AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOIMIKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET

Transkriptio

1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOIMIKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET

2 1 1LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA Koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen (L 601/ a). Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen toiminta määräytyy lainsäädännön, koulutuksen järjestäjän hallintosäännön ja tämän toimintasäännön mukaan. Tätä toimintasääntöä sovelletaan Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä. Toimielimen jäsenten esteellisyyteen sovelletaan hallintolain pykäliä (L 601/ a ). Toimielimen jäsen on velvollinen omasta puolestaan ilmoittamaan mahdollisen esteellisyytensä. 2 LUKU TOIMIELIMEN ASETTAMINEN JA VASTUUALUE 2 TOIMIELIMEN ASETTAMINEN Koulutuksen järjestäjä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, asettaa toimielimen ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten. Koulutuksen järjestäjä päättää toimielinten lukumäärästä ja koosta. Koulutuksen järjestäjä kutsuu ja nimeää toimikunnan jäsenet. Toimikunnan jäsenet edustavat koulutuksen järjestäjää, opettajia, opiskelijoita sekä asianomaisen koulutusalan työ- ja elinkeinoelämää.

3 2 Yhtymähallitus nimeää toimielimen puheenjohtajan ja jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 3 TOIMIKUNNAN JÄSENET Toimikunnassa tulee olla edustettuna koulutuksen järjestän järjestämisluvan mukaiset koulutusalat. Toimikunnan jäsenillä tulee olla koulutusalakohtaista asiantuntemusta, kiinnostusta koulutuksen kehittämiseen ja halukkuutta perehtyä ammatillisesta koulutuksesta annettuihin säädöksiin ja määräyksiin. Koulutuksen järjestäjä vastaa toimikunnan jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta toimikunnan toiminnan vaatimalla tavalla. Toimikunnan opiskelijajäsenen on oltava vähintään 15-vuotias, eikä hän voi toimia toimikunnan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. 4 TOIMIKUNNAN VASTUUALUE JA TEHTÄVÄT Toimikunta vastaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä opiskelijan arviointia koskevien oikaisuvaatimuksien käsittelystä. Toimikunnan tehtävänä on 1. hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista 2. valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista 3. päättää toimikunnan toimintasuunnitelmasta ja näyttöjen seurannan periaatteista 4. päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista 5. käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset 6. puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset 7. vastata muista koulutuksen järjestäjän määräämistä tehtävistä 8. toimikunta raportoi yhtymähallitusta

4 3 3 LUKU KOKOUSMENETTELYT 5 KOKOUKSEN AIKA JA PAIKKA Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja sopimassaan paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai kun toimielimen esittelijä tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Arvioinnin oikaisukokous tulee kutsua koolle kuukauden sisällä oikaisupyynnön jättämisestä. 6 KOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Apulaisrehtori ja koulutuspäälliköt toimivat esittelijöinä. Puheenjohtaja allekirjoittaa kokouskutsun. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään sekä toimikunnan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen toimikunnan päättämällä tavalla. Kokouskutsu lähetetään toimielimen varsinaisille jäsenille postitse. Kutsu voidaan toimittaa myös sähköpostitse, jos toimikunta niin päättää. Kokouksia voi tarpeen mukaan järjestää netti, puhelin- ja sähköpostikokouksina, jos katsotaan, että kokoontuminen on hankalaa fyysisesti ja päätettävänä on yksi tai pienimuotoinen asia. Tällöin kokouskutsussa on mainittava esimerkiksi puhelinkokous. Koulutuksen järjestäjä kutsuu koolle toimikunnan nimeämisen jälkeen toimikunnan järjestäytymiskokouksen. Järjestäytymiskokouksessa toimikunta nimeää itselleen sihteerin ja nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan. Koska puheenjohtajana ei voi toimia opiskelijajäsen, on myös varapuheenjohtajaksi valittava muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Arvioinnin oikaisukokous pidetään milloin opiskelija on esittänyt kirjallisen arvioinnin oikaisupyynnön toimikunnalle. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Arvioinnin oikaisu voidaan käsitellä myös toimielimen tavanomaisen kokouksen yhteydessä noudattaen kuitenkin näitä menettelyohjeita.

