Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Transkriptio

1 Hannu Törmä Kaarina Reini Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Raportteja 30

2

3 Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Hannu Törmä Kaarina Reini 2008

4 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kampusranta SEINÄJOKI puh. (06) Telekopio (06) ISBN (pdf) ISSN (pdf)

5 3 Esipuhe Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos on yksi Suomen suurimmista teollisista investoinneista. Hanke on saanut laajaa huomiota myös sen takia, että se aloittaa laajamittaisen suomalaisen kaivostoiminnan pitkän hiljaiselon jälkeen. Kainuun kannalta kaivos on megaluokan hanke, joka vaikuttaa maakunnan, mutta erityisesti Sotkamon sekä Kajaanin tulevaan kehitykseen. Luontoympäristöä muuttavaan isoon hankkeeseen liittyy odotuksia ja tunteita. Keskustelun ja päätöksenteon kannalta objektiivisesta yliopistollisesta tutkimuksesta on tässä tilanteessa hyötyä. Käsillä oleva tutkimus valottaa millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksella on rakentamis- ja toimintavaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kainuun maakunta kuntayhtymä tilasivat Ruralia-instituutilta keväällä 2008 Talvivaaran kaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimuksen. Työ on jatkoa vuonna 2007 julkaistulle esiselvitykselle. Ajankohta on nyt sopiva, koska kaivosinvestoinnin toteutuminen on varmistunut. Lisäksi käytössä on nyt kaivoksen kannattavuuslaskelma, johon laskelmamme on perustettu. Yleisen tasapainon CGE-simulointimallit ovat hyvä työväline laajojen investointien numeeriseen arviointiin. Tutkimuksessa on käytetty laskentavälineenä Ruralian alueellista RegFinDyn CGE-mallia. Sen avulla voidaan tutkia ajassa pitkällekin tulevaisuuteen ulottuvien investointien aluetaloudellisia vaikutuksia. Simulointiperiodi oli Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut professori Hannu Törmä ja tutkijana FT Kaarina Reini. KTT Jouko Kinnunen on avustanut hanketta ohjelmoinnin asiantuntijana. Lausumme tästä hänelle lämpimät kiitokset. Tutkimuksen nyt valmistuttua haluamme kiittää rahoittajia. Toivomme, että tutkimustulokset auttavat kaivoksen alueellisen vaikuttavuuden ja siihen liittyvien tulevaisuuden vaihtoehtojen hahmottamisessa. Seinäjoella Sami Kurki, johtaja, professori

6

7 5 Sisältö Tiivistelmä... 7 Abstract... 8 Kaivosprojektin nykyvaihe... 9 Kannattavuusselvitys laskennan lähtökohtana Pendelöinnin kuva Kainuussa Muuttoliikkeen kuva Kainuussa Laskentamenetelmä ja simulointien oletukset Simulointitulokset Vaikutukset valtion talouteen Vaikutukset Sotkamon kunnan talouteen Kaivoksen voittojen kotiuttamisen vaikutus Herkkyyskokeet Yhteenveto RegFin-mallisovelluksiin liittyvää kirjallisuutta Liite 1. RegFinDyn-mallin keskeiset piirteet Liite 2. Herkkyyskokeiden tulokset kuvioina... 30

8 6 Kuva 1. Talvivaaran kaivoksen eri metallien tuotantomäärät...10 Kuva 2. Talvivaaran kaivoksen eri metalleista saamat tulot...11 Kuva 3. Kajaaniin sisäänpendelöinti, henkilöä suhteutettuna lähtökunnan työllisten määrään..13 Kuva 4. Sotkamon sisäänpendelöinti, henkilöä suhteutettuna lähtökunnan työllisten määrään 13 Kuva 5. Kainuun muuttotappion ennuste vuosille Kuva 6. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun kokonaistuotantoon...17 Kuva 7. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun kokonaistuotantoon...18 Kuva 8. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun työttömyysasteeseen...19 Kuva 9. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun palkkatasoon...20 Kuva 10. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun tuotannontekijätuloihin...21 Kuva 11. Talvivaaran kaivoksesta saatavat voitot...23 Kartta 1. Sisäänpendelöinnin alueet Kajaaniin ja Sotkamoon...12 Taulukko 1. Talvivaaran kaivosta koskevien simulointien oletukset Taulukko 2. Valtion Talvivaaran kaivoksesta saamat välillisten verojen lisäkertymät Taulukko 3 Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun kokonaistuotantoon eri pääomatulojen kotiuttamisprosenteilla...24

9 7 Tiivistelmä Sotkamon Talvivaaran megaluokan nikkelikaivos vaikuttaa Kainuun, mutta erityisesti Sotkamon ja Kajaanin tulevaan kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen rakentaminen ja toiminta luovat. CGE RegFinDyn-aluemallilaskelmat tehtiin olettaen, että kaivoshanke toteutuisi vuosina kaivosyhtiön teettämän kannattavuusselvityksen mukaisena. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kainuun maakunta kuntayhtymä ovat rahoittaneet tutkimuksen. Simulointitulosten mukaan rakennusvaihe lisää Kainuun taloudellista kasvua peruskehitykseen nähden, mutta rajallisessa määrin. Neljänä rakentamisvuotena aluetalous kasvaa kuitenkin vuosittain % ja yhteensä 1.2 %. Toimintavaihe nostaa Kainuun taloudellisen kasvun pysyvämmin korkeammalle tasolle. Vuotuinen talouskasvu vaihtelee välillä %. Kumulatiivinen talouskasvu on yhteensä 32.4 % kaivoksen toimintavuosina Euroissa mitattuna kaivos tuo talouskasvua yhteensä miljoonaa euroa. Talvivaaran kaivos alentaa nykyistä työttömyysasteen 15.7 %-tasoa keskimäärin 2.1 %-yksiköllä. Kaivos ei siten ratkaise Kainuun työttömyysongelmaa, mutta lievittää sitä keskimäärin hieman yli kymmenyksellä. Talvivaaran kaivos tuo Sotkamon kunnalle lisää verotuloja. Kunnallisveron tuoton arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 3.3 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteisöveron 6.2 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla yhteensä 9.5 miljoonaa euroa, joka on noin 40 % Sotkamon kunnan nykyisistä verotuloista. Kiinteistöveron tuoton lisäystä ei ole arvioitu. On todennäköistä, että ainakin jotkut kannattavuusselvityksen ja tämän tutkimuksen laskentaoletukset eivät pidä paikkaansa. Lisäksi kaivosala on hyvin suhdanneherkkä. Nämä tekijät on syytä pitää mielessä, kun tehdään suunnitelmia ja päätöksiä pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvasta toiminnasta. Ruralia-instituutin näkemys on, että kaivoshankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia tulisi seurata vuosittain.

