LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO ALUEELLINEN OPETUSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖ YLEISTÄ OPETUKSEN ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ KOULUN TOIMINTA AJATUS JA KULTTUURI KOULUN PAINOALUEET OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET TUNTIJAKO KIELIOHJELMA YHTEISET OPPIAINEET JA VALINNAISAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VIERAAT KIELET A kieli Englanti A1 kielenä Ranska A2 kielenä Saksa A2 kielenä Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli MATEMATIIKKA BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI Historia Yhteiskuntaoppi MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEITSEMÄNNELTÄ LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET Liikunta, 2 vvt (liikuntapainotteinen luokka) Musiikki, 2 vvt (musiikkikoululuokka) SEITSEMÄNNELLÄ LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET ATK, 2 vvt Kuvataide, 2 vvt Liikunta, 2 vvt Musiikin monitoimikurssi, 2 vvt

3 9.18 KAHDEKSANNELTA LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET ATK, 2 vvt ATK:n erikoiskurssi, 2 vvt ATK:ta tytöille, 2 vvt B2 kielet Ranska Saksa Venäjä Kotitalous, 2 vvt Kuvataide, 2 vvt Liikunta, 2 vvt Mailapeli ja palloilukurssi, 2 vvt Musisoi, 2 vvt Tekninen työ, 2 tai 4 vvt Tekstiilityö, 2 vvt KAHDEKSANNELLA LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET Kamppailulajit ja itsepuolustus, 2 vvt Leivotaan lämpimäisiä, 2 vvt Mailapelit ja palloilu, 2 vvt Muotoilun ja maalauksen taito, 2 vvt Musiikkiteknologia ja bändisoitto, 2 vvt OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPILASHUOLTO OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS PSYKOLOGIPALVELUT JA TERVEYDENHUOLTO KOULURUOKAILU KOULUMATKAKULJETUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA AIKAINEN ERITYISOPETUS ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS HOJKS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUSJÄRJESTELYT ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI KOULUN ITSEARVIOINTI KOULUN MUU TOIMINTA OPPILASKUNTA TUKIOPPILASTOIMINTA LEIRIKOULUT

4 LIITTEET 1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 3 OPETUKSEN JA OPPILASHUOLLON TUKITOIMET 4 TOIMINTAOHJE KRIISITILANTEITA VARTEN 5 PÄIHDESTRATEGIA 6 KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN 7 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 8 KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9 ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 10 VÄLITODISTUS 11 LUKUVUOSITODISTUS

5 ALUEELLINEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖ Lyseon peruskoulun ja Kanervalan, Noljakan sekä Marjalan alakoulujen muodostaman pedagogisesti yhtenäisen peruskoulualueen koulut muodostavat esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen ulottuvan jatkumon, jossa eri kouluilla on yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Yhteinen toiminta ajatus Alueen kouluissa on sovittu seuraavista yhteisistä toimintaa ohjaavista periaatteista ja tavoitteista: riittävät perustaidot ja tiedot hyvät tavat vastuun ottaminen omasta opiskelusta ja yhteisestä työympäristöstä oppilaskeskeiset työtavat yhteistyö ja vuorovaikutustaidot yksilön ja yhteisön vastuu koulusta ja ympäristöstä (kestävä kehitys) avoin vuorovaikutus työyhteisössä erilaisuuden hyväksyminen oppimishalun herättäminen ja ylläpitäminen kulttuuriperinnön välittäminen yhteistyö kotien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa Näillä periaatteilla ja tavoitteilla turvataan oppilaan kasvua ja kehitystä kohti tasapainoista, itsenäistä ja vastuullista aikuisuutta ja yhteiskunnan jäsenyyttä. Kehittämishankkeet ja opetuksen painotukset Lyseon peruskoulun ja alueen alakoulujen kesken on sovittu yhteisistä opetuksen painoalueista, jotka jatkuvat näin oppilaalla läpi koko perusopetuksen. Painoalueita ovat liikunta ja terveyskasvatus sekä alueen sisäinen kummiluokkatoiminta. Alakouluilla liikuntapainotus näkyy liikuntateemapäivinä ja yhteistyönä urheiluseurojen kanssa. Lyseon peruskoulussa liikunta ja terveyskasvatuksen painoalue toteutuu liikuntaluokkien toiminnassa, liikunnan runsaassa valinnaisainetarjonnassa ja monipuolisina liikuntapäivinä, jolloin oppilaat saavat itse valita liikuntakohteensa lukuisista eri vaihtoehdoista. Hyviä kokemuksia on myös liikuntaluokkalaisten yhteistyöstä alakoulujen liikuntapäivissä ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Kummiluokkatoiminta on oppilaalle ja luokanvalvojalle vapaaehtoista ja pohjautuu oppilaiden omiin mielenkiinnon kohteisiin ja harrastuksiin. Kummiluokkatoiminta on vapaamuotoista ja siihen voi kuulua esimerkiksi yhteisiä tapahtumia ja retkiä tai yhteydenpitoa Internetin välityksellä. Koulujen yhteisenä kehittämishankkeena on alueellinen opetussuunnitelmatyö, johon kuuluvat yhteiset VESO koulutuspäivät, erilaiset palaverit, retket ja illanvietot. Alueen koulujen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä tiivistetään oppilaiden pedagogisesti yhtenäisen perusopetuksen turvaamiseksi. Yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen alueella on yksi koulun kehittämissuunnitelman kehittämiskohteista (liite 9). Käyttäytymisen yhteiset tavoitteet Koulujen kesken on sovittu käyttäytymisen yhteisistä tavoitteista, joita ovat vastuullisuus, luotettavuus, rehellisyys, hyvät tavat, erilaisuuden hyväksyminen, toisten huomioonottaminen, yhteistyökyky, koulun sääntöjen noudattaminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä.

6 Järjestyssäännöt Alueen kouluilla on omat koulukohtaiset säännöt, joiden peruslinja on yhtenäinen. Selkeä yhteinen linja löytyy seuraavissa asioissa: 1. Oppilastoverin kunnioittaminen 2. Välituntikäyttäytyminen 3. Käyttäytyminen ruokalassa 4. Käyttäytyminen koulun sisätiloissa 5. Koulun ja toisten omaisuuden kunnioittaminen Koulun koko, fyysinen sijainti, oppilaiden ikäkausi ja muut koulun ominaispiirteet vaikuttavat sääntöihin. Pyritään kuitenkin siihen, että oppilaat tiedostavat sääntöjen jatkuvuuden siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Lyseon peruskoulun järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteessä nro 1. Edellä esitellyt yhteiset periaatteet ja sopimukset luovat pohjan alueen pedagogisesti yhtenäiselle peruskoululle. Tämä oman alueen yhtenäinen toimintakulttuuri turvaa oppilaalle entistä eheämmän oppimispolun perusopetuksen ajaksi. 1 YLEISTÄ Lyseon peruskoulun opetussuunnitelma noudattaa perusopetuslaissa ja asetuksessa säädettyjä opetusja kasvatustavoitteita ja opetuksen järjestämistä koskevia määräyksiä sekä opetushallituksen vahvistamia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja Joensuun kaupungin vahvistettua perusasteen tuntijakopäätöstä ja opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä hyvän osaamisen (arvosana 8) kuvauksia ei toisteta tässä opetussuunnitelmassa, vaan ne ovat Internetissä osoitteessa ja saatavana myös koululta paperiversiona. Opetussuunnitelma on tehty koulun henkilökunnan ja alueen alakoulujen opettajakuntien sekä oppilaiden ja vanhempien yhteistyönä ja sitä muutetaan ja täydennetään tarpeiden mukaisesti vuosittain. Opetussuunnitelman tehtävänä on ohjata opetushenkilöstöä sisäistämään toiminnan päämäärä, tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet auttaa hahmottamaan yhteiset tavoitteet ja toiminnan rajat oppiaineiden välisen integraation ja työnjaon perustaksi auttaa oppilasta orientoitumaan opintoihin ja yksittäisiin oppimistapahtumiin ja tehtäviin toimia koulutuksen laadunvalvonnan välineenä. 2 OPETUKSEN ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lyseon peruskoulu nostaa oman koulun keskeisinä arvoina esille seuraavat:

7 Koulu toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja pyrkii näin kasvattamaan oppilaasta aktiivisen kansalaisen, joka tuntee omat yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa. Kasvu tasapainoiseksi aikuiseksi nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää oppilaalta entistä enemmän niin tiedollisia, taidollisia kuin asenteellisiakin valmiuksia eli elämänhallinnan taitoja. Koulutyössä korostuu omakohtaisen tiedonhankinnan ja kriittisen ajattelun tärkeys. Koulu ohjaa oppilaita näkemään ihmisen elintärkeän ja monimuotoisen riippuvuuden luonnosta ja antaa oppilaalle valmiuksia tehdä elämässään luontoa säästäviä ja elämän säilymistä turvaavia ratkaisuja. Tämä edellyttää oppilaalta teknologian perusteiden ymmärtämistä. Koulu välittää oppilaalle monipuolisesti omaa paikallista ja kansallista kulttuuriperintöämme ja tietoa muista kulttuureista. Tavoitteena on vahva kulttuuri identiteetti ja ymmärtävä asenne muiden kulttuurien omaleimaisiin piirteisiin. Kasvussa sosiaalisuuteen ja kansainvälisyyteen koulu korostaa hyvien tapojen merkitystä. Koulun tavoitteena on oppimisympäristö, jossa oppilaita kohdellaan tasavertaisina ja jossa jokainen voi kokea onnistumisen elämyksiä ja myös turvallisesti epäonnistua. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön ja vastuuntuntoon niin oppimismenetelmien kuin myös erilaisten sosiaalisten tilanteiden kautta. Koulu ohjaa oppilasta omaksumaan terveet elämäntavat ja kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymisuhkaa pyritään ennalta ehkäisemään myös oppilashuollon toimenpitein. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. 3 KOULUN TOIMINTA AJATUS JA KULTTUURI Lyseon peruskoulu antaa oppilailleen heidän omien edellytystensä mukaista ja opetussuunnitelmaa noudattavaa opetusta. Tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja taidot elämää, jatko opintoja ja elämänikäistä oppimista varten. Lyseon peruskoulun kaikessa toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilaskeskeiset työtavat: Oppilaalle itselleen annetaan yhä enemmän vastuuta oppimistapahtumassa. Tällä kehitetään omaa kriittistä ajattelua ja kartutetaan oma aloitteiseen tiedonhankintaan ja käyttöön tähtääviä taitoja. Vastuun ottaminen omasta opiskelusta ja työympäristöstä: Kouluyhteisössä edellytetään, että jokainen huolehtii työ ja opiskeluvälineistään, kotitehtävistään ja saapuu oppitunneille ajoissa. Työympäristön kunnosta ja viihtyisyydestä huolehtiminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Hyvien tapojen korostaminen kaikessa kanssakäymisessä: Kohteliaat, toiset huomioon ottavat käytöstavat juurrutetaan oppilaisiin esimerkin avulla, tietoa jakamalla ja järjestämällä oppilaille tilaisuuksia, joissa he voivat konkreettisesti oppia, miten erilaisissa tilanteissa käyttäydytään. Oppilaita ohjataan asialliseen kielenkäyttöön. Rehellisyyteen kasvaminen: Kouluyhteisössä edellytetään tinkimätöntä rehellisyyttä suhtautumisessa toisen omaisuuteen, omilla tiedoilla ja taidoilla pärjäämistä koetilanteissa ja rehellisyyttä esim. poissaolojen selvittämisessä.

8 Kestävän kehityksen tukeminen: Oppilaita ohjataan elämäntapoihin ja asenteisiin, jotka säästävät luontoa ja turvaavat elämän säilymistä. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikissa koulun arkipäivän toiminnoissa. Avoin vuorovaikutus: Työyhteisössä pyritään avoimeen keskusteluun esille tulevista ongelmista ja sitoudutaan yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyö kotien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa: Koulu toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja vastaa näin yhteiskunnan koulutyölle asettamiin haasteisiin. 4 KOULUN PAINOALUEET Koulun kasvatus ja opetustyön painoalueita ovat: perusopetuksen vahvistaminen käyttäytymis ja tapakasvatus liikunta ja terveyskasvatus musiikkikasvatus. Painoalueista kaksi ensimmäistä koskevat kaikkea koulun toimintaa ja kaksi viimeistä korostuvat vielä erikoisluokkien työskentelyssä. 5 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö on oppimiseen liittyvän fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulumme elää murroskautta, jossa koulu muuttaa väliaikaistiloihin Sortavalankadun ja Tonttulankadun kouluilla. Rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto vaihtuvat. Muutoksia tapahtuu myös koulun totutuissa rutiineissa. Opiskelutilojen ja välineiden suunnittelussa ja järjestämisessä lähtökohtana on luoda opiskeluympäristö, joka mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea itsenäistä ja aktiivista opiskelua ja oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Tämä edellyttää mahdollisuutta tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen joustavaan käyttöön. Myös oppimisympäristön esteettisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta oppilas itse ja toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Oppilaskunta ja tukioppilastoiminnalla on tärkeä rooli myönteisen sosiaalisen ympäristön luomisessa. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee edistää oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, luovuutta ja oppimismotivaatiota. Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

9 5.2 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös luovaan toimintaan ja elämyksiin. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työtapojen valinnassa. Opettaja valitsee työtavat ja hänen tehtävänään on ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän työskentelyä ja oppimista. 6 AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppiainekohtaisten tavoitteiden rinnalla tavoitteet seitsemän aihekokonaisuuden opiskelulle peruskoulun aikana. Aihekokonaisuuksien tarkoituksena on opetuksen eheyttäminen siten, että oppilasta ohjataan tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien kautta koulutyö voi pureutua erityisesti ajankohtaisiin kasvatuksen kysymyksiin. Aihekokonaisuudet ovat seuraavat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Koska aihekokonaisuudet kulkevat koko perusopetuksen läpi, on tärkeää suunnitella ja arvioida kokonaisuuksien toteuttamista alueellisesti yhdessä. Aihekokonaisuudet tarjoavat luontevan mahdollisuuden oppiaineiden integraatioon ja yhteistoiminnallisten opiskelumenetelmien harjoitteluun. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Mahdolliset aihekokonaisuuksiin liittyvät projektit ja retket tarkennetaan koulun lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Tiivis yhteistyö koulun ja kodin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Ihmisenä kasvaminen toteutuu läpi peruskoulun sekä koulun arjessa että erilaisissa koulun tapahtumissa. Kaikissa oppiaineissa sitä toteutetaan erilaisin painotuksin. Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta tukee aihekokonaisuuden tavoitteita. 2. KULTTUURI IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

10 Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Erityisesti nämä korostuvat vieraissa kielissä, äidinkielessä, yhteiskuntaopissa, maantieteessä ja uskonnossa oppiaineina. Koko koulun tasolla perinteiset kalenterivuoden juhlat ja tapahtumat rikastuttavat koulun toimintaa. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Harjoitellaan taitoja hankkia, vertailla ja valikoida eri tietolähteistä saatavia tietoja sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Viestintä ja mediataitojen hallinta sisältyy oppiaineista erityisesti äidinkieleen, yhteiskuntaoppiin, tietotekniikkaan ja vieraisiin kieliin. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee kouluaikanaan sekä myöhemmin elämässä pystyäkseen elämään mahdollisimman itsenäisesti ja löytämään tavallisen tai tuetun työpaikan. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tämän aihekokonaisuuden merkitys korostuu erityisesti esille taito ja taideaineissa, oppilaanohjauksessa ja yhteiskuntaopissa. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Aihekokonaisuuden tulee näkyä koulun arjessa sekä kaikkien oppiaineiden sisällöissä. Aihekokonaisuus korostuu maantiedon, biologian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon opetuksessa. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

11 Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Aihekokonaisuutena turvallisuus ja liikenne on osa koko koulun opetus ja toimintakulttuuria. Erityisesti aihekokonaisuus korostuu yhteiskuntaopin, terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Aihekokonaisuus toteutuu oppiaineiden sisällä ja koulun arjessa. Aihekokonaisuus näkyy erityisesti fysiikan, kemian, matematiikan, tietotekniikan ja yhteiskuntaopin opetuksen sisällöissä. Arviointi Aihekokonaisuudet eivät ole erikseen arvioitava alue, mutta oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä käsiteltäessä arvioidaan ne osana oppiaineen ja käyttäytymisen arviointia. 7 TUNTIJAKO Koulu noudattaa kaupungin yhteistä tuntijakoa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Joensuun kaupungin tuntijako ja valinnaisaineiden tuntijako.

12 JOENSUUN KAUPUNGIN PERUSASTEEN TUNTIJAKO

13 VALINNAISAINEIDEN TUNTIJAKO Valinnat Normaali Valinnaistuntimäärä A2 tunnit Valinnaistuntimäärä Erikoisluokkatunnit Valinnaistuntimäärä Erikoisluokka ja A2 Valinnaistuntimäärä Oppilas teki osan valinnoistaan 4. luokalla Oppilas teki osan valinnoistaan 6. luokalla Oppilas teki valintansa 4. ja 6. luokalla Jos oppilas on valinnut A2 kielen, niin hänen kokonaistuntimääränsä on 7. vuosiluokalla 32 tuntia. Valinnaistuntien toteutusperiaate oppilaan näkökulmasta: Kurssi Kurssi Kurssi 3 tai 3 ja 4 2 1

14

15 8 KIELIOHJELMA Koulussamme noudatetaan alla olevaa Joensuun kaupungin perusasteen yhteistä kieliohjelmaa. Jatkossa käytettävät koodit kuvaavat kielenopetuksen laajuutta: A1 on alakoulussa alkava oppilaalle pakollinen kieli A2 on alakoulussa alkava oppilaalle vapaaehtoinen kieli B1 on yläkoulussa alkava oppilaalle pakollinen II kotimainen kieli B2 on yläkoulussa alkava oppilaalle valinnainen kieli B3 on lukiossa alkava oppilaalle valinnainen kieli A1 kielenä Joensuun kaupungin kouluissa on englanti, joka alkaa 3. luokalta. A2 kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 16 oppilasta. Esitys ryhmän perustamisesta tehdään alueellisesti yläkoulun johdolla. Jos oppilas valitsee A2 kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2 kielen opiskelun keskeyttämistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille. Keskeytyksen hyväksyy koulun rehtori kuultuaan oppilaan opettajia ja alakoulun oppilaan kyseessä ollen tulevan yläkoulun rehtoria. Päättötodistuksen valinnaisen kielen numeroarvosana voidaan huoltajan pyynnöstä jättää merkitsemättä Oppilas, joka opiskelee sekä pakollista että valinnaista (vapaaehtoista) A kieltä, voi vaihtaa nämä kielet keskenään vain erittäin perustelluista syistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille, joka hyväksyy anomuksen kuultuaan oppilaan kieltenopettajia. Syyksi ei kelpaa oletus tai tieto, että päättötodistukseen on tulossa pakollisesta A kielestä heikompi arvosana kuin valinnaisesta. Perusaste Opetus alkaa: kaupungin koulut luokka 1 2 Tutustuminen englannin kieleen (A1 kieli), vain joissakin kaupungin kouluissa 3 A1 pakollinen englanti 5 A2 vapaaehtoinen saksa tai ranska 7 B1 ruotsi 8 B2 valinnainen ranska saksa venäjä muuta Venäjää voi opiskella erityislaajana oppimääränä Itä Suomen koulussa ja A2 kielenä normaalikoulussa 9 YHTEISET OPPIAINEET JA VALINNAISAINEET 9.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto, taito ja taideaine. Sen perustana ovat kieli, kirjallisuus ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuri identiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu ja vuorovaikutus

16 taitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto kielestä ja sen mahdollisuuksista syvenee ja kielenkäyttö sekä viestintätilanteet muuttuvat entistä vaativammiksi. Vuosiluokka 7 Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ilmaisurohkeutta kehittää luku ja kuuntelutaitoja harjaantua aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi oppia valitsemaan luettavansa harjaantua tulkitsemaan ja arvioimaan lukemaansa vahvistaa tiedonhankintataitoja kehittyä erilaisten tekstien laadinnassa syventää tietojaan kielen rakenteesta harjaantua hyödyntämään oppimaansa kielitietoa. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA Vuorovaikutustaidot keskustelut puheenvuoron valmistelu, pyytäminen ja esittäminen kuuntelu ja kysymysten teko omien töiden esittely selostukset haastattelut Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Kirjallisuus kirjaston käyttö kirjallisuuden lajit kaunokirjallisuuden peruskäsitteet 4 5 kokonaisteosta, novelleja, satuja, näytelmiä, runoja ja sarjakuva sisällön tulkinta ja arviointi draama, luova ilmaisu Tekstitieto tekstityypit mediateksti; sanomalehti elokuvan rakenne referaatti

17 Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen tietolähteiden käyttö kertomus, kuvaus, aineistoon perustuva kirjoitelma tekstien rakenteen harjoittelu: jaksotus, virkerakenne, välimerkkien käyttö tekstien vaatiman kielimuodon valinta tietotekstin tiivistäminen kirjoittaminen käsin ja tietokoneella Kielitieto sanaluokat ja niiden tehtävät verbien aikamuodot pronominien ja numeraalien käyttö sanojen taivutus: sijamuodot, persoonamuodot lausetyypit, välimerkit Vuosiluokka 8 Tavoitteena on rohkaistua tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia oppia ottamaan kielenkäytössä huomioon tilanne, viestintäväline ja vastaanottaja oppia tunnistamaan, tulkitsemaan ja käyttämään kielellisiä vaikuttamisen keinoja harjaantua aktiiviseksi, kriittiseksi ja tulkitsevaksi lukijaksi, kuulijaksi ja kirjoittajaksi saada käsitys median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja sekä harjaantua medioiden ja niiden kielen kriittiseen tarkasteluun kehittyä monipuoliseksi ja persoonalliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan syventää tekstilajien tuntemustaan oppia perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta monipuolistaa lukuharrastusta saada mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa saada mahdollisuuksia vahvistaa eettistä tietoisuutta ja laajentaa näkemystä kulttuureista oppia suhtautumaan suvaitsevaisesti erilaisiin kielenpuhujiin. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Vuorovaikutustaidot viestien, puhutun kielen ja puhetyylien tarkastelua erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa lukukokemusten välittäminen, kirjallisuuskeskusteluun osallistuminen eri mieltä olemisen taidot, oman mielipiteen perustelu ja perustelutavat

18 Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tekstien tuottaminen ja hyödyntäminen Tiedonhankintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Mediat ja tekstitieto keskeisten tekstilajien tunnistaminen ja erittely asiatekstien rakentumistavat (jäsentely, asiatyylin piirteet, sävy) mediatekstien analysointi ja tulkinta kuvan lukeminen omien viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen kehittymisen seuraamista ja arviointia Kirjallisuus ja kulttuuri kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia, scifi, kauhu, jännitys, dekkari ja nuorisokirjallisuus) maailmankirjallisuuden klassikkoteoksia 4 5 valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa novelleja, runoja teatteri tai elokuva; kokemusten erittelyä ja jakamista mielipidekirjoitukset ja vaikuttavat puheenvuorot erilaisten mediatekstien laatiminen asiatekstin rakentaminen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelemista fiktioiden tuottamista kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Kielitieto verbioppi: modukset lauseenjäsennys nominaalimuodot Vuosiluokka 9 Tavoitteena on pystyä toimimaan kokous ja neuvottelutilanteissa pystyä keskustelemaan ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja oman maan kulttuurista kasvaa kohtaamaan erilaisuus luonnollisena asiana oppia tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheet tutustua kotimaisiin klassikkoteoksiin oppia perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta sekä oppia sijoittamaan suomen kieli kielisukulaistensa joukkoon oppia käyttämään ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietolähteitä oppia huomioimaan tilanne, väline ja vastaanottaja tekstejä laadittaessa varmentaa oikeinkirjoitustaitoja ja kehittyä persoonalliseksi tekstien tuottajaksi pystyä laatimaan jokamiehen asiakirjoja.

