Aluelautakuntien koulutus. Kaupunginsihteeri Kaisa Laitinen

Transkriptio

1 Aluelautakuntien koulutus Kaupunginsihteeri Kaisa Laitinen

2 Sisältö 1. Avoin hallinto 2. Päätöksentekoprosessi 1. Päätöksentekoa ohjaavat lait ja johtosäännöt 2. Asian vireilletulo 3. Asian valmistelu 4. Päätöksenteko 5. Tiedoksianto 6. Täytäntöönpano

3 1. Avoin hallinto

4 Avoin hallinto Suomi on päättänyt liittyä Open Government Partnership (OGP) -aloitteeseen, joka käynnistettiin YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa (presidentti Obaman aloite) Suomessa taustalla noin 15 vuoden työ kansalaisten osallisuuden edistämiseksi Suomi hyväksyttiin kansainväliseen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaan (Open Government Partnership, OGP) Lontoossa pidetyssä kumppanuusohjelman ohjausryhmän kokouksessa, jossa esiteltiin Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelma.

5 Avoin hallinto Samalla Suomi sitoutui Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman, OGP:n julistukseen. Suomen toimintasuunnitelmassa on neljä osa-aluetta: avoin toiminta, selkeä kieli, avoin tieto ja hallinto mahdollistajana. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi toimintasuunnitelman Myös ministeriöiden kansliapäälliköt ja Suomen Kuntaliitto ovat sopineet yhteisistä periaatteista edistääkseen hallinnon avoimuutta

6 Avoimen hallinnon yhteiset periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Kerromme valmisteltavista asioista jo valmistelun alkuvaiheessa niin, että ratkaisuun on aidosti mahdollista vaikuttaa. AVOIMUUS Tarjoamme tietoja hallinnon toiminnasta ja hallinnon tietovarantoja tasapuolisesti. Tiedot ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. VASTUULLISUUS Huolehdimme, että kansalaisten näkemykset ovat mukana valmistelun ja toimeenpanon eri vaiheissa. Kerromme selkeästi etukäteen kuulemisen ja osallistumisen vaiheet, tavoitteet ja rajoitteet. Huolehdimme tarjottavan tiedon oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. KATTAVUUS Tarjoamme kaikille kansalaisille mahdollisuutta osallistua asioiden valmisteluun ja kehittämiseen. Käytämme sekä erilaisia perinteisiä toimintatapoja että sähköisiä kanavia osallistumiseen ja tiedon tarjoamiseen.

7 Avoimen hallinnon yhteiset periaatteet YHTEENSOVITTAMINEN Valmistelemme asioita yhdessä hallinnon eri toimijoiden kanssa niin, että vältämme valmistelun päällekkäisyydet, erisuuntaisuuden ja sirpaloitumisen. VOIMAVARAT Luomme avoimen hallinnon organisaatiokulttuurin, jossa meillä on riittävä osaaminen ja voimavarat avoimeen valmisteluun sähköisin ja perinteisin menetelmin. ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Arvioimme säännöllisesti avoimen hallinnon toteutumista ja hyödynnämme arvioinnit kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Onnistumistamme määrittää se, että kansalaiset voivat olla aidosti vakuuttuneita siitä, että heitä on kuultu.

8 Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman läpileikkaavana teemana on Osallisuuden edistäminen. Toimintasuunnitelman koostuu neljästä osaalueesta: Avoin toiminta, Selkeä kieli, Avoin tieto ja Hallinto mahdollistajana

9 Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma Avoin toiminta 1. Lisätään valmisteluprosessien avoimuutta 2. Painotetaan vuorovaikutusosaamista viranhaltijoiden ja virkamiesten työn- ja toimenkuvissa 3. Vahvistetaan ennakoivaa julkaisemista ja viestintää 4. Edistetään osallistuvaa budjetointia 5. Lisätään ICT:n ja sähköisen asioinnin kehittämisen avoimuutta ja asiakaslähtöisyyttä 6. Lisätään avoimia ja etäseurattavia kokouksia

10 Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma Selkeä kieli ymmärrettävyys 1. Hallituksen esityksistä laaditaan yleiskieliset otsikot ja tiivistelmät 2. Päätösten visualisointi 3. Virkamiehille ja viranhaltijoille järjestetään selkeän kielen, selkokielen sekä olemassa olevien termien ja käsitteiden käyttöön ohjaava koulutusta 4. Hallinnon tuottamien tekstien ymmärrettävyys testataan kansalaisilla ja palvelujen käyttäjillä 5. Helpotetaan tiedon löytämistä ja ymmärtämistä 6. Selkeytetään asiakaskirjeiden ja päätösten ymmärrettävyyttä erityisesti silloin, kun käytetään vakiotekstejä