10 8 Abstract The Talvivaara nickel mine situated at Sotkamo has an influence on Kainuu region but especially it affects the future development of Sotkamo and Kajaani. The goal of this study was to find out the regional economic impact of the construction and operation phases of the nickel mine. The CGE RegFinDyn regional model calculations were made assuming that the mine project would materialize from 2007 to 2031 in accordance with the Feasibility Study of the mine company. The study was financed by the Ministry of Employment and Economy and the Joint authority of Kainuu Region. According to the simulation results the construction phase will increase economic growth of Kainuu region rather limitedly when compared to the basic development. In the four construction years, , the regional economy will grow every year from 0.1 to 0.5% and altogether 1.2 %. The operational phase will raise the economic growth of Kainuu region more permanently to a higher level. The annual economic growth varies between %. The cumulative economic growth is totally 32.4 % during the operational phase of the mine from 2008 to In euros the mine creates economic growth in value of million euros. The Talvivaara mine lowers the current unemployment rate, 15.7 %, approximately by 2.1 %-units. The mine does not solve the unemployment problem of Kainuu region but decreases it by a little bit more than one tenth. The Talvivaara mine brings extra tax revenue to Sotkamo. The return of the municipal tax is estimated to increase on average by 3.3 million euros per year and the community tax by 6.2 million per year. The tax revenue is estimated to grow 9.5 million euros on annual level that is about 40 % of current tax revenue of Sotkamo. The increase of real estate tax was not analyzed in this study. There is a strong possibility that some of the assumptions made in the Feasibility Study and in this study are not accurate. Furthermore, the mining industry is very sensitive to economic fluctuations. These factors are good to bear in mind when plans and decisions considering the future are being made. The opinion of Ruralia Institute is that the regional economic effects of the mine should be followed each year.

11 9 Kaivosprojektin nykyvaihe Talvivaara Kaivososakeyhtiö omistaa kaksi Sotkamossa sijaitsevaa monimetalliesiintymää Kuusilammen ja Kolmisopen. Talvivaaran malmiot muodostavat yhden Euroopan suurimmista sulfidisen nikkelin varannoista. Mineraalivarantojen on arvioitu riittävän tuotannon ylläpitämiseen vähintään 24 vuotta. Kaivoksesta saadaan nikkeliä, kuparia, kobolttia ja sinkkiä. Yhtiö käyttää metallien rikastamiseen biokasaliuotustekniikkaa, jossa metallit liuotetaan malmista bakteerien avulla. Tekniikan soveltuvuus Talvivaaran malmille ja nikkelille on osoitettu liuotuskokeilla. Rakennustyöt kaivoksella aloitettiin keväällä Yhtiö sai kaivostoiminnan aloittamiseen tarvittavan ympäristöluvan maaliskuussa. Keväällä varmistui myös valtion tuki hankkeelle. Kannattavuusselvitys valmistui myös kevään aikana. Kaivososakeyhtiö listautui Lontoon pörssin päälistalle kesäkuussa 2007 ja keräsi listautumisannilla yhteensä 302 miljoonaa euroa. Yhtiö on myös saanut 320 miljoonan USD projektilainan, joka yhdessä listautumisannin tuottojen kanssa varmistivat kaivoshankkeelle täyden rahoituksen. Kaivoksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Joulukuussa 2007 ilmoitettiin kolmannesta malmiolöydöstä, joka lisää malmivarantoja 26 %:lla. Malmin räjäytykset käynnistettiin huhtikuussa 2008 ja suunnitelmissa on aloittaa malmin kasaus ja liuotus vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Yhtiö on solminut kymmenen vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotantonsa jatkojalostuksesta Norilsk Nickelin kanssa. Yhtiön mukaan kaivoshanke etenee suunnitelmien mukaan ja investointikustannuksia ei ole oleellisesti ylitetty. Kainuun kannalta kaivos on megaluokan piristysruiske, joka voi kääntää koko maakunnan taloudellisen kehityksen parempaan suuntaan mikäli kaivos kehittyy kannattavuusselvityksen mukaan. Talvivaara Kaivososakeyhtiön Web-kameran kuva rakentuvasta tehdasalueesta Lähde:

12 10 Kannattavuusselvitys laskennan lähtökohtana Talvivaaran kaivoksen kannattavuusselvityksessä (London Stock Exchange, 2007) on esitetty seikkaperäisesti kaivoshankkeen geologisten tutkimusten tulokset ja niiden perusteella tehdyt arviot tuottojen, kustannusten ja voittojen kehityksestä. Tässä tutkimuksessa näitä tietoja käytetään lähtökohtana. Simuloinnit tehdään siis olettaen, että hanke toteutuisi vuosina näiden tutkimustulosten ja taloussuunnitelmien mukaisina. Asetelma vastaa myös sijoittajien odotuksia. Geologisten tutkimusten mukaan kaivoksesta saadaan useita metalleja vuosina Louhinta on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Kaivos pyrkii saavuttamaan täyden kapasiteetin vuosiin mennessä. Ilman uusia löydettyjä varantoja malmia riittää 24 vuodeksi. Kaivostoiminnan volyymi alkaisi laskea vuonna 2029 ja varannot olisivat hyödynnetyt vuoteen 2031 mennessä tonnia/vuosi Ni Cu Co Zn Kuva 1. Talvivaaran kaivoksen eri metallien tuotantomäärät. Lähde: Kannattavuusselvitys, Määrällisesti eniten saadaan sinkkiä (Zn), keskimäärin noin tonnia vuodessa. Nikkeli (Ni) on päätuote, mutta sen tuotantomäärä on vuositasolla selvästi alempi, keskimäärin noin tonnia vuodessa. Lisäksi saadaan kuparia (Cu) noin tonnia vuodessa ja noin 1000 tonnia kobolttia (Co). Kustannusselvitys on tehty varovaisesti käyttäen alhaisempia metallien hintoja kuin todellinen kehitys on viime vuosina ollut. Nikkelin oletushinta on USD tonnilta ja vastaavasti sinkille USD Kuparin oletushinta on USD ja koboltin USD tonnilta. Tätä kirjoitettaessa ( ) nikkelin hinta on noin 130 % ja sinkin noin 60 % korkeammalla tasolla oletushintoihin nähden. Kaivosyhtiön tulot riippuvat metallien hinnoista, jotka puolestaan riippuvat suuresti maailman talouden kasvusta.

13 milj. euroa/vuosi Ni Cu Co Zn Kuva 2. Talvivaaran kaivoksen eri metalleista saamat tulot. Lähde: Kannattavuusselvitys, Nikkelistä saatavat tulot ovat korkeimmillaan vuonna 2013 noin 250 miljoonaa euroa ja vakiintuvat sitten noin 230 miljoonaan euroon vuosina Sinkistä saadaan vakaat noin 50 miljoonan euron tulot vuodessa kaivoksen volyymin ollessa täydessä käytössä. Kuparin ja koboltin tulot jäävät noin 10 miljoonaan euroon vuodessa. Tarkastelemme seuraavaksi pendelöintiä ja muuttoliikettä, koska niillä voi olla vaikutusta työn tarjontaan ja sen kautta palkkatasoon kaivoksen lisätessä työn kysyntää. Pendelöinnin kuva Kainuussa Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan tai -kaupungin ulkopuolella. Pohtiessamme Talvivaaran kaivokseen suuntautuvaa pendelöintiä käytämme vertailupohjana nykyistä Kajaaniin ja Sotkamoon suuntautuvaa pendelöintiä. Suomen ympäristökeskuksen (2003) ja Jolkkosen et al (2003) tutkimusten mukaan pendelöinnissä kriittinen työmatkan pituus on noin 100 kilometriä. Otimme tämän lähtökohdaksi ja tutkimme tällä säteellä sisäänpendelöintiä Kajaaniin seuraavista kunnista: Paltamo, Sotkamo, Ristijärvi, Vuolijoki, Hyrynsalmi, Sonkajärvi, Valtimo, Iisalmi, Vieremä, Vaala, Rautavaara, Puolanka ja Kuhmo. Vastaavasti tarkastelimme sisäänpendelöintiä Sotkamoon Kajaanista, Paltamosta, Ristijärveltä, Kuhmosta, Valtimosta, Hyrynsalmelta, Vuolijoelta, Nurmeksesta ja Rautavaaralta. Aineistomme osoitti, että vilkkainta pendelöinti on Kajaanin ja Sotkamon välillä ja eniten pendelöidään Kajaaniin Kainuun alueelta.