19 KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Vuorovaikutustaidot kokous, puhe, esitelmä ja sen arviointi keskustelu ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja oman maan kulttuurista Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen Suomen kirjallisuuden vaiheet Kalevala ja kansanperinne Suomen kirjallisuuden klassikkoteos ja useita katkelmia ja näytteitä kotimaisten kirjailijoiden teoksista tutustuminen oman maakunnan kirjailijoiden teoksiin suomalaista nykykirjallisuutta runojen tulkintaa teatterissa käynti lähteiden käytön vahvistaminen, luotettavuuden arviointi ja viitteiden merkintä aineistopohjainen kirjoitelma pohtiva kirjoitelma kaunokirjallisuuteen pohjautuvia kirjoitelmia lopputyö asioimiskirjoitus Kielitieto ja kulttuuri kansanrunous ja kansanperinne kielen rakenteiden kertaus lauseenvastikkeet oikeinkirjoitustaitojen vahvistaminen kielen synty ja maailman kielet kielten sukulaisuus suomen kielen ominaispiirteet sanasto ja nimistö ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Oppilas arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. 9.2 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena vieras kieli on tieto ja kulttuuriaine A KIELI

20 A1 kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena A2 kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A kielen opiskelun myötä oppilaassa alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky ENGLANTI A1 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Pyrkimyksenä on myös, että oppilaalle muodostuu myönteinen asenne englannin kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ja että hän uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. 7. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös epävirallisista keskustelu tilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia Kulttuuritaidot ymmärtämään brittiläistä elämänmuotoa kertomaan omasta elinpiiristään englanniksi viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Oppimisstrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa työskentelemään itsenäisesti ja vastuullisesti toimimaan ryhmän jäsenenä hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 8. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä, kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista keskustelu tilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa (mm. Australia, Etelä Afrikka, Kanada, Irlanti) viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa

21 tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään johdonmukaisemmin erilaisia, itselle hyväksi havaittuja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan kehittyneemmin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 9. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä, kuullusta tai luetusta, tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista keskustelu tilanteista sekä kertomaan laajemmin suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa (mm. Yhdysvallat) kertomaan Joensuusta, Pohjois Karjalasta ja Suomesta viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään monipuolisesti ja tehokkaasti itselle sopivia opiskelustrategioita työskentelemään vastuullisesti oppimistavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntämään monipuolisemmin tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan syvällisemmin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT

22 Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka perhe ja ystävät, asuminen, lemmikit 8. luokka vapaa aika ja harrastukset, urheilulajeja, nuorisokulttuuri, ystävyyssuhteet ja suhteet vanhempiin koulu ja opiskelu terveys ja hyvinvointi, terveelliset elämäntavat matkailu 9. luokka opiskelu, työ ja elinkeinoelämä, julkiset palvelut ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys tiedotusvälineet, elokuva, teatteri, musiikki, taide vieraat kulttuurit ja tavat Rakenteet 7. luokka verbien taivutus ja aikamuodot (kerraten: preesens, imperfekti; uutena: perfekti ja pluskvamperfekti) substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö 8. luokka aikamuotojen vahvistaminen, I konditionaali, futuuri relatiivipronominit sanajärjestys adverbit 9. luokka II konditionaali, passiivi, infinitiivi, ing muoto epäsuora kysymyslause Viestintästrategiat luokat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2)

23 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 A2.2 B1.1 A2.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen RANSKA A2 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 7. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään kouluikäisten nuorten elämään liittyvää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja pieniä kertomuksia hyvin tutuista aiheista Kulttuuritaidot arvostamaan omaa ja ranskankielisten maiden kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla arkipäivän tilanteissa tuntemaan ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria sekä joitain tunnetuimpia henkilöitä mm. tieteen ja taiteen alalta Oppimisstrategiat ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan asettaen tavoitteita opiskelulleen ja arvioiden omaan työskentelyään ja kielitaitoaan sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä ja kehittämään yhteistyötaitojaan käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ja muita osaamiaan kieliä ymmärtämään, että kielen opiskelu vaatii sinnikästä viestinnällistä

24 harjoittelua 8. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääkohdat yleis tai asiatietoa sisältävästä yleiskielisestä puheesta ja tekstistä kommunikoimaan sujuvammin erilaisissa arkipäivän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan monipuolisempia ja laajempia kuvauksia tutuista aiheista. Kulttuuritaidot ymmärtämään yhä paremmin suomalaista ja ranskalaista elämänmuotoa ja kertomaan yksinkertaisia asioita Suomesta ja Joensuusta ranskaksi viestimään ja toimimaan ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla arkipäivän tilanteissa tuntemaan laajemmin ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään itselle hyväksi havaittuja työtapoja ja opiskelustrategioita ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan yhä kehittyneemmin omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin 9. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään yksityiskohtaisemmin yleis tai asiatietoa sisältävää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista kirjoittamaan yksityiskohtaisempia kuvauksia ja viestejä Kulttuuritaidot tuntemaan oman ja ranskankielisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiaa viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tuntemaan laajemmin ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria Oppimisstrategiat tuntemaan yhä paremmin oman oppimistyylinsä ja hyödyntämään tehokkaammin erilaisia oppimisstrategioita tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä KESKEISET SISÄLLÖT luokka

25 Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 4 käsitellyn lisäksi vapaa ajan vietto ja harrastukset julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet 7. luokka epäsäännöllisten verbien preesens, passé composé, adjektiivien taivutus ja paikka, objektipronominit, partitiivinen artikkeli 8. luokka imperfekti, imperatiivi, futuuri, painolliset persoonapronominit, adjektiivien vertailu 9. luokka relatiivipronominit, suora ja epäsuora objekti, adverbit, indefiniittipronominit, gerundi, konditionaali, subjunktiivi Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

26 SAKSA A2 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Pyrkimyksenä on myös, että oppilaalle muodostuu myönteinen asenne saksan kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ja että hän uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. Oppilas oppii Kieli 7. luokka kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista 8. luokka edellisen lisäksi selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 9. luokka edellisten lisäksi ymmärtämään nuorten elämään liittyvää sekä yleis tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat luokka 7. luokka ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa 8. ja 9. luokka edellisen lisäksi tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT luokka

27 Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka perhe ja ystävät vapaa ajan vietto ja harrastukset arkinen asioiminen eri tilanteissa 8. luokka asuminen terveys ja hyvinvointi matkailu tiedotusvälineet 9. luokka opiskelu, työ ja elinkeinoelämä julkiset palvelut kestävä kehitys Rakenteet 7. luokka verbin perustaivutus ja aikamuodot (preesens, perfekti) substantiivien, adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö sijamuodot (nominatiivi, akkusatiivi, datiivi) keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat luokat 8. luokka aikamuotojen vahvistaminen, imperfekti ja pluskvamperfekti suomen konditionaalin vastineet, imperatiivi sijamuotojen vahvistaminen 9. luokka futuuri, passiivin preesens ja imperfekti substantiivien genetiivi pronomineja adjektiivin taivutus kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8):

28 Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (Liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurinsa keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään ruotsin kielen taitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on tieto ja kulttuuriaine. Ruotsi B1 kielenä Oppilaan, joka ei opiskele ruotsia A oppimäärän mukaan, tulee opiskella ruotsin B oppimäärä. Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä luokan oppilas oppii Kieli 7. luokka kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa 8. luokka kertomaan lisää perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään edellisvuotta laajemmin jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana

29 kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa 9. luokka kertomaan edellisvuosia enemmän ja sujuvammin perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään tilanneyhteyden tukemana jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta, jotka ovat edellisvuosiin nähden vaativampia kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot 7. luokka ymmärtämään suomenruotsalaista ja ruotsalaista sekä muiden Pohjoismaiden elämänmuotoa 8. luokka edellisen lisäksi viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti 9. luokka edellisten lisäksi kertomaan Joensuusta, Pohjois Karjalasta ja kotimaasta ruotsin kielellä Oppimisstrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa ajan vietto koulu ja oppilastoverit ostoksilla käynti perustietoja suomenruotsalaisesta elämänmuodosta Oheiset sisällöt voivat tilanteiden, aihepiirien ja rakenteiden osalta vaihdella vuosiluokittain opetusjärjestelyistä ja oppimateriaalista 8. luokka matkustaminen, opastus kuukaudet, päiväys sairaudet, ruumiinosat julkisten palvelujen käyttö perustietoja ruotsalaisesta ja norjalaisesta elämänmuodosta 9. luokka

30 riippuen. asuminen maalla ja kaupungissa, luonto koulunkäynti ja työharjoittelu, rippileiri ulkonäkö, luonne ja seurustelu, terveelliset elämäntavat harrastukset, tietokone perustietoja tanskalaisesta ja islantilaisesta elämänmuodosta Rakenteet 7. luokka persoona ja omistuspronominit, persoonapron. obj. muodot substantiivin ja adjektiivin taivutus verbin perusmuoto, preesens (ja imperfekti) apuverbit väite ja kysymyslauseet tavallisimmat prepositiot 8. luokka verbin taivutus ja aikamuodot, imperatiivi, refleksiiviverbit lyhyet vastaukset man rakenne järjestysluvut adjektiivin vertailu sivulauseita, sanajärjestys 9. luokka konditionaali ja futuuri att + infinitiivi adjektiivin ja substantiivin rinnakkaistaivutus yleisempien pronominien ja prepositioiden käyttö päälauseen ja sivulauseen sanajärjestys adverbien vertailu Viestintästrategiat luokat kohtelias kielenkäyttö kieli välineenä ja kieli tiedonhankinnassa kompensaatiostrategiat lukustrategiat ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 A1.3 A2.1 A1.3 Kulttuuritaidot

31 Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaiden kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimisstrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9.3 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa. Matematiikka vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikkaa ei ole vain ja ainoastaan matematiikan tunnilla; jokainen koulussa opiskeltava aine sisältää aineksia matematiikasta. Matematiikan opetuksen tulee olla systemaattista ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden oppimiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun ja toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan. Vuosiluokat 7 9 Ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien arkipäivän perusvalmiuksien tarjoaminen. Pääpaino on ajattelun kehittämisessä ja ajattelumallien oppimisessa. Opetuksessa edetään systemaattisesti ja korostetaan käsitteiden hallintaa sekä täsmällisen ilmaisun taitoa. 7. luokan oppilas oppii ymmärtämään 7. luokalla opetettavia matematiikan käsitteitä, rakennetta ja säännönmukaisuuksia laskutaitoja sekä loogista ja luovaa ajattelua matemaattisten ongelmien ratkaisussa selkeää ja täsmällistä ilmaisua erilaisia tiedonhankintamenetelmiä ja työskentelytapoja havainnointia ja päätelmiä niiden perusteella pitkäjänteiseen ja keskittyneeseen työskentelyyn KESKEISET SISÄLLÖT (3 h) Ajattelun taidot ja menetelmät 7. LUOKKA sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä sekä mallintamista matemaattisen tekstin tuottamista ja tulkitsemista matemaattisen todistamisen harjoittelua erilaisten ratkaisumenetelmien vertailua ja arviointia

32 Luvut ja laskutoimitukset lukujoukot peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla ja laskusäännöt pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö yksinkertaisia prosenttilaskuja potenssi, jossa eksponenttina on positiivinen kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra potenssin laskusäännöt yksinkertaiset lausekkeet ja sieventäminen muuttujan lauseke ja lausekkeen arvon laskeminen Funktiot lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria geometrian peruskäsitteet monikulmiot ja niihin liittyvät käsitteet ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet yhtenevyys ja yhdenmuotoisuuteen tutustuminen geometrista piirtämistä

33 Tilastot keskiarvo diagrammien tulkintaa 8. luokan oppilas oppii ymmärtämään 8. luokalla opetettavia matematiikan käsitteitä, rakennetta ja säännönmukaisuuksia laskutaitoja sekä loogista ja luovaa ajattelua matemaattisten ongelmien ratkaisussa selkeää ja täsmällistä ilmaisua erilaisia tiedonhankintamenetelmiä ja työskentelytapoja havainnointia ja päätelmiä niiden perusteella pitkäjänteiseen ja keskittyneeseen työskentelyyn KESKEISET SISÄLLÖT (3 h) Luvut ja laskutoimitukset 8. LUOKKA lausekkeiden sieventäminen lukujonot Algebra polynomin käsite ja laskutoimitukset polynomeilla yhtälöt ja niiden ratkaiseminen epäyhtälön käsite suhde ja verrantomuotoinen yhtälö Geometria tasokuvioiden piirin ja pinta alan laskeminen suorakulmaisen kolmion geometria yhdenmuotoisuus ja mittakaava 9. luokan oppilas oppii ymmärtämään 9. luokalla opetettavia matematiikan käsitteitä, rakennetta ja säännönmukaisuuksia laskutaitoja sekä loogista ja luovaa ajattelua matemaattisten ongelmien ratkaisussa selkeää ja täsmällistä ilmaisua erilaisia tiedonhankintamenetelmiä ja työskentelytapoja havainnointia ja päätelmiä niiden perusteella pitkäjänteiseen ja keskittyneeseen työskentelyyn KESKEISET 9. LUOKKA SISÄLLÖT (4 h) Luvut ja laskutoimitukset prosenttilaskut Algebra yhtälön ratkaisemisen varmentaminen yhtälöpari ja sen ratkaiseminen lukujonot muistikaavat murtolausekkeita

34 Funktiot funktion käsite lineaarinen funktio ja suora yksinkertaisten funktioiden ja niiden kuvaajien tulkitseminen kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon Geometria trigonometria kappaleiden piirtäminen kappaleen tilavuuden ja pinta alan laskeminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite klassinen ja tilastollinen todennäköisyys tilastollisia tunnuslukuja tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen TYÖTAVAT 9. luokalla oppilaat jaetaan uusiin opiskeluryhmiin, jolloin jaon perusteena ovat oppilaiden omat jatkoopintotoiveet. Ryhmittelyn perusteet ovat: 1) pienryhmä matemaattisista oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille 2) lukion lyhyelle matematiikan kurssille ja muihin oppilaitoksiin aikoville oppilaille 3) lukion pitkälle matematiikan kurssille aikoville tai muuten matematiikasta kiinnostuneille oppilaille. Kaikissa ryhmissä opiskellaan perusasiat. Kaikista ryhmistä on mahdollista jatkaa missä tahansa perusopetuksen jälkeisessä oppilaitoksessa. ARVIOINTI Arvioinnin lähtökohtana ovat opetussuunnitelman perusteiden hyvän osaamisen kriteerit. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon seuraavia asioita: kokeet ja testit projektit, tutkimustehtävät työskentelyn ja ajattelun taidot kotitehtävien tekeminen itsearviointi Arvioinnissa tulee huomioida oppilaiden persoonalliset ratkaisu ja ajattelumallit, niin ettei arviointi perustu ainoastaan oppilaan saamaan oikeaan tai mahdollisesti väärään vastaukseen, vaan painotus on oppilaan ajatteluprosessin arvioinnissa. Päättöarvioinnissa voidaan painottaa 9. luokan numeroita.

35 9.4 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA Vuosiluokat 7 9 Biologiassa tutkitaan elämää ilmiöineen ja edellytyksineen. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristön välisiä vuorovaikutuksia, sekä elämän perusvaatimuksia. Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen, jota järjestetään sekä luonnossa että luokkahuoneessa. Tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia luonnon monipuoliseen ja omatoimiseen tutkimiseen sekä innostaa heitä luonnontieteelliseen ajatteluun. Samalla heille painotetaan luonnonsuojelun, luonnon monimuotoisuuden, kestävän kehityksen ja omien toimien merkitystä luonnon ja ihmisen tulevaisuudelle. 7. LUOKALLE Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusvälineitä kuvaamaan elämän perusilmiöitä, kuten esim. ravintoketju, yhteyttäminen ja lisääntyminen tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. 8. LUOKALLE Oppilas harjoittaa jo oppimiaan taitoja ja oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusvälineitä kuvaamaan elämän perusilmiöitä, kuten esim. ravintoketju, yhteyttäminen ja lisääntyminen tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien kasvattamista ja kasvinviljelyn perusteita tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. 9. LUOKALLE Oppilas harjoittaa aikaisemmin oppimiaan taitoja ja oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusvälineitä tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuutta tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia

36 ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet MAANTIETO Vuosiluokat 7 9 Maantiedon opetuksessa tarkastelun kohteena on maapallo erilaisine alueineen ja ilmiöineen. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta laajentamaan maailmankuvaansa myös kotimaansa ja Euroopan ulkopuolelle. Oppilaan tulee ymmärtää luonnonilmiöitä ja ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta eri alueilla aina globaalille tasolle asti. Yksilötasolla oppilaan on ymmärrettävä oman toiminnan merkitys ja vastuu ympäristön tilasta, luonnonvarojen riittävyydestä ja maapallon tulevaisuudesta. Oppilaat ohjataan huomaamaan maapallon kulttuuriympäristöjen rikkaus pyrkien vahvistamaan oman kotimaan ja kotiseudun arvostamista. Maantiedon opetuksen tulee antaa pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevuudelle ja ymmärrykselle. Oppilaalle annetaan tietoja ja taitoja seurata ajankohtaisia maailman tapahtumia, ymmärtää niiden vaikutuksia luonnolle ja ihmiselle sekä käsitellä kriittisesti tiedotusvälineiden tietoa. Opetuksessa pyritään kehittämään oppilaiden maantieteellistä ajattelua, päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja käyttämällä erilaisia maantieteellisiä tutkimusmenetelmiä kuten maastotyöt, kartat, tilastot jne. Kaiken tämän tarkoituksena on ohjata oppilas omatoimiseen tiedon hankkimiseen ja käsittelyyn. 7. LUOKALLE Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä ja erilaisia teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä esim. diagrammeja, tilastoja jne. määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet maapallolla ymmärtämään planetaarisuuden vaikutukset maapallon oloihin ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Amerikassa ja koko maailmassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tuntemaan ja kunnioittamaan vieraiden maiden kulttuurien piirteitä sekä suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä, sekä ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. 8. LUOKALLE Oppilas harjoittaa jo oppimiaan taitoja ja oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä ja erilaisia teemakattoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä esim. diagrammeja, tilastoja jne. määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet maapallolla ymmärtämään planetaarisuuden vaikutukset maapallon oloihin ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tuntemaan ja kunnioittamaan vieraiden maiden kulttuurien piirteitä sekä suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin

37 hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä, sekä ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. 9. LUOKALLE Oppilas harjoittaa aikaisemmin oppimiaan taitoja ja oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä ja erilaisia teemakattoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä esim. diagrammeja, tilastoja jne. määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin Suomen geologista historiaa kallioperän synnystä nykypäivään tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä, sekä omaa alueellista identiteettiään tietämään kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen Suomessa hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä, sekä ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. SISÄLLÖT 7. luokka (2 h) 8. luokka (2 h) Biologia Vesiekosysteemi suomalaisten vesiekosysteemien peruslajistoon perehtyminen ravintoketjun ja ekosysteemin rakenne sekä toiminta erilaiset vedet lajistoineen ja ominaispiirteineen ihmisen toiminnan vaikutus vesistöihin ja niiden tilaan tutustuminen lähiseudun vesiin Metsäekosysteemi suomalaisten metsäekosysteemien peruslajistoon tutustuminen kasvien ohjattu kerääminen kasvisolun rakenne ja toiminta fotosynteesi ja sen merkitys eliökunnalle metsätyypit ja kasvupaikkatekijät kestävä metsänhoito ja metsien suojelu metsien moninaiskäyttö luonnon monimuotoisuus Maantieto Maapallo ihmisen kotiplaneetta maapallon karttakuva ja eri kohteiden sijainti sillä maapallon vyöhykkeisyys väestö ja sen sijoittumista määräävät tekijät maapallon luonnonvarat maapallon ympäristöongelmat ja luonnon kestävä käyttö Vieraista maanosista Etelä ja Pohjois Amerikan kohdalla em. seikkoihin perehdytään syvällisemmin. Eurooppa maapallon planetaaristen liikkeiden vaikutukset sen olosuhteisiin maapallon sisä ja ulkosyntyiset ilmiöt Euroopan fyysinen ja valtiollinen karttakuva Euroopan ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden vaikutus ihmistoimintojen sijoittumiseen Euroopan väestö erilaisine kulttuureineen

38 metsän eläinten käyttäytyminen 8. luokan opetukseen voidaan lisäaineksena sisällyttää suoekosysteemiin perehtyminen Euroopan unioni Euroopan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 9. luokka (3h) Ihminen, evoluutio ja yhteinen ympäristö ihmisen rakenne solu, kudos, elin, ja elimistötasolla keskeisten elinten toiminta ja säätely sekä niihin liittyvät sairaudet omien elämäntapojen ja valintojen vaikutus elinten toimintaan / terveyteen ihmisen seksuaalisuus, hedelmöitys, raskauden kulku, synnytys ja ehkäisy perinnöllisyyden peruskäsitteet ja lainalaisuudet ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen elämän synty, kehitys sekä ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio maailmanlaajuiset ja paikalliset ympäristöongelmat ja muutokset luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen Suomi Suomen sijainnin vaikutus luonnonoloihin ja ihmistoimintaan Suomen geologinen historia jääkauden vaikutukset ja sen jättämät jäljet Suomen luonnossa Suomen väestön muutokset, muuttoliikkeet, siirtolaisuus ja pakolaisuus suvaitsevaisuus ja tutustuminen kotimaan vähemmistökulttuureihin aluesuunnittelu ja siihen vaikuttaminen omien lähialueiden luonnon ja kulttuuriympäristöjen tutkiminen Suomen luonnonvarat energian käyttö ja sen säästäminen suomalainen elinkeinoelämä erityispiirteineen Suomen lähialueet: Pohjoismaat, Baltia ja Karjala Suomen ja Itämeren ympäristökysymykset kestävä kehitys yhteiskunnassa ja oppilaan omassa toiminnassa ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentely, menestyminen kokeissa ja kuulusteluissa, kotitehtävät ja erilaisten projektien ym. tuotokset. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon vuosiluokan aikainen opiskelu painottuen yhdeksännen luokan suorituksiin. Arviointi oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä tapahtuu OPS:n valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. 9.5 FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.

