Lausuntopyyntö Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/83/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa ehdotuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) muuttamisesta. Jakelussa mainittujen lisäksi myös muut tahot voivat halutessaan antaa lausunnon asiassa. Ehdotuksessa asetukseen esitetään tehtäväksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämisestä sekä valmentavien koulutusten uudistamisesta johtuvia muutoksia. Esitetyt muutokset tulisivat voimaan lukien. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo[at]minedu.fi. Lisätietoja: hallitusneuvos Piritta Sirvio (piritta.sirvio[at]minedu.fi, puh Johtaja Mika Tammilehto Hallitusneuvos Piritta Sirvio Liitteet Jakelu MUISTIO Akava ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

2 Opetushallitus Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kuntaliitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen opinto-ohjaajat ry Suomen Yrittäjät ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto YAOL AMEO-verkosto Ammatilliset erityisopettajat OKM/83/010/ (2)

3 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Lausuntoversio VALTIONEUVOSTON ASETUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAA- TIMUKSISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998) on tehty ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyviä muutoksia 3 päivänä lokakuuta 2014 vahvistetuilla lainmuutoksilla (Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014 ja Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta 788/2014.) Muutokset tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta Muutosten voimaan tullessa esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nimike muuttuu laiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta ja laissa käytetty käsitteistö muutetaan osaamisperusteiseksi. Voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 :n 2 momentin mukaan ammatillinen perustutkinto sisältää ammatillisia opintoja. Saman säännöksen mukaan ammatillinen perustutkinto sisältää myös niin sanottuja yhteisiä opintoja eli ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja ja terveystietoa. Elokuussa 2015 voimaan tulevilla muutoksilla ammatilliset opinnot korvataan käsitteellä ammatilliset tutkinnon osat ja yhteiset opinnot korvataan käsitteellä yhteiset tutkinnon osat. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain uuden 12 b :n mukaan yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Aiemmat erilliset oppiainemaiset opinnot sisältyvät uusiin yhteisiin tutkinnon osiin osa-alueina tai osaamistavoitteina. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muun muassa yhteisten tutkinnon osien laajuudesta ja niihin kuuluvista osa-alueista. Ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta 9 päivänä lokakuuta 2014 annettu valtioneuvoston asetus (801/2014) tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Asetuksen 2 :ssä säädetään yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvista osa-alueista. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osaan kuuluvat osa-alueina äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tutkinnon osaan kuuluvat osa-alueina matematiikka, fysiikka ja kemia sekä tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osaan kuuluvat osa-alueina yhteiskuntataidot, työelämätaidot, yrittäjyys ja yritystoiminta sekä työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan puolestaan kuuluvat osa-alueina kulttuurien tuntemus, taide ja kulttuuri, etiikka, psykologia ja ympäristöosaaminen. Lisäksi sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan voi kuulua myös muiden yhteisten tutkinnon osien osa-alueita opiskelijan yksilöllisten valintojen mukaisesti. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) voimassa olevassa 14 :ssä säädetään yhteisten opintojen opettajien kelpoisuusvaa-

4 2 timuksista. Pykälän 1 momentin mukaan yhteisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa. Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena edellytetään vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuisten opettajan pedagogisten opintojen suorittamista. Pykälän 2 momentin mukaan muiden taito- ja taideaineiden kuin liikunnan opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä terveystietoa opettamaan on 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n ja opintotukilain 7 :n muuttamisesta (HE 211/2014 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia siten, että lakiin lisättäisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Esityksen mukaan uudet koulutuskokonaisuudet otettaisiin käyttöön 1 päivänä elokuuta Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi uusi koulutuskokonaisuus, johon yhdistettäisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä 3 :n 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi yhden lukuvuoden mittainen tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, joka olisi tarkoitettu ensisijaisesti vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus olisi vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea tarvitseville suunnattu koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena olisi antaa opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutuskokonaisuus vastaisi nykymuotoista vaikeimmin vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II). Koulutus järjestettäisiin aina erityisopetuksena. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 b :ssä säädetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antavien opettajien kelpoisuudesta. Voimassa olevan 1 momentin mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus. Pykälän 2 momentin mukaan vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa

5 3 opetusta ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on asetuksen 16 :ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. 2 Ehdotetut muutokset 13. Ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus Asetuksen 13 :n otsikkoa, 1 momentin johdantolausetta ja 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että käsite ammatilliseen koulutukseen sisältyvät ammatilliset opinnot korvattaisiin käsitteellä ammatilliset tutkinnon osat. Säännösten sisältöä ei ehdoteta muutoin muutettavaksi. 13 a. Ammatillisten tutkinnon osien opetuksen antaminen ilman pedagogisten opintojen suorittamista Asetuksen 13 a :n otsikkoa sekä säännöksen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että käsite ammatilliset opinnot korvattaisiin käsitteellä ammatilliset tutkinnon osat. Säännöksen sisältöä ei ehdoteta muutoin muutettavaksi. 13 b. Valmentavaa koulutusta antavan opettajan kelpoisuus Voimassa olevassa 13 b :ssä säädetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta antavien opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Pykälässä ehdotetaan jatkossa säädettäväksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Ehdotetun 1 momentin mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta olisi kelpoinen antamaan henkilö, jolla on asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan 13 b :n 1 momentin säännöstä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksista. Jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestetään erityisopetuksena, opettajan tulisi kuitenkin täyttää asetuksen 16 :ssä määritellyt kelpoisuusvaatimukset. Ehdotetun 2 momentin mukaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta olisi kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 :ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan 13 b :n 2 momentin säännöstä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus järjestetään aina erityisopetuksena. 14. Yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus Asetuksen 14 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevat ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja sen nojalla annetun ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset yhteisiä tutkinnon osia koskevat muutokset. Pykälän uusi otsikko olisi yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus. Pykälään eh-

6 4 dotetut muutokset olisivat pääosin teknisluonteisia. Oppiainemaisiin opintoihin perustuneen jaottelun muuttaminen osa-alueisiin perustuvaksi edellyttäisi kuitenkin kelpoisuusvaatimusten tarkistamista eräiltä osin. Pykälän 1 momentin johdantolausetta muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä tarkoitettuihin yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa puolestaan muutettaisiin siten, että opetettavien aineiden sijaan käytettäisiin käsitettä opetettavat osa-alueet. Pykälän 1 momentin mukaisia kelpoisuusvaatimuksia ei ehdoteta muutoin muutettavaksi. Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan muiden taito- ja taideaineiden kuin liikunnan opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, matemaattisluonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä terveystietoa opettamaan on 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. Opetusta antavan henkilön tulee kuitenkin tällöinkin täyttää 1 momentin 2 kohdassa säädetty vaatimus opettajan pedagogisten opintojen suorittamisesta. Kyseinen säännös muodostaa poikkeussäännös 1 momentin 1 kohdassa säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista eli ylemmän korkeakoulututkinnon ja opetettavien aineiden määriteltyjen opintojen suorittamisesta Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia. Lisäksi voimassa olevaan säännökseen verrattuna kyseistä poikkeussäännöstä ehdotetaan sovellettavaksi myös liikunnan osaamistavoitteita sekä ympäristöosaamisen osa-aluetta opettaviin opettajiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osan osa-alueita ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet. Mainittua 2 momentin säännöstä ei ole sovellettu näihin mainittuihin opintoihin ja viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osan opettajien kelpoisuusvaatimukset määräytyisivät jatkossakin pykälän 1 momentin mukaisesti. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tutkinnon osan osa-alueita ovat matematiikka, fysiikka ja kemia sekä tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen. Voimassa olevaa 2 momenttia on sovellettu tieto- ja viestintätekniikan opintojen opettajaan. Ehdotetun säännöksen mukaan soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö olisi nykytilaa vastaavasti kelpoinen antamaan tieto- ja viestintätekniikan sekä sen hyödyntämisen osa-alueen opetusta. Muutoin matemaattis-luonnontieteellisen tutkinnon osan osa-alueiden opettajan kelpoisuusvaatimuksiin sovellettaisiin 1 momentin mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen -tutkinnon osan osa-alueita ovat yhteiskuntataidot, työelämätaidot, yrittäjyys ja yritystoiminta sekä työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto. Voimassa olevaa 2 momenttia on sen sanamuodon mukaan sovellettu humanistis-yhteiskunnallisiin opintoihin, joihin yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osan osa-alueista voidaan lukea kuuluvaksi yhteiskuntataidot, työelämätaidot sekä yrittäjyys ja yritystoiminta. Ehdotetun säännöksen mukaan soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö olisikin kelpoinen antamaan yhteiskuntataitojen, työelämätaitojen sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan osa-alueiden opetusta.