11 Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma Avoin tieto 1. Avataan ja julkaistaan uusia tietovarantoja sekä muutetaan nykyisiä koneluettavaan muotoon 2. Avoimen datan ja tiedon käyttöehdot selkeiksi 3. Vahvistetaan henkilötietojen, tietosuojan ja avoimen datan yhteensovittamiseen tarvittavaa osaamista ja ymmärrystä

12 Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma Hallinto mahdollistajana 1. Kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen toiminnan esteiden purkaminen 2. Virkamiesten aloitteellinen läsnäolo ja tavoitettavuus 3. Välineiden ja koulutuksen tarjoaminen järjestöille

13 2. Päätöksentekoprosessi

14 Kunnan päätöksentekomenettely / prosessi voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: 1. vireilletuloon, 2. valmisteluun, 3. päätöksentekoon, 4. tiedoksiantoon ja 5. täytäntöönpanoon.

15 Päätöksentekoa ohjaavat lait ja säännökset

16 Perustuslaki Päätöksentekomenettelyyn eli hallintomenettelyyn vaikuttavia perustuslain säännöksiä ovat lähinnä: 2 :n oikeusvaltioperiaate 21 :n mukaiset hyvän hallinnon takeet oikeus saada asia käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa käsittelyn julkisuus oikeus tulla kuulluksi päätöksen perusteleminen oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta 12 :n julkisuusperiaate 14 :n vaali- ja osallistumisoikeudet 17 :n oikeus omaan kieleen, sekä 118 :n vastuu virkatoimista.

17 Kunnallishallinnon lainsäädäntö Kuntalaki (365/1995) Hallintolaki (434/2003) Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta (609/1986) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Laki julkisista hankinnoista Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Eri toimialojen erityislait Löytyvät

18 Rovaniemen omat säännöt Hallinto- ja johtosääntö Valtuuston työjärjestys Konserniohje Rakennusjärjestys Löytyvät

19 14 Toimivallan siirtäminen Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Valtuusto voi johtosäännössä antaa kunnan muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Toimivalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain toimielimelle.

20 Kunnan toimielimet valtuusto kaupunginhallitus ja sen jaostot lautakunnat ja niiden jaostot johtokunnat toimikunnat Kuntalaki 17

21 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO lukien K A U P U N G I N V A L T U U S T O (59) HALLINTO-ORGANISAATIO Tarkastuslautakunta (7), JHTT-tilintarkastaja Keskusvaalilautakunta Nuorisovaltuusto (35) Nuorisohallitus K A U P U N G I N H A L L I T U S (11) Elinkeinojaosto (6) Koulutuslautakunta (11) Perusturvalautakunta (11) Vapaa-ajanlautakunta (11) Tekninen lautakunta (11) Ympäristölautakunta (9) Perusturvajaosto (5) Jätehuoltojaosto (5) Tiejaosto (3) Yläkemijoen alueltk (9) Sodankyläntien alueltk (9) Yläounasjoen alueltk (8) Alaounasjoen alueltk (6) Alakemijoen alueltk (7) Ranuantien alueltk (6) PALVELUORGANISAATIO PALVELUSOPIMUS Palvelujohtokunta (5) - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Sivistyspalvelut - Tekniset palvelut Liikelaitosten johtokunta (5) - Napapiirin Vesi liikelaitos - Tilaliikelaitos - Työterveysliikelaitos

22 Lautakunnan tehtävät ja päätösvalta Lautakunta vastaa valtuuston ja kaupunginhallituksen sille asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä konserniohjauksen noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta. Lautakunta on valtuuston ja kaupunginhallituksen alainen toimielin Johtosääntö määrittelee tehtävät ja toimivallan

23 Lautakunnan tehtävät ja päätösvalta Valtuusto on siirtänyt omaa toimivaltaansa lautakunnille Lautakunta vastaa viranomaistoiminnasta vastaa palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä >< johtokunta vastaa palvelujen tuottamisesta vastaa kuntalaisten palvelutarpeiden selvittämisestä päättää palvelutilaukseen liittyen toimitilaverkosta valitsee palvelujen tuottajat lautakunta voi päätöksellään siirtää omaa päätösvaltaansa viranhaltijalle

24 Vireilletulo -Vireilletulo tarkoittaa sitä, että asia otetaan käsiteltäväksi viranomaiseen ratkaisun tekemistä varten. -Hallintoasia tulee vireille, kun ao. asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu. - Asia on siis vireillä, kun viranomainen suorittaa harkintaa asiassa ratkaisuun pääsemiseksi. - Ei voida enää saattaa samaan aikaan vireille toisessa viranomaisessa. - Asia on vireillä niin kauan, kun viranomainen antaa asiassa ratkaisun, jolloin vireilläolo päättyy.