39 Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Vuosiluokka 7 Oppilas oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään yksinkertaisen luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia graafisia ja algebrallisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan mittaamiseen sekä värähdys ja aaltoliikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja sekä ymmärtämään ilmiöiden syy seuraussuhteita. Vuosiluokka 8 Oppilas oppii syventämään taitojaan työskennellä turvallisesti ja yhteistyössä toisten kanssa havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan liikkeeseen, voimaan ja lämpöön liittyviä fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy seuraussuhteita.

40 Vuosiluokka 9 Oppilas pystyy työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa hallitsee luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista, havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen osaa suunnitella ja toteuttaa luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia ymmärtää sähköön liittyviä käsitteitä, suureita ja yksiköitä ja osaa käyttää niitä kuvatessaan arkielämän fysikaalisia ilmiöitä osaa käyttää erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä ymmärtää luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy seuraussuhteita osaa arvioida eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta. KEMIA 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Vuosiluokka 7 Oppilas oppii työympäristön ja laboratoriovälineiden käyttöä sekä työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä tekemään kemiallisia tutkimuksia, tulkitsemaan, esittämään ja arvioimaan tuloksia aineiden, erityisesti veden, kiertokulkuun liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan aineiden ominaisuuksia ja niihin perustuvia erotusmenetelmiä joitakin aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa.

41 Vuosiluokka 8 Oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä jaksollisen järjestelmän perusteita ja osaa soveltaa niitä kemiallisten ilmiöiden ymmärtämisessä ja selittämisessä kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla elollisessa luonnossa tapahtuvia kemiallisia ilmiöitä ja niiden merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa. Vuosiluokka 9 Oppilas ymmärtää raaka aineiden saatavuuteen, elinkaareen ja kiertokulkuun liittyviä prosesseja oppii metallien rakenteita ja sähkökemiaa ja niihin liittyviä sovelluksia syventää reaktioyhtälöiden käyttöä kemiallisten ilmiöiden selittämisessä osaa soveltaa omia tietojaan arkielämän tilanteissa ja valinnoissa tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. SISÄLLÖT 7. luokka (2 h) 8. luokka (3 h) Fysiikka Luonnon tutkiminen mittaamisen ja havainnoinnin perusteet tulosten tulkitseminen ja esittäminen mallien avulla Värähdys ja aaltoliike erilaiset värähdys ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, suureet ja lait aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen äänen ja valon merkitys ja sovellukset Liike ja voima vuorovaikutukset, niistä syntyvät voimat ja aiheutuvat liike ja tasapainoilmiöt liike, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä liike voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Lämpö kappaleiden ja aineiden lämpöilmiöt Kemia Kemian työtapoja laboratoriotyöskentely ja turvallisuus aineiden luokittelu ja erottaminen atomin rakenne ja yhdiste kemian merkkikieli reaktionopeus aineiden paloherkkyys ja palamisreaktio Ilma ja vesi ilmakehän aineet ja niiden merkitys luonnolle vesi ja veden ominaisuuksia Kemian elementit jaksollinen järjestelmä ja kemialliset sidokset alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuudet ja rakenteet hapot, emäkset ja suolat happamuus ja ympäristövaikutukset Elollinen luonto

42 9. luokka (2 h) energian säilyminen ja huononeminen lämpö energiamuotona Sähkö sähkömagneettinen vuorovaikutus tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sähköturvallisuus sähkömagneettinen induktio ja energian siirto sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet vuorovaikutukset energian sitoutuminen ja vapautuminen radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon säteilysuojelu fotosynteesi ja palaminen, energialähteet ja öljynjalostus orgaaniset yhdisteet, niiden ominaisuudet, reaktiot ja käyttö Raaka aineet ja tuotteet tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen Arjen ja ympäristön kemiaa vastuu elinympäristöstä ja tuotteiden elinkaari pesu ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit ja lisäksi esimerkiksi puunjalostus ja paperiteollisuus lannoitteet ja vesistöjen rehevöityminen veden puhdistaminen kemiallisesti muovit ARVIOINTI luokan arviointi perustuu tuntiosaamiseen ja koemenestykseen. Arviointi oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä tapahtuu OPS:n valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Päättöarviointiin vaikuttaa 7., 8. ja 9. luokan osaaminen, kuitenkin siten, että 9. luokan osaamista painotetaan.

43 9.6 TERVEYSTIETO Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa (esimerkiksi teemapäivien suunnittelussa). Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1 4 osana ympäristö ja luonnontieto oppiainetta, vuosiluokilla 1 6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa sekä itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9. Vuosiluokka 7 Tavoitteena on, että oppilas oppii terveyskäyttäytymiseen liittyviä perustietoja ja taitoja sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on myös tukea nuoren itsenäistymistä, identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Vuosiluokka 8 Tavoitteena on syventää ja tukea terveiden elämäntapojen muodostumista. Oppilas oppii ymmärtämään terveyskäyttäytymiseen liittyvien ratkaisujen merkityksen. Vuosiluokka 9 Tavoitteena on kannustaa ottamaan vastuuta ja sitoutumaan oman tulevaisuuden suunnitteluun. Oppilas oppii ymmärtämään kehityksen ja elämänkulkuun liittyvien muutosten, kriisien ja niistä selviytymisen keinot.

44 Yhteiset tavoitteet vuosiluokilla 7 9 Oppilas tuntee ihmisen kasvun ja kehityksen tunnuspiirteitä sekä oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä tiedostaa ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä valintatilanteissa oppii ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen oppii arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkitystä terveyden näkökulmasta sekä oppii käyttämään terveyteen liittyviä käsitteitä. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA 8. LUOKKA 9. LUOKKA Terveys ja terveydestä huolehtiminen: uni, lepo, ravinto ja liikunta Terveydestä huolehtiminen: säännölliset elämäntavat Yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot Syömishäiriöt Uni, lepo, ravinto ja liikunta syventäen Tupakka Alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus Turvallisesti liikenteessä Liikennekasvatus: vaaratilanteet ja onnettomuudet Väestönsuojelu Kansantaudit, tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet Itsetuntemus, vastuu itsestä ja muista sekä kiusaaminen Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot sekä suvaitsevaisuus Seksuaaliterveys Oman kehon huolto, ryhti, ergonomia ja työhyvinvointi Hygienia ja itsehoito Kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Kasvu ja kehitys: murrosikä ja kehittyvä seksuaalisuus Syömishäiriöt Lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö Mielenterveys ja sen vaihtelu sekä mielen ja kehon tasapaino Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen Terveys voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat Ihmisen erilaisuus ja vammaisuus Väestönsuojelu, tapaturmat ja Keskeiset terveydenhuolto

45 ensiapu ja hyvinvointipalvelut sekä kansalaisjärjestöjen työ Vesi ja tieliikenneturvallisuus; alkoholi, lääkkeet ja päihteet ARVIOINTI Terveystiedon numero määräytyy tuntityöskentelyn ja kirjallisten töiden (mm. kokeet) perusteella. 9.7 USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Vuosiluokat 7 9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 7 9 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen. Aihekokonaisuuksista ihmisenä kasvaminen, kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta soveltuvat evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen keskeisiin sisältöihin luontevasti. Aihekokonaisuus viestintä ja mediataito otetaan huomioon valittaessa opetusmenetelmiä. Joensuulaiseen uskonnolliseen ja kulttuuriseen elämään kuuluu olennaisena osana ortodoksisuus. Muihin uskontokuntiin tutustuttaessa painopiste on ortodoksisuudessa ja sen ymmärtämisessä. Vuosiluokka 7 Oppilas näkee kristillisen katsomusperinteen vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa on tutustunut Raamattuun kristillisen kirkon perusteoksena ymmärtää uskonnon merkityksen yksilön ja yhteisön elämässä on oppinut tuntemaan tiedollisesti maailmanuskontojen keskeisiä piirteitä tunnistaa ja erottaa uskonnon vaikutuksia maailman ihmisten elämässä osaa kunnioittaa eri tavoilla uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee kristinuskon syntyhistorian ja kirkon leviämisen alkuvaiheet tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisen perinnön.

46 8. vuosiluokka Oppilas tuntee kristillisen kirkon kehittymisen keskeiset vaiheet tuntee kristinuskon syntyhistorian, sen leviämiseen vaikuttavia seikkoja sekä kreikkalaisen että roomalaisen kulttuurin vuorovaikutuksen kristinuskon kanssa ymmärtää kristinuskon olevan keskeinen tekijä yhtenäisen eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin luojana ja kehittäjänä tuntee ja ymmärtää kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen toimintatapoja, kieltä ja uskontojen keskeisiä sekä yhteisiä että erilaisia piirteitä ymmärtää kristillisen lähetystyön, diakonian sekä ekumeenisen liikkeen vaikuttimia, luonnetta ja aikaansaannoksia maailmalla sekä osaa erottaa ne muiden uskontojen ilmenemismuodoista tiedostaa kristillisen katsomusperinteen vaikutuksen omassa maailmankatsomuksessaan. 9. vuosiluokka Oppilas ymmärtää Suomen ev. lut. kirkon historiaa sekä luterilaisuuden perusluonnetta ja sen pohjalta suomalaista identiteettiä ja siihen kuuluvia arvoja tuntee Suomen uskonnollista kenttää sekä tunnistaa kunkin yhteisön erityispiirteitä ja niiden toimintatapoja tuntee ja tunnistaa toisten käsitysten joukosta kristillisen ihmiskäsityksen ominaispiirteet ja ymmärtää sen arvon ja merkityksen ihmisen kasvussa vastuullisuuteen maapallon elämän säilymisessä osaa arvioida kristillisen ihmiskäsityksen vaikutusta suorittaessaan erilaisia eettisiä menettelytapoja ymmärtää kultaisen säännön globaalisuuden, merkityksen ihmisten välisessä kanssakäymisessä yli uskontojen ja kulttuurien rajojen osaa kantaa saamansa aineiston pohjalta vastuuta itsestään, ratkaisuistaan sekä toisista ihmisistä ja ympäröivästä luonnosta osaa etsiä ja erottaa etsimästään ja löytämästään rakentavia aineksia oman maailman katsomuksensa ja arvomaailmaansa rakennusaineiksi. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA Maailmankatsomuksen rakennusainekset Maailmanuskonnot Suuret maailmanuskonnot: hindulaisuus, buddhalaisuus, juutalaisuus, kristinusko, islam, Kiinan ja Japanin uskonnot Raamattu: Vanha Testamentti juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon näkökulmasta, Uusi Testamentti kristinuskon synnyn ja keskeisten opetusten ilmentäjänä Uskonto, uskonnollisuus, uskonnollinen ajattelu, kokemus ja käyttäytyminen Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteinen perintö 8. LUOKKA Kirkkohistoria Roomasta koko maailmaan: kristinuskon synty, leviäminen ja kehittyminen Kristinusko ja yhtenäisen eurooppalaisen kulttuurin kehittyminen Kristillisten kirkkojen muotoutuminen, toiminnan ja uskon keskeiset piirteet, ekumenia Suomen ev.lut. kirkon historia ja luterilaisuuden perusluonne

47 9. LUOKKA Eettinen ihminen Suomen uskonnollinen kenttä Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen käytännön eettisten ongelmien kautta Etiikka, moraali, arvot ja käsitteet Kristillisen etiikan keskeiset lähtökohdat Kristillinen ihmiskäsitys ja vastuullisuus Erilaisia tapoja arvioida valintojensa eettisyyttä ARVIOINTI Evankelisluterilaisen uskonnon arvioinnissa painotetaan kokeiden ja projektitöiden tuloksia. 9. luokan päättöarvioinnissa tarkastellaan oppilaan työskentelyä kokonaisuutena luokkien välillä ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvaminen sisältyy monelta osin ortodoksiseen uskonnon opetukseen. Myös Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta soveltuvat ortodoksisen uskonnon opetuksen keskeisiin sisältöihin luontevasti. Aihekokonaisuus Viestintä ja mediataito otetaan huomioon esim. käytettäessä opiskelun välineenä Ortodoksisen uskonnonopetuksen verkkoympäristöä Ortowebbiä. TYÖTAVAT Uskonnonopetuksessa korostuvat monipuoliset työtavat ja elämyksellisyys. Jumalanpalveluksiin osallistumiset, retket ja vierailut syventävät tunnilla opittua ja niiden avulla oppilas voi soveltaa käytännössä aiemmin oppimaansa. Kirjallisten tehtävien lisäksi oppilaalle tarjotaan mahdollisuus syventää persoonallisesti opittua sopivalla tavalla askartelun, piirtämisen ja käsitöiden avulla. Kirkkolaulujen laulamisen ja erilaisten yhteistoiminnallisten työtapojen avulla voidaan havainnollistaa oppiaineen yhteisöllistä luonnetta. Kerronta on uskonnonopetuksen perinteinen työtapa, jota tulee käyttää erityisesti alimmilla luokkatasoilla. Ortodoksisen uskonnonopetuksen verkkoympäristö Ortoweb tarjoaa mahdollisuuden tieto ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa. Koska ortodoksisen uskonnon tunneilla on yleensä samassa ryhmässä eri ikäisiä oppilaita, käytetään usein opetuksessa vuorokursseja. Yhtenäiseen käytäntöön vuorokurssien rytmissä pyritään siten, että parittomien vuosien syyslukukaudella aloitetaan parittomien vuosiluokkien sisältöjen opiskelu ja parillisten vuosien syyslukukaudella aloitetaan parillisten vuosiluokkien sisältöjen opiskelu. Vuosiluokat 7 9 Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä, sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

48 Vuosiluokka 7 Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. Osallistua ortodoksiseen liturgiaan. Perehtyä ortodoksisen kirkon historiaan ja uskonkäsitykseen. SISÄLLÖT Kirkkohistoria Kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat Eri kirkkokunnat ja ekumenia Ortodoksiset paikalliskirkot Suomen ortodoksisen kirkon historiaa Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa Ortodoksiset luostarit ja järjestöt Suomessa Kirkkovuoden paastoaikojen ja suurten juhlien historiallinen sanoma ja merkitys Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Vuosiluokka 8 Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. Osallistua ortodoksiseen liturgiaan. Perehtyä Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana. Tutustua keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään. Auttaa oppilasta ymmärtämään uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä. Antaa oppilaalle valmiuksia kohdata eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. SISÄLLÖT Raamattu Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana Raamatun käyttö kirkon paastoaikojen ja suurten juhlien yhteydessä Maailmanuskonnot Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja elämän pääpiirteet Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Vuosiluokka 9 Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. Osallistua ortodoksiseen liturgiaan. Perehtyä kirkon liturgiseen elämään. Tiedostaa maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutustua eettisen ajattelun peruskäsitteisiin sekä näiden soveltamiseen elämässä.

49 SISÄLLÖT Liturgiikka ja uskonoppi Sakramentit ja niiden merkitys Jumalanpalvelukset (vigilia, liturgia ja paastoliturgia) Kirkkorakennus Kirkkotaide Kirkkomusiikki Uskonopin keskeiset kohdat Etiikka Ortodoksisen kirkon ihmiskäsitys ja eettinen opetus Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen elämässä Vuorisaarnan etiikka Kirkkovuoden paastoaikojen ja suurten juhlien eettinen sanoma ARVIOINTI Ortodoksisen uskonnon arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppimistuloksiin, tuntityöskentelyyn ja toisten huomioonottamiseen. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on kehittää oppilaan itsearviointitaitoja. Oppimistulosten arviointi Arviointi tapahtuu pääsääntöisesti pistokkaiden tai ennalta ilmoitettujen kirjallisten kokeiden avulla. Oppilas voi osoittaa osaamistaan myös erilaisten oppiaineeseen soveltuvien omien tuotosten avulla opettajan kanssa ennalta sovitun aiheen mukaisesti. Tuntityöskentelyn arviointi Oppituntien ja erilaisten opintoretkien aikana tapahtuva arviointi tukee oppilaan kokonaisarviointia. Huomiota kiinnitetään erityisesti kotitehtävien ja vihkotyön huolellisuuteen. Osana uskonnon arviointia on myös tuntiaktiivisuus, toisten huomioonottaminen ja vastuuntuntoisuus. Itsearviointi Oppilasta ohjataan itsearviointiin ikäkauteen sopivin menetelmin. Oppilaan ja opettajan väliset keskustelut sekä erilaiset itsearviointikaavakkeet ovat luontevia itsearviointitapoja ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudentavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista.

50 Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasaarvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 7 9 Opetuksen päätehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Tavoitteena on lisätä nuoren kriittisen ja eettisen ajattelun taitoja. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä tuetaan oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Samalla pyritään herättämään mielenkiintoa omaa ja vieraita kulttuureita kohtaan. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 7. LUOKKA Tiedostaa mahdollisuuksiaan vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin ja erilaisten ryhmien toimintatapoihin Ymmärtää luonnon ja erilaisten elämänmuotojen kunnioittamisen perusteita Tiedostaa mahdollisuuksiaan toimia erilaisten elämänmuotojen suojelemiseksi SISÄLLÖT Kuinka voimme edistää muiden hyvää elämää? Eläinten asema ja oikeudet ihmisten yhteiskunnassa Katsomusten maailma Ymmärtää oman katsomuksensa lähtökohtia ja kykenee tunnistamaan oman katsomuksensa perusluonteen SISÄLLÖT Miten minusta on tullut sellainen kuin olen? Erilaisia käsityksiä persoonallisuuden kehittymisestä Kulttuuri Kehittää itsetuntemustaan tiedostamalla oman identiteettinsä perusteita SISÄLLÖT Kulttuuri minussa ja minä kulttuurissa: kulttuurin merkitys omassa elämässä Identiteetti: kuka minä olen? Etiikka ja hyvä elämä Oppii ymmärtämään arvovalintojen luonnetta ja yhteyttä omaan hyvään elämäänsä Osaa muodostaa perustellun eettisen näkemyksen ja tiedostaa omat mahdollisuutensa toimia eettisen harkinnan pohjalta Osaa perustella näkemyksiään ja ymmärtää perustelujen merkityksen Osaa soveltaa oikeudenmukaisuuden, tasa arvon ja ihmisarvon perusperiaatteita erilaisiin tilanteisiin Osaa tarkastella omaan elämänympäristöönsä kuuluvia asioita ja tapahtumia eettisestä näkökulmasta ja oppii huomioimaan erilaisten elämäntilanteiden eettiset ulottuvuudet Ymmärtää ihmisoikeusetiikan perusteita

51 SISÄLLÖT Arvot omassa elämässä Moraali oman toiminnan perustana Oikeudenmukaisuus ja tasa arvo ihmisten elämässä Mitä ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa elämän eri yhteyksissä (eutanasia, abortti, kuolemanrangaistus ym. ihmisoikeuksiin liittyvät moraaliset ongelmat)? Tulevaisuus Osaa tunnistaa omien arvojensa vaikutuksen omissa valinnoissaan ja omassa elämässään SISÄLLÖT Vapaus ja vastuu omassa elämässä Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 8. LUOKKA Osaa soveltaa oikeudenmukaisuuden, tasa arvon ja ihmisarvon perusperiaatteita erilaisiin tilanteisiin SISÄLLÖT Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Miten harjoitamme demokratiaa? Katsomusten maailma Ymmärtää oman katsomuksensa lähtökohtia ja kykenee tunnistamaan oman katsomuksensa perusluonteen SISÄLLÖT Erilaisia käsityksiä moraalista ja hyvästä elämästä Kulttuuri TAVOITTET Oppii tuntemaan vähemmistöjen yhteiskunnallisen aseman ja ymmärtää eettiset perusteet vähemmistöoikeuksien olemassaololle SISÄLLÖT Vapauden monet kasvot: erilaisia käsityksiä vapaudesta Vähemmistöjen asema ja vähemmistöoikeudet Etiikka ja hyvä elämä Osaa perustella näkemyksiään ja ymmärtää perustelujen merkityksen Osaa muodostaa perustellun eettisen näkemyksen ja tiedostaa omat mahdollisuutensa toimia eettisen harkinnan pohjalta Osaa tarkastella omaan elämänympäristöönsä kuuluvia asioita ja tapahtumia eettisestä näkökulmasta ja oppii huomioimaan erilaisten elämäntilanteiden eettiset ulottuvuudet Ymmärtää ja osaa arvioida elämää ihmisoikeusetiikan näkökulmasta SISÄLLÖT