7 5 Voimassa olevan pykälän 2 momenttia on sovellettu terveystiedon opintoihin. Myös työkyvyn ylläpitämisen voidaan katsoa olevan lähellä voimassa olevassa säännöksessä tarkoitettuja humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, joihin voimassa olevan asetuksen mukaan sovelletaan 2 momentin poikkeussäännöstä. Liikunnan opettajan kelpoisuusvaatimuksiin sen sijaan ei ole sovellettu 2 momentin poikkeussäännöstä. Koska liikunta ei enää jatkossa ole erillinen oppiaine, vaan sisältyy työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon yhteiseen osa-alueeseen, liikunnan opettajan kelpoisuusvaatimuksesta ei ole mahdollista säätää erikseen näistä muista osa-alueeseen kuuluvista osaamistavoitteista poikkeavasti. Työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon yhteiselle osa-alueelle tulisikin määritellä yhteinen opettajan kelpoisuusvaatimus. Jyrki Kataisen hallituksen 29 päivänä elokuuta 2013 julkaiseman rakennepoliittisen ohjelman mukaan edesautetaan tehokkaampaa työnjakoa palvelujen tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia muun muassa julkisen sektorin hallinnon ja palvelutuotannon eri tehtävissä asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskeneen 29 päivänä marraskuuta tehdyn päätöksen mukaan kuntatalouden kestävyyden ja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on tarve joustavoittaa erityisesti henkilöstön kelpoisuutta ja mitoituksia säätelevää normistoa. Tämä edellyttää, että väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista. Rakennepoliittisessa ohjelmassa todettujen linjausten mukaisesti ehdotetaan, että soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö olisi kelpoinen antamaan työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen opetusta. Työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon yhteisen osa-alueen tavoitteena on tukea työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Osa-alueen tavoitteet liittyvät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn ylläpitämiseen ja osa-alueen opettajina voisivat toimia esimerkiksi nykyiset liikunnan, terveystiedon ja psykologian opettajat. Jos työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen kelpoisuusvaatimukset määräytyisivät asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisesti, merkitsisi se kelpoisuusvaatimusten tiukentamista, merkitsisi se sitä, että esimerkiksi terveystiedon ja psykologian opettajat eivät olisi kelpoisia opettamaan tätä osa-aluetta. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen osa-alueita ovat kulttuurien tuntemus, taide ja kulttuuri, etiikka, psykologia ja ympäristöosaaminen. Voimassa olevan tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista annetun valtioneuvoston päätöksen (213/1999) 2 :n 4 momentissa säädetään, että valinnaiset opinnot valitaan päätöksessä mainituista pakollisista opinnoista ja seuraavista matemaattis-luonnontieteellisistä ja humanistisyhteiskunnallisista opinnoista: ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia, yritystoiminta. Säännöksen sanamuodosta on pääteltävissä, että matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvat kaksi ensin mainittua eli ympäristötieto sekä tieto- ja viestintätekniikka. Humanistisyhteiskunnallisiin opintoihin puolestaan kuuluvat etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia ja yritystoiminta. Voimassa olevien kelpoisuusvaatimusten mukaan 2 momentin poikkeussäännöstä sovelletaan matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa ainoastaan tieto- ja viestintätekniikkaan. Näin ollen poikkeussäännöstä ei nykyään sovelleta ympäristötietoon, johon voidaan rinnastaa sosiaalisen ja kulttuurisen tutkinnon osan ympäristöosaamisen osa-alue. Muut sosiaalisen ja kulttuurisen tutkinnon