14 12 Suomussalmi Puolanka Hyrynsalmi Vaala Paltamo Ristijärvi Vuolijoki Kajaani Kuhmo Sotkamo Vieremä Sonkajärvi Valtimo Iisalmi Rautavaara Nurmes Kartta 1. Sisäänpendelöinnin alueet Kajaaniin ja Sotkamoon. Lähde: Tilastokeskuksen pendelöintitutkimus, Ympyrät kuvaavat 100 kilometrin kehää Kajaanin ja Sotkamon ympärillä, jota voitaneen pitää suurimpana mahdollisena työmatkan pituutena. Kuvaan on merkitty ne kunnat, joista pendelöinti Kajaaniin ja Sotkamoon on ollut yli 50 henkilöä. Sotkamoon pendelöidään nimenomaan Kajaanista ja pendelöintiä on myös toiseen suuntaan. Lisäksi Sotkamoon pendelöidään jossain määrin Kuhmosta. Kaivoksen tultua lopputulos riippuu pendelöintihalukkuuden ja -tottumusten mahdollisista muutoksista, työmatkan pituus pysyy kuitenkin samana. Tarkentaaksemme kuvaa pendelöinnistä tutkimme aineistoa regressioanalyysillä, jonka avulla voidaan selvittää selitettävän muuttujan riippuvuutta valituista selittävistä muuttujista. Tässä tutkimuksessa arvioimme pendelöijien määrän riippuvuutta työmatkan pituudesta, tien kunnosta, lähtökunnan työllisyydestä ja lähtökunnan työttömyydestä. Sisäänpendelöinnillä ja työmatkan pituudella on selvä suhde jo seuraavienkin kuvien perusteella.

15 13 20,00 Kajaaniin pendelöinti pendelöijat / työlliset % 15,00 10,00 5,00 0, ,00 Km Kuva 3. Kajaaniin sisäänpendelöinti, henkilöä suhteutettuna lähtökunnan työllisten määrään. Lähde: Tilastokeskuksen pendelöintitutkimus, Pendelöijien osuus lähtökunnan työllisistä alenee selvästi, kun työmatkan pituus Kajaaniin kasvaa. Aineisto jakautuu kahteen kuntaryhmään. Työvoimasta pendelöi Kajaaniin jopa %, kun työmatkan pituus on noin 40 kilometriä. Toisessa ryhmässä pendelöintiaste on alimmillaan lähellä nollaa ja korkeimmillaankin vain 2 5 %, kun työmatkan pituus lähestyy 100 kilometriä. 3,5 Sotkamoon pendelöinti pendelöijat / työlliset % 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0, Km Kuva 4. Sotkamon sisäänpendelöinti, henkilöä suhteutettuna lähtökunnan työllisten määrään. Lähde: Tilastokeskuksen pendelöintitutkimus, Työmatkan pituus selittää myös sisäänpendelöintiä Sotkamoon. Pendelöijien osuudet työllisistä ovat kuitenkin alhaisempia kuin Kajaanilla. Kunnat jakautuvat taas kahteen ryhmään. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että paras selitysaste saatiin asetelmassa, jossa pendelöivien henkilöiden määrää selitettiin työmatkan pituudella. Tulostemme mukaan hieman yli 90 % pendelöinnistä selittyy työmatkan pituudella. Työmatkan pidentyessä pendelöinnin määrä vähenee lähes

16 14 lineaarisesti. Tien kunto, lähtökunnan työllisten tai työttömien määrä eivät nousseet tilastollisesti merkittäviksi selittäjiksi. Käytössämme on vain muutamia havaintoja vuoden 2004 pendelöintirakenteesta, joten analyysimme tarkkuus ei ole riittävä. Tulostemme perusteella on kuitenkin todennäköistä, ettei pendelöinti Kainuun ulkopuolelta tule vaikuttamaan työn tarjontaa lisäävästi. Kaivos on pääasiassa kainuulainen työpaikka, joka hyödyttää pääasiassa Kajaanin ja Sotkamon työllisyyttä. Tätä päätelmää tukee myös havainnot, jotka koskivat Ylä-Savon yhdeksän kunnan alueelta tehtyä pendelöintianalyysiä (Saartenoja et al, 2007). Muuttoliikkeen kuva Kainuussa Kainuu on ollut pitkään muuttotappioaluetta. Voisiko kaivos tuoda paluumuuttajia, kun syntyy uusia työmahdollisuuksia? Rakensimme kaikkien Suomen maakuntien ja vuosien aineistoa käyttäen muuttoliikemallin. Regressioanalyysissä parhain selitysaste saatiin asetelmassa, jossa nettomuuton (tulomuutto-lähtömuutto) henkilömäärää selitettiin alueen ja koko maan BKT-suhteella sekä alueen ja koko maan työttömyysasteiden suhteella. Tämä malli selitti 67 % nettomuuton maakunnittaisesta vaihtelusta. Kummatkin selittäjät tulivat tilastollisesti merkittäviksi ja niiden kerrointen etumerkit olivat oletusten mukaisia. BKT-suhteelle saatiin positiivinen kerroin ja työttömyysaste-suhteelle negatiivinen kerroin. Kaivos lisää Kainuun alueellista BKT:tä ja alentaa työttömyysastetta. Ennen kaivosta tulomuutto on ollut pienempi kuin lähtömuutto, jolloin nettomuuton luku on ollut negatiivinen eli on syntynyt muuttotappiota. Kaivoksen tullessa selittävissä muuttujissa osoittaja kasvaa ja nimittäjä pysyy suunnilleen ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että kummankin selittäjän arvo kehittyy Kainuun eduksi. Kainuun alueellisen BKT:n kasvu lisää tulomuuttoa ja ehkäisee lähtömuuttoa, jolloin muuttotappio laskee. Työttömyysasteen alenemisella on samanlainen vaikutus. Mallin avulla voimme ennustaa missä määrin Kainuu voisi saada vähennettyä vuotuista muuttotappiotaan Hlöä Kuva 5. Kainuun muuttotappion ennuste vuosille Lähde: Tilastokeskuksen muuttoliiketilasto 2004 ja omat regressio-laskelmat.