52 Erilaisia eettisiä ajattelutapoja Kuinka moraali kehittyy? Ihmisoikeudet käytännön elämässä Rasismi: loukkaus ihmisyyttä kohtaan Suvaitsevaisuuden eettinen perusta Tulevaisuus Tiedostaa mahdollisuuksiaan vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin ja erilaisten yhteisöjen toimintatapoihin SISÄLLÖT Yksilön vapauden ja yhteiskunnan määräysvallan suhde? Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 9. LUOKKA Kykenee olemaan kriittinen median käyttäjä (hallitsee kriittisyyteen tarvittavia mediataitoja) Ymmärtää erilaisten poliittisten katsomusten arvolähtökohtia, uskomuksia ja perusratkaisuja sellaisena kuin ne ilmenevät yhteiskunnassa ja ihmisten toiminnassa Tiedostaa erilaisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksiaan toimia elämänmuotojen suojelemiseksi SISÄLLÖT Kuinka media vaikuttaa meihin? Mitä mediakriittisen ihmisen on hyvä tietää ja osata? Hyvän yhteiskunnan luonne erilaisten poliittisten katsomusten näkökulmasta (liberalismi, sosialismi jne.) Katsomusten maailma Ymmärtää maailmakuvan ja maailmankatsomuksen merkityksen niin omassa kuin muiden ihmisten elämässä ja toiminnassa Osaa arvioida erilaisten maailmankatsomuksellisten ratkaisujen perusteita Ymmärtää erilaisten katsomusten arvolähtökohtia, uskomuksia ja perusratkaisuja sellaisena kuin ne ilmenevät yhteiskunnassa, kulttuurissa ja ihmisten toiminnassa SISÄLLÖT Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen merkitys ihmisen elämässä. Maailmauskontojen käsitykset todellisuudesta, ihmisestä, yhteiskunnasta ja hyvästä elämästä Suvaitsevaisuus eettisenä ihanteena ja käytännön toimintana Kulttuuri Tiedostaa, kuinka eri mediat vaikuttavat ihmisten ajatteluun ja toimintaan Ymmärtää erilaisten katsomusten arvolähtökohtia, uskomuksia ja perusratkaisuja sellaisena kuin ne ilmenevät eri kulttuureissa SISÄLLÖT

53 Media ja oma kulttuuri identiteetti Monikulttuurisen yhteiskunnan eettisiä haasteita Etiikka ja hyvä elämä Ymmärtää ja osaa soveltaa ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja muita hyvän elämän kannalta keskeisiä periaatteita elämän eri yhteyksiin Ymmärtää ja osaa arvioida kriittisesti elämää ihmisoikeusetiikan näkökulmasta SISÄLLÖT Suvaitsevaisuus eettisenä ihanteena ja käytännön toimintana Tulevaisuus Tiedostaa erilaisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksiaan toimia elämänmuotojen suojelemiseksi Ymmärtää ihmisoikeusetiikan perusteita ja ihmisarvon kunnioittamisen SISÄLLÖT Ympäristöetiikka: erilaisia käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta ARVIOINTI Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu hyvän katsomuksellisen osaamisen kriteereihin. Elämän katsomustiedossa arviointia ei tule nähdä pelkästään opettajan antamana palautteena tai oppilaiden suoritusten arviointina, vaan kiinteänä osana katsomuksellista oppimisprosessia. Kun arviointi pyritään sisällyttämään oppilaan henkilökohtaiseen oppimisprosessiin, opetuksessa voidaan antaa paremmin tilaa oppilaiden omalle kasvulle, itsenäiselle ajattelulle, kysymysten heräämiselle ja oman toiminnan itsenäiselle arvioinnille. Elämänkatsomustiedossa on tärkeää korostaa oppilaiden itsearviointikykyä, sen laatua ja kehittymistä. Oppilaita tulee rohkaista ja ohjata arvioimaan omia käsityksiään, ajattelutapojaan ja arvostuksiaan sekä niiden lähtökohtia, ilmenemistapoja ja laadullista muuttumista. Myös oppilasarvioinnissa tulee kiinnittää riittävästi huomiota oppilaiden itsearviointiin ja sen kehittymiseen. Itsearvioinnin lisäksi oppilasarvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka oppilaat kykenevät käsittelemään eri aiheita niiden yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja kuinka he kykenevät näkemään eri aiheiden kohdalla niiden moraaliset ja katsomukselliset ulottuvuudet. Oppilasarvioinnissa tulee kiinnittää huomiota oppilaiden aktiivisuuteen, yhteistyökykyyn ja siihen, kuinka oppilaat sitoutuvat opiskeluprosesseihin. 9.8 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI HISTORIA Vuosiluokat 7 8 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 8 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Sisältöjen ohella opetuksessa kiinnitetään huomiota oppiaineessa tarvittavien taitojen opetukseen.

54 Vuosiluokka 7 Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa tuntemaan Joensuun historian kehitystä 7. luokalla tarkasteltavana historian ajanjaksona hallitsemaan suurimman osan 7. vuosiluokan oppisisällöstä. KESKEISET 7. LUOKKA SISÄLLÖT (2 h/viikko) Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800 ja 1900 luvuilla. Näiden rinnalla tutustutaan Joensuun kehitykseen joissakin historian käännekohdissa. Elämää 1800 luvulla ja kansalaisuusaate Elämää 1800 luvun Suomessa 1800 luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja aatteiden vaikutukset Euroopassa Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään Kaupungistuminen Murrosten aika Suomessa Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen Sääty yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille Kiinan ja Japanin kehitys Ensimmäisen maailmansota, sen syyt ja seuraukset, sota aika yksilön näkökulmasta Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset ja Neuvostoliiton synty Vuosiluokka 8 Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa tuntemaan Joensuun historian kehitystä 8. luokalla tarkasteltavana historian ajanjaksona

55 hallitsemaan suurimman osan 8. vuosiluokan oppisisällöstä. KESKEISET 8. LUOKKA SISÄLLÖT (2 h/viikko) Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1900 luvuilla. Näiden rinnalla tutustutaan Joensuun kehitykseen joissakin historian käännekohdissa. Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Laman ja totalitarismin aika Toisen maailmansodan aika Suomi 1950 luvulta nykypäivään Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Elämää 1900 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Itsenäisen Suomen alkuvaiheet Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan Elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset, sota aika yksilön näkökulmasta Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Suomen kansainväliset suhteet Kylmä sota ja sen seuraukset Suurvaltojen jakamasta maailmasta monenkeskeisyyteen Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Neuvostoliiton hajoaminen ja Itä Euroopan muutos Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön Tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800 luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen ARVIOINTI Historian arvioinnin perusteena ovat kirjalliset kokeet, mahdolliset projektityöt ja oppilaan tuntiaktiivisuus YHTEISKUNTAOPPI vuosiluokalle 9 Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tutustuttaa nuori valtiollisen tason rinnalla Joensuun

56 päätöksentekoprosesseihin. Tavoitteena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja kunnan jäseneksi sekä antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

57 Oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan ja käyttämään julkisia palveluja saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa sekä oman kotipaikkansa mahdollisuudet oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset tuntee kotikuntansa Joensuun päätöksentekoa ja toimijoita. KESKEISET 9. LUOKKA SISÄLLÖT (3 h/viikko) Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni Yksilö yhteisön jäsenenä Perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö ja osakulttuurit Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet Tasa arvo ja kestävä kehitys sekä muut yksilön ja yhteiskunnan keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa Demokratia, vaalit ja äänestäminen Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla Media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus Oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu Liikenneturvallisuus Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus, turvallisuuden haasteet Taloudenpito Yksityisen taloudenpidon periaatteet, talouden hallinta Raha ja pankit Työnteko ja yrittäjyys Kansantalous Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys

58 Talouspolitiikka Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin Julkinen talous ja verotus ARVIOINTI Yhteiskuntaopin arvioinnin perusteena ovat kirjalliset kokeet, mahdolliset projektityöt ja oppilaan tuntiaktiivisuus. 9.9 MUSIIKKI 7. luokan oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla oppii tarkastelemaan ja arvioimaan musiikkia sekä erilaisia äänimaailmoja laajentaa musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan keskittyen suomalaiseen musiikkiin oppii käyttämään musiikillisia peruskäsitteitä ja ymmärtää musiikin koostuvan eri elementeistä (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto). KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 7 käytetään omaa ääntä monipuolisesti ja tutustutaan erilaisiin laulutapoihin yksi ja moniäänisen ohjelmiston avulla, osa ohjelmistosta osataan ulkoa opiskellaan helppojen laulujen säestyksiä kitaralla opetellaan sähköbasson ja rumpujen soiton perusteita ja kehitetään yhteissoittovalmiuksia käytetään perkussiosoittimia laulujen säestyksissä ja yhtyesoitossa tutustutaan suomalaiseen ja muiden maiden kansanmusiikkiin opitaan käyttämään musiikkitermejä soiton ja kuuntelun yhteydessä käytetään omia ideoita musiikin tekemisessä kuunnellaan musiikkia arvioiden ja havainnoiden tutustutaan musiikkiteknologian käyttöön ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEET MUSIIKISSA Arvioinnissa huomioidaan myönteistä asennetta ja innostuneisuutta musiikin oppitunneilla. Numeroarvostelu KUVATAIDE Kuvataiteessa oppilas oppii omien elämysten ja tekemisen kautta ratkaisemaan luovasti erilaisia kuvallisia ongelmia. Kuvataiteen avulla oppilas ilmaisee itseään sekä käsittelee omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Kuvataiteen kautta oppilaan itsetuntemus kehittyy ja hänen tietoisuutensa ympäristöstä lisääntyy. Sisältöjen suhteen ei ole nähty tarpeelliseksi eritellä niitä luokka asteittain, koska kuvataiteen luonteen mukaisesti kyse on usein tietojen ja taitojen syventämisestä opiskelun edetessä. Tarkoitus on myös ollut jättää riittävää vapautta opettajalle ja kouluille sisältöjen ajoituksen suhteen. Pääsisällöt tulee kuitenkin opetuksessa toteutua. Keskeiset sisällöt on jaettu neljään aihepiiriin.

59 Vuosiluokat 7 8 Kuvataiteen opetuksessa luokilla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteentuntemusta sekä kuvantulkintataitoja. Tavoitteena on laajentaa oppilaan ymmärrystä eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta. Kuvataiteen opetuksessa ohjataan oppilasta huomaamaan myös paikallinen kulttuuri ja luonnonmaisema. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta arvioimaan omaa työskentelyään ja työskentelyprosessiaan ja sitä kautta kehittämään omaa kuvallista ajattelua. KESKEISET 7. LUOKKA Oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen ja viestinnän keskeisiä ilmaisukeinoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä sekä oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä erilaisia elämän ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus Maalaus Grafiikka muodon, tilan ja pinnan kuvaamista perspektiivikuvauksen keinoja oman kuvallisen ilmaisun kehittäminen valööri ja kuloori värikontrastit ja väriharmonia eri maalaustekniikoita tutustutaan erilaisiin painomenetelmiin ja grafiikan ilmaisukeinoihin Muovailu, saven käsittelyn eri menetelmiä, kuvanveiston alkeet, rakentelua erilaisin rakentaminen menetelmin ja kuvanveisto Tilataide ja taide ympäristössämme Sommittelu tutustutaan tilataiteen ilmaisutapoihin sommittelun peruskäsitteet kuten piste, pinta, viiva, muoto, tila, tasapaino, jännite, aika, väri ja rytmi opetellaan sommittelun tietoista käyttöä osana omaa kuvailmaisua

60 Kuvailmaisu omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaisemista kuvallisin keinoin 2. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taiteen historia Paikallinen taidekulttuuri Kuvien analysointi tutustutaan keskeisiin piirteisiin taiteen historiassa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttelyvierailuja mahdollisuuksien mukaan ja Internetin kulttuuripalvelujen hyödyntämistä taidekuvan rakenteen ja sisällön tulkintaa, taiteen kriittistä tarkastelua 3. Ympäristö Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus Ympäristöestetiikka oman luonnon ja kulttuuriympäristön erityispiirteisiin tutustumista arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä paikallisuus huomioiden tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista muotoiluprosessiin tutustumista 4. Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysiä kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä KESKEISET 8. LUOKKA Oppilas oppii nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä erilaisia elämän ilmiöitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja sekä käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

61 Piirustus Maalaus Grafiikka muodon, tilan ja pinnan kuvaamista erilaisia perspektiivikuvauksen keinoja elävän mallin piirtämistä oman kuvallisen ilmaisun kehittäminen valööri ja kuloori värikontrastit ja väriharmonia värisymboliikka eri maalaustekniikoita tutustutaan erilaisiin painomenetelmiin ja grafiikan ilmaisukeinoihin Muovailu, saven käsittelyn eri menetelmiä, kuvanveiston alkeet, rakentelua erilaisin rakentaminen menetelmin ja kuvanveisto Tilataide ja taide tutustutaan tilataiteen ilmaisutapoihin ja taiteen mahdollisuuksiin vaikuttaa ympäristössä ympäristössämme Sommittelu Kuvailmaisu sommittelun peruskäsitteet kuten piste, pinta, viiva, muoto, tila, tasapaino, jännite, aika, väri ja rytmi opetellaan sommittelun tietoista käyttöä osana omaa kuvailmaisua kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttämistä kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaisemista kuvallisin keinoin 2. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taiteen historia Paikallinen taidekulttuuri Kuvien analysointi tutustutaan keskeisiin piirteisiin taiteen historiassa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa nykytaiteen ilmiöitä ohjattuja näyttely ja taiteilijavierailuja mahdollisuuksien mukaan sekä Internetin kulttuuripalvelujen hyödyntämistä taidekuvan rakenteen ja sisällön tulkintaa, taiteen kriittistä tarkastelua 3. Ympäristö Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus Ympäristöestetiikka oman luonnon ja kulttuuriympäristön erityispiirteisiin tutustumista arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä paikallisuus huomioiden tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista muotoiluprosessiin tutustumista 4. Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysiä

62 kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä, graafista suunnittelua sekä elokuvien ja tv ohjelmien analysointia valokuvaus ja digitaalinen kuvaus ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan kuvan tekijänä valtakunnallisten perusteiden kriteerien mukaan.

63 Arvioinnin pohjana voidaan käyttää seuraavien osatavoitteiden arviointia: 1. Suunnittelutaito omaperäiset ratkaisut luova ajattelu, kokeilee rohkeasti uutta työn kokonaisratkaisut, taiteellisuus 2. Työskentelytapa oma aloitteisuus suunnitelmallinen etenemistaito työohjeiden seuraaminen ja niiden käyttötaito yhteistyötaito välineistä huolehtiminen 3. Työn tekninen suorittaminen työtekniikoiden ja ohjeiden hallinta työn tuloksen huolellisuus ja taiteellinen taso 4. Tiedollisen aineksen hallinta tekniikan teoreettinen hallinta välineiden ja materiaalien hallinta taiteentuntemus 5. Harrastuneisuus yleinen kiinnostuneisuus, innostuneisuus osallistumishalukkuus kestävyys työssä mahdollinen lisänäyttö 9.11 KÄSITYÖ Käsityö on yleissivistävä, käden taitoja kehittävä ja työntekoon kasvattava oppiaine. Sen perustana ovat työn ja tekemisen arvostus, eettiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset arvot. Käsityössä pyritään luovaan ongelmanratkaisuun, johon sisältyvät suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kädentaitojen opiskelun avulla myös oppilaan myönteinen minäkuva kehittyy. Käsityönopetus pyrkii: kehittämään oppilaan suunnittelutaitoja Käsityötuotteiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimivuuteen, esteettisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Työskentelyssä korostetaan oppilaan tason mukaista, ongelmalähtöistä ja persoonallista lähestymistapaa. Toteutussuunnitelmaa laatiessaan oppilas harjaannuttaa avaruudellista hahmottamiskykyään, ongelmanratkaisutaitojaan sekä soveltaa oppimiaan perustaitoja. Suunnittelutyötä tukee yhteys kuvaamataitoon sekä materiaalien hankinta erilaisista lähteistä. Suunnitelmaa esittäessään oppilas voi käyttää erilaisia toteutustapoja, kuten piirroksia ja malleja. opettamaan perustaitoja suunnitelmien toteuttamiseksi Käsityön opetuksen tehtävänä on opettaa oppilaalle käsityötaitoja eri materiaalien ja tekniikoiden alueelta siten, että taitoja harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain toistuvilla opetussisällöillä. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein tutkien, kokeillen, keksien ja oppien kohti

64 kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Opetus kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja niiden käyttöä. opettamaan turvallista ja myönteistä työskentelyä Käsityönopetuksen tulee luoda puitteet joissa oppilas kokee käsityön tekemisen mielekkääksi ja innostavaksi. Tavoitteena on kehittää oppilaan työskentelyn suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja omatoimisuutta ja ohjata häntä työn tekemiseen sekä yksin että erilaisissa ryhmissä tärkeää on oman ja toisen työn arvostaminen. Suunnitellessaan ja työskennellessään oppilas havainnoi toimiaan, reagoi muutoksen tarpeeseen ja arvioi toimintaansa ja työnsä lopputulosta. Käsityönopetuksessa korostetaan vastuun ottamista omasta työstä ja sen loppuunsaattamisesta. Oppilasta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja ympäristöstä sekä huomioimaan työturvallisuudesta annetut ohjeet. Käsityönopetus saa oppilaan ymmärtämään itsensä osaksi ympäröivää yhteiskuntaa, sen kulttuuria, historiaa ja tulevaisuutta. Käsitöissä oppilasta ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kantamaan vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä. Hänelle opetetaan käsityötuotteiden huoltoa ja korjausta sekä ohjataan tuotteiden mielekkääseen uudelleenkäyttöön. Oppilas saa työskentelyään varten tietoja oman maansa ja muiden maiden käsityökulttuureista sekä työ ja tuotantoelämästä. Käsityön opetuksen järjestäminen Seitsemännen luokan aikana kaikki oppilaat opiskelevat sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä. Oppilaat valitsevat pääasiallisen käsityön alueen, jolloin vuositasolla opiskelu painottuu joko teknisen työn tai tekstiilityön sisältöihin. Käsityön tavoitteita ja sisältöjä integroidaan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan muihin aineisiin luokilla käsityö on valinnaisaine. Oppilailla on mahdollisuus valita teknisen työn kursseja, tekstiilityön kursseja tai muihin oppiaineisiin integroituja valinnaiskursseja. 7. LUOKALLA Käsityön opetuksen ydintehtävänä on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali, työtapa ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ, tuotanto ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot oppii arvostamaan käsityökulttuuria perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu, käsityö ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

65 oppii tuotteiden suunnittelua ja valmistamista oppii valitsemaan ja työstämään erilaisia materiaaleja oppii työvälineiden turvallista, ergonomista ja tarkoituksenmukaista käyttöä oppii pitämään työvälineet ja työtilat käyttökunnossa oppii arvioimaan omaa työskentelyä ja työn tulosta oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. KESKEISET SISÄLLÖT muodot, sommittelu ja värit materiaali ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus, raportointi ja dokumentointitekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja mahdollisuuksien mukaan tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta ja yhdistäminen ja työstäminen luovasti monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys SISÄLLÖT 7. LUOKALLA Aihepiireihin liittyvien tuotteiden, prototyyppien ja laitteiden suunnittelua opiskellaan itsenäisesti, parityönä ja tiimeissä. Ongelmanratkaisu ja keksimistaitoja kehitetään opiskelemalla teknistä piirtämistä ja tuotteen mallintamista helposti työstettävin materiaalein. Oppilaan omien tarpeiden mukaan valituista projekteista opetellaan tekemään valmistamista varten piirustus mittoineen käsin piirtämällä. Suunnittelun yhteydessä opetellaan laatimaan lista tarvittavista materiaaleista sekä pyritään hahmottamaan prosessin eri työvaiheet.

66 Seitsemännellä luokalla kerrataan aiemmin opittujen käsityövälineiden käyttöä, opiskellaan koneellisen työstön perusteita ja tutustutaan erilaisiin materiaaleihin. Lisäksi tutustutaan sähkötekniikan ja elektroniikan perusteisiin ja peruskomponentteihin. Elektroniikan osuudessa opetellaan itse valmistamaan piirilevyjä, rakennetaan erilaisia elektronisia laitteita. Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekstiili ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen sekä toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys SISÄLLÖT 7. LUOKALLA Ompelu Vaatteen ompelussa oppilas valmistaa alaosan ja/tai yläosan vaatteen muodin ja aiemmin opittujen taitojen pohjalta. Uusina asioina oppilas oppii kaavojen jäljentämisen erilaisilta kaava arkeilta sekä pienten muutosten tekemisen, kiinteän vyötärön/hihan kiinnittämisen, napinläven ja napin ompelemisen ja/tai vetoketjun kiinnittämisen, helman tasauksen sekä vaatteen sovituksen. Oppilas vastaa itse koko valmistusprosessista. Töiden eriytyminen painottuu siten, että oppilas kertaa myös puutteellisia taitojaan ja hallitsee lopulta kokonaisvaltaisesti vaatteen valmistusprosessin. Materiaalitietouden alueelta oppilas perehtyy tekokuituihin ja täydentää omien töidensä kautta aiempia tietojaan luonnonkuiduista. Lisäksi oppilas voi toteuttaa pieniä ompeluun liittyviä töitä sisustustekstiilien, asusteiden ja vaatehuollon alueelta. Lankatyöt Neulonnassa oppilas syventää tietojaan ja taitojaan. Oppilas oppii langan värin vaihtamisen ja mahdollisesti kirjoneuleen. Oppilas neuloo itse suunnitellun tuotteen (esim. sukat) ja tutustuu koneneulontaan mahdollisuuksien mukaan. Tuotteen kuviointi Huomioiden aiempien vuosien työt oppilas rikastuttaa valmistamaansa ommeltua, neulottua, huovutettua, kudottua tms. tuotetta erikoistekniikoin tavoitteena uuden oppiminen. Erikoistekniikat Erikoistekniikoita, esim. huovutusta, helmitöitä, kudontaa, kankaan värjäystä ja painantaa sovelletaan valmistettaviin töihin ajan ja kiinnostuksen mukaan.