5 4 7 JATKOKOKOUS Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan annettava tieto jatkokokouksesta. 8 KOKOUKSEN PITÄMINEN Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat, sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja puolet toimielimen jäsenistä on paikalla. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimikunta toisin päätä. Toimikunta voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 9 KOKOUKSEN JOHTAMINEN Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 10 TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja kokoukseen saapuvilla olevan iältään vanhimman jäsenen johdolla. 11 LÄSNÄOLO TOIMIELINTEN KOKOUKSISSA Henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää toimikunta. Arvioinnin oikaisua käsiteltäessä toimikunnan opiskelijajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta osallistua asiasta päättämiseen. Arvioinnin oikaisua käsiteltäessä asianomaisen arvioinnin tehnyt opettaja tai muu henkilö taikka arvioinnin oikaisua pyytänyt opiskelija voi toimikunnan niin pyytäessä olla kuultavana toimikunnassa, mutta hän ei voi osallistua varsinaiseen asiankäsittelyyn.

6 5 12 ESITTELY Asiat päätetään toimikunnan kokouksessa koulutuksen järjestäjän edustajan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimikunta on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimikunta toisin päätä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimikunta voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Jos toimikunnan jäsenet ovat yksimielisiä, voidaan kokoukseen tuoda uusi asia esityslistan ulkopuolelta kokouksen käsiteltäväksi. 13 ESTEELLISYYDEN TOTEAMINEN Kokouksessa läsnä olevan on ilmoitettava esteellisyydestään asian käsittelyyn. Toimikunnan puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimikunnan ratkaistavaksi. 14 ÄÄNESTYS JA VAALIT Äänestyksen ja vaalien toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin kuntalain säännöksiä. 15 PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN, TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Kokouksessa valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa läsnä olevista jäsenistä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimikunnan päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjanpitäjä säilyttää ja arkistoi alkuperäisen pöytäkirjan ja toimittaa sähköpostilla pöytäkirjan kopion oppilaitoksen palkka-asiain sihteerille kokouspalkkioiden maksua varten. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava,

7 6 mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 4 LUKU MUUT SÄÄNNÖT 16 NIMENKIRJOITUS JA ASIAKIRJOJEN ALLEKIRJOITTAMINEN Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan päättämät sopimukset, annettavat sitoumukset ja näyttötodistukset allekirjoittaa toimikunnan puheenjohtaja ja tarvittaessa varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Puheenjohtajan ollessa estynyt, näyttötodistukset allekirjoittaa varapuheenjohtaja. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 17 TOIMIKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan jäsenille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta Itä-Savon koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöiden palkkiosääntöjen mukaan.

8 7 ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ / SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET 1. Ammattiosaamisen näyttöjen menettelytavat AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT Jokaiselle tutkinnolle tulee tehdä oma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma, jonka tulee noudattaa näitä ohjeita. Toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat pohjautuvat tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjän toimikunta hyväksyy suunnitelmat siten kuin toimintasääntöön on kirjattu. OPISKELIJOILLE JA TYÖELÄMÄLLE TIEDOTTAMINEN Opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työpaikkojen edustajien tulee osallistua näyttövalmennukseen ja ohjaukseen ennen näyttöä. Opiskelijan edellytetään osallistuvan oman oppilaitoksen järjestämään perehdytykseen. Mikäli työpaikan edustajalla ei ole mahdollisuutta osallistua näyttövalmennukseen, näyttöjen vastuuopettaja perehdyttää hänet muuten näyttöaineistoon. Perehdytys sisältää seuraavat asiat: Näytön tavoitteet ja näyttöympäristön edellytykset Opiskelijan ja työpaikan edustajan ohjeistus näyttösuunnitelman laatimista varten Opiskelijan, työpaikan edustajan ja opettajan tehtävät näytössä Näytön arvioinnin kohteet, kriteerit, arvioinnin suorittaminen ja arvioinnin oikaisumenettely Näytön dokumentointi, näyttötodistus ja näytön vaikutus tutkintotodistukseen 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, jossa on läsnä sekä opiskelija että ammattiosaamisen näyttöä seurannut työpaikkaohjaaja ja ammatinopettaja. Arviointikeskustelussa keskustellaan näytöstä ja näytön aikana tulleista kokemuksista sekä todetaan opiskelijan osaaminen suhteessa arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Keskustelussa selvitetään myös opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet.