17 15 Analyysimme perusteella kaivoksella olisi pieni myönteinen vaikutus muuttoliikkeeseen. Koko periodin aikana malli ennustaa, että muuttotappio vähenisi yhteensä 288 henkilöllä. Tästä hieman yli puolet eli 170 muuttaisi vuoden 2008 aikana. Muuttoliikkeellä ei kuitenkaan ole vaikutusta Kainuun työvoiman tarjontaan. Muuttoliikkeen tuoma lisäys on keskimäärin vain 0.02 %. Laskentamenetelmä ja simulointien oletukset Yleisen tasapainon analyysin (CGE) perusteet on esitetty Ruralia-instituutin tekemässä esiselvityksessä (Törmä ja Zawalinska, 2007b). RegFinDyn-aluemallin rakenne ja toiminta yli ajan kattavissa dynaamisissa tutkimustehtävissä on myös kuvattu tässä julkaisussa. Lisäksi mallia on kuvattu seikkaperäisesti seuraavissa lähteissä: Törmä (2008), Rutherford ja Törmä (2008). Mallin ohjelmointitekninen kuvaus on julkaisussa Kinnunen (2007). Näiden tekijöiden takia emme toista metodin kuvausta, vaan esitämme liitteessä 1 yhteenvedon käytetyn mallin keskeisistä piirteistä. Kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen parametrisointi on tärkeä CGE-mallinnuksen ja simulaatioiden vaihe, johon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Onneksemme käytössämme on kannattavuusselvitys, josta saamme suuren osan perustiedoista. Niiden perusteella voimme hyvin hahmottaa itse toimintavaiheen käynnistymisen, täyteen kapasiteettiin pääsemisen, vakiintumisvaiheen pienine tuotannon heilahteluineen ja toiminnan lopetusvaiheen. Rakentamisvaiheen parametrisointi on vaativa tehtävä, koska pää- ja aliurakoitsijoita on kymmeniä. Kaikilla näillä toimijoilla on työntekijöitä Kainuusta, muualta Suomesta ja ulkomailta. Kun vielä valtavalla kaivostyömaalla tekee työtään satoja ihmisiä erilaisissa jaksoissa, niin tarkan kuvan saaminen työvoiman alueellisesta jakaumasta on vaikeaa. Ylä-Savoa koskeneessa tutkimuksessa (Saartenoja et al, 2007) tehtiin erillinen puhelinkysely pää- ja aliurakoitsijoille, mutta se koski vain Ylä-Savon kunnista ja Rautavaaran kunnasta olevia työntekijöitä. On tärkeää ottaa huomioon se, että useille yrittäjille rakennusvaiheen työ on sittenkin suhteellisen lyhyt toimeksianto. Tutkimuksen resurssien rajallisuuden takia ei nähty mielekkääksi suorittaa uutta puhelinkyselyä, joka ei aikaisemman kokemuksen mukaan tuottaisi tarkkaa tulosta palkkatulojen alueellisesta jakaumasta. Lähtökohdaksi otettiin esiselvityksessä käytetty rakentamisvaiheen parametrisointitapa. Investoinnin koko miljoonaa euroa tunnetaan, jolloin kysyimme: Mikä osuus tästä rakentamisen kasvusta jää Kainuun eduksi? Asiantuntijoilta saatu vastaus oli esiselvityksessä 20 % eli rahassa 90.3 miljoonaa euroa. Tässä ovat mukana Kainuuseen maksetut palkkatulot, alueen yrittäjien pääomatulot ja kaikkien Kainuusta ostettujen raaka-aineiden arvo. Käytämme tätä nytkin vaikka se ei varmaankaan ole täysin oikea luku, mutta mielestämme riittävän tarkka, jotta rakennusvaiheen merkitystä Kainuulle voidaan hahmottaa. Rakennusvaiheen parametrisoinnin toinen haaste on selvittää millä vuotuisella investointivauhdilla kaivos rakennetaan. Kaivosyhtiön vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan investoinneista on toteutunut ensimmäisenä vuonna noin 30 %. Voidaan olettaa, että kiihkein rakentamisvuosi on 2008 ja että rakentaminen saatetaan päätökseen vuosien aikana. Rakennus- ja toimintavaiheen Reg- FinDyn-mallisimulointien oletukset on esitetty seuraavassa taulukossa.

18 16 Taulukko 1. Talvivaaran kaivosta koskevien simulointien oletukset. Oletustekijä mallin perusaineiston tilastotiedot ja perusura Parametrien arvot Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden tilinpito Perusuralla keskimäärin 2.8 %:n talouskasvu. shokin parametrisoinnin perustiedot asiantuntija-arviot ja kaivoksen kannattavuusselvitys investointikäyttäytyminen pääoman tuotto-odotukset muodostetaan varovaisesti toteutuneeseen kehitykseen perustuen (konservatiivinen logistinen investointifunktio) käytettävissä olevan työvoiman määrä alenee perusuralla % vuodessa muuttotappion ja ikääntymisen takia tuottavuuden kehitys työn ja pääoman (koneet, laitteet, kuljetusvälineet, rakennukset jne.) kyky luoda tuotantoa paranee vuosittain 1.2 % kaikilla toimialoilla rakentamisen arvo ja aikataulu milj. euroa, josta Kainuu saa edukseen 20 % eli 90.3 milj. euroa. Rakentamisen vuosiosuudet: 2007 (30 %), 2008 (40%), 2009 (15%) ja 2010 (15%) metallien hinnat kannattavuusselvityksen mukaisesti USD/tonni: Ni (10 915), Zn (1 371), Cu (2 648) ja Co (17 861), selvästi toukokuun 2008 hintoja alhaisemmat metallien tuotantomäärät kustannusselvityksen mukaisesti vaihdellen vuosittain, esim. vuonna tonnia: Ni (27), Zn (43), Cu (7) ja Co (1) kaivoksen liikevaihto kustannusselvityksen mukaisesti vaihdellen vuosittain, esim. vuonna 2013: USD 381 milj. simulointiperiodi rakentamisvaihe , toimintavaihe Oletusarvot määräävät saatavat simulointitulokset eli kokonaiskuvan kaivoksen merkityksestä Kainuulle. Käytettävä asetelma perustuu Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, taloustieteellisessä tutkimuksessa saatuihin estimaatteihin ja kaivoksen kannattavuusselvityksen tietoihin. Kaiken kaikkiaan pyrimme varovaiseen ja konservatiiviseen arvioon kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista. Lisäksi tulemme testaamaan tulosten herkkyyttä useille epävarmoille oletuksille.

19 17 Simulointitulokset Esitämme tulokset ensin ilman pohdintaa kaivosyhtiön voittojen kotiuttamisesta. Palaamme tähän kysymykseen erillisessä luvussa. Käymme seuraavassa tulokset läpi aluetalouden indikaattoreiden avulla. Kussakin tapauksessa kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen vaikutus on laskettu vertaamalla Kainuun perusuran mukaista kehitystä kaivoksen tulon mukaiseen aluemallilla ennustettuun kehitykseen. Aloitamme alueellisesta kokonaistuotannosta (ABKT) ero perusuraan, % rakentaminen toiminta Kuva 6. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun kokonaistuotantoon. Kokonaistuotannon muutos mittaa talouskasvua. Kaivoksen rakennusvaiheessa Kainuun talouden kasvuvauhti nousee mutta ei vielä kovin paljon. Vaikutus on suurin kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena, yhteensä 0.8 % mutta Kainuun saama lisä talouskasvuun laskee investoinnin valmistuessa. Neljänä rakentamisvuotena aluetalous kasvaa kuitenkin vuosittain % ja yhteensä 1.2%. Suhteellisen alhainen vaikutus selittyy sillä, että oletustemme mukaan Kainuun investoinnista saama etu oli alhainen, 20 % eli vuodot maakunnan ulkopuolelle oletettiin projektin erityisluonteen takia poikkeuksellisen suuriksi. Toinen vaikuttava seikka on se, että maakunnassa rakentaminen on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kaivoksen mukanaan tuoma kasvusysäys ei siten ole niin suuri kuin jos investointi olisi tehty muutamaa vuotta aikaisemmin. Kaivoksen toimintavaihe kestää laskelmassamme 24 vuotta eli vuodet Kaivostoiminta alkaa vuonna 2008 ja menee vielä kahtena seuraavanakin vuotena päällekkäin rakentamisen kanssa. Periodimme toisena vuotena rakentaminen on vilkkaimmillaan ja lisää Kainuun kokonaistuotantoa. Toiminnan käynnistämisellä on puolestaan pieni negatiivinen vaikutus kokonaistuotantoon. Tulos selittyy sillä, että kaksi toimialaa kilpailee samasta työvoimasta. Toinen selittävä tekijä on runsaat raaka-ainehankinnat Kainuun ulkopuolelta tilanteessa, jossa kaivostoiminnan vienti ei ole vielä päässyt käyntiin. Toimintavaihe nostaa Kainuun taloudellisen kasvun pysyvämmin korkeammalle tasolle peruskehitykseen nähden. Kaivoksen toiminta vuonna 2009 nostaa kokonaistuotannon kasvun jo lähes 1.3