67 ARVIOINTI Päättöarviointi tapahtuu OPS:n valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Arvioinnin pohjana voidaan käyttää seuraavien osatavoitteiden arviointia: 1. Suunnittelutaito omaperäiset ratkaisut luova ajattelu työn kokonaisratkaisut 2. Työskentelytapa oma aloitteisuus suunnitelmallinen etenemistaito työohjeiden seuraaminen ja niiden käyttötaito yhteistyötaito 3. Työn tekninen suorittaminen työtekniikoiden ja ohjeiden hallinta 4. Tiedollisen aineksen hallinta tekniikan teoreettinen hallinta aines ja työvälinetieto kuluttajatietous 5. Harrastuneisuus yleinen kiinnostuneisuus osallistumishalukkuus kestävyys työssä 9.12 LIIKUNTA Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunnan opetuksen päämääränä on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti oppilaan toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää, että opetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilöllisyys mahdollisuuksien mukaan. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa korostuvat yhteisöllisyys, vastuullisuus, reilu peli sekä turvallisuus. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

68 Vuosiluokat 7 9 Vuosiluokkien 7 9 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia oman liikunnallisen harrastuksen löytymiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. 7. luokan oppilas harjaantuu edelleen motorisissa perustaidoissaan ja oppii liikunnan lajitaitoja kehittää uimataitoaan oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan huomioiden erilaiset liikuntatilanteet ja sääolosuhteet kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa ja hyväksymisessä. 8. luokan oppilas harjaantuu edelleen motorisissa perustaidoissaan ja oppii liikunnan lajitaitoja kehittää uimataitoaan osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti. 9. luokan oppilas tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista opettelee vedestä pelastamisen taitoja osaa tarkkailla ja kehittää toimintakykyään ymmärtää liikunnan ja lihashuollon merkityksen oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä osoittaa kiinnostusta kaikkiin koululiikuntalajeihin osaa ottaa toiset huomioon tuntitilanteessa ja pelaa reilun pelin hengessä. SISÄLLÖT Oppilas kehittää edelleen motorisia perustaitojaan ja oppii liikunnan lajitaitoja osaa tarkkailla ja kehittää toimintakykyään ymmärtää liikunnan ja lihashuollon merkityksen oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan huomioiden erilaiset liikuntatilanteet ja sääolosuhteet kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa ja hyväksymisessä osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista.

69 SISÄLTÖ 7. LUOKKA 8. LUOKKA 9. LUOKKA Perusliikunta korkeus ja pituushypyn, korkeus ja pituushyppyä ja keihäänheiton ja keihäänheittoa kuulantyönnön kiekonheiton perustekniikoiden kertaus perustekniikan harjoittelu pika ja kestävyysjuoksuharjoitteet pika ja kestävyysjuoksuharjoitteet juoksuja, hyppyjä ja heittoja Voimistelu Musiikkiliikunta Palloilu ja mailapelit perusvoimistelutaitojen harjaannuttaminen monipuolisesti permannolla, välineillä ja telineillä tutustumista kuntoa monipuolisesti kohentaviin voimistelulajeihin esim. aerobic, circuit training, keppi ja kuminauhajumppa kehonhuoltoa monipuolisesti esim. venyttely ja rentoutusharjoituksia yleisimpien perustanssiaskeleiden harjoittelu esim. valssi, humppa, tango, yleistanssi ja rock tutustumista erilaisiin seura ja kansantansseihin tutustuminen mahdollisesti myös muihin tanssimuotoihin esim. jazztanssi, hip hop, street dance, disco jne. perusvoimistelutaitojen harjaannuttaminen monipuolisesti permannolla, välineillä ja telineillä tutustumista kuntoa monipuolisesti kohentaviin voimistelulajeihin esim. aerobic, circuit training, keppi ja kuminauhajumppa kehonhuoltoa monipuolisesti esim. venyttely ja rentoutusharjoituksia yleisimpien perustanssiaskeleiden harjoittelu esim. valssi, humppa, tango, yleistanssi ja rock tutustumista erilaisiin seuraja kansantansseihin tutustuminen mahdollisesti myös muihin tanssimuotoihin esim. jazztanssi, hip hop, street dance, disco jne. eri palloilulajien (lentopallo, koripallo, salibandy, jalkapallo, pesä palloilutietojen ja taitojen syventäminen ja pallo) perus tekniikoiden, soveltaminen peli idean ja sääntöjen kertaus; mm. sovellettuja mahdollisuuksien mukaan ja pienpelejä sekä tekniikkaratoja ja harjoituksia esim. sulkapallon ja tenniksen perustekniikoiden syventäminen mahdollisuuksien ja soveltaminen mukaan esim. sulkapallon ja tenniksen perus perusvoimistelutaitojen harjaannuttaminen monipuolisesti permannolla, välineillä ja telineillä tutustumista kuntoa monipuolisesti kohentaviin voimistelulajeihin esim. aerobic, circuittraining, keppi ja kuminauhajumppa kehonhuoltoa monipuolisesti esim. venyttely ja rentoutusharjoituksia yleisimpien perustanssiaskeleiden harjoittelu esim. valssi, humppa, tango, yleistanssi ja rock tutustumista erilaisiin seura ja kansantansseihin tutustuminen mahdollisesti myös muihin tanssimuotoihin esim. jazztanssi, hip hop, street dance, disco jne. palloilutietojen ja taitojen syventäminen ja soveltaminen mahdollisuuksien mukaan esim. sulkapallon ja tenniksen perustekniikoiden syventäminen ja soveltaminen

70 tekniikoiden ja sääntöjen harjoittelu Luontoliikunta suunnistuksen perustaitojen harjoittaminen; esim. karttamerkit ja kartanluku muuta luontoliikuntaa mahdollisuuksien mukaan suunnistustaitojen syventäminen; esim. kartanluku ja ratasuunnistusharjoitteet muuta luontoliikuntaa mahdollisuuksien mukaan suunnistustaitojen syventäminen: esim. kompassin käyttö, kartanluku, radat muuta luontoliikuntaa mahdollisuuksien mukaan perusuintitekniikoiden kertaus (vapaa, selkä ja rintauinti) Uinti ja vedestä vedestä pelastamisen perusteita pelastaminen muu vesiliikunta; esim. hypyt, pelit, vesivoimistelu, taitouinti perusuintitekniikoiden syventäminen (vapaa, selkä ja rintauinti) vedestä pelastamisen harjoittelu muu vesiliikunta; esim. hypyt, pelit, vesivoimistelu, taitouinti uintitekniikoiden syventäminen ja soveltaminen vedestä pelastamisen harjoittelu muu vesiliikunta; esim. hypyt, pelit, vesivoimistelu, taitouinti Talviliikunta luistelu; perusluistelun kertaus, taitoluistelun harjoittelua jääpelit (esim. jääkiekko, kaukalopallo, ringette); peli ja tekniikkaharjoitteet kypärän käyttö hiihto; perustekniikoiden harjoittelu, suksitaitavuus muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan luistelu, tekniikka ja peliharjoitteita kypärän käyttö hiihto; perustekniikoiden soveltaminen, suksitaitavuus muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan luistelu, tekniikka ja peliharjoitteita kypärän käyttö hiihto; perustekniikoiden syventäminen, suksitaitavuus muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan Muut uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta mahdollisuuksien mukaan Opiskelu liikuntaluokalla Liikuntaluokalla opiskelevilla oppilailla on lisäliikuntaa 7. luokalla kaksi, 8. luokalla neljä ja 9. luokalla kolme vuosiviikkotuntia. Opiskelussa syvennetään liikunnan opetussuunnitelmassa mainittujen lajien taitoja ja tietoja, harjoitellaan erilaisten liikuntatuokioiden ohjausta sekä keskitytään lajikohtaiseen harjoitteluun. Lisäksi oppilaat toimivat erilaisten liikuntatapahtumien järjestely ja toimitsijatehtävissä. Liikuntaluokkien toiminnalla pyritään antamaan oppilaille monipuolisia liikuntakokemuksia seuroissa tapahtuvan harjoittelun ja kilpailemisen rinnalle.

71 ARVIOINTI vuosiluokilla liikunnan kurssiarvosanan perustan muodostavat: 1. Liikuntatiedot ja taidot 2. Työskentely: aktiivinen osallistuminen, yritteliäisyys, käyttäytyminen ja varusteista huolehtiminen 3. Fyysinen toimintakyky (kunto) Fyysisen toimintakyvyn ja liikuntataitojen arvioinnin tulee kohdistua keskeisiin kykyihin ja taitoihin sekä olla riittävän monipuolista. Kuntoa arvioidaan joko valtakunnallisilla tai opettajan omilla mittareilla, joista on olemassa vertailukelpoisia viitearvoja. Taitoja arvioidaan pääasiassa havainnoimalla. Itsearviointi toteutetaan sitä varten laaditulla lomakkeella. Tietoja arvioidaan havainnoimalla ja suullisesti kyselemällä. Opettaja voi tarvittaessa vaatia kirjallisen näytön (koe ja/tai tutkielma) lähinnä terveyteen, lajitietoihin ja taitoihin sekä liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. 9. luokan päättöarviointi toteutetaan valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta KOTITALOUS Vuosiluokka 7 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia, tiedonhankintaa ja niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Keskeisenä lähtökohtana on antaa myönteinen kuva erilaisista kodin töistä ja innostaa oppilasta tekemään itse. Tähän pyritään luomalla myönteinen ja avoin työskentelyilmapiiri, jossa oppilas kokee onnistumisen elämyksiä yhdessä toisten kanssa. Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa. Kotitalouden tunneilla voidaan hyvin luontevasti tuoda esille matkailu, ravitsemisja talousalan ammatteja ja opiskelumahdollisuuksia. Kotitaloutta opetetaan kaikille yhteisenä oppiaineena kolme (3) vuosiviikkotuntia seitsemännellä luokalla. Kotitaloutta opetetaan turvallisessa ja terveellisessä, kotitalousopetukseen soveltuvassa kodinomaisessa tilassa. Oppiaineen käytännönläheisyydestä johtuen oppilas tarvitsee riittävästi työtilaa työskentelyn aikana. Työtilan tulee olla asianmukaisesti varustettu riittävällä määrällä välineitä, kodinkoneita ja laitteita. Lisäksi luokassa tarvitaan tilaa, joka mahdollistaa ryhmä, pari ja yksilötyöskentelyn oppituntien aikana. Oppimisympäristö laajenee koulun lähiympäristöön, sillä oppitunneilla voidaan tehdä tutustumis tai vierailukäyntejä sekä asioida esimerkiksi lähikaupassa, torilla tai apteekissa. Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan tarpeitaan ja voimavarojaan sekä niiden vaikutusta omiin valintoihin arjen hallinnan kannalta

72 tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset, terveellinen ruoka, erityisruokavaliot ruoan arvostaminen ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa (esim. kouluruokailu) ruokakulttuurien muuttuminen karjalainen ruokaperinne Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelua kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä ARVIOINTI Kotitalouden arviointi perustuu oppilaan käytännön työtaitoihin sekä yhteistyö ja tiedonhankintataitoihin. Aineen käytännönläheisyyden takia opettaja havainnoi oppilaita tuntien aikana jatkuvasti ja käyttää havaintojaan määrittäessään arvosanaa. Arvioinnissa painottuu omatoimisuus, yrittäminen ja vastuullisuus työympäristöstä. Lisäksi arvosanaan vaikuttavat kirjallisten kokeiden ja työkokeiden tulokset ja kotitehtävistä huolehtiminen. Opettajan arvioinnin lisäksi oppilas arvioi tietojaan ja taitojaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Lisäksi huoltajat antavat palautetta käytännön kotitehtävien suorittamisesta. Päättöarvosana annetaan seitsemännen luokan lukuvuositodistukseen yhteisen kotitalouden opiskelun päätyttyä. Arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä.

73 9.14 OPPILAANOHJAUS Vuosiluokkien 7 9 tavoitteita ei ole jaettu luokka asteittain, koska suuri osa tavoitteista koskee kaikkia luokka asteita ja koska ohjaus on kokonaisvaltaista nuorten kasvua ja kehitystä yksilöllisesti tukevaa toimintaa. Oppilas muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko opiskelumahdollisuuksista hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 7 koulu tutuksi kouluyhteisössä toimiminen perusopetuksen rakenne oppilaan arviointi valinnaisuus opiskelun taidot vuorovaikutustaidot ryhmähenki työelämään tutustuminen itsetuntemus oman elämän suunnittelu ihmisenä kasvaminen Vuosiluokka 8 tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot Suomen elinkeinorakenne ammattialat ja yrittäjyys työelämätietous työelämään tutustuminen koulutusalat opiskelun taidot vuorovaikutustaidot itsetuntemus oman elämän suunnittelu ihmisenä kasvaminen

74 Vuosiluokka 9 Suomen koulutusjärjestelmä jatko opintomahdollisuudet hakeutuminen jatko opintoihin yhteishaku kansainvälisyys ja opiskelu ulkomailla ohjaus, tiedotus ja neuvontapalvelut tasa arvo yhteiskunnassa ja työelämässä työelämään tutustuminen opiskelun taidot vuorovaikutustaidot itsetuntemus tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot oman elämän suunnittelu ihmisenä kasvaminen kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakentaminen, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelutaidot itsetuntemus ja ammatillinen kehitys tulevaisuudensuunnittelu ja päätöksentekotaidot työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat Suomen koulutusjärjestelmä jatko opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko opintoihin opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus, tiedotus ja neuvontapalvelut tasa arvo yhteiskunnassa ja työelämässä TYÖTAVAT Perusopetuksen vuosiluokilla oppilaanohjaus muodostaa kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisissa, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Päättövaiheessa olevaa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko opiskeluvalinnoissa. Lisäksi häntä ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus, neuvonta ja tietopalveluita.

75 9.15 TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Koko ikäluokan tavoittava tieto ja viestintätekniikan opetus tapahtuu eri oppiaineiden sisällä. Kaikille yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä, josta sovitaan tarkemmin opetussuunnitelmassa. Tieto ja viestintätekniikan tavoitteisiin pääseminen edellyttää myös määrätietoista opettajien koulutusta. Tieto ja viestintätekniikan opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista kriittisiä tietoyhteiskunnan jäseniä. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilas pystyy lukemaan ja ymmärtämään eri teknisillä välineillä tuotettua materiaalia ja osaa käyttää olemassa olevaa tekniikkaa itsensä ilmaisemiseen. KESKEISET SISÄLLÖT Kaikille yhteinen opetus Tietokoneen perusteet laitteiston käyttö ja tiedon hallinta 7 9 tiedostojärjestelmän alkeet Koulukohtaisia valinnaiskursseja ja/tai kerhoja Tiedonhaku ja viestintä Internetin käyttö valmiiden tietokantojen käyttö Digitaalisen tiedon esittäminen kriittinen käyttäjä lähdekritiikki verkkoetiikka Luokkaaste Työvälineohjelmien käyttö oman esitelmän, raportin tai tutkielman tuottaminen itsenäisesti, sopivia työvälineohjelmia käyttäen diagrammien tuottaminen taulukkolaskentaohjelmalla Valinnainen opetus (tietotekniikka valinnaisaineena) 7 9 tietokoneen tietojärjestelmän rakenteen ymmärtäminen ja kyky sujuvasti käyttää tietokonetta ja sen oheislaitteita tietotekniikan käyttömahdollisuudet tietoturva lähiverkon toimintaa ja Internetin perusrakennetta tietokantaohjelman perusteita multimedian/ esitysgrafiikan tuottaminen html koodin perusteita / kotisivut ohjelmointi tekstinkäsittelytaitojen syventäminen taulukkolaskenta

76 ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEET Kaikille yhteisen oppiaineksen opetus toteutuu eri oppiaineiden puitteissa ja sisältyy niiden arviointiin. Oppilailla on mahdollisuus valita valinnaiskursseja, joihin sisältyy tieto ja viestintätekniikkaa SEITSEMÄNNELTÄ LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET LIIKUNTA, 2 vvt (liikuntapainotteinen luokka) Tavoitteena on antaa oppilaille monipuolisia liikuntakokemuksia, jotka tukevat kunkin oppilaan omaa lajiharjoittelua ja vahvistaa yleisliikuntataitoja. SISÄLLÖT Eri liikuntalajit mahdollisimman monipuolisesti painottuen 9. luokalla oman lajin harjoitteluun. TYÖTAVAT Ryhmä ja yksilöharjoitteet. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu MUSIIKKIKOULULUOKKA 7. luokka: yhteissoitto 1 vvt sekä musiikin teoria ja säveltapailu 1 vvt 8. luokka: yhteissoitto 1 vvt, musiikin teoria ja säveltapailu 1 vvt sekä musiikkitieto 1 vvt 9. luokka: yhteissoitto 2 vvt, musiikin teoria ja säveltapailu 1 vvt sekä musiikkitieto 1 vvt Seitsemännellä luokalla oppilaat voivat valita musiikkioppilaitoksen kursseja niin, että heillä on mahdollisuus saada musiikkikoulun päästötodistus peruskoulun päästötodistuksen yhteydessä. Teoriaaineet voidaan suorittaa normaalin koulutyön puitteissa Lyseon peruskoulussa. Seitsemänneltä luokalta alkaa teoria ja säveltapailu 1/3. Teoriakurssit jatkuvat yhdeksännen luokan 3/3 kurssiin. Yleinen musiikkitieto ja musiikin historia alkaa kahdeksannelta luokalta ja jatkuu yhdeksännen luokan ajan. Mikäli oppilas opiskelee jotain soitinta musiikkioppilaitoksen vaatimusten mukaisesti yksityisesti, Vapaaopistossa tai muualla ja suorittaa peruskurssitutkinnot peruskoulun aikana, hän saa musiikkikoulun päästötodistuksen peruskoulun päästötodistuksen yhteydessä. Yhteissoitossa opiskellaan yhteistä musisointia, soitetaan eri instrumenteilla, lauletaan, tutustutaan musiikkiteknologiaan ja esiinnytään erilaisissa tilaisuuksissa. Vuosiluokka 7 YHTEISSOITTO 1, 1 vvt ylläpitää ja kehittää yhteissoiton ja laulun taitoa

77 oppii kitaran, basson ja rumpujen soittotaitoja oppii stemmalaulua oppii valmistamaan musiikkiesityksiä konsertteihin ja juhliin KESKEISET SISÄLLÖT käytetään omaa ääntä musiikkikappaleen tyylin mukaisesti, yksi ja moniääniset laulut opetellaan kappaleiden säestyksiä kitaralla, bassolla, rummuilla ja kosketinsoittimilla tutustutaan monen tyyliseen musiikkiin soittamalla ja laulamalla opetellaan käyttämään äänentoistolaitteita käytetään omia ideoita musiikin tekemisessä esiinnytään konserteissa ja muissa koulun tilaisuuksissa ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan aktiivisuutta musisoinnissa, myönteistä asennetta ja innostuneisuutta musiikin tunneilla. Arvioinnissa huomioidaan myös aktiivisuus teoriaopinnoissa. Numeroarvostelu MUSIIKIN TEORIA JA SÄVELTAPAILU 1/3, 1 vvt tutustutaan musiikin teorian peruskäsitteisiin ja merkintätapoihin sovelletaan tiedollisia valmiuksia käytännöllisten taidollisten valmiuksien systemaattiseen kehittämiseen kehitetään sävelkorvaa, erilaisten rytmisten ja melodisten musiikillisten ilmiöiden erottelevaa kuulemista sekä lauluäänen käyttöä harjoitusvälineenä harjoitetaan musiikkinotaation luku ja kirjoitustaitoa KESKEISET SISÄLLÖT soveltuvia harjoituksia musiikinteorian ja säveltapailun peruskurssien oppikirjoista sekä elävästä musiikista perustietoa notaatiosta, rytmistä, sävellajeista ja asteikoista, intervalleista, harmoniasta, muotoopista sekä terminologiasta ja muusta musiikkitietoudesta rytminluku ja melodianlauluharjoituksia kuulonvaraisesti sekä nuoteista opetellaan rytmin ja melodian kuulonvaraista notaatiota sanelun tai esim. äänitteen pohjalta kirjallisia harjoituksia monisteina Tentti Suomen musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaan. Jos oppilas ei saa suoritettua teoriaopintoja musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaisesti, hän saa suorituksen valinnaisaineesta peruskoulun puolelta. Vuosiluokka 8 YHTEISSOITTO 2, 1 vvt ylläpitää ja kehittää edelleen yhteissoiton ja laulun taitoa keskittyy omaan instrumenttinsa käyttöön musisoinnissa

78 oppii stemmalaulua vaativissa kappaleissa oppii valmistamaan itsenäisesti ja ryhmissä musiikkiesityksiä konsertteihin ja juhliin KESKEISET SISÄLLÖT käytetään omaa ääntä musiikkikappaleen tyylin mukaisesti, yksi ja moniääniset laulut opetellaan kappaleiden omilla instrumentilla tutustutaan monen tyyliseen musiikkiin soittamalla ja laulamalla syvennetään taitoja äänentoistolaitteiden käytössä käytetään omia ideoita musiikin tekemisessä esiinnytään konserteissa ja muissa koulun tilaisuuksissa tutustutaan tietotekniikan käyttöön musiikin tekemisessä ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan aktiivisuutta musisoinnissa, myönteistä asennetta ja innostuneisuutta musiikin tunneilla. Arvioinnissa huomioidaan myös aktiivisuus teoriaopinnoissa. Numeroarvostelu MUSIIKIN TEORIA JA SÄVELTAPAILU 2/3, 1 vvt kerrataan ja syvennetään musiikin teorian peruskäsitteiden ja merkintätapojen tuntemusta sovelletaan tiedollisia valmiuksia käytännöllisten taidollisten valmiuksien systemaattiseen kehittämiseen kehitetään sävelkorvaa, erilaisten rytmisten, melodisten ja harmonisten musiikillisten ilmiöiden erottelevaa kuulemista sekä lauluäänen käyttöä harjoitusvälineenä harjoitetaan musiikkinotaation luku ja kirjoitustaitoa edellisessä kurssissa opitun pohjalta syventäen KESKEISET SISÄLLÖT soveltuvia harjoituksia musiikinteorian ja säveltapailun peruskurssien oppikirjoista sekä elävästä musiikista perustietoa notaatiosta, rytmistä, sävellajeista ja asteikoista, intervalleista, harmoniasta, muotoopista sekä terminologiasta ja muusta musiikkitietoudesta rytminluku ja melodianlauluharjoituksia kuulonvaraisesti sekä nuoteista opetellaan rytmin ja melodian kuulonvaraista notaatiota sanelun tai esim. äänitteen pohjalta sointukuunteluharjoituksia kirjallisia harjoituksia monisteina Tentti Suomen musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaan. Jos oppilas ei saa suoritettua teoriaopintoja musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaisesti, hän saa suorituksen valinnaisaineesta peruskoulun puolelta. MUSIIKKITIETO, 1 vvt kehitetään musiikin erottelevan kuuntelun taitoja tutustutaan länsimaisen taidemusiikin historiaan ja kehitykseen