9 8 Tilannekohtaisesti huomioidaan myös sidosryhmiltä saatu palaute opiskelijan työskentelystä, esim. asiakaspalaute. Opiskelija arvioi myös itse omaa osaamistaan näytössä. Ammattiosaamisen näyttöjä arvioi työelämän edustaja, opettaja ja opiskelija. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla työelämän edustajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Riittävänä voidaan pitää sellaista ammattitaitoa, jonka perusteella työpaikkaohjaaja on sopiva antamaan työpaikalla tapahtuvaa opetusta työssäoppimisjaksojen yhteydessä. Ammattitaidon varmistaa ammatinopettaja näyttöpaikkakartoitusten yhteydessä. Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muutoinkin. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti tutkintokohtaisen näyttöaineiston mukaisesti, niin että hän saavuttaa vähintään tason T1. Ellei opiskelija saavuta T1-tasoa, hänen näyttönsä toteutetaan osittain mukautettuna niiden näytön arviointikohteiden osalta, joissa hän ei kykene saavuttamaan T1 arviointiin perustuvaa osaamista. Näyttö voidaan tarvittaessa toteuttaa myös kokonaan mukautettuna. Mukautetuista näytön osista tai näytöstä kokonaisuudessaan tehdään merkintä näyttö- ja tutkintotodistukseen. Arviointiin ja todistukseen tuleviin merkintöihin noudatetaan Opetushallituksen ja lainsäädännön ohjeita. Arviointi kirjataan arviointitilanteessa arviointikohteittain. 3. Arvosanan antaminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on perusteltava arviointikohteittain arviointiaineistossa. Arviointikohteet ovat työprosessin hallinta, työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta, elinikäisen oppimisen avaintaidot. Erityisopetuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättää ammatinopettaja ja hyväksytty ammattiosaamisen arvioija yhdessä tai erikseen siten kuin tutkintokohtaisessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa on selvitetty. 4. Arvioinnin oikaisu Arvioinnin oikaisumenettely on sama kuin muunkin opetuksen arvioinnin oikaisumenettely. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritukseensa. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, apulaisrehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyynnön tekemisessä noudatetaan oppilaitoskohtaisia oikaisupyyntöohjeita. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin

10 9 opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimikunta voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Toimikunnan tekemästä oikaisun käsittelystä on ohjeistettu tarkemmin toimielimen toimintaohjeessa. 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat Toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat tulee pohjautua voimassa oleviin tutkinnon perusteisiin. Suunnitelmat ovat osa tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa. Ammattiosaamisen näyttö tulee antaa erillisten näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien ja opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti joko työpaikoilla tai oppilaitoksessa. Opiskelijan vahvuudet pyritään ottamaan huomioon näyttöjä suunniteltaessa. Opiskelija on oikeutettu ohjaus- ja tukitoimiin sekä ennen näyttöä, näytön aikana että näytön jälkeen. Opiskelija tulee perehdyttää näyttöihin hyvissä ajoin ennen näyttöä ja häntä tulee valmentaa itsearviointiin. Tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen näyttäminen. Tutkintokohtaisessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa tulee olla selvitettynä seuraavat asiat: Näyttöjen lukumäärä ja sijoittuminen opintojen ajalle (alustava vuosiarvio). Opiskelijalle annettava ohjaus ja tuki ennen näyttöä, näytön aikana ja näytön jälkeen. Näyttöä voi olla seuraamassa opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai jompikumpi yksin. Ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin suhde annettaessa arvosanoja. Kustakin näytöstä erikseen: näytön keskeinen sisältö näyttöympäristön vaatimukset kuka näytön arvioi näytön arvioinnin kohteet ja kriteerit asteikolla T1- K3 6. Ammattiosaamisen näyttöjen valvonta Näyttötoimintaa valvoo koulutuksen järjestäjän toimikunta. Toimikunta voi päättää itse valvonnan kohteista ja menetelmistä. Valvonnan painopisteet voivat vaihdella vuosittain ja toimikunta tiedottaa kulloinkin voimassa olevista painopisteistä seurannan toteuttamiseksi.