20 18 % korkeammalle tasolle. Rakentamisvaiheen päättyminen ja kaivostoiminnan volyymin vakiintuminen näkyy vuosina , jolloin lisäkasvu on vuosittain %. Tämän jälkeen kaivoksen aluetaloudellinen vaikutus kasvaa tasaisesti ollen suurimmillaan 1.8 % vuonna Kaivostoiminta loppuu vuonna 2031, mutta kokonaistuotanto kasvaa vielä 1.5 %. Kumulatiivinen talouskasvu on yhteensä 32.4 % toimintavuosina Talvivaaran vaikutus Kainuun aluetalouteen on siten huomattava sekä vuositasolla että kumulatiivisesti pitkällä tähtäimellä. Kaivoksen vaikuttavuus konkretisoituu, kun ilmaisemme taloudellisen lisäkasvun miljoonina euroina ero perusuraan, milj. euroa rakentaminen toiminta Kuva 7. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun kokonaistuotantoon. Tilastokeskuksen aluetilinpidon viimeisin tieto Kainuun kokonaistuotannosta on vuodelta 2006 jolloin taso on ollut miljoonaa euroa. Tulostemme mukaan rakennusvaihe tuo maakuntaan yhteensä 22.3 miljoonaa euroa lisää jaettavaa talouskasvulla mitattuna. Vuosina kaivoksen vaikutus on vuosittain miljoonaa euroa kasvaen suurimmaksi vuonna 2030 ollen 45 miljoonaa euroa. Kaivos tuo Kainuuseen vuosina lisätalouskasvuna yhteensä miljoonaa euroa. Kaivoksen merkitys tulee vielä konkreettisemmaksi, kun ilmaisemme sen euroina henkilöä kohden. Malli huomioi, että Kainuu menettää väestöään ikääntymisen ja muuttoliikkeen takia. Esitämmekin laskelman nykyistä väestön määrää käyttäen. Käsittelemme rakentamis- ja toimintavaihetta yhtenä kokonaisuutena. Vuonna 2006 kokonaistuotannon arvon ja väestön määrän suhde oli Kainuussa euroa. Vastaava suhde oli koko maassa euroa. Mallilaskelmamme mukaan kokonaistuotannon arvon ja väestön suhde kasvaisi kaivoksen myötä tasolle euroa eli lisäystä tulisi yhteensä euroa vuoteen 2031 mennessä. Koko maan nykyinen taso siis saataisiin kiinni. Kaivos tuo jokaiselle kainuulaiselle periodilla vuosittain keskimäärin 353 euroa tällä indikaattorilla mitattuna. Kaivoksen rakentaminen ja toiminta tuovat uusia työmahdollisuuksia Kainuuseen. Maakunnan kokonaistuotanto kasvaa rakentamisen ja kaivannaistoiminnan toimialoilta tulevien kasvusysäysten ta-

21 19 kia. Muutkin alat hyötyvät aiheutuvasta talouskasvun lisäyksestä kerrannaisvaikutusten kautta, jolloin työvoiman kysyntä kasvaa entisestään. Nämä myönteiset muutokset aiheuttavat sen, että työttömyys alenee maakunnassa ero perusuraan, %-yksikköä rakentaminen toiminta Kuva 8. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun työttömyysasteeseen. Työttömyysaste alenee rakentamisvaiheessa kasvusysäyksen rajallisuuteen nähden melko paljon. Tämä selittyy sillä, että rakentaminen on työintensiivisempää kuin kaivannaistoiminta, joka on puolestaan pääomaintensiivistä. Rakentamisvaiheessa vuotuinen työttömyysasteen vähenemä on %-yksikköä. Kiihkeimmän rakentamisvuoden 2008 muutos on suurin. Toimintavaiheen käynnistyminen ja vakiintuminen näkyy nopeasti työllisyyden paranemisena. Työttömyysaste alenee vuonna 2009 jo 0.9 %-yksiköllä ja vuoteen 2018 mennessä on saavutettu taso 2 %-yksikköä. Vaikutus työttömyyteen on suurin vuonna 2029, jolloin työttömyysaste laskee 2.6 %-yksiköllä. Loppuvuoden 2031 tasokin on vielä 2 %-yksikköä. Kainuun työttömyysasteesta on viimeisin tieto vuodelta 2007, jonka mukaan työttömyysaste on ollut 15.7 %. Talvivaaran kaivos alentaa nykyistä työttömyysasteen tasoa periodilla keskimäärin 2.1 %-yksiköllä, joten kaivos ei ratkaise Kainuun työttömyysongelmaa vaan lievittää sitä keskimäärin hieman yli kymmenyksellä. Tarkastelimme aiemmin pendelöintiä ja muuttoliikettä ja totesimme, että työvoiman tarjonta ei lisäänny näiden tekijöiden kautta. Kaivoksen tuoma lisä talouskasvuun kasvattaa maakunnan työvoiman kysyntää ja jos tarjonta ei vastaavasti kasva, niin palkkataso pyrkii nousemaan.

22 ero perusuraan, % nimellispalkat inflaatio reaalipalkat Kuva 9. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun palkkatasoon. Kaivoksen vaikutusta palkkatasoon voidaan analysoida tarkastelemalla nimellispalkkojen ja inflaation suhdetta jolloin saadaan esille reaalipalkkojen kehitys. Tulostemme mukaan nimellispalkkojen ja inflaation kehitys ovat suhteellisen maltillisia rakentamisvaiheessa. Kiivaimpana rakentamisvuotena 2008 nimellispalkat kasvavat 1.5 % ja inflaation ja reaalipalkkojen kasvu ovat samaa tasoa 0.7 %. Nimellispalkat alkavat kasvaa voimakkaasti kaivostoiminnan varsinaisesta aloitusvuodesta 2009 lähtien, tällöin kasvu on 3.6 %. Kaivoksen toiminnan jatkuessa nimellispalkat nousevat tasaisesti siten, että korkein kasvu sijoittuu vuodelle 2029, jolloin nimellispalkat nousevat 4.1 %. Tämän jälkeen kasvu rauhoittuu. Kokonaistuotannon kasvu, työllisyyden paraneminen ja siitä seuraava kokonaiskysynnän kasvu kohdistavat paineita kuluttajahintoihin, jotka kasvavat vallankin vuodesta 2009 lähtien keskimäärin noin 2.7 %. Reaalipalkkojen kehitys onkin inflaation takia suhteellisen maltillinen. Reaalipalkkojen kasvu on vuositasolla keskimäärin 0.8 % ja korkeimmillaan 1.2 % vuodessa. Reaalipalkkojen kasvu lisää jo itsessään työtuloja, mutta niiden kehitys määräytyy myös työvoiman kysynnän perusteella. Lisäksi on huomioitava pääomatulojen kehitys. Tarkastelemme seuraavaksi näitä tuotannontekijätuloja.

