Aikuisen ADHD - anna mun kaikki kestää

Transkriptio

1 Aikuisen ADHD - anna mun kaikki kestää

2 Aikuisen ADHD Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö adhd (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neuropsykiatrinen aivojen toiminnan häiriö. Adhd:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Myös erilaiset toiminnanohjauksen ongelmat ovat tavallisia. Toiminnanohjauksen ongelmilla tarkoitetaan esimerkiksi työskentelyn aloittamisen, suunnittelun ja toteuttamisen vaikeuksia. Tunnistamaton ja hoitamaton adhd aiheuttaa monenlaisia haasteita niin arjessa, työssä kuin opinnoissa. Yli kolmella neljästä tarkkaavaisuushäiriön syynä on perinnöllisyys. Perintötekijöiden lisäksi tarkkaavaisuushäiriön syntyyn voivat vaikuttaa raskauden ja synnytyksen aikaiset ongelmat, yksilön rakenteelliset ominaisuudet sekä ympäristötekijät. Adhd-oireisella aivojen välittäjäaineiden, mm. dopamiinin ja noradrenaliinin toiminta, poikkeaa tavallisesta. 1

3 Adhd:ta esiintyy noin 4-7 prosentilla väestöstä. Adhd on kuitenkin alidiagnosoitu ja melko heikosti tunnistettu oireyhtymä, joten tarkkoja esiintyvyyslukuja on vaikea antaa. Noin kahdella kolmesta adhd:stä kärsivästä lapsesta oireet jatkuvat aikuisiässä. On kuitenkin tavallista, että oireet muuttavat muotoaan iän ja elämäntilanteiden myötä. Adhd-oireista etenkin ylivilkkaus lievenee usein aikuisuuden myötä. Stressaavat elämänmuutokset ja tapahtumat voivat taas pahentaa adhd-oireilua. Muita tavallisia adhd-oireita: keskittymisvaikeudet ajanhallinnan ongelmat hyppiminen asiasta toiseen toiminnanohjauksen ongelmat muistiongelmat levottomuus kärsimättömyys, hermostuneisuus ärtyneisyys turhautuminen ja nopea kyllästyminen toimiminen hetken mielijohteesta. Valtaosalla ihmisistä esiintyy edellä mainittuja oireita satunnaisesti, joten ne eivät aina viittaa adhd:hen. Esimerkiksi stressi tai huonot yöunet aiheuttavat keskittymisvaikeuksia ja muistamisen ongelmia useimmille. Mikäli edellä mainittuja oireita on ilmennyt jo lapsuudessa, niiden aiheuttaja voi olla adhd. Add-lyhennettä (Attention Deficit Disorder) käytetään tapauksissa, joissa henkilö omaa adhd-oireet ylivilkkautta lukuun ottamatta. Tässä esitteessä käytetään selkeyden vuoksi adhd:sta ja add:sta yhteiskäsitettä adhd. 2

4 TUTKIMUKSET JA HOITO Jos adhd-oireet aiheuttavat merkittävää haittaa elämässä, on syytä hakeutua adhd-tutkimuksiin. Jos adhd todetaan, etsitään henkilölle sopivin hoitomuotojen yhdistelmä. Hoitoon vaikuttavat adhd-aikuisen mahdolliset liitännäisoireet, tarkkaavaisuushäiriön vaikeusaste, elämäntilanne ja henkilön motivaatio hoitoihin. Liitännäisoireista esimerkiksi vakava masennus on hoidettava ennen tarkkaavaisuushäiriöön käytettävän lääkityksen aloittamista. Adhd:tä voidaan hoitaa erilaisilla kuntoutusmuodoilla ja lääkehoidolla. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa. Lääkehoito edellyttää aina adhd-diagnoosia. Kuntoutusta on mahdollista saada myös ilman diagnoosia, mutta useimmiten tarvitaan kuitenkin lääkärin lähete. Adhd- diagnoosiin vaaditaan mm. seuraavat kriteerit: oireet ovat alkaneet ennen seitsemää ikävuotta 1 oireet ovat kestäneet vähintään puoli vuotta oireet haittaavat arkipäivää oireet ilmenevät eri ympäristöissä (koulu, koti, vapaa-aika jne.) oireet eivät selity liitännäissairauksilla (esim. kaksisuuntainen mielialahäiriö tai päihdeongelma). 1 DSMV- tautiluokituksessa oireet alkaneet ennen 12 ikävuotta. 3

