Hyvinvointikatsaus 2009

Transkriptio

1 Hyvinvointikatsaus 29

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ VÄESTÖ VÄESTÖRAKENNE TYÖLLISYYS HYVINVOINTI LAPSET JA NUORET AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ IKÄIHMISET LIITE...3 LÄHTEET...29 Rovaniemen kaupunki. Hyvinvointipalvelut osasto. 2

3 TIIVISTELMÄ Väestön hyvinvointi on yksi Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategian vaikuttavuustavoitteista. Talousarvio 29 ja taloussuunnitelmassa on eri tehtäväalueiden kohdalla asetettu tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin edistäminen ja määritelty kriteerit, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Vuosina 26 ja 27 on laadittu hyvinvointikatsaukset ja vuonna 28 hiukan laajempi hyvinvointikertomus. Tämä katsaus on suppeampi ja sisältää lähinnä edellisissä katsauksissa väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien indikaattorien päivittämisen vuodelta 28. Vuoden 29 tiedot perustuvat pääasiassa omiin tilastoihin, koska valtakunnallisia tilastoja ei ole saatavissa. Vertailukaupunkeina ovat edelleen Joensuu ja Lappeenranta. Tietoja verrataan myös Lapin läänin ja koko maan tietoihin. Tietolähteinä on käytetty pääasiassa Stakesin Sotkanet indikaattoripankkia, Tilastokeskuksen tilastoja, Kelan tilastotietoja sekä Rovaniemen kaupungin omia tilastoja. Hyvinvointikatsaus on tarkoitettu työkaluksi luottamushenkilöille ja viranhaltijoille kaupunkistrategian tavoitteiden toetutumisen seurannassa ja toiminnan suunnittelussa. Lapset ja nuoret Rovaniemellä lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on suurempi kuin vertailukaupungeissa, Lapin läänissä tai koko maassa. Tämä osaltaan voi selittää myös sitä, että päivähoitopalvelujen käyttäjiä on huomattavasti enemmän kuin muissa kaupungeissa tai koko maassa. Vuonna 29 uusia asukkaita kaupunkiin syntyi 777, edellisenä vuonna syntyneiden määrä oli 779. Lasten ja perheiden sekä nuorten palveluissa on korostunut entistä enemmän varhaisen avoimen yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden välillä. Verkostomaiset ja moniammatilliset työmuodot ovat käytössä monissa toimipisteissä ja niiden avulla haetaan ratkaisuja yhdessä perheiden kanssa arjen haastaviin tilanteisiin. Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vuodesta 28 vuoteen 29 n. 6,6 :lla. Lastensuojeluilmoitusten kasvua on tapahtunut 3 vuotiaiden lasten kohdalla, vuonna 28 siitä ikäluokasta tehtiin 167 ilmoitusta, vuonna 29 vastaava määrä oli 198. Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 28 vuoteen 29, sijoitusten määrä oli molempina vuosina 138. Lastensuojelusijoitusten määrä perhehoitoon oli vuonna ja vuonna 29 määrä oli 53. Perhesijoitusten määrä kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 38,4. Jatko opintoihin heti peruskoulun 9. luokan jälkeen jatkaneiden osuus on Rovaniemellä ollut vuosittain valtakunnallista tasoa korkeampi, vuonna 29 1 ei jatkanut opiskelua peruskoulun päättymisen jälkeen. Aikuisväestö Lapin TE keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Rovaniemen työttömyysaste nousi vuonna 29 ja oli keskimäärin 14. Vuonna 29 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski Rovaniemellä edelleen ja oli työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan noin 17 työttömien kokonaismäärästä. Väestön sairastavuusindeksi on Rovaniemellä hieman yli maan keskiarvon. Kansantautien summaindeksi on Rovaniemellä selvästi maan keskitasoa korkeampi ja se on vähitellen kasvanut seurantajaksolla vuodesta 2 (111,4) vuoteen 28 (117). Kaupunkistrategian tavoitteena on pitkäaikaissairastavuuden väheneminen. Hyvinvoinnin edistämisen haasteena ovat mm.: kansantautien suureen sairastavuuteen vastaaminen. Tarpeellista olisi erityisesti valtimosairauksien ja tupakan aiheuttamien sairauksien systemaattinen seulonta ja ohjaus. pitkäaikaistyöttömyyteen vieläkin tehokkaampi puuttuminen hyödyntäen mahdollisimman hyvin kaikkien alueella toimivien tahojen osaaminen ja osallisuuden kasvattaminen esim. yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa tukemalla. työttömyyden kasvu. toimeentulotukimenojen kasvu ja pitkään toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrän kasvu. 3