23 ero perusuraan, % työtulot pääomatulot Kuva 10. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun tuotannontekijätuloihin. Rakentamisen kahtena ensimmäisenä vuotena ei Kainuuseen synny vielä kovin paljon lisätuloja, kuitenkin vuosittain 2 3 %. Kaivoksen toimintavaiheessa työtulojen kasvu vakiintuu nopeasti 4 %:n tasolle. Pääomatulot kasvavat selvästi työtuloja nopeammin. Kasvu myös vaihtelee enemmän kuin työtuloilla. Kaivoksen toiminnan vakiinnuttua pääomatulot kasvavat noin 7 %:n vauhtia. Vuosina työtulot kasvavat kaivoksen myötä keskimäärin 3.8 % ja pääomatulot 6.5 % vuodessa. Kaivoksen voittojen kotiuttaminen maakunnan ulkopuolelle alentaa Kainuun saamien pääomatulojen kasvua. Palaamme tähän kysymykseen omassa luvussaan. Yhteenvetona voimme todeta, että Talvivaaran kaivoksella on Kainuun kehitykselle sekä rakentamisettä toimintavaiheessa suuri merkitys. Maakunnan kokonaistuotanto nousee uudelle korkeammalle kasvu-uralle, työn kysyntä kasvaa ja vaikka palkat nousevatkin hieman työllisyys silti paranee. Myönteinen kehitys johtaa tuotannontekijätulojen kasvuun, joissa pääomatulojen lopullinen kasvu määräytyy kaivosyhtiön voittojen kotiuttamisstrategian mukaan.

24 22 Vaikutukset valtion talouteen Valtio kerää Kainuusta erilaisia välillisiä, sen luonteisia ja välittömiä veroja. Edellisiä ovat välilliset työvoimakustannukset, yksityisen kulutuksen arvonlisävero (alv), tuotannon hyödykeverot ja alv miinus tukipalkkiot ja investointien hyödykeverot miinus tukipalkkiot. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat henkilöiden ja yhteisöjen tulovero. Kunnat puolestaan perivät kunnallisveroa ja saavat osansa yritysten yhteisöverosta. Valtion perimä yhteisöveroaste on 26 % ja verokertymästä palautuu kunnille %. Sotkamon kunnallisveroaste on ollut 19 % vuonna Valtion suhteen olemme kiinnostuneita siitä kuinka nopeasti valtio saa maksamansa tuen takaisin. Laskelmamme perustuu vain välillisten ja niiden luonteisten verojen kertymien kasvuun, koska Kainuu on valtion kokonaistulojen ja -menojen suhteen nettosaaja. Taulukko 2. Valtion Talvivaaran kaivoksesta saamat välillisten verojen lisäkertymät. Verolaji mallin ennuste verojen lisäkertymästä, milj. euroa vuosi yhteensä välilliset työvoimakustannukset yksityisen kulutuksen alv tuotannon hyödykeverot ja alv miinus tukipalkkiot investointien hyödykeverot miinus tukipalkkiot yhteensä Valtio myönsi Talvivaaran kaivoshankkeelle noin 55 miljoonaa euroa tukea infrastruktuurin rakentamiseen. Laskelmamme mukaan valtio saa rahansa takaisin pelkästään välillisten ja sen luonteisten verojen lisäkertymien kautta neljässä vuodessa. Lisätuottoa tulee jo vuosina ja taso nousee selvästi vuosina Vaikutukset Sotkamon kunnan talouteen Sotkamo saa kaivoksesta verotuloja sekä kunnallisveron että yhteisöveron lisäkertymien kautta. Talvivaara Kaivososakeyhtiön kotipaikka on Sotkamo, joten kunta saa kaivoksen valtiolle maksamasta yhteisöveron tuotosta %:n osuuden takaisin. Kannattavuusselvityksen mukaan kaivoksen keskimääräinen vuotuinen voitto on miljoonaa euroa vuodessa periodilla Yhteisöveroasteella 26 % kaivos maksaisi valtiolle vuosittain keskimäärin 28 miljoonaa euroa veroa. Sotkamo saisi tästä itselleen vuosikeskiarvona 6.2 miljoonaa euroa. Sotkamon kunnallisveroaste on 19 %. Arvioimme kunnallisveron lisätuoton vain Kainuun työtulojen kasvun perusteella, koska pääomatulojen kehityksestä vallitsee suuri epävarmuus voittojen kotiuttamisen takia. Oletamme edelleen, että puolet kaivoksen tuomista työtuloista tulisi Sotkamoon. Näillä

25 23 perusteilla kunnallisveron lisäkertymäksi saadaan keskimäärin 3.3 miljoonaa euroa vuodessa periodilla Sotkamon verotulot olivat vuonna 2005 yhteensä 23 miljoonaa euroa. Karkea arviomme Sotkamon verotulojen kasvuksi on vuosikeskiarvona 9.5 miljoonaa euroa periodilla Kunnan verotuloihin tulisi siten noin 40 %:n vuotuinen lisäys. Kiinteistöveron tuoton kasvua ei ole arvioitu lähtötietojen puuttumisen vuoksi. Kaivoksen voittojen kotiuttamisen vaikutus Kaivoksen rakentamisen kokonaisinvestointi on miljoonaa euroa. Kannattavuusselvityksessä odotetaan huomattavaa ja pysyvää voittoa sijoittajille. Talvivaaran kaivos olisi kannattava yritys, joka tuottaisi voittoa vuositasolla keskimäärin 34.9 % tuotannon arvosta tarkasteluperiodilla milj. euroa/vuosi Kuva 11. Talvivaaran kaivoksesta saatavat voitot. Lähde: Kannattavuusselvitys, Kahtena ensimmäisenä rakentamis- ja toimintavaiheen vuotena hanke tuottaa tappiota. Vuonna 2007 tappio on 157 miljoonaa euroa ja 219 miljoonaa euroa vuonna Voittoa alkaa tulla vuodesta 2009 lähtien ja kumulatiivinen kassavirta kääntyy positiiviseksi vuonna Toiminnan vakiinnuttua kaivoksen on arvioitu tuottavan noin miljoonaa euroa voittoa vuosina Kainuun kannalta kaivoksen tuottama voitto on pääomatuloa, josta osa valuu lainojen korkoina, lyhennyksinä ja aikanaan osinkoina maakunnan ulkopuolella oleville rahoituslaitoksille ja osakkeenomistajille. Kaivostoiminta ei ole tätä kirjoitettaessa vielä alkanut, joten meillä ei ole mitään käsitystä kaivosyhtiön voittojen kotiuttamispolitiikasta. Tämän takia joudummekin tarkastelemaan pääomatulojen alueellista jakautumista ja sen vaikutuksia vain eri kotiuttamisprosentteja käyttäen. Pääomatulojen kokonaan menettäminen ei ole realistinen vaihtoehto, koska kaivoksella työskentelevien yrittäjien koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ansaitsevat tuntihintojen kautta, maakunnan yritykset jakavat osinkoja ja itse kaivos pääomakantoineen sijaitsee Sotkamossa. Korkein 100 %:n taso tarkoittaisi, että Kainuu menettäisi kaikki kaivoksen tuottamat pääomatulot. Tällöin hyödyttäisiin vain palkkatulojen