79 pohditaan musiikillisen toiminnan erilaisia yhteiskunnallisia rooleja ja funktioita sekä yhteyksiä muihin kulttuurin osa alueisiin pyritään edistämään avointa suhtautumista ja mielenkiintoa vieraiden kulttuureiden ja aikakausien musiikkia kohtaan sekä niihin liittyvien kuuntelutapojen omaksumista KESKEISET SISÄLLÖT soivia näytteitä pääasiassa äänilevyiltä perustietoja eri aikakausien tärkeimmistä säveltäjistä sekä taidemusiikin lajeista, tyylikausista, rakenneperiaatteista, soittimista ja kokoonpanoista nuotti ja partituuriesimerkkejä esimerkkejä aikakausien muista taiteista kahdeksannen luokan aikana käsitellään pääasiassa taidemusiikin kehitystä myöhäiskeskiajalta luvulle klassismiin tai romantiikkaan Puolet kurssista jää yhdeksännelle luokalle. Vuosiluokka 9 YHTEISSOITTO 3, 2 vvt syvennetään yhteissoiton ja laulun taitoa keskittyy omaan instrumenttinsa käyttöön musisoinnissa oppii stemmalaulua vaativissa moniäänisissä kappaleissa oppii valmistamaan itsenäisesti ja ryhmissä musiikkiesityksiä konsertteihin ja juhliin oppii käyttämään itsenäisesti tietotekniikkaa musiikin tekemisessä oppii käyttämään efektilaitteita musiikissa KESKEISET SISÄLLÖT käytetään omaa ääntä musiikkikappaleen tyylin mukaisesti, yksi ja moniääniset laulut opetellaan kappaleita omilla instrumentilla tutustutaan monen tyyliseen musiikkiin soittamalla ja laulamalla syvennetään taitoja äänentoistolaitteiden käytössä käytetään omia ideoita musiikin tekemisessä esiinnytään konserteissa ja muissa koulun tilaisuuksissa syvennetään taitoja tietotekniikan käytössä musiikin tekemisessä ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan aktiivisuutta musisoinnissa, myönteistä asennetta ja innostuneisuutta musiikin tunneilla. Arvioinnissa huomioidaan myös aktiivisuus teoriaopinnoissa. Numeroarvostelu MUSIIKIN TEORIA JA SÄVELTAPAILU 3/3, 1 vvt kerrataan ja syvennetään musiikin teorian peruskäsitteiden ja merkintätapojen tuntemusta edellisen kurssin sisältöä syventäen

80 sovelletaan tiedollisia valmiuksia käytännöllisten taidollisten valmiuksien systemaattiseen kehittämiseen kehitetään sävelkorvaa ja erilaisten rytmisten, melodisten ja harmonisten musiikillisten ilmiöiden erottelevaa kuulemista sekä lauluäänen käyttöä harjoitusvälineenä harjoitetaan musiikkinotaation luku ja kirjoitustaitoa edellisessä kurssissa opitun pohjalta KESKEISET SISÄLLÖT soveltuvia harjoituksia musiikinteorian ja säveltapailun peruskurssien oppikirjoista sekä elävästä musiikista perustietoa notaatiosta, rytmistä, sävellajeista ja asteikoista, intervalleista, harmoniasta, muotoopista sekä terminologiasta ja muusta musiikkitietoudesta rytminluku ja melodianlauluharjoituksia kuulonvaraisesti sekä nuoteista opetellaan rytmin ja melodian kuulonvaraista notaatiota sanelun tai esim. äänitteen pohjalta sointukuunteluharjoituksia kirjallisia harjoituksia monisteina Tentti Suomen musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaan. Jos oppilas ei saa suoritettua teoriaopintoja musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaisesti, hän saa suorituksen valinnaisaineesta peruskoulun puolelta. MUSIIKKITIETO, 1 vvt kehitetään musiikin erottelevan kuuntelun taitoja sekä erityisesti länsimaisen taidemusiikin historian ja kehityksen tuntemusta opitaan perustietoja eri aikakausien taidemusiikin lajeista, tyylikausista, rakenneperiaatteista, soittimista ja kokoonpanoista pohditaan musiikillisen toiminnan erilaisia funktioita ja yhteyksiä muihin kulttuurin osa alueisiin pyritään edistämään avointa suhtautumista ja mielenkiintoa vieraiden kulttuureiden ja aikakausien musiikkia kohtaan sekä niihin liittyvien kuuntelutapojen omaksumista KESKEISET SISÄLLÖT soivia näytteitä pääasiassa äänilevyiltä nuotti ja partituuriesimerkkejä esimerkkejä aikakausien muista taiteista yhdeksännen luokan sisällöt käsittelevät pääasiassa musiikin tyylikausista romantiikkaa ja modernismia päätyen 1900 luvun viimeisten vuosikymmenten ilmiöihin Tentti Suomen musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaan. Jos oppilas ei saa suoritettua teoriaopintoja musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaisesti, hän saa suorituksen valinnaisaineesta peruskoulun puolelta. Aktiivinen osallistuminen kuoro ja yhtyetoimintaan kuuluu opintoihin. ARVIOINTI Musiikin teorian ja säveltapailun peruskurssit (1/3 3/3) sekä musiikkitiedon peruskurssi arvioidaan: hyväksytty/hylätty. Periaatteena on, että hyväksytyssä suorituksessa on kaikissa eri osioissa (ja kokonaisuudessa) oltava vähintään puolet oikein.

81 Oppilas saa hyväksytyn suorituksen peruskoulun valinnaisaineina olevista teoriakursseista, jos hän on osallistunut aktiivisesti opintoihin SEITSEMÄNNELLÄ LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET ATK, 2 vvt Opiskelussa tarvittavien taitojen harjaannuttaminen. Modernin tiedonkäsityksen omaksuminen ja valmius järkevään tiedonhankintaan. Antaa oppilaalle myönteisiä oppimiskokemuksia ja onnistumisen tunnetta. SISÄLLÖT Käsitellään keskeisimpiä tämän päivän tietotekniikan osa alueita mahdollisimman monipuolisesti. Tekstinkäsittelyn ja työvälineohjelmien käyttötaito. Tiedonhaku. TYÖTAVAT Suurin osa ajasta kuluu työskennellen koulun tietokoneilla. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu KUVATAIDE, 2 vvt Kurssin tavoitteena on, että oppilas syventää oppimiaan taitoja ja oppii monipuolisemmin ja laajemmin kuvataiteen ilmaisukeinoja kuin mihin luokkatunnilla on aikaa. Tekemisen ja onnistumisen iloa! SISÄLLÖT Opetellaan piirtämisen taitoja kullekin niitä kartuttaen. Silmän harjaannuttaminen, sommittelu, varjostaminen, tilan kuvaaminen, erilaiset viivat ja pinnat, valon käyttö ja joitakin erikoistekniikoita harjoitustöiden kautta. Astioita, muotokuvia, mallista ja kroquis piirustus, rakennuksia taiteessa ja abstraktia taidetta. TYÖTAVAT Syvennetään piirtämisen taitoja erilaisilla piirtimillä, sarjakuvapiirrustusta, ihmisiä, eläimiä, esineitä, tilan ja liikkeen kuvaamista ja työn iloa. Maalaamista, monipuolista tutustumista erilaisiin muovailumateriaaleihin. Oppilaat voivat esittää toivomuksia kurssin sisällöstä. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu.

82 LIIKUNTA, 2 vvt Kurssin tavoitteena on syventää oppilaiden liikuntataitoja ja tietoja perinteisissä koululiikuntalajeissa ja tutustua uusiin liikuntamuotoihin. SISÄLLÖT palloilu voimistelu ja tanssi luistelu, jääpelit ja hiihto yleisurheilu, suunnistus ja retkeily TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään lajista riippuen sekä opettaja että oppilasjohtoisia työtapoja. Työtavat muotoutuvat liikuntalajien mukaan. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arviointi kohdistuu liikunnan erilaisiin lajitaitoihin ja tietoihin, liikunnalliseen aktiivisuuteen ja yritteliäisyyteen MUSIIKIN MONITOIMIKURSSI, 2 vvt Oppilaat osaavat soittaa kolmi ja tasajakoisia kappaleita kitaralla ja bassolla D, A ja C duurissa sekä d ja a mollissa. Oppilaat osaavat soittaa peruskompit rummuilla. Oppilaat osaavat käyttää bändin vahvistin ja efektilaitteita sekä syntetisaattoreita. SISÄLLÖT Kurssilla soitetaan bändisoittimia: kitara, basso, rummut ja kosketinsoittimet. Kurssilla perehdytään äänentoistotekniikkaan, vahvistimien, efektilaitteiden ja syntetisaattoreiden käyttöön. Monitoimikurssilaiset voivat halutessaan erikoistua johonkin osa alueeseen. Kurssilaiset saavat harjoitusvuoroja musiikkiluokasta. Ohjelmistona on nuorisomusiikki kautta aikojen sekä mahdollisesti kurssilla itse sävelletyt kappaleet. Monitoimikurssilaisilla on mahdollisuus esiintyä koulun tilaisuuksissa. TYÖTAVAT Laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu jne. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu.

83 9.18 KAHDEKSANNELTA LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET ATK, 2 vvt Vuosiluokka 8 Tavoitteena on tämän päivän keskeisiin tietotekniikan osa alueisiin tutustuminen. Vuosiluokka 9 Mahdollisimman monipuolisen kuvan antaminen tietokoneista työvälineinä sekä valmiuksien antaminen uuden tietoteknisen tiedon ja taidon hankkimiseksi. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 tietotekniikan perusteet tietokonelaitteistot ja ohjelmistot Windowsin perusteet Windows sovellukset kuvankäsittely tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja tietokannat tietoliikenne, Internet ja sähköposti ohjelmoinnin perusteet multimedia Vuosiluokka 9 Syventäen seuraavat aiheet: Windows sovellukset kuvankäsittely taulukot, kortistot ja tietokannat tietoliikenne, Internet ja sähköposti ohjelmoinnin perusteet multimedia TYÖTAVAT Suurin osa ajasta kuluu työskennellen tietokoneilla. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Päättöarvosana muodostuu 8. ja 9. luokan atk:n arvosanoista painotuksen ollessa 9. luokan opinnoissa.

84 ATK:N ERIKOISKURSSI, 2 vvt Vuosiluokka 8 Tavoitteena on virikkeiden antaminen niille, jotka ovat harrastaneet tietotekniikkaa vapaa aikanaan. Vuosiluokka 9 Tavoitteena on mahdollisimman monipuolisen kuvan antaminen tietokoneista työvälineinä sekä valmiuksien antaminen uuden tietoteknisen tiedon ja taidon hankkimiseksi. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 Sisällöt määräytyvät oppilaiden taitojen mukaan. Käsitellään keskeisimpiä tämän päivän atk:n alueita mahdollisimman monipuolisesti: Windows ympäristö ja sovellukset tietoliikenne, Internet ja sähköposti taulukkolaskenta ohjelmointi tietokonegrafiikka hypermedia ja multimedia vapaaehtoinen mahdollisuus osallistua koulun www sivujen päivitystyöhön ja koulun tietokonelaitteiston huoltotyöhön Vuosiluokka 9 Syvennetään kahdeksannella luokalla opittuja asioita: Windows ympäristö ja sovellukset tietoliikenne, Internet ja sähköposti taulukkolaskenta ohjelmointi tietokonegrafiikka hypermedia ja multimedia vapaaehtoinen mahdollisuus osallistua koulun www sivujen päivitystyöhön ja koulun tietokonelaitteiston huoltotyöhön TYÖTAVAT Suurin osa ajasta kuluu työskennellen koulun tietokoneilla. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Päättöarvosana muodostuu 8. ja 9. luokan atk:n erikoiskurssin arvosanoista painotuksen ollessa 9. luokan opinnoissa.

85 ATK:TA TYTÖILLE, 2 vvt Vuosiluokka 8 Kurssin tavoitteena on synnyttää uteliaisuutta ja rohkeutta teknisten välineiden käyttöön, tarjota onnistumisen elämyksiä sekä tutustua tämän päivän keskeisiin tietotekniikan osa alueisiin. Vuosiluokka 9 Mahdollisimman monipuolisen kuvan antaminen tietotekniikasta sekä valmiuksien antaminen uuden tietoteknisen tiedon ja taidon hankkimiseksi. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 kuvankäsittely tietoliikenne, Internet ja sähköposti tietokonelaitteistot ja ohjelmistot Windowsin perusteet Windows sovellukset Vuosiluokka 9 Syvennetään kahdeksannella luokalla opittuja perusasioita: kuvankäsittely tietoliikenne, Internet ja sähköposti tietokonelaitteistot ja ohjelmistot Windowsin perusteet Windows sovellukset TYÖTAVAT Suurin osa ajasta kuluu työskennellen koulun tietokoneilla. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Päättöarvosana muodostuu 8. ja 9. luokan atk:ta tytöille arvosanoista painotuksen ollessa 9. luokan opinnoissa VALINNAINEN KIELI (B2 KIELI) Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.

86 RANSKA B2 KIELENÄ 8. luokan oppilas oppii Kielitaidot kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään Kulttuuritaidot tuntemaan kohdekulttuuria viestimään arkitilanteissa ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla tuntemaan kielialueen keskeisiä tapoja, tapahtumia ja paikkoja suhtautumaan arvostavasti ranskankielisen kulttuurin edustajiin Oppimisstrategiat käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 8. luokalla Tilanteet ja aihepiirit tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa oman ja opiskeltavan itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen kielen kielialueen perhe ja vapaa aika näkökulmasta selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista kuten tapaamisen sopiminen, ruoan tilaaminen, lipun ostaminen Rakenteet substantiivien suku, artikkelit, omistuspronominit, genetiivi, prepositioita, säännölliset I taivutusryhmän verbit, tärkeimpiä epäsäännöllisiä verbejä, kysymysten muodostaminen, il y a rakenne Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkinnassa 9. luokan oppilas oppii Kielitaidot kommunikoimaan sujuvammin ja yksityiskohtaisemmin välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään monipuolisemmin arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä yksinkertaisia viestejä

87 kirjoittamaan suppeita viestejä sekä perustietoja itsestään ja lähipiiristään Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta A1.2 ja A1.3. Kulttuuritaidot tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria ja tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään arkitilanteissa ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla tuntemaan enemmän kielialueen keskeisiä tapoja, tapahtumia ja paikkoja suhtautumaan arvostavasti ranskankielisen kulttuurin edustajiin Oppimisstrategiat käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 9. luokalla Tilanteet ja aihepiirit tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa oman ja opiskeltavan itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen kielen kielialueen perhe ja vapaa aika näkökulmasta selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynti, ja matkustaminen, mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet adjektiivien taipuminen ja paikka, prepositioita, säännöllisten verbien II ja III taivutusluokka, lisää tärkeimpiä epäsäännöllisiä verbejä, partitiivi, imperatiivi, persoonapronominien objekti ja adverbiaalimuodot, refleksiiviverbit, lähifutuuri, yhdistetty perfekti Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkinnassa ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Lisäksi huomioidaan jatkuva näyttö eli kielitaidon osoittaminen oppitunneilla sekä oppilaan työskentely ja motivoituneisuus kielenopiskeluun. Koska kielitaito on luonteeltaan kumulatiivista, päättöarvioinnissa huomioidaan ainoastaan 9. luokan oppimistulokset ja erityisesti kevätlukukauden aikana osoitettu aineenhallinnan taso. Aineenhallinnan tasoa verrataan peruskoulun opetus suunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Mikäli kuitenkin oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2 tai B2 kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä hyväksytty. Hyväksytyn merkinnän saaminen edellyttää annettujen tehtävien ja kokeiden suorittamista.

88 SAKSA B2 KIELENÄ Saksan kielen opetus valinnaisena B2 kielenä painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Tämä opetussuunnitelma on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. Vuosiluokka 8 8. luokan oppilas oppii Kielitaidot kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään Kulttuuritaidot tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria ja tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin Opiskelustrategiat käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa, esim. teitittely, kuulumisten kyseleminen, puhelinkeskustelu itsestä, koulusta ja perheestä puhuminen vapaa aika mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen arkipäivän viestintätilanteet, esim. kahvilassa asioiminen, ruokaileminen värit lukusanat kellonajat viikonpäivät ja kuukaudet säästä puhuminen Rakenteet Viestinnän kannalta kielelle ominainen keskeinen kielioppi: verbin preesens, kieltosanat kysymyslauseet substantiivien suku epämääräiset ja määräiset artikkelit persoonapronominit

89 possessiivipronomineja päälauseen sanajärjestys eriävät yhdysverbit modaaliapuverbejä suomen se sanan vastineet substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivimuodot Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkinnassa Vuosiluokka 9 9. luokan oppilas oppii Kielitaidot kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään Kulttuuritaidot tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria ja tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin Opiskelustrategiat käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta tapakulttuuriin liittyvä kieli vuorovaikutustilanteissa, esim. erilaiset toivotukset, pahoittelu arkipäivän viestintätilanteet, esim. vaateostoksilla käynti, matkalipun ostaminen, tien neuvominen matkustaminen terveydentila asuminen kotipaikasta ja Suomesta kertominen Rakenteet Viestinnän kannalta kielelle ominainen keskeinen kielioppi:

90 perfekti substantiivien ja persoonapronominien datiivi akkusatiivi ja datiiviprepositiot sivulauseen sanajärjestys hatte ja war lisää omistuspronomineja Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkinnassa Edellä mainitut sisällöt voivat tilanteiden, aihepiirien ja rakenteiden osalta vaihdella vuosiluokittain opetusjärjestelyistä ja oppimateriaaleista riippuen. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat käsiteltävästä asiasta ja ryhmän koostumuksesta riippuen, ottaen huomioon sekä yksittäinen oppilas että koko ryhmä. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapoja ovat esimerkiksi: opettajajohtoinen deduktiivinen lähestymistapa parityöskentely ryhmässä työskentely; yhteistoiminnallinen oppiminen tietotekniikan ja internetin hyödyntäminen autenttisten lehtien, videoiden ja kirjojen hyödyntäminen pienimuotoiset kirjoitelmat itsearviointi ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon (ks. hyvän osaamisen kuvaus). Arvosanaan vaikuttavat seuraavat tekijät: kokeiden ja kirjallisten tuotosten arvosanat oppilaan työskentely ja aktiivisuus tunnilla kotitehtävien tekeminen oppilaan suullinen kielitaito harrastuneisuus oppiainetta kohtaan Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Arviointitapa: numeroarvostelu.

91 Koska kielitaito on luonteeltaan kumulatiivista, päättöarvioinnissa huomioidaan ainoastaan 9. luokan oppimistulokset ja erityisesti kevätlukukauden aikana osoitettu aineenhallinnan taso. Aineenhallinnan tasoa verrataan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Mikäli kuitenkin oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2 tai B2 kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä hyväksytty. Hyväksytyn merkinnän saaminen edellyttää annettujen tehtävien ja kokeiden suorittamista VENÄJÄ, 2 vvt SISÄLLÖT Aihepiirit Rakenteet Henkilökohtaiset kontaktit ja harrastukset sekä työ ja vapaa aika (mikrodialogeja mm. kotona, kahvilassa, kioskilla, kaupassa, Venäjän radio ja TV ohjelmat, vapaa aika ja virkistys). Substantiivien ja persoonapronominien käyttöä eri sijoissa, omistuspronominit, adjektiivit, verbien preesenstaivutus, verbien preteriti, persoonattomat lauseet, konditionaali, lukusanat. TYÖTAVAT Venäjän kielessä sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu ja opetusmenetelmiä. Opiskelijoiden yksilöllisyys ja erilaisuus otetaan huomioon. Pari ja ryhmätyöskentelyn avulla voidaan tarjota mahdollisuuksia kielitaidon tehokkaaseen harjoittamiseen. Oppilaiden suullista kielitaitoa aktivoidaan mahdollisimman paljon. Opiskeluaikana tehdään myös selkoa siitä, millä aloilla, missä tehtävissä ja yhteyksissä venäjän kielen taitoa tarvitaan, ennen kaikkea omassa maakunnassamme lähiyhteistyön puitteissa, nyt kun Suomen itärajasta on tullut osa EU:n itärajaa. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arviointi perustuu ensisijaisesti koetuloksiin. Lisäksi huomioidaan jatkuva näyttö eli kielitaidon osoittaminen oppitunneilla sekä oppilaan työskentely ja motivoituneisuus kielenopiskeluun. Koska kielitaito on luonteeltaan kumulatiivista, päättöarvioinnissa huomioidaan ainoastaan 9. luokan oppimistulokset ja erityisesti kevätlukukauden aikana osoitettu aineenhallinnan taso. Aineenhallinnan tasoa verrataan peruskoulun opetus suunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Mikäli kuitenkin oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2 tai B2 kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä hyväksytty. Hyväksytyn merkinnän saaminen edellyttää annettujen tehtävien ja kokeiden suorittamista.