25 Asian vireilletulo Asian voi laittaa vireille Yksityinen (Kuntalainen, asiakas, yrittäjä, yritys, yhteisö tms.) Viranomainen (Ministeriö, valtioneuvosto, Elykeskus tai joku muu viranomaisen) Toimielin / organisaato itse Kirjeellä, sähköisesti, suullisesti (jos viranomainen sen sallii)

26 Vireilletulon edellytykset Hallintoasia on pantava vireille Hallintomenettelykelpoisen henkilön toimesta (esim. asianosainen) Oikeassa viranomaisessa Oikeassa muodossa Riittävästi yksilöitynä Säädetyn määräajan kuluessa Huom! Palveluperiaatteen mukaisesti vireillepanon virheitä voidaan korjata jälkikäteen ja viranomaisen tulee neuvoa vireillepanossa. Esim. Viranomaisen on siirrettävä väärälle viranomaiselle saapunut asia oikealle toimivaltaiselle viranomaiselle

27 Määräajoista Yleistä määräaikaa ei ole Määräaikaa ei ole välttämättä lainkaan, esim. rakennuslupaa voi hakea milloin tahansa Määräaika voi perustua lakiin tai viranomaisen päätökseen (veroilmoitus, viran hakuaika) Määräaikaa on noudatettu, kun asiakirja on saapunut oikealle viranomaiselle määräajan kuluessa Myöhässä saapunutta asiakirjaa ei voida tutkia Erityisistä syistä menetetty määräaika voidaan palauttaa (HLL 62 )

28 Asian valmistelu Valmistelussa selvitetään päätöksentekoa varten tarvittavat tosiasiat Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee lähtökohtaisesti varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Kunnan on myös tiedotettava asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

29 Esittelijän vastuu Esittelijä on vastuussa asian valmistelusta Esittelijän on tehtävä päätösehdotus, jossa on otettava kantaa asiaan Esittelijällä on oikeudellinen vastuu myös lautakunnan tekemästä päätöksestä, ellei hän ilmoita eriävää mielipidettään Jos esittelijä peruuttaa esittelyn, asia on poistettava esityslistalta Toimielimen esittelijän määrää kaupunginhallitus Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta

30 Päätöksenteko Päätöksentekomenettely, hallinto- ja johtosääntö Toimielin päättää kokouksen ajan ja paikan Puheenjohtaja antaa kutsun (aika, paikka, käsiteltävät asiat), kirjallisesti tai sähköisesti vähintään 4 päivää ennen kokousta Jatkokokous, ei erillistä kutsua (poissaolleille ilmoitettava) Varajäsenen kutsuu toimielimen jäsen itse, jos on estynyt saapumasta kokoukseen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen

31 Päätöksenteko Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa; kaupunginhallituksen edustaja, kh:n puheenjohtaja, kaupunginjohtajilla Toimielin tai asian esittelijä voi kutsua kokoukseen valmistelijan tai muun asiantuntijan Muiden osalta läsnäolosta päättää toimielin Äänestys ja vaalit; valtuuston työjärjestyksen mukaisesti Asiakirjahallinto ja nimenkirjoitus Pöytäkirja; puheenjohtajan johdolla toimielimen määräämä pöytäkirjanpitäjä

32 Päätöksenteko Pöytäkirjaan kirjattavat asiat (järjestäytymistiedot, asian käsittelytiedot ja laillisuustiedot kuten oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus, allekirjoitukset, merkintä pöytäkirjan tarkastamisesta ja nähtävänäpidosta) Viranhaltijapäätökset Lautakunnan ja johtokunnan ilmoitettava päätöksensä kaupunginhallitukselle sellaisissa asioissa, joissa kaupunginhallituksella on otto-oikeus Otto-oikeuden käyttäminen (kaupunginhallitus, kh:n pj. Tai kaupunginjohtaja)

33 Luottamushenkilön käyttäytymissäännös Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilöiden on pyrittävä toimimaan kokonaisuus huomioonottaen kuntalaisten edun mukaisesti ei yhden kuntalaisen Kuntalaki 32