26 24 kasvusta ja niiden kerrannaisvaikutuksista. Korkein taso on kuitenkin syytä tutkia, koska sen avulla voimme määritellä Kainuun saaman elintason kasvun minimin, joka kaivoksesta aiheutuu. Taulukko 3. Talvivaaran kaivoksen vaikutus Kainuun kokonaistuotantoon eri pääomatulojen kotiuttamisprosenteilla. Ero perusuraan, %. Kokonaistuotanto, keskimäärin abs. ero kum. summa abs. ero 0 % % % % % Pääomatulojen kotiuttamisaste vaikuttaa selvästi kokonaistuotannon kehitykseen. Jos puolet pääomatuloista kotiutettaisiin Kainuun ulkopuolelle, niin kokonaistuotanto kasvaisi keskimäärin 1.2 % vuodessa ja kumulatiivisesti 28.2 %. Kainuun menetys olisi 0.2 %-yksikköä ja 4.7 %-yksikköä kumulatiivisessa summassa. Jos Kainuu taas menettäisi kaikki kaivoksen tuomat pääomatulot, niin talouskasvu olisi keskimäärin vain 1.0 % vuodessa ja kumulatiivinen summa 23.1 %. Menetys olisi 0.4 %-yksikköä keskimäärin vuositasolla ja 9.8 %-yksikköä kumulatiivisesti. Korkeimmalla voittojen kotiuttamisen tasolla Kainuu menettäisi 30 % kaivoksen tuomasta talouskasvusta. Näitä tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että luvut ovat vain esimerkin omaisia hyvin karkeita arvioita puutteellisten lähtötietojen takia. Herkkyyskokeet RegFinDyn-mallissa on useita parametreja, joille simuloija asettaa oletusarvot. Keskeisimmät näistä ovat tuottavuus, pääoman kulumiskerroin, logistisen investointifunktion kertoimet ja neljä joustoa, jotka mittaavat missä määrin pääoma ja työtä, alueellisia ja kansallisia hyödykkeitä, kotimaisia ja tuontihyödykkeitä ja kotimaisia ja vientihyödykkeitä voidaan korvata toisillaan. Liitteessä 2 on esitetty herkkyyskokeiden tulokset kuvioina. Indikaattorina käytämme kokonaistuotannon kasvua. Kokeiden tulosten mukaan simulointituloksemme ovat suhteellisen herkkiä oletuksille kaivosteollisuuden tuottavuudesta ja jossain määrin joustojen arvoista. Kaivoksen vaikutus oli kaikissa tapauksissa positiivinen, etumerkkimuutoksia ei siis tapahtunut. Tuloksemme olivat vakaat muiden parametrien suhteen. Lähtökohtaoletuksemme kaivosteollisuuden tuottavuudelle oli 1.2 % vuodessa (Jalava ja Pohjola, 2004). On väitetty, että uusi liuotusmenetelmä olisi selvästi perinteistä vaahdotusmenetelmää tehokkaampi teknologia. Jos näin on, niin liuotusmenetelmän tuottavuus voi olla lähtökohtaoletustamme korkeampi. Tutkimme varmuuden vuoksi välin %. Alimmalla tuottavuuden tasolla kokonaistuotanto kasvaa toimintavuosina keskimäärin 0.6 %. Vastaavasti korkeimmalla tuottavuustasolla kasvu on 2.4 % kun perustuloksemme oli 1.4 %. Vaihteluväli on tuottavuuden suhteen suuri. Kaivoksen aluetaloudellista vaikuttavuutta seurattaessa tuottavuusestimaatin tarkentuminen lisää simulointitulosten luotettavuutta.

27 25 Tutkiessamme simulointitulosten herkkyyttä joustojen arvoille vaihtelimme joustojen perusoletusarvoja kerroinvälillä %. Tulos, jonka mukaan kokonaistuottavuuden kasvu on herkkä tällä suhteellisen laajalla vaihteluvälillä, on mallin luonteen mukainen. RegFinDyn on hinnan sopeutusmalli, jossa joustot määrittelevät miten herkästi suhteelliset hinnat ohjaavat määräsuhteiden sopeutumista. Yleensä onkin jo lähtökohtaisesti selvää, että joustojen arvojen laskeminen tai nostaminen skaalaa tuloksia alas- tai ylöspäin. Pääoman ja työn välinen korvattavuusjousto on estimoitu Suomen aineistosta, vaihteluväliksi saatiin toimialoittain Muut joustot ovat kansainvälisissä tutkimuksissa käytettyjen arvojen mukaisia. Jälkimmäisten toimialoittainen vaihteluväli oli ajattelulla, että korvattavuus on teollisuustuotteilla helpompaa kuin palveluissa. Joustoherkkyyksissä kiinnittyy huomio siihen, että kokonaistuotannon kasvuerot ovat suurimmat kaivostoiminnan vakiintumisvuosina rakentamisvaiheen päätyttyä. Tulokset vakiintuvat loppuperiodilla. Pääoman ja työn jouston osalta suurin ero on vuonna 2012, jolloin kokonaistuotannon alin kasvu on 0.8 % ja ylin 1.1 %. Alueellisten ja kansallisten hyödykkeiden jouston osalta vastaava suurin vaihteluväli on samana vuotena vain hieman suurempi. Suurinta tulosten herkkyys on kotimaisten ja vientihyödykkeiden jouston suhteen. Vuosi 2012 antaa taas suurimman herkkyyden, kokonaistuotanto kasvaa minimissään 0.4 % ja maksimissaan 1.3 %. Tulokset eivät ole herkkiä kotimaisten ja tuontihyödykkeiden jouston suhteen. Herkkyys on suurimmillaan 0.1 % periodin lopussa. Tutkimme varmuuden vuoksi keskeisten oletusparametrien laajan arvo-alueen. Vaihtelu tulosten herkkyydessä voikin olla ylimitoitettu. Simulointitulosten herkkyys keskeisille parametreille on kuitenkin syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa. Yhteenveto Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos on yksi Suomen suurimmista teollisista investoinneista. Hanke on saanut laajaa huomiota myös sen takia, että se aloittaa laajamittaisen suomalaisen kaivostoiminnan pitkän hiljaiselon jälkeen. Kainuun kannalta kaivos on megaluokan hanke, joka vaikuttaa maakunnan mutta erityisesti Sotkamon sekä Kajaanin tulevaan kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen rakentaminen ja toiminta tuovat Kainuuseen. RegFin- Dyn-mallilaskelmat on tehty olettaen, että kaivoshanke toteutuisi vuosina kaivosyhtiön teettämän kannattavuusselvityksen mukaisena. Simulointitulosten mukaan rakennusvaihe lisää Kainuun taloudellista kasvua peruskehitykseen nähden mutta rajallisessa määrin. Neljänä rakentamisvuotena, aluetalous kasvaa kuitenkin vuosittain % ja yhteensä 1.2 %. Suhteellisen alhainen vaikutus selittyy sillä, että vuodot maakunnan ulkopuolelle oletettiin projektin erityisluonteen takia poikkeuksellisen suuriksi. Toinen vaikuttava seikka on se, että rakentaminen on kasvanut alueella viime vuosina nopeasti. Kaivoksen mukanaan tuoma kasvusysäys ei siten ole niin suuri kuin jos investointi olisi suoritettu muutamaa vuotta aikaisemmin. Toimintavaihe nostaa Kainuun taloudellisen kasvun pysyvämmin korkeammalle tasolle peruskehitykseen nähden. Vuosi 2009 lisää kokonaistuotantoa jo lähes 1.3 %. Rakentamisvaiheen päättyminen ja kaivostoiminnan volyymin vakiintuminen näkyy vuosina jolloin lisäkasvu on vuosittain %. Tämän jälkeen kaivoksen aluetaloudellinen vaikutus kasvaa tasaisesti ollen suurimmillaan