5 Lääkehoidon tarve arvioidaan jokaisen adhd-aikuisen kohdalla yksilöllisesti. Kaikki eivät lääkitystä tarvitse ja osa adhd-aikuisista ei myöskään halua lääkitystä esimerkiksi mahdollisten sivuvaikutusten takia. Lääkityksen aloitus vaatii lääkärin huolellista seurantaa. Adhd:n hoidossa käytettäviä lääkeaineita ovat mm. metyylifenidaatti, atomoksetiini, amfetamiinijohdannaiset ja modafiniili. Yleisimmät kuntoutusmuodot ovat: Sopeutumisvalmennus: sopeutumisvalmennuskurssit ovat ryhmämuotoista kuntoutusta adhd-oireisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Kurssin tavoitteena on tukea arkielämän haasteissa, parantaa suoritus- ja toimintakykyä työssä tai koulussa sekä tukea henkistä jaksamista. Valmennukseen sisältyy myös palveluohjausta ja neuvontaa. Neuropsykologinen kuntoutus: tavoitteena on saada henkilö ymmärtämään paremmin omaa tilannettaan ja vaikeuksiaan sekä opettaa hänelle uusia toimintatapoja ja -menetelmiä. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan tehdä erilaisia tehtäviä, joissa harjoitellaan mm. tarkkaavuuden ylläpitämistä. Neuropsykiatrinen valmennus: toteutetaan ympäristöissä, joissa henkilö tarvitsee tukea (esim. kotona, työpaikalla, koulussa tai vapaa-ajalla). Tavoitteena on vaikeuksia tuottavien tilanteiden kartoittaminen ja niissä selviäminen, arjen taitojen opetteleminen sekä elämänhaasteiden ratkominen. Toimintaterapia: toteutetaan joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Terapiamenetelmät liittyvät mm. itsestä huolehtimiseen, kodinhoitoon, asiointiin, vapaa-ajan viettoon, käden taitoihin tai työhön liittyviin harjoituksiin. Psykoterapia: tavoitteena on vaikuttaa henkilön kielteisiin käsityksiin itsestään, lujittaa hänen itsetuntoaan sekä vahvistaa selviytymiskeinoja. Terapian avulla adhd-oireinen voi oppia tunnistamaan ja muuttamaan ajattelutapoja, joista on hänelle haittaa. Vertaistuki: monille adhd-aikuisille on hyötyä vertaistuesta, joka mahdollistaa kokemusten jakamisen toisten adhd-oireisten kanssa. Usein adhd-aikuisilla on kokemuksia erilaisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta, mutta vertaisryhmässä he voivat saada kokemuksen ryhmään kuulumisesta. 4

6 ADHD JA RIKOLLISUUS Adhd:n ja rikollisuuden välistä yhteyttä on selvitelty erilaisissa tutkimuksissa. Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan adhd-diagnoosin omaavilla on kolminkertainen riski joutua pidätetyksi muuhun väestöön verrattuna. Adhd-piirteistä esimerkiksi elämyshakuisuus ja impulsiivisuus voivat johtaa harkitsemattomiin tekoihin, jännityksen hakemiseen sekä rikolliseen toimintaan. On arvioitu, että jopa puolella vangeista esiintyy adhd-oireita. Erilaisia tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia esiintyy vieläkin useammalla. Kuitenkin vain murto-osalla heistä on adhd-diagnoosi ja hoitosuhde. Nuorilla adhd, etenkin samanaikaisesti esiintyvän käytöshäiriön kanssa, näyttää lisäävän riskiä syyllistyä rikoksiin. Samanaikaisesti esiintyessä adhd, kielelliset erityisvaikeudet ja käytöshäiriö näyttävät linkittyvän eritoten väkivaltarikollisuuteen. Hoitamaton adhd altistaa myös päihteiden käytölle. 5

7 TUTKIMUKSET JA HOITO VANKEUSAIKANA Adhd-tutkimuksiin voi hakeutua myös vankeusaikana. Tutkimukset toteutetaan Turun psykiatrisessa vankisairaalassa ja ne kestävät noin kaksi viikkoa. Tutkimuksiin pääsy edellyttää vankilan lääkärin lähetettä. Adhd:n lisäksi myös muihin sairauksiin voi liittyä keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia. Lisätietoja tutkimuksista voi kysyä vankilan terveydenhuollosta tai psykologilta. Vankeusaikana adhd:n lääkehoito aloitetaan vain psykiatrisessa vankisairaalassa toteutetun arviointijakson perusteella tai aiemmin tehdyn diagnoosin varmennuksen jälkeen. Jos vangilla on ennen rangaistuksen suorittamista saatu adhd-diagnoosi, kuntoutukseen (esim. neuropsykologinen valmennus) voi yrittää hakeutua jo vankeusaikana. Tosin kuntoutusta on melko vähän saatavilla, joten se ajoitetaan useimmiten vapautumisen jälkeiseen aikaan. Adhd-epäilyn herätessä voi tehdä internetistä löytyvän adhd-oireita seulovan ASRS-testin. 6

