Ruossakero, Enontekiö, Northern Finland. Astrock Oy. 15

16 Liitteet: Liite 1. Ruossakeron geofysiikan mittausalueet sekä alkuperäiset valtaushakualueet Ruossa Appendix 1. Geophysical survey areas of Ruossakero in 2007 and 2008 with original applied tenements Ruossa