8 6 osan osa-alueet vastaavat voimassa olevan 2 momentin poikkeussäännössä tarkoitettuja taito- ja taideaineiden opintoja (taide ja kulttuuri) tai humanistisyhteiskunnallisia opintoja (kulttuurien tuntemus, etiikka, psykologia). Ehdotetun säännöksen mukaan soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö olisi nykytilaa vastaavasti kelpoinen antamaan sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan kuuluvien kulttuurien tuntemuksen, taiteen ja kulttuurin, etiikan ja psykologian osa-alueiden opetusta. Lisäksi poikkeussäännöksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että sitä sovellettaisiin myös ympäristöosaamisen osa-alueen opettajan kelpoisuusvaatimuksena. Ympäristöosaaminen on valinnainen sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan osa-alue ja sen puitteissa voitaisiin tarjota suoritettavaksi erilaisia koulutuksen järjestäjän päättämiä kokonaisuuksia. Pykälän 2 momentin mukaisen kelpoisuusvaatimuksen soveltaminen tukisi valinnaisen osa-alueen joustavaa järjestämistä. Myös muiden sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osien osa-alueiden opettajien kelpoisuuteen sovelletaan jo nykyisin 2 momentin poikkeussäännöstä. Ympäristöosaamisen osa-alueen ei voida katsoa poikkeavan näistä muista valinnaisista osa-alueista siten, että siihen olisi perusteltua soveltaa 1 momentin mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 5 momentin 6 kohdan mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan osa-alueena voi olla myös jokin tai jotkin osa-alueet muiden yhteisten tutkinnon osien osa-alueista opiskelijan yksilöllisten valintojen mukaisesti. Jos opiskelija sisällyttää sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan muita yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, noudatettaisiin kunkin osa-alueen mukaisia opettajan kelpoisuusvaatimuksia. Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa olevaa säännöstä. 15. Opinto-ohjaajan kelpoisuus Asetuksen 15 :n 1 momentin 1 kohdan sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että käsite ammatilliset opinnot korvattaisiin käsitteellä ammatilliset tutkinnon osat. Säännöksen sisältöä ei ehdoteta muutoin muutettavaksi. 16. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus Asetuksen 16 :n 1 ja 2 momentin sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että käsite ammatilliset opinnot korvattaisiin käsitteellä ammatilliset tutkinnon osat. Säännöksen sisältöä ei ehdoteta muutoin muutettavaksi. 3 Esityksen vaikutukset Ammatillisten tutkinnon osien opettajien, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kelpoisuusvaatimuksia ei ehdoteta sisällöllisesti muutettavaksi. Yhteisten tutkinnon osien osalta ehdotetaan, että työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen sekä ympäristöosaamisen osa-alueen opettajiin sovellettaisiin 14 :n 2 momentin poikkeussäännöstä, jonka mukaan opettajalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä opettajan pedagogisten opintojen suorittamista. Muilta osin yhteisten