34 Luottamushenkilön tehtävät Luottamushenkilö on valittu toimielimen jäsenenä päättämään kokouksessa ja käsittelemään niitä asioita, jotka laissa tai johtosäännössä on kyseiselle toimielimelle määrätty Velvollisuus olla mukana kokouksissa Luottamushenkilöillä on päätösvalta vain kollektiivisesti Viranhaltijat vastaavat asioiden valmistelusta ja esittelystä toimielimen jäsenille

35 Tietojensaantioikeus Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu Kuntalaki 43

36 Kokouskäyttäytyminen Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Mikäli luottamushenkilö käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa luottamushenkilöä käyttäytymään asianmukaisesti. Puheenjohtaja voi määrätä poistettavaksi kokouksesta. Kuntalaki 15 a

37 Hallinnon oikeusperiaatteet Hallintolaki, v Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolaki 6

38 Päätöksenteon laillisuus Noudatettava menettelyä koskevia säännöksiä mm. kokouskutsun toimittaminen oikea päätöksentekojärjestys esteellisyys (päätöksentekijä, valmistelija, valmisteluun osallistunut) Päätöksentekijä ei saa ylittää toimivaltaansa tulee kuulua kunnan toimialaan ja päätöksentekijän omaan toimivaltaan harkintavaltaa ei saa käyttää väärin Päätös ei saa olla lainvastainen Valitettaessa päätös kumotaan muotovirheen perusteella

39 Kaupunginhallituksen edustajan tehtävät Kaupunginhallituksen jäsenen tulee erityisesti seurata sen toimielimen toimintaa, johon kaupunginhallitus on hänet nimennyt edustajakseen. Hänen tulee tarvittaessa antaa kaupunginhallitukselle tietoja lautakunnan toimialaan kuuluvista asioista. Toimii sanansaattajana kaupunginhallituksen ja lautakunnan välillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus, ei osallistu päätöksentekoon.

40 Luottamushenkilön vastuu Luottamushenkilö on vastuussa kokouksessa tehdystä päätöksestä, ellei hän ole äänestänyt vastaan tai ellei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettään päätökseen (merkitystä lähinnä suljetussa vaalissa) Kuntalaki 61

41 Virkavastuu Rikoslain 40 luvun virkarikossäännöksiä sovelletaan sekä virkamiehiin että luottamushenkilöihin - virka-aseman väärinkäyttäminen - virkavelvollisuuden rikkominen - virkasalaisuuden rikkominen Rikoslaki 40

42 Kokouksen julkisuus Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää. Kuntalaki 57

43 Julkisuus ja salassapito Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta pääsääntönä julkisuus ja avoimuus läpinäkyvyys kuntalaisilla mahdollisuus valvoa hallintoa, vaikuttaa, valvoa oikeuksiaan 1. julkiset asiakirjat viranomaiselle toimitettu asiakirja, päätös - julkisia 2. asiakirjat, jotka eivät vielä ole julkisia julkisuus viranomaisen harkinnassa, perustellusta syystä ei julkinen

44 Julkisuus ja salassapito 3. asiakirjat, jotka eivät kuulu lain soveltamisalan piiriin sisäiset muistiot, omat muistiinpanot - eivät julkisia 4. julkisuudesta poikkeuksena ovat salassa pidettävät asiakirjat Salassapito vain laissa olevan nimenomaisen säännöksen perusteella (mm. julkisuuslaki 24 ) Huomioitava muut lait!

45 Esteellisyys esteellisyys eli jääviys Esteellinen virkamies tai luottamushenkilö ei saa osallistua eikä olla läsnä päätöstä tehtäessä (laillisuusvirhe), ei edes valmistelussa. Hallintolaki 28

46 Esteellisyys Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 :ssä tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään Kuntalaki 52

47 Läheiset Läheisiä ovat viranhaltijan tai luottamushenkilön 1. puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso; 2. vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso; sekä 3. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

48 Hallintolain :ssä tarkoitetut läheiset isovanhemmat vanhemmat puoliso setä/täti/eno viranhaltija/ luottamushenkilö setä/täti/eno sisarus puoliso entinen puoliso puoliso lapsi lapsi - ei puolisoa erityisen läheinen henkilö lapsenlapsi puolisolla tarkoitetaan myös avioliittomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista 1. ryhmä -myös ao. henkilön puoliso -2. Ryhmä 3. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso

49 Esteellisyysperusteet Viranhaltija tai luottamushenkilö on esteellinen seuraavissa tapauksissa: Osallisuusjäävi: Henkilö tai hänen 1 3 kohdissa mainittu läheisensä on asianosainen Edustusjäävi: henkilö tai hänen 1 3 kohdissa mainittu läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Intressijäävi: asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa henkilölle tai hänen1 kohdassa mainitulle läheiselleen

50 Esteellisyysperusteet Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi: henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa palvelussuhde kuntaan ei tee henkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen (esim. rakennuslupa) luottamushenkilö, joka on aiemmin käsitellyt asiaa viranhaltijana, on esteellinen asiassa päätöksen tehnyt ei ole esteellinen seuraavassa portaassa, ns. toisen asteen jääviys

51 Esteellisyysperusteet Yhteisöjäävi: henkilö tai hänen 1 kohdassa mainittu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

52 Esteellisyysperusteet Poikkeussäännös yhteisöjäävisäännökseen: Yhteisöjäävisäännöstä ei sovelleta luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa asemassa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä tai kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Poikkeuksen poikkeus Esteellinen kuitenkin mikäli kunnan ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää

53 Esteellisyysperusteet Yleislauseke: jos luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu yhtiökumppanuus, julkinen vihamies, tapauskohtainen arviointi

54 Mitä esteellisyys aiheuttaa? Esteellinen virkamies, työntekijä tai luottamushenkilö ei saa osallistua eikä olla läsnä päätöstä tehtäessä (ei edes valmistelussa), kun asia koskee häntä tai hänen läheistään. Esteellinen henkilö on itse velvollinen ilmoittamaan esteellisyytensä; myös muiden huomautettava, jos ei itse huomaa Tarvittaessa jäsenen on kutsuttava varahenkilö tilalle Tarvittaessa voidaan kuitenkin kuulla asiantuntijana

55 Hallinnon oikeusperiaatteita ovat: 1. yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen 2. tarkoitussidonnaisuuden periaate, jonka mukaan viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin 3. objektiviteettiperiaate, joka edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa 4. suhteellisuusperiaate, joka velvoittaa esimerkiksi terveysvalvonnassa mitoittamaan keinot niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää 5. luottamuksensuojaperiaate, joka on ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen.

56 Päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perustelut voidaan ainoastaan jättää esittämättä, jos: tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista; päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin; päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Perustelut on kuitenkin esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös on aina perusteltava.

57 Päätöksen tiedoksianto asianosaiselle päätös annettava tiedoksi täytettyine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen tavallisella kirjeellä, ellei erityislaissa muuta kuntalaiselle asetetaan toimielimen päättämällä tavalla nähtäville, mikäli päätös halutaan lainvoimaiseksi Kuntalaki 95

58 Otto-oikeus Lautakunnan käsiteltäväksi voidaan ottaa päätös asiassa, joka on siirretty lautakunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan kuntalain nojalla ei koske asioita, jotka on säädetty laissa nimetyn toimielimen tai viranhaltijan ratkaistaviksi Otto-oikeutta käytettävä oikaisuvaatimusajan kuluessa (14 vrk nähtävillä olosta) Otto-oikeutta käyttänyt lautakunta käsittelee koko asian

59 Muutoksenhaku KORKEIN HALLINTO-OIKEUS KUNNALLISVALITUS HALLINTO-OIKEUS KUNNALLISVALITUS VALTUUSTO KUNNANHALLITUS LAUTA- JA JOHTOKUNTA OIKAISUVAATIMUS OMA PÄÄTÖS ALAISEN VIRAN- OMAISEN PÄÄTÖS

60 Oikaisuvaatimus asianosainen tai kunnan jäsen myös viranhakija, tarjouksentekijä lautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksen eikä koko asiaa sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella tehtävä 14 päivässä tiedoksisaannista Kuntalaki 89

61 Kunnallisvalitus Rovaniemen hallinto-oikeudelle Lautakunnan oikaisuvaatimuspäätöksestä Valittaa voi asianosaisen lisäksi kunnan jäsen Vain laillisuusperusteella Tehtävä 30 päivässä tiedoksisaannista Kuntalaki 90

62 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Kuntalain nojalla tehty päätös voidaan panna täytäntöön ennen lainvoimaisuutta, ellei oikaisuvaatimus tai valitus käy hyödyttömäksi täytäntöönpanon johdosta odotettava kuitenkin, käyttääkö ylempi viranomainen otto-oikeuttaan Erityislain nojalla tehdyt päätökset voidaan yleensä panna täytäntöön vasta lainvoimaisina Kuntalaki 98