8 ADHD, OPISKELU JA TYÖ Adhd:lla ei ole tekemistä ihmisen älykkyyden kanssa. Keskittymisvaikeudet ja toiminnanohjauksen ongelmat vaikeuttavat kuitenkin oppimista usein niin merkittävästi, että moni alisuoriutuu opinnoissaan. Alisuoriutumisen lisäksi opinnoilla on tapana venyä tai ne voivat keskeytyvät kokonaan. Tukea opintoihin voi pyytää oppilaitosten erityisopettajilta tai opiskelijahuollosta. Myös esimerkiksi TE-toimistojen opinto-ohjaajat ja ammatinvalintapsykologit osaavat auttaa ammatin valintaan ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Monen adhd-aikuisen työhistoria on rikkonainen tai se koostuu lyhyistä pätkistä. Työssä menestymistä voi vaikeuttaa esimerkiksi nopea kyllästyminen, harkitsemattomat päätökset ja sanomiset tai hankaluudet noudattaa työpaikan sääntöjä. Joskus adhd-oireinen saattaa ottaa kantaakseen liian kovan työtaakan. Yritys hoitaa useita eri tehtäviä samanaikaisesti voi johtaa uupumiseen. Työelämän ongelmiin ja työssäjaksamiseen voi hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta tai sosiaalitoimesta. 7

9 ADHD JA IHMISSUHTEET Adhd-aikuiset ovat usein avoimia, innostuneita ja puheliaita. Adhd-oireisen hetkessä eläminen, luovuus ja huumorintaju viehättävät tavallisesti muita ihmisiä. Toisaalta asioiden töksäyttely, impulsiivisuus ja kärsimättömyys voidaan tulkita itsekkyydeksi ja välinpitämättömyydeksi. Adhd-oireisen saattaa olla vaikea tulkita muiden ihmisten kehonkieltä ja ilmeitä, jolloin syntyy helposti väärintulkintoja ja riitoja. Myös muut adhd-oireet, kuten suorapuheisuus, myöhästely, päälle puhuminen tai asiasta toiseen hyppiminen hankaloittavat sosiaalista kanssakäymistä. Rönsyilevä puhe ja poukkoileva käyttäytyminen koetaan stressaavana, sillä muut ihmiset eivät pysty ennakoimaan mitä tuleman pitää. Monet ystävyys- ja parisuhteet jäävätkin usein lyhyiksi näiden seikkojen takia. Adhd-oireisten parisuhteet päätyvät eroon tavallista useammin. Apua parisuhdeongelmiin voi hakea muun muassa Väestöliitosta tai Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe-toiminnasta. 8

10 ADHD JA ARKI Arkielämän taitoihin lukeutuvat mm. omasta ja ympäristön siisteydestä huolehtiminen, ajankäytön suunnittelu sekä omien asioiden hoitaminen. Adhd-oireisen arki saattaa olla melko kaoottista rutiinien puuttuessa. Monella adhd-oireisella on vaikeuksia huolehtia kotitöistä ja ympäristön siisteydestä. Toiminnanohjauksen ja muistin ongelmat vaikeuttavat kotitöihin tarttumista ja niiden loppuun saattamista: tiskit jäävät tiskaamatta, pyykki ripustamatta ja laskut maksamatta. Ympäristön epäjärjestys aiheuttaa helposti stressiä ja kadonneiden tavaroiden metsästämiseen kuluu aikaa ja energiaa. Taipumus vältellä epämieluisia asioita, unohtelu ja muut asioiden hoitamiseen liittyvät vaikeudet, esimerkiksi lomakkeiden täyttö tai rahankäytön suunnittelu, voivat johtaa isoihin ongelmiin kuten velkaantumiseen. Vinkkejä järjestyksen ylläpitoon, arjen askareisiin ja omien asioiden hoitamiseen saa esimerkiksi Marttaliitosta tai sosiaalitoimesta. 9

11 LINKKEJÄ JA LISÄTIETOA artikkeli=dlk00353 Kriminaalihuollon tukisäätiö Oppaita 1/2014 ISBN painos Teksti: Sarita Koskinen Kuvitus: Mikko Hiltunen Helsingin poliisilaitoksen kuva- ja painatuspalvelut, Helsinki 2015 Tekijät ja Kriminaalihuollon tukisäätiö 10

12 Oppimisvalmennuskoordinaattori Sarita Koskinen Kriminaalihuollon tukisäätiö Kinaporinkatu 2 E Helsinki sarita.koskinen@krits.fi 11