92 KOTITALOUS, 2 vvt Vuosiluokka 8 Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää myönteisten ihmissuhteiden, hyvien tapojen ja tasa arvon merkityksen oppii ymmärtämään omien arkipäivän valintojen merkityksen terveydelleen, kodin talouteen ja lähiympäristölleen saa aineksia arkielämästä selviytymiseen kokee onnistumisen elämyksiä ja työn iloa hallitsee suurimman osan vuosiluokan oppisisällöistä. Vuosiluokka 9 syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 terveellinen ravitsemus yleisimmät erityisruokavaliot suomalainen ruokakulttuuri kalenterivuoden juhlia omien aterioiden suunnittelua ruoan hintavertailua kodin pienkoneiden käyttöä omia toiveita Vuosiluokka 9 säilöntää eri maiden ruokakulttuuria kuluttaminen ja kestävä kehitys asunnon suunnittelua tekstiilien hoidon kertausta omien aterioiden suunnittelua hintavertailuja omia toiveita TYÖTAVAT Opetuksessa korostetaan käytännönläheisyyttä ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Oppilaiden ja opettajan yhteissuunnittelua pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Kotitalouden arviointi perustuu oppilaan käytännön työtaitoihin sekä yhteistyö ja tiedonhankintataitoihin. Aineen käytännönläheisyyden takia opettaja havainnoi oppilaita

93 tuntien aikana jatkuvasti ja käyttää havaintojaan määrittäessään arvosanaa. Arvioinnissa painottuu omatoimisuus, yrittäminen ja vastuullisuus työympäristöstä. Lisäksi arvosanaan vaikuttavat kirjallisten kokeiden ja työkokeiden tulokset sekä kotitehtävistä huolehtiminen. Opettajan arvioinnin lisäksi oppilas arvioi tietojaan ja taitojaan säännöllisesti lukuvuoden ajan. Pyrittäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen otetaan huomioon liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat siten, että kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden keskiarvo. Lisäksi huomioidaan mm. yleinen koulumenestys KUVATAIDE, 2 vvt Vuosiluokka 8 Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on yhdistää havainnot, mielikuvat ja muistot ilmaisulliseksi toiminnaksi. Kuvailmaisussa oppilas kehittää tilantajuaan ja avaruudellista hahmotuskykyään sekä kykyään hahmottaa muotoja ja niiden suhteita luonnossa, rakennetussa ja esineympäristössä sekä kuvissa. Syvennetään 7. luokan sisältöjä ja työtapoja monipuolisemmin ja perusteellisemmin sekä runsaammin tehtävin. Vuosiluokka 9 Syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 tehtäviä, jotka sisältävät värioppiin liittyviä asioita muodon tajua kehittäviä tehtäviä maiseman monet vivahteet ihminen mallista ja mielen hahmottamana eläin mallista ja muistikuvien mukaan kuvattuna asetelmia erilaisten vaihtoehtojen, ismien pohjalta toteutettuna perspektiiviopin alkeet tehtäviä, joiden yhteydessä tutustutaan taidehistorian eri aikakausien tyyleihin luola maalauksista aina tämän vuosisadan ismeihin Vuosiluokka 9 syventäen 8. luokan sisällöt TYÖTAVAT vesiväritekniikka piirtimet liituväritekniikka värikynätekniikka hiilipiirrokset kollaasitekniikka (liimaten ja maalaten aikaansaatu teos)

94 muovailumassasta hahmoksi taidenäyttelykäyntien kyselylomakkeisiin vastaaminen oppilastöiden arviointi ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arviointi on jatkuvaa ja se on osa oppimisprosessia. Arvioinnin tehtävänä on kannustaa ja ohjata oppilasta omien tavoitteidensa asettamisessa, työn suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Oppilasarviointiin kuuluu itsearviointi, jolla oppilas pyrkii asettamaan työskentelylleen tavoitteet ja arvioimaan niiden toteutumista. Päättöarviointi muodostuu oppilaan kuvallisen ajattelun ja ilmaisun persoonallisesta kehittymisestä sekä valmiudesta käyttää monipuolisesti kuvataiteelle ominaisia työskentelytapoja. Päättöarvioinnissa kiinnitetään huomio oppilaan valmiuksiin opiskelun päättyessä. Pyrittäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen otetaan huomioon liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat siten, että kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden keskiarvo. Lisäksi huomioidaan mm. yleinen koulumenestys LIIKUNTA, 2 vvt Vuosiluokka 8 Kurssin tavoitteena on syventää oppilaiden liikuntataitoja ja tietoja perinteisissä koululiikuntalajeissa ja tutustua uusiin liikuntamuotoihin huomioiden myös oppilaiden mieltymykset. Vuosiluokka 9 Syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 sisä ja ulkopalloilu telinevoimistelu, kehonhallinta ja musiikkiliikunta luistelu ja jääpelit vesiliikunta yleisurheilu ja maastoliikunta Vuosiluokka 9 syventäen 8. luokan sisällöt

95 TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään lajista riippuen sekä opettaja että oppilasjohtoisia työtapoja. muotoutuvat liikuntalajien mukaan. Työtavat ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arviointi kohdistuu liikunnan erilaisiin lajitaitoihin ja tietoihin, liikunnalliseen aktiivisuuteen ja yritteliäisyyteen. Pyrittäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen otetaan huomioon liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat siten, että kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden keskiarvo. Lisäksi huomioidaan mm. yleinen koulumenestys MAILAPELI JA PALLOILUKURSSI, 2 vvt Vuosiluokka 8 Oppilaat oppivat eri mailapeli ja palloilulajeille ominaiset perustekniikat, tutustuvat pistelaskuun ja pelaamisen perusteisiin, pelitekniikkaan, sääntöihin ja tuomarointiin. Vuosiluokka 9 Syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 Kurssilla tutustutaan erilaisiin palloilu ja mailapeleihin. Lajeina ovat mm. sulkapallo, squash, tennis, pöytätennis ja golf sekä erilaiset joukkuepallopelit. Vuosiluokka 9 Syventäen 8. luokan sisällöt. TYÖTAVAT Yksilö ja ryhmäharjoitteet. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arviointi kohdistuu liikunnan erilaisiin lajitaitoihin ja tietoihin, liikunnalliseen aktiivisuuteen ja yritteliäisyyteen.

96 MUSISOI, 2 vvt Vuosiluokka 8 Kurssi kehittää oppilaista yhteistyökykyisiä ja toiset huomioonottavia musiikin harrastajia sekä asiantuntevia ja kriittisiä musiikin kuluttajia. Vuosiluokka 9 Syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 Kurssilla soitetaan ja lauletaan mm. suomalaista ja ulkomaista rockia ja bluesia, jazzia ja lattareita, kansanmusiikkia sekä päivän hittejä. Vuosiluokka 9 Syventäen 8. luokan sisällöt. TYÖTAVAT Kurssilla soitetaan, lauletaan, liikutaan sekä tutustutaan säveltämiseen ja sovittamiseen. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Päättöarvosana muodostuu 8. ja 9. luokan Musisoi arvosanoista painotuksen ollessa 9. luokan opinnoissa. Pyrittäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen otetaan huomioon liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat siten, että kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden keskiarvo. Lisäksi huomioidaan mm. yleinen koulumenestys TEKNINEN TYÖ, 2 4 vvt Vuosiluokka 8 käden taitojen, teknisen tietämyksen sekä suunnittelu ja ajattelukyvyn monipuolinen kehittäminen suunnitelmallisen ja pitkäjännitteisen työskentelyn oppiminen ja arvostaminen käden taitoihin ja tekniikkaan liittyvien asioiden kiinnostuksen ja harrastuksen lisääminen ammatillisessa koulutuksessa tarvittavien valmiuksien hankkiminen oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen

97 Vuosiluokka 9 Syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 Erilaisia töitä seuraavilta alueilta: puutekniikka metallitekniikka elektroniikka ja sähköoppi kulkuvälineen huolto kodin sähkötyöt tekninen piirtäminen harrastetekniikka Vuosiluokka 9 Syventäen 8. luokan sisällöt. TYÖTAVAT Oppilas itse suunnittelee, valitsee ja tekee työaiheita teknisen työn eri osa alueilta. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Työsuoritukset ja niiden arvosanat merkitään opintokorttiin, joka toimii myös yhtenä arvioinnin perusteena. Lisäksi todistusarvosanaan vaikuttaa oppilaan työskentelyn suunnitelmallisuus, työskentelyprosessi, tietoaineksen hallinta, harrastuneisuus ja yleinen työskentelyasenne. Pyrittäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen otetaan huomioon liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat siten, että kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden keskiarvo. Lisäksi huomioidaan mm. yleinen koulumenestys TEKSTIILITYÖ, 2 vvt Vuosiluokka 8 persoonallisen neulevaatteen suunnittelu ja toteutus sekä pitkäjänteiseen työskentelyyn tottuminen toimivan asukokonaisuuden suunnittelu ja neulosten käsittelyn hallinta ymmärtää tekstiilien merkitys sisustuksessa ja asumisviihtyvyyden lisääjänä kehittää oppilaan tiedollista ja taidollista valmiutta suunnitella eri tekniikoin käyttökelpoisia ja esteettisesti kauniita käyttö ja koristetekstiilejä tarkoituksenmukainen pukeutuminen ja itsenäisen työskentelyn korostuminen

98 Vuosiluokka 9 Syvennetään 8. luokalla opittuja tietoja ja taitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 8 Vuosiluokka 9 TYÖTAVAT 1. Lankatekniikat neulemerkkien kertaus ja uusien neulepintojen kokeilu oman neulevaatteen suunnittelu, silmukkamäärän laskeminen ja kaavan mukaan neulominen tutustuminen neulurin toimintaan neulevaatteen yhdistäminen, viimeistely ja hoito 2. Vapaa ajan asu/collegeasu vapaa ajan asun suunnittelu ja valmistaminen tutustuminen erilaisten neulosten ominaisuuksiin neulosten ompelu ompelukoneella ja saumurilla 3. Sisustustekstiilit ja kankaankudonta tutustutaan erilaisiin sisustustekstiilien valmistustapoihin tutustutaan kankaankudontaan liittyvään sanastoon ja kangaspuiden toimintaperiaatteeseen 4. Miten pukeudun? asukokonaisuuden lähtökohtana oma persoonallisuus, käyttötarkoitus, värit jne. pukeutumisen historia kotimainen vaatetus ja tekstiiliteollisuus kaikissa yhteinen harjoitus ja itsenäinen työskentely opetusta viedään koulun ulkopuolelle: näyttelyt, messut ja yritysvierailut parityöskentely ja ryhmätyöt ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. Arvioinnissa painotetaan oppilaan suunnittelutaitoa, suunnitelman järkevää toteuttamista ja työn esteettistä kokonaisuutta. Lukukauden aikana oppilas saa sanallista palautetta. Kunkin työn valmistuttua oppilas suorittaa myös itsearvioinnin arviointikorttiinsa. Päättöarvosana annetaan 8. ja 9. luokkien koko oppimisajan työskentelyyn perustuen. Päättöarvioinnissa kiinnitetään huomio oppilaan valmiuksiin opiskelun päättyessä. Päättöarvosana muodostuu 8. ja 9. luokan tekstiilityön arvosanoista painotuksen ollessa 9. luokan opinnoissa.

99 Pyrittäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen otetaan huomioon liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat siten, että kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden keskiarvo. Lisäksi huomioidaan mm. yleinen koulumenestys KAHDEKSANNELLA LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET KAMPPAILULAJIT JA ITSEPUOLUSTUS, 2 vvt tutustua muutamiin kamppailulajeihin ja niiden harrastusmahdollisuuksiin sekä niille tyypillisiin harjoittelumuotoihin ja etikettiin opetella kaatumaan turvallisesti opetella erilaisista otteista irrottautumista kehittää lihaskuntoa sekä liikkuvuutta opetella mitä voi/saa tehdä puolustaakseen itseään SISÄLLÖT kaatumistekniikat irrottautumistekniikat kamppailulajien esittelyt hätävarjeluun liittyvien lainkohtien esittely kuntotekijöiden (lihaskunto, liikkuvuus ym.) kehittäminen TYÖTAVAT tekniikoiden harjoittelu opettajajohtoisesti yksilö ja pariharjoituksia demonstraatioiden seuraaminen ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu LEIVOTAAN LÄMPIMÄISIÄ, 2 vvt Tavoitteena on, että oppilas oppii valmistamaan erilaisia leivonnaisia ymmärtämään leivonnaisten onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtämään kotona leipomisen merkityksen ja sen taloudelliset vaikutukset. SISÄLLÖT perustaikinatyypit ja niiden soveltaminen erilaisiksi leivonnaisiksi erikoistaikinaleivonnaisia perinneleivonnaisia

100 kansainvälisiä leivonnaisia leivonnaisia kodin ja kalenterivuoden juhliin leivonnaisia erityisruokavaliota noudattaville hinta ja laatuvertailua omia toiveita TYÖTAVAT oppilaskeskeiset työtavat, pari ja ryhmätyö ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu MAILAPELIT JA PALLOILU, 2 vvt Oppilaat oppivat eri mailapeli ja palloilulajeille ominaiset perustekniikat, tutustuvat pistelaskuun ja pelaamisen perusteisiin, pelitekniikkaan, sääntöihin ja tuomarointiin. SISÄLLÖT Kurssilla tutustutaan erilaisiin palloilu ja mailapeleihin. Lajeina ovat mm. sulkapallo, squash, tennis, pöytätennis ja golf sekä erilaiset joukkuepallopelit. TYÖTAVAT Yksilö ja ryhmäharjoitteet. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu MUOTOILUN JA MAALAUKSEN TAITO, 2 vvt Tutustumme kuvataiteen menetelmiin monipuolisesti piirtäen ja luonnostelua lähtökohtana käyttäen. Tutustutaan erilaisiin muotoilu ja veistomateriaaleihin sekä akvarelli, akryyli, readymix ja öljyvärimaaleihin tekniikoineen. Kunkin värin ja materiaalin erityispiirteet ja ominaiset ilmaisutavat. Oikean taulun valmistus alusta loppuun saakka. SISÄLLÖT Astioita, muotokuvia, maisemia, ihmisiä, eläimiä, rakennuksia, abstraktia taidetta ja tekemisen iloa. Oppilaat voivat esittää toivomuksia kurssin sisällöstä.

101 TYÖTAVAT Savi, kipsi, juustovaha, liisteri, paperimassa, dasmassa ja kuvanveistotöitä. Oman kiilakehyksen valmistus, pohjaus, öljyvärimaalausta. Akryylimaalauksen monipuolista opettelua paperi, massa, koruja kipsitöiden kautta. Erilaisia akvarellivärejä. Vesiliukoiset lateksit, peitevärit ja readymixit. Opetellaan sekatekniikoita. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu MUSIIKKITEKNOLOGIA JA BÄNDISOITTO, 2 vvt Kurssilla opiskellaan sekä bändisoittoa että musiikkilaitteiden käyttöä. Bändiosuudessa oppilaat oppivat yhteissoiton perusteet. Kurssilla tutustutaan rockmusiikkiin 1950 luvulta tähän päivään. Musiikkiteknologia osuudessa opitaan efektilaitteiden, vahvistimien ja syntetisaattoreiden käyttöä. TYÖTAVAT Kurssilla soitetaan nuorisomusiikkia eri aikakausilta. Kukin kurssilainen perehtyy oman soittimensa soittoon yksin ja yhdessä muiden kanssa. Kurssin aikana rakennetaan käytännössä äänentoistot erilaisille kokoonpanoille. SISÄLLÖT Kurssin sisältönä on nuorisomusiikki 1950 luvulta tähän päivään. Musiikkiteknologiaosuudessa sisältönä on kaikkien bändin tarvitsemien vahvistimien ja muiden äänilaitteiden käyttö. ARVIOINTI Arviointitapa: numeroarvostelu. 10 OPISKELUN YLEINEN TUKI 10.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien ja vanhempien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Koulu toivoo, että vanhemmat aktiivisesti ottavat yhteyttä kouluun ja kysyvät lastaan koskevia asioita kouluväeltä. Miten koulussa menee? kysymykset tulisi suunnata myös opettajille, sillä lapsi

102 ikäkautensa huomioon ottaen ei useinkaan kerro kotona kaikkea. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasa arvoisuus. Koulu tiedottaa huoltajille opetussuunnitelman sisällöstä ja opetuksen järjestämisestä. Erilaisia yhteistyömuotoja huoltajien kanssa kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulu tekee säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Luottamuksellinen ja toimiva vuorovaikutussuhde vanhempien ja koulun välillä luo pohjan onnistuneelle yhteistyölle. Kodin ja koulun vuorovaikutus lähtee tavoitteista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Yhteistyötä tehdään koko koulua koskevissa, luokkaasteiden ja luokkien sekä yksittäisten oppilaiden kysymyksissä. Yhteistyön merkitys kodin ja koulun välillä korostuu erityisesti ns. nivelvaiheissa siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle (alueen nivelsuunnitelma liitteenä nro 3) ja perusopetuksesta 2. asteen koulutukseen, jolloin oppilasta ja hänen koulunkäyntiään koskevaan tiedonkulkuun (edistymiseen oppiaineissa tai luokan yleiseen tilanteeseen) kiinnitetään erityistä huomiota. Kodin ja koulun luontevia yhteistyömuotoja ovat mm. kouluyhteistyötoimikunta, vanhempien tapaamiset, puhelinkeskustelut opettajan tai luokanvalvojan kanssa, sähköposti, kehitys ja arviointikeskustelut sekä vanhempainillat ja koulun yhteiset juhlat. Opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä ja koulun oppilashuollosta tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille vanhempainilloissa sekä lukuvuoden alussa koteihin lähetettävällä syysviestillä, vuosikertomuksella keväällä ja muilla tiedotteilla lukuvuoden aikana sekä koulun kotisivuilla Internetissä. Vanhemmille ja oppilaalle tarjotaan mahdollisuus arviointikeskusteluihin kerran 7. luokan aikana ja toisen kerran 9. luokan syksyllä. Tarvittaessa arviointikeskusteluja voidaan järjestää muulloinkin. Koulu lähettää kokeet vanhempien nähtäväksi oppilaan mukana. Vanhemman tulee ilmoittaa koululle oppilaan poissaolon syy viimeistään kolmantena peräkkäisenä poissaolopäivänä ja antaa selvitys kaikista poissaoloista poissaolovihkoon. Luokanvalvoja seuraa oppilaiden koulunkäynnin säännöllisyyttä ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin. Tällä pyritään turvaamaan oppilaan säännöllinen koulunkäynti ja menestyminen opinnoissa sekä ennaltaehkäisemään ongelmatilanteita OPPILASHUOLTO Oppilashuollon tavoitteena on tukea ja ohjata nuoren oppimista, tasapainoista kasvua ja kehitystä. Pyrkimyksenä on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta tai nuorta ja huoltajaa.

103 Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtorit, oppilaanohjaajat, osa aikaiset erityisopettajat, terveydenhoitaja ja koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmää laajennetaan, jolloin mukana voivat olla luokanvalvoja sekä edustajia koulun sidosryhmistä. (Liitteenä kaavio nro 4) Oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää koulun toimintatapoja oppilaiden erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi. Toimintatapojen kehittämisen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmia sekä niiden ilmetessä puuttua niihin mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoryhmän keskeisenä tehtävänä on tarvittavien tukitoimien suunnittelu niin, että se tukee oppilaan eheää oppimispolkua erityisesti nivelvaiheissa. Ryhmä myös tukee opettajan työtä, vanhempien kasvatustyötä sekä oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaalle tarjotaan oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin kun opetukseen osallistuminen on evätty. Oppilashuoltoryhmä järjestää tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaiset toimenpiteet. Koululla on toimintaohje onnettomuus ja kriisitilanteita varten (liite 5), päihdestrategia (liite 6) ja ohje kiusaamistapauksiin puuttumisesta (liite 7), joissa kuvataan käytännön toimintamallit eri tilanteissa OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto ohjelman toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on ohjata oppilasta ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan ja tavoitteiden saavuttamisesta. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä käyttää sitä pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa aikaista erityisopetusta saaville sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Oppimissuunnitelman laatimisesta päätetään oppilashuoltoryhmän kokouksissa. Oppimissuunnitelma laaditaan kirjallisena ja sitä päivitetään tarvittaessa. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuu oppilashuoltoryhmän jäseniä. Oppimissuunnitelma tulee olla liitteenä erityisopetukseen siirtopäätöstä tehtäessä. Erityisopetukseen siirretyille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan sekä opettajien kanssa. Tarvittaessa mukana on muitakin asiantuntijoita. Suunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus ja osa aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelman oppimäärät eivät voi poiketa oppiaineiden tavoitteista. Jos oppilas vaihtaa koulua, oppimissuunnitelma lähetetään uuteen koulun huoltajan suostumuksella OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Joensuun kaupungissa oppilaanohjauksen sisällöissä ja menetelmissä näkyy se, että Joensuun yliopisto on opinto ja oppilaanohjauksen koulutuksen ja ohjauksen tutkimuksen keskipiste Suomessa. Kiinteä yhteistyö yliopiston kanssa edellyttää opinto ohjaajilta ja oppilaanohjaajilta jatkuvaa kouluttautumista, ohjauksen sisältöjen ja menetelmien kehittämistä sekä aktiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

104 Kouluttautuminen ja yhteistyö lisäävät oppilaanohjaajien valmiuksia rikastaa nuorten mielikuvia työelämästä ja koulutuksesta. Oppilaanohjaaja koordinoi koulussaan ohjausta, vastaa nivelvaiheiden ohjauksen sujumisesta ja huolehtii ohjauksen opetussuunnitelman toteutumisesta. Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Ohjauksen tehtävänä on ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hän huoltajalleen tiedotetaan perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Koulun ohjauksella tuetaan erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Yhteistyö työ ja elinkeinoelämän kanssa Työ ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä, oppii työnhakutaitoja sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutus ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilas arvioi hankkimiaan tietoja taitoja. TET jaksot Seitsemännellä vuosiluokalla on 1 2 päivän mittainen lähi TET. Oppilaat tutustuvat vanhempiensa, tuttaviensa tai koulun lähialueen työpaikkoihin. Kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla on viikon mittainen työelämään tutustuminen. Jatko opintoihin sijoittumisen ja pysyvyyden seuranta Oppilaanohjaajat antavat peruskoulun päättäneille jälkiohjausta ja seuraavat heidän koulutukseen sijoittumistaan seuraavan lukuvuoden alussa. Tarvittaessa jatketaan ohjauksellista yhteistyötä toisen asteen oppilashuollosta vastaavien kanssa.