9 7 tutkinnon osien opettajien kelpoisuusvaatimuksia ei ehdoteta nykytilaan verrattuna muutettavaksi. Ehdotetut työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen sekä ympäristöosaamisen osa-alueen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutokset parantaisivat opetustoimen henkilöstön saatavuutta. Opettajat Suomessa selvityksen mukaan (Koulutuksen seurantaraportit 2014:8, Opetushallitus) mukaan yhteisten opintojen opettajia oli kevätlukukaudella 2013 yhteensä 1851, joista päätoimisia (tiedot perustuvat kyselyyn vastanneiden koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin lukumääriin, mukana 231 ammatillista koulutusta antavaa oppilaitosta, vastausprosentti 90). Kyselyn mukaan 180 päätoimista opettajaa ilmoitti pääasialliseksi opetettavaksi aineekseen liikunnan ja heistä kelpoisia oli 87 prosenttia. Sivutoimisista opettajista puolestaan 11 ilmoitti pääasialliseksi opetettavaksi aineekseen liikunnan, mutta näistä opettajista vain 18 prosenttia oli kelpoisia. Terveystiedon ilmoitti pääasialliseksi opetettavaksi aineekseen 25 päätoimista opettajaa ja heistä 80 prosenttia oli kelpoisia. Ympäristötiedon ilmoitti pääasialliseksi opetettavaksi aineekseen viisi päätoimista opettajaa ja heistä 80 prosenttia oli kelpoisia. Liikunnan opettajan kelpoisuusvaatimuksiin ei ole sovellettu 2 momentin poikkeussäännöstä. Liikunta sisältyy kuitenkin jatkossa työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon yhteiseen osa-alueeseen, joten liikunnan opettajan kelpoisuusvaatimuksesta ei ole enää mahdollista säätää erikseen työkyvyn ylläpitämisen ja terveystiedon opettajan kelpoisuusvaatimuksista poikkeavasti. Jos työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen kelpoisuusvaatimukset määräytyisivät asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisesti, merkitsisi se kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. Pykälän 2 momentin mukaisen kelpoisuusvaatimuksen soveltaminen tukisi uuden osa-alueen koulutuksen joustavaa järjestämistä ja työnjaon uudistamista luovuttaessa oppiainemaisten opintojen rajoihin perustuvasta opetuksesta. Ehdotus olisi myös rakennepoliittisessa ohjelmassa mainittujen kelpoisuusvaatimuksia koskevien linjausten mukainen. Vastaavasti myös ympäristöosaamisen osa-alueen opettajan kelpoisuusvaatimusten määräytyminen asetuksen 2 momentin poikkeussäännöksen mukaisesti tukisi valinnaisen osa-alueen joustavaa järjestämistä sekä rakennepoliittisessa ohjelmassa mainittuja tavoitteita. Asetuksen 14 :n 2 momentin poikkeussäännöksen soveltaminen työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen opettajiin varmistaisi myös sen, että esimerkiksi nykyiset terveystiedon ja psykologian opettajat olisivat kelpoisia tämän osa-alueen opettajiksi. Päätoimisten ympäristötiedon opettajien vähäinen lukumäärä viittaa siihen, että ympäristötiedon (jatkossa ympäristöosaamisen) opettajat opettavat pääosin myös muita opintoja. Ympäristöosaamisen opettajien saatavuuden varmistamiseksi myös jatkossa onkin perusteltua soveltaa asetuksen 14 :n 2 momentin poikkeussäännöstä. Asetuksen 13 b :ään ehdotetut ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset vastaisivat pääosin nykytilaa. Valmentavien koulutusten kokonaisuutta ehdotetaan kuitenkin eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä muutettavaksi siten, että voimassa olevan lainsäädännön mukainen vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus jaettaisiin nykyisen valmentava I -koulutuksen osalta ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-

10 8 4 Asian valmistelu tavaan koulutukseen ja nykyisen valmentava II:n -koulutuksen osalta työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. Voimassa olevan asetuksen 13 b :n mukaan vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opettajan on tullut täyttää asetuksessa säädetyt erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimukset. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta järjestetään aina erityisopetuksena ja asetusehdotuksen mukaan nykytilaa vastaavasti opettajan kelpoisuusvaatimuksena olisi erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Jos uutta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestetään erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella, järjestetään se nykytilaa vastaavasti aina erityisopetuksena. Tällöinkin sovellettaisiin asetuksen 16 :n säännöksiä erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista. Opettajien kelpoisuusvaatimukset eivät siis tältä osin muuttuisi. Vammaisille opiskelijoille tarkoitetun valmentavan koulutuksen järjestämislupa muutoin kuin erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella on tällä hetkellä 37 koulutuksen järjestäjällä ja syksyn 2013 opiskelijamäärätietojen perusteella opiskelijamäärä oli noin 550. Nykyisen valmentava I -koulutuksen yhdistäminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen tulee jonkin verran vähentämään sellaisen koulutuksen järjestämistä, jonka opettajan kelpoisuusvaatimukseksi on kaikissa tilanteissa säädetty erityisopettajan kelpoisuus. Toisaalta valmentava I:n koulutuksen yhdistäminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen tullee kuitenkin jonkin verran kasvattamaan erityisopetusta saavien opiskelijoiden suhteellista määrää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa verrattuna nykyisiin muihin valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin, joten erityisopetusta saavien opiskelijoiden ja erityisopettajien tarpeen ei arvioida kokonaisuutena merkittävästi muuttuvan. Jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestetään erityisopetuksena, opettajan tulisi täyttää asetuksen 16 :ssä määritellyt kelpoisuusvaatimukset. Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Asetusluonnosta on käsitelty ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen ohjausryhmässä (ns. TUTKE). Ohjausryhmän käsittelystä saadun palautteen perusteella asetusluonnos päätettiin lähettää lausuntokierrokselle. 5 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2015 eli samaan aikaan kuin uudet yhteiset tutkinnon osat sekä valmentavan koulutuksen koulutuskokonaisuudet otettaisiin käyttöön. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa valmentavien koulutusten uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että voimassa olevien säännösten mukaisia valmistavia ja valmentavia koulutuksia voitaisiin järjestää vuoden 2015 loppuun asti. Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaankin säädettäväksi, että asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaista ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen perus-