11 10 Valvonnan kohteet voivat olla esim. suoritettujen näyttöjen lukumäärä / tutkinto hylätyt/täydennettävät näytöt / tutkinto näyttöpaikkojen kartoitukset näyttöjä vastaanottavien työpaikkaohjaajien koulutus ja kokemus tutkintokohtaiset näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat opiskelijoiden saama ohjaus ja tuki näyttöjen dokumentointi näyttöjen kustannukset näyttövalmennukset Myös Opetushallitus voi asettaa ohjeita näyttöjen valvontaan. ARVIOINNIN OIKAISUMENETTELYT TOIMIKUNNASSA Kokouksen koollekutsuminen Kokous pidetään milloin toimikunnan toimivaltaan kuuluvan tutkinnon opiskelija on esittänyt kirjallisen arvioinnin oikaisupyynnön toimikunnalle. Kirjallista oikaisupyyntöä on edeltänyt suullinen tai kirjallinen oikaisupyyntö rehtorille, apulaisrehtorille, opettajalle tai muulle arvioinnin tehneelle henkilölle. Opiskelijan on täytynyt olla tyytymätön tähän oikaisuun ja sen jälkeen tehdä kirjallinen oikaisupyyntö toimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyynnöt koskevat sekä opinto-, näyttö- että tutkintosuorituksien arviointia ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisten opintojen arviointia sekä näyttötutkintojen valmistavan koulutuksen arviointia. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous tulee kutsua koolle kuukauden sisällä oikaisupyynnön jättämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään jäsenille toimikunnan päättämällä tavalla. Kokouskutsu lähetetään samalla tavalla muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen. Esityslista lähetetään, mikäli mahdollista, kokouskutsun yhteydessä. Arvioinnin oikaisu voidaan käsitellä myös toimielimen tavanomaisen kokouksen yhteydessä.

12 11 Asian selvittäminen ja päättäminen Asia on käsiteltävä viivytyksettä noudattaen hyvän hallinnon periaatteita. Arvioinnin oikaisupyynnön käsittelyä varten koulutuksen järjestäjän edustajan (koulutuspäällikkö/apulaisrehtori) on selvitettävä etukäteen oikaisupyyntöä koskevaan tapaukseen sovellettavat arviointiperusteet ja niiden soveltaminen ao. opettajalta tai muulta arvioinnin tehneeltä henkilöltä sekä kuultava ao. opiskelijaa. Koulutuksen järjestäjä toimii kokouksen esittelijänä ja tekee kokoukseen päätösehdotuksen. Toimikunta voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Muita päätöksiä asiasta toimikunta ei voi tehdä. Hyvään toimintatapaan kuuluu, että uuden arvioinnin tekee joku muu kuin se, jonka arviointi on velvoitettu toimittamaan uudelleen. Läsnäolo arvioinnin oikaisukokouksissa Arvioinnin oikaisua käsiteltäessä toimikunnan opiskelijajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta osallistua asiasta päättämiseen. Asianomaisen arvioinnin tehnyt opettaja tai muu henkilö taikka arvioinnin oikaisua pyytänyt opiskelija voi toimikunnan niin pyytäessä olla kuultavana toimikunnassa, mutta hän ei voi osallistua varsinaiseen asiankäsittelyyn. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää toimikunta Esteellisyys Sovelletaan Hallintolain (L434/2003) 5 luvun määräyksiä: 27 Esteellisyys Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. 28 Esteellisyysperusteet Virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

13 12 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa: 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Kokouksessa läsnä olevan on ilmoitettava esteellisyydestään asian käsittelyyn. Lisäksi toimikunnan puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Muutoksenhaku Pöytäkirjasta toimitetaan ote ao. opiskelijalle. Arvioinnin oikaisusta tehtyyn päätökseen ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta. Pöytäkirjaan on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu (L 601/2005, 44 ).