105 10.5 TUKIOPETUS Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetukseen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetus järjestetään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan ensisijaisesti oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella PSYKOLOGIPALVELUT JA TERVEYDENHUOLTO Koulupsykologi auttaa ja tukee oppilaita ihmissuhteisiin sekä koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien selvittämisessä. Koulupsykologin puoleen voi kääntyä myös oppimiseen ja opiskelutekniikoihin liittyvissä asioissa. Keskustelut hänen kanssaan ovat luottamuksellisia. Oppilaat voivat hakeutua koulupsykologin vastaanotolle oma aloitteisesti tai luokanvalvojan/erityisopettajan välityksellä. Koulukuraattori on tavattavissa koululla kerran viikossa ja koulupsykologi tarpeen mukaan. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä vaikuttaa elinympäristöön ja elinolosuhteisiin yhdessä huoltajien, opettajien ja koulun oppilashuoltoon osallistuvien kanssa. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Kouluterveydenhoitajan luo oppilas voi hakeutua vastaanottoaikoina erilaisiin sairauteen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi terveydenhoitaja suorittaa terveystarkastukset kaikille 7. luokan oppilaille. Koululääkäri suorittaa määräaikaistarkastukset 8. luokkien oppilaille. Koulu tekee yhteistyötä myös kaupungin hammashuoltopalveluiden kanssa. Oppilaille järjestetään hammashuollon pitämiä teemapäiviä hampaiden hoitamisesta ja suuhygieniasta. Tarkistuskäynnit tai hoitokäynnit hammaslääkärissä oppilaat voivat tehdä koulupäivän aikana KOULURUOKAILU Tehokkaan koulutyön turvaamiseksi koulu tarjoaa oppilaille joka päivä monipuolisen kouluaterian. Kouluruokailu on samalla päivittäin toistuva kasvatustilanne, jossa saadaan tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja opetellaan hyviä pöytätapoja. Ruokalaan tullaan ilman päällysvaatteita ja lakkeja, ruokapöydässä istutaan rauhallisesti keskustellen ja jokainen palauttaa itse astiansa ja katsoo, että ruokapöytä jää siistiin kuntoon poistuttaessa.

106 10.8 KOULUMATKAKULJETUS Päivittäisissä koulumatkakuljetuksissa oppilaiden hyvä turvallisuus taataan käyttämällä kuljetuksissa kaupungin valitsemia luotettavia liikennöitsijöitä. Samoin koulu käyttää kaikissa muissakin oppilaskuljetuksissa ja luokkaretkillä vain luotettavien ja turvallisina pidettävien liikennöitsijöiden palveluita. Tällä pyritään takaamaan, että kuljettajien ammattitaito ja käytettävän kaluston kunto ja sopivuus oppilaskuljetusten järjestämiseen ovat turvallisuuden kannalta riittävät. 11 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 11.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Oppilaalle annetaan osa aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa OSA AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, annetaan osa aikaista erityisopetusta. Osa aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa oppilaan koulupäivän aikana joko samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajaoppilas siirtyy perusopetuksen luokkaan. Yläkoulussa maahanmuuttajaoppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta (VN päätös ), jolloin nämä tunnit käytetään suomi toisena kielenä (S2) opiskeluun. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä (S2), mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa alueilla. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Tukea voidaan antaa neljän (4) vuoden ajan maahanmuutosta erillisen maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetuksen määrärahan

107 turvin. Maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai oma opinto ohjelma, joka voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. Opetuksessa pyritään mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmässä. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jos opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja osa aikainen erityisopetus eivät ole riittäviä toimenpiteitä oppilaan oppimis ja koulunkäyntivaikeuksien poistamiseksi tai lieventämiseksi, tulee oppilas siirtää erityisopetukseen. Oppilas siirretään erityisopetukseen, jos hän tarvitsee yhdenkin oppiaineen osalta erilaajuista oppimäärää tai tarvitsee luokkamuotoista erityisopetusta (pienluokkaopetusta). Luokkamuotoinen erityisopetus on tarkoituksenmukaista, jos oppilas tarvitsee erilaajuista oppimäärää useammassa kuin kahdessa oppiaineessa. Erityisopetussiirtoa suunniteltaessa neuvotellaan asiasta oppilaan huoltajien kanssa. Siirtoa varten hankitaan oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen selvitys. Erityisopetuksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. HOJKS tarkistetaan vuosittain. Päätös yleisopetukseen siirtämisestä tehdään, kun arvioidaan oppilaan selviytyvän ilman kokoaikaista erityisopetusta. Päätös edellyttää arviointia, asiantuntijalausuntoa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemista. Tarkoituksenmukaista on sopia koeluonteisesta siirtymisestä yleisopetuksen luokkaan, jolloin oppilaalla säilyy paikka erityisopetuksen ryhmässä siirtymävaiheen ajan HOJKS Erityisopetukseen siirretyille oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaan huoltajilla ja asiantuntijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua HOJKS:n laadintaan. Suunnitelmassa määritellään erityisopetuksessa olevan oppilaan oppimisedellytykset, henkilökohtaiselle opetukselle asetetut tavoitteet ja suunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi ja tulosten arvioimiseksi. HOJKS laaditaan ja toteutetaan Joensuun kaupungin ja normaalikoulun yhteisen HOJKS käsikirjan ohjeiden mukaisesti. HOJKS:n laatimisesta ja toteuttamisesta vastaavat yleisopetuksessa oppilaan aineenopettaja, luokanvalvoja sekä osa aikainen erityisopettaja. Oppilaan opiskellessa pienluokassa vastuuhenkilönä on luokan erityisopettaja ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUSJÄRJESTELYT Oppilas voi opiskella pienluokassa tai integroituna kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmään. Opetusjärjestelyt määritellään oppilaan HOJKS:ssa.

108 Opetus on tarkoituksenmukaista järjestää pienluokassa, jos oppilas tarvitsee yksilöllistä oppimäärää äidinkielessä tai useammassa oppiaineessa. Pienluokassa opetusjärjestelyistä vastaa luokan erityisopettaja. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetusjärjestelyistä yleisopetuksen ryhmässä vastaavat aineenopettaja ja osa aikainen erityisopettaja yhdessä. Lyseon peruskoulussa toimii pienluokkia luokka asteella 7 9. Pienluokkien opetuksen lähtökohtana on mahdollisimman hyvien perusvalmiuksien luominen joustavien opetusjärjestelyjen ja HOJKS:n avulla. 12 ARVIOINTI 12.1 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnilla on kaksi luonteeltaan erilaista tehtävää. Opintojen aikana arvioinnin tehtävä on kannustava ja opintoja ohjaava. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Ohjaavaa arviointia tarvitaan sekä jokapäiväisessä työskentelyssä että oppiainevalinnoista ja jatko opinnoista päätettäessä. Oppilaan itsearviointivalmiuksien kasvattaminen on osa tätä prosessia. Arvioinnin toinen tehtävä on yhtenäinen perusopetuksen päättöarviointi, jonka perusteella oppilaat valikoituvat jatko opintoihin. Tämä arviointi on kansallisesti vertailukelpoista ja oppilaita kohdellaan siinä tasavertaisesti. Päättöarviointi perustuu perusopetuksen tavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle ja oppilaan huoltajalle riittävästi tietoa oppilaan edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteita ovat oppimistulosten lisäksi myös oppilaan työskentely ja oppimisprosessi. Koulun kasvatustehtävän kannalta keskeinen arviointikohde on oppilaan käyttäytyminen. Koska arviointi siis kohdistuu oppilaan suorituksiin, tuotoksiin ja työskentelyyn koulu käyttää monipuolisia ja myös oppiainekohtaisesti vaihtelevia arviointimenetelmiä. Oppilaan todistuksissa käytetään koulussamme kaikilla luokkatasoilla numeroarviointia. Päättöarvosanojen tason määrittelevät kaikissa yhteisissä oppiaineissa opetushallituksen antamat hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteerit. Tiedon saanti Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan kirjallisessa muodossa oleva arvio opinnoissa edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä syyslukukauden päättyessä joulutodistuksessa (välitodistus) että kevätlukukauden päättyessä lukuvuositodistuksessa. Suoritukset arvioidaan aina numeroarvosteluna, paitsi yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineissa voidaan käyttää myös sanallista arviota, jos opetussuunnitelmassa on erikseen näin päätetty. Todistuslomakkeet (välitodistus, lukuvuositodistus ja erotodistus) ovat liitteinä. Maaliskuun lopulla annetaan kirjallinen kehotus niille oppilaille, jotka ovat vaarassa saada hylätyn arvosanan tai joiden on muuten tarpeellista tehostaa opiskeluaan. Kehotus saatetaan tiedoksi huoltajalle. Opettaja täydentää tarvittaessa lukuvuoden aikana oppilaalle tai huoltajalle annettavaa arviointia vapaamuotoisten tiedotteiden ja suullisen palautteen avulla. Samoin huoltajan, opettajan ja oppilaan

109 kesken voidaan käydä arviointikeskusteluja ja järjestää tapaamisia, joissa annetaan ja saadaan informaatiota oppilaan kehittymisestä ja koulumenestyksestä. Jokaiselle oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan mahdollisuus luokanvalvojan järjestämään arviointikeskusteluun sekä seitsemännellä että yhdeksännellä luokalla. Vuosiluokan suorittaminen ja hylätyt suoritukset Koulussamme edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Oppilas on suorittanut vuosiluokan hyväksytysti, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki kyseisen vuosiluokan oppimäärään kuuluvat oppiaineiden opinnot. Hyväksytysti vuosiluokan oppimäärän suorittanut oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa oppilas jää luokalleen. Päätöksen luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Jos oppilaalla on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty suoritus, voi hän koulun määräämänä päivänä joko ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä opetukseen osallistumatta yhden kerran erillisessä kuulustelussa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot niin, ettei hänen opintojensa etenemiselle ole estettä. Arvioinnin kuulustelusta tekee oppilasta opettanut opettaja, joku toinen kaupungin kyseisen oppiaineen opettaja tai tarvittaessa useampi opettaja yhteistyössä. Vain hylättyä arvosanaa saa korottaa. Lukuvuosiarvostelu on aina arvostelu koko vuoden aikana annetusta näytöstä. Täten oppiaineen oppimäärä katsotaan hyväksytyksi, kun koko lukuvuoden aikana annetut näytöt riittävät hyväksyttyyn suoritukseen. Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa: 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty Arvosanat 5 10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä suoritusta ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suoritusta. Koulu pyrkii yhteistyössä kotien kanssa estämään hylättyjen arvosanojen saantia ja luokalle jäämistä käytettävissä olevien tukikeinojen kuten tukiopetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuoltotoimien avulla ja täten auttamaan oppilasta selviämään opiskeluvaikeuksistaan jo kouluvuoden aikana. Valinnaisaineiden arviointi Kaikissa vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisissa yhtenäisen oppimäärän sisältävissä valinnaisaineissa käytetään kaikissa todistuksissa numeroarvostelua. Tarkemmat arviointimenettelyt on esitelty valinnaisainekohtaisesti opetussuunnitelmassa. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarviointia varten on valtakunnallisesti laadittu yhteisiin oppiaineisiin kriteerit, jotka määrittelevät tieto ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Oppilaan osaaminen arvioidaan päättötodistukseen näiden kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Tähän liittyvät tarkennukset on tarvittaessa esitelty oppiainekohtaisesti. Päättöarvioinnissa arvioidaan opetussuunnitelman mukaisesti kaikki oppilaan oppimäärään kuuluvat oppiaineet. Päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoritukset ovat kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa vähintään välttäviä ja sanallisesti arvioitavissa hyväksyttyjä. Päättötodistukseen voi myös kuulua

110 erilaisia liitteitä, esim. sanallisia arvioita. Näiden olemassaolosta ei kuitenkaan saa olla merkintää varsinaisessa todistuksessa. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei päättötodistukseen anneta. Keskeytyneestä valinnaisaineesta tulee päättötodistukseen opiskeltu viikkotuntimäärä ja arvio osallistunut. Tilalle tullut valinnaisaine arvioidaan normaalin arvioinnin mukaisesti, myös opiskeltu viikkotuntimäärä merkitään todistukseen. Oppimäärältään alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet ja näistä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2 tai B2 kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä hyväksytty. Pyyntö osoitetaan kirjallisesti rehtorille riittävän ajoissa ennen arvioinnin suorittamista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaan jossakin oppiaineessa opiskeleva oppilas arvioidaan tämän oppiaineen osalta, kuten HOJKS:ssa määritellään. Päättötodistukseen arvosana sekä sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*), ja lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet HOJKS:ssa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan itsearviointi Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja ja auttaa oppilasta ymmärtämään opiskelemansa syvällisesti. Tällöin vahvistetaan oppilaan itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa oppijana. Itsearvioinnilla pyritään ohjaamaan oppilasta yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen arviointiin. Itsearviointia tehdään ainekohtaisesti esimerkiksi keskusteluissa opettajan kanssa, kirjallisesti kokeiden yhteydessä tai projektitöihin liittyvien työpäiväkirjojen sekä portfolioiden muodossa. Itsearviointi toteutuu myös luokanvalvojan, oppilaan ja vanhempien kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Lisäksi kaikilla vuosiluokilla toteutetaan kirjallinen opiskelutaitojen ja opiskeluvalmiuksien itsearviointi syyslukukauden lopussa. Oppilaan työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten oppilas osaa yhdistää työskentelytaitojen eri osa alueet luontevaksi oppimisprosessiksi, jossa itsearviointi ohjaa työn suunnittelua ja toteuttamistapaa. Työskentelyn arviointi on osa kunkin oppiaineen arviointia, mutta myös käyttäytymisen arviointia. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi ja arvosanan määräytyminen perustuvat koulun kasvatus tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan vastuullisuus, asioiden hoitaminen luotettavuus rehellisyys hyvät tavat erilaisuuden hyväksyminen toisten huomioon ottaminen yhteistyökyky, ihmissuhteet koulun sääntöjen noudattaminen ympäristöstä huolehtiminen.

111 Käyttäytyminen arvioidaan kaikilla luokkatasoilla numeroilla (4 10). Päättöluokan oppilaille ei käyttäytymisen arviota päättöarvioinnin yhteydessä anneta. Arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Käyttäytymisen arviointikriteerit ovat opetussuunnitelman liitteenä 8. Erityisopetuksessa olevan oppilaan arviointi Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaan jossakin oppiaineessa opiskeleva oppilas arvioidaan tämän oppiaineen osalta, kuten HOJKS:ssa määritellään. Todistuksiin arvosana sekä sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*), ja lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet HOJKS:ssa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Osa aikaisessa erityisopetuksessa käyvän oppilaan arviointiin osallistuvat sekä laaja alainen erityisopettaja että aineenopettaja. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan opiskelun aikana antaa tarvittaessa tavoitepohjainen sanallinen arviointi, jolla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta hänen opiskelussaan. Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Päättöarvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa. Muun kuin oppivelvollisen oppilaan (eli aikuisopiskelijan) arvioinnin periaatteet Muun kuin oppivelvollisen päättöarvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin perusopetuksen arvioinnissa. Muun kuin oppivelvollisen erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Rehtori hyväksyy oppilaan suorittamaan tutkintoa. Tutkinnon suorittaja, rehtori ja tutkinnon vastaanottava opettaja sopivat pedagogisesti tarkoituksenmukaiset käytännön järjestelyt tapauskohtaisesti. Tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus joko koko perusopetuksen suorittamisesta tai tiettyjen oppiaineiden suorittamisesta. Arvioinnin uusiminen Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettaja yhdessä. Jos huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilaan huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta KOULUN ITSEARVIOINTI Koulun itsearvioinnin tehtävä on tuottaa tietoa palvelemaan koulun toimintojen kehittämistä sekä antaa tarpeellista tietoa koulutuspalvelukeskukselle ja koulutuslautakunnalle. Se on osa koko koulutustoimen suunnittelu ja arviointijärjestelmää. Koulun kehittämissuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä 9.

112 Arviointi kohdistuu kouluun työyhteisönä, oppimiseen ja opetukseen, oppilaaseen oppijana sekä alueyhteistyöhön. Arvioinnin vuosittaiset kohteet ja menetelmät on esitetty liitteessä 10, josta käy ilmi myös arvioinnin ajankohta, vastuutahot sekä tulosten hyödyntäminen ja julkistaminen. Koko koulun työyhteisön toimintaa arvioidaan henkilökunnan yhteisissä kokouksissa ja opettajainkokouksissa. Vanhemmat osallistuvat arviointiin vanhempainilloissa ja kouluyhteistyötoimikunnan kokouksissa. Oppilaskunta ja tukioppilaat tuovat esille oppilaiden näkökulman. Koulumme toimintaan läheisesti liittyvät sidosryhmät antavat myös palautetta toiminnastamme. Arvioinnin kohteena on työyhteisön jäsenten (oppilaat, opettajat, henkilökunta) viihtyvyys: sen fyysiset tekijät (tilat, välineet, taloudelliset resurssit) sekä psyykkiset ja sosiaaliset tekijät (ihmissuhteet, ilmapiiri, koulukiusaaminen, työssä jaksaminen). Oppimista ja opetusta arvioivat eri aineryhmät, ohjausryhmä sekä rehtori ja opettajat kehittämiskeskusteluissaan. Keskeisimpiä arviointikohteita ovat opetussuunnitelman kehittäminen ja vuosisuunnitelman toteutuminen. Oppimisen ja opetuksen kannalta tärkein arviointikohde on opetussuunnitelma: sen toteutuminen ja kehittäminen. Arviointi kohdistuu opetuksen tavoitteisiin, oppisisältöihin sekä työtapoihin ja kehittämistarpeisiin. Oppilaiden itsearvioinnin kohteena on oppimistavoitteiden saavuttaminen sekä sosiaalisten taitojen ja asenteellisten valmiuksien kehittyminen. Keskeinen tavoite on oppimistaitojen lisääminen Oppilaat arvioivat itseään kerran lukuvuodessa vuosiluokkakohtaisilla lomakkeilla, jotka arviointiryhmä laatii yhdessä opettajien kanssa koulun opetussuunnitelman pohjalta. Lisäksi oppilaat arvioivat työskentelyään ainekohtaisesti eri oppitunneilla. Vuosittaisten arviointien lisäksi osallistutaan laajennettuun kehittämiskeskusteluun ja mahdollisiin muihin ulkopuolisiin arviointeihin, joista sovitaan tarkemmin koulutustoimen tai koulun tasolla. Koulu osallistuu myös Opetushallituksen järjestämiin arviointeihin ja muihin koulumme tavoitteita tukeviin tutkimuksiin. Koulutuslautakunnan ja koulutuspalvelukeskuksen linjauksista, ohjauksesta ja yhteistyöstä annetaan palaute vuosisuunnitelman C osassa. Arviointikohteita ja menetelmiä tarkennetaan vuosisuunnitelmassa. Arviointitulokset julkistetaan koulun sisäisesti opettajainkokouksissa, koulutustoimen sisällä vuosisuunnitelman C osassa ja muille sidosryhmille koulun tiedotteissa ja vuosikertomuksessa. Opettajakunta päättää arviointien julkistamisesta. 13 KOULUN MUU TOIMINTA 13.1 OPPILASKUNTA Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on oppilaiden yhteistyökyvyn, omatoimisuuden ja vastuuntunnon lisääminen kouluyhteisössä. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan oppilasedustajia kultakin luokkaasteelta. Tavoitteena on toiminnan pitkäjänteisyys, jolloin seitsemännellä luokalla oppilaskunnan hallitukseen valitut oppilaat yleensä jatkavat hallituksen jäseninä yhdeksännelle luokalle saakka. Oppilaskunnan ohjaajana toimii koulun opettaja. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu viikoittain, kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Oppilaskuntatyö tapahtuu pääosin kouluaikana. Oppilaskunnan hallitus on aktiivisesti mukana erilaisten teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä koulun muissa hankkeissa.

113 Eräänä oppilaskunnan toimintamuotona on välituntikioski, jonka myyntitulot kartuttavat oppilaskunnan yhteistä kassaa. Myyntitulot käytetään koulun yhteisten tapahtumien ja teemapäivien järjestämiseen sekä keväällä jaettaviin oppilaskunnan stipendeihin TUKIOPPILASTOIMINTA Tukioppilastoiminnalla tuetaan koulumme uusien oppilaiden sopeutumista kouluyhteisöön ja pyritään parantamaan koulun ilmapiiriä ja oppilaiden viihtymistä koulussamme. Tukioppilaat järjestävät uusille oppilaille tutustumisillanviettoja, pitävät oppitunteja ja ovat mukana järjestämässä erilaisia teemapäiviä ja tilaisuuksia. Tukioppilaat toimivat välittäjinä oppilaiden välisissä ristiriitatilanteissa ja seuraavat, ettei kukaan jää yksin uudessa koulussa. Koulumme tukioppilaat tekevät yhteistyötä Sortavalan alueen tukioppilaiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tukea päihteettömyyttä ja vahvistaa oppilaiden itsetuntoa sekä poistaa ennakkoluuloja LEIRIKOULUT Leirikoulut ovat koulun ulkopuolella tapahtuvaa opetusta, jossa tarjoutuu mahdollisuus kokonaisvaltaiseen työskentelyyn ja rutiinityöstä irtautumiseen. Leirikoulut tarjoavat mahdollisuuksia kodin ja koulun yhteistyöhön sekä yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Leirikoulut toteutetaan pääsääntöisesti kotimaassa. Leirikoulussa opitaan tekemällä ja leirikouluopiskelu sopii kaikkiin oppiaineisiin. Useimmiten tulevat kysymykseen kuitenkin biologia ja maantiede, ympäristökasvatus, vieraat kielet, kirjallisuus, historia, taideaineet ja liikuntakasvatus. Tietojen ja taitojen lisäksi leirikoulu tarjoaa elämyksiä ja seikkailuja. Leirikoulu kehittää sosiaalisuutta, luovuutta, pitkäjänteisyyttä, yritteliäisyyttä ja taloudellisuutta. Luokan on hyvä sopia leirikoulusta jo seitsemännellä luokalla, sillä varojen kerääminen ja leirikouluidean kypsyttely vaativat aikaa. Koululle on laadittu yksityiskohtainen ohje luokkaretki ja leirikoulutoimintaa varten.