11 9 6 Toimivalta koulutukseen valmistavaa koulutusta sekä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta antavan henkilön kelpoisuuteen sovellettaisiin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Käytännössä ehdotettua säännöstä sovellettaisiin vuoden 2015 loppuun asti, jonka jälkeen kyseisiä koulutuksia ei enää järjestettäisi. Asetuksessa ehdotetaan muutettavaksi nykyinen yhteisten opintojen oppiainemaisiin rajoihin perustunut jaottelu yhteisten tutkinnon osiin kuuluviin osa-alueisiin perustuvaksi. Aiemmat oppiainemaiset opinnot ja uudet osa-alueet vastaavat pääosin toisiaan, mutta selkeyden vuoksi asetukseen ehdotetaan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan henkilö, joka ennen asetuksen voimaantuloa on saanut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun erivapauden antaa 14 :ssä tarkoitettujen yhteisten opintojen opetusta, olisi kelpoinen antamaan vastaavan tai vastaavien yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden opetusta. Asetukseen ei sisältyisi muita siirtymäsäännöksiä, koska kelpoisuusvaatimuksia ei ehdoteta tiukennettavaksi. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) 40 3 mom. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) 16 3 kohta.

12 10 Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 13 :n otsikko, 1 momentin johdantolause ja 4 momentti, 13 a, 13 b ja 14, 15 :n 1 momentin 1 kohta ja 16, sellaisina kuin niistä ovat 13 :n otsikko, 1 momentin johdantolause ja 4 momentti, 13 a, 13 b ja 16 asetuksessa 1168/2010, 14 osaksi asetuksissa 614/2001 ja 865/2005 sekä 15 :n 1 momentin 1 kohta asetuksessa 865/2005, seuraavasti: 13 Ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus Ammatillisten tutkinnon osien opetusta on kelpoinen antamaan henkilö: Sosiaali- ja terveysalan ammatillisten tutkinnon osien opetuksessa voidaan poiketa soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta 2 momentissa säädetyllä tavalla hiusalan sekä kauneudenhoitoalan ammatillisiin tutkintoihin johtavien koulutusten osalta. 13 a Ammatillisten tutkinnon osien opetuksen antaminen ilman pedagogisten opintojen suorittamista Ammatillisten tutkinnon osien opetusta on 13 :n 1 momentin 2 kohdan estämättä oikeutettu antamaan myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot. 13 b Valmentavaa koulutusta antavan opettajan kelpoisuus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 :ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. 14 Yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus Ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2014) 2 :ssä tarkoitettujen yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvien osa-alueiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka: 1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa osaalueessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa osa-alueissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä 2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Poiketen siitä, mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen antamaan tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntämisen osa-alueen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osaan kuuluvien osa-alueiden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan kuuluvien ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2014) 2 :n 5 momentin 1 5 kohdassa mainittujen osa-alueiden opetusta. Tässä pykälässä tarkoitettua opetusta voi 1 ja 2 momentin estämättä antaa myös henkilö, jolle Opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. 15 Opinto-ohjaajan kelpoisuus Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 1) tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yli-

13 11 opistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai 16 Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Sen estämättä, mitä 14 :n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, erityisopetuksena annettavaa yhteisten tutkinnon osien opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan opinnot. Jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityisopetusta voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta antavan henkilön kelpoisuuteen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on saanut erivapauden antaa 14 :ssä tarkoitettujen yhteisten opintojen oppiaineiden opetusta, on kelpoinen antamaan yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvan vastaavan osa-alueen tai kuuluvien vastaavien osa-alueiden opetusta.