28 % vuonna Periodin kasvu on keskimäärin 1.4 %. Kumulatiivinen talouskasvu on yhteensä 32.4 % toimintavuosina Euroissa mitattuna rakennusvaihe tuo maakuntaan yhteensä 22.3 miljoonaa euroa tuloja. Vuosina kaivoksen vaikutus on vuosittain miljoonaa euroa kasvaen suurimmaksi vuonna 2030, jolloin kaivos tuo 45 miljoonaa lisäeuroa. Kaivos tuo Kainuuseen vuosina talouskasvua yhteensä miljoonaa euroa. Mallilaskelmamme mukaan kokonaistuotannon arvo henkilöä kohden kasvaisi Kainuussa kaivoksen myötä tasolle euroa eli lisäystä tulisi yhteensä euroa vuoteen 2031 mennessä. Koko maan nykyinen taso saataisiin kiinni. Kaivos tuo jokaiselle kainuulaiselle periodilla vuosittain keskimäärin 353 lisäeuroa tällä indikaattorilla mitattuna. Rakentamisvaiheessa vuotuinen työttömyysasteen lasku on % yksikköä. Toimintavaiheen käynnistyminen ja vakiintuminen näkyy nopeasti työllisyyden paranemisena. Työttömyysaste laskee vuonna 2009 jo 0.9 %-yksiköllä ja vuoteen 2018 mennessä on saavutettu taso 2 % yksikköä. Vaikutus työttömyyteen on suurin vuonna 2029, jolloin työttömyysaste laskee 2.6 % yksiköllä. Talvivaaran kaivos alentaa nykyistä työttömyysasteen 15.7 % tasoa periodilla keskimäärin 2.1 % yksiköllä. Kaivos ei ratkaise Kainuun työttömyysongelmaa mutta lievittää sitä keskimäärin hieman yli kymmenyksellä. Talvivaaran kaivos tuo Sotkamon kunnalle lisää verotuloja. Kunnallisveron tuoton arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 3.3 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteisöveron 6.2 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla yhteensä 9.5 miljoonaa euroa, joka on noin 40 % Sotkamon nykyisistä verotuloista. Kiinteistöveron tuoton lisäystä ei ole arvioitu. Valtio saa puolestaan neljässä vuodessa kaivokselle myöntämänsä tuen takaisin pelkästään välillisten verojen tuoton lisäyksenä. Lisäksi valtio saa vuodessa keskimäärin 28 miljoonaa euroa yhteisöverona. On todennäköistä, että ainakin jotkut kannattavuusselvityksen ja tämän tutkimuksen laskentaoletukset eivät pidä paikkaansa. Lisäksi kaivosala on hyvin suhdanneherkkä. Nämä tekijät on syytä pitää mielessä, kun tehdään suunnitelmia ja päätöksiä pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvasta toiminnasta. Ruralia-instituutin näkemys on, että kaivoshankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia tulisi seurata vuoden välein.

29 27 RegFin-mallisovelluksiin liittyvää kirjallisuutta Jalava Jukka ja Pohjola Matti (2004). Työn tuottavuus Suomessa vuosina , Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32, Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Tulevaisuusselonteon liiteraportti 4. Kinnunen Jouko (2007). Dynamic version of the RegFin regional model - Practical documentation. Jolkkonen A., Jolkkonen A. ja Soininen T. (2003). Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 140. London Stock Exchange (2007). Talvivaara Mining Company Ltd Prospectus (kannattavuusselvitys). Thomas F. Rutherford ja Hannu Törmä (2008). Efficiency of fiscal measures in preventing out migration from North-Finland. Article forthcoming in Journal of Regional Studies. seinajoki/ytp. Antti Saartenoja, Hannu Törmä, Pauli Valkosalo ja Katarzyna Zawalinska (2007). Talvivaaran kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Ylä-Savon seutukuntaan, sen kuntiin sekä Rautavaaran kuntaan. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja Suomen ympäristökeskus (2003). Etätyö ja työmatkat Suomessa. Tilastokeskus, 2004 Pendelöintitilasto. Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Article forthcoming in Journal of Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June. Törmä Hannu, Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical description of the CGE RegFin/RegPol models. University of Helsinki, Ruralia Institute. Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Talvivaaran nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja ytp. Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007c). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 16.

30 28 Liite 1. RegFinDyn-mallin keskeiset piirteet Kaikki vaikuttaa kaikkeen malli kuvaa aluetalousteoriaan perustuen eri toimijoiden (yritykset, kotitaloudet, kunta- ja valtionsektori) keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevien tulojen ja menojen relaatiot päätöksentekijöiden käyttäytymissäännöt ovat epälineaarisia resurssirajoitteet kuten pääoman ja työvoiman riittävyys huomioidaan aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, shokilla on yleensä laaja vaikutusketju Simulointimalli yleisen tasapainon numeerinen CGE simulointimalli soveltuu lyhyen ja pitkän aikavälin shokkien staattiseen ja dynaamiseen analysointiin walrasilainen ajattelutapa: hintojen muutokset sopeuttavat aluetalouden shokin jälkeen työttömyysasteen ja palkkojen välillä on wage-curve teorian mukainen negatiivinen yhteys muuttoliikettä selittää BKT- ja työttömyyaste-erot koko maahan nähden staattisessa versiossa on yhtälöä dynaamisessa versiossa on yhtälöä Aineisto lähtökohtana Tilastokeskuksen viralliset kansan- ja aluetalouden tilastot 20 maakuntaa (NUTS 3), joissa kussakin 27 toimialaa (alkutuotanto, teollisuus ja palvelut), malli voidaan sovittaa myös seutukuntatasolle (18 toimialaa) sosiaalitilinpitomatriisit (Social Accounting Matrix, SAM) laadittu kullekin maakunnalle yhdistämällä uusimman käytettävissä olevan maakunnallisen panostuotos-tutkimuksen 2002 tietoihin vero- ja tulonsiirtotietoja. Lisäksi tarvitaan paljon muuta aineistoa, esim. maakunnalliset työllisten määrät, työttömyysasteet, maakunta x toimiala-matriiseina: investoinnit, niiden kasvunopeus, pääomakannat jne. aluetalouden perusura ohjaa mallin shokin alkuvuoteen perusdatassa on lukua 20 vuoden simulaatiossa käsitellään lukua Tuotanto toimialojen yritykset pyrkivät minimoimaan kustannuksiaan pääoma ja työvoima ovat keskeiset tuotannontekijät kukin toimiala tuottaa tavaroita ja palveluita oman maakuntansa, muun maan ja vientimarkkinoille