4 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotiaiden määrä on edelleen alle 9. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus on hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Yksin asumisella on palvelujen tarvetta lisäävä vaikutus. Yli 85 vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2 28 kotona asuvien osuus noussut, mutta osuus on hiukan alempi kuin edellisenä vuonna. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Rovaniemellä lähtenyt nousuun vuodesta 27, mutta edelleen alhaisempi kuin vuonna 25. Vuonna 28 osuus oli alle maan keskiarvon. Se sijaan kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden osuus on noussut vuodesta 25 ja on maan keskiarvossa. Myönteisenä kehityksenä on myös yli 75 vuotiaiden omaishoidontukea vuoden aikana saaneiden määrän selvä kasvu vuodesta 25. Osuus 5,8 täyttää Ikäohjelmassa asetetun tavoitteen (5 ) ja on maan keskiarvoa korkeampi. Liikunta ja nuorisopalvelukeskuksen järjestämä terveysliikunnan kävijämäärät ovat hiukan kasvaneet ja samoin KKI korttien myynti on kasvanut. Osallistujamäärät ryhmissä sen sijaan ovat laskeneet. Vuonna 29 aloitettiin myös ennakoivien kotikäyntien pilotointi ja palvelukonseptin luominen osaksi ennaltaehkäisevää työtä. Haasteena on edelleen mm.: kotiin annettujen palvelujen riittävyys ja turvallisuus kotona. ennakoivien toimenpiteiden ja palvelujen kehittäminen ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemisessä yksinäisyyden lievittäminen ja yleensä sosiaalisen tuen toteutuminen. vahvistaa alueen eri toimijoiden ja kaupungin kaikkien hallintokuntien toimintaa edistämään ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja osallistumista 4

5 2. VÄESTÖ 2.1 VÄESTÖRAKENNE Väestön ikärakenne Taulukko 1. Väestön ikärakenne (Sotkanet). Ikä ,9 5 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä Syntyvyys nousi Rovaniemellä. Vuosien 25 (661 lasta) ja 26 (642 lasta) luvuista tultiin ylöspäin niin, että vuonna 28 Rovaniemellä syntyi 773 lasta. Tämä siitäkin huolimatta, että 3 39 vuotiaiden määrä on laskenut koko vuosikymmenen (vuonna 2 lukumäärä oli 7929 ja vuonna (Sotkanet)). Vuonna 29 syntyneiden määrä oli edelleen hieman kasvussa, lapsia syntyi yhteensä 777. Ikärakenteeltaan Rovaniemen väestö ei paljon eroa koko maan tai vertailukaupunkien luvuista. Nuorimpia ikäluokkia on hiukan enemmän ja vanhinta ikäluokkaa hieman vähemmän kuin vertailukaupungeissa ja Lapin läänissä keskimäärin Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Kuvio 1. Väestörakenne vertailukaupungeissa (Sotkanet). 5

6 Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten lukumäärä (Tilastokeskus) Ulkomaan kansalaisten määrä Rovaniemellä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2 ja 28 välisenä aikana. Suunta on sama myös vertailukaupungeissa, mutta Rovaniemellä kasvu on ollut nopeinta. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmiä olivat venäläiset (168), ruotsalaiset (123), myamarilaiset (99), somalit (75), irakilaiset (71) ja afganistanilaiset (67), kiinalaiset (66), saksalaiset (47), thaimaalaiset (36), virolaiset (31), turkkilaiset (25), yhdysvaltalaiset (24) ja iso britanialaiset (21). Rovaniemellä asui vuoden 29 lopun tilastotiedon mukaan ulkomaan kansalaisia yhteensä 1186, ja he edustivat 82 eri kansalaisuutta. Tilastotietoihin kirjataan Suomessa vakituisesti asuvat ja siten turvapaikan hakijat, lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat tai opiskelijat eivät näy tilastotiedoissa. Tilastotiedoissa ei näy myöskään ne ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Rovaniemi on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1989 alkaen. Aluksi kiintiö on ollut 25 henkilöä. Vuonna 27 perusturvalautakunta on nostanut pakolaiskiintiön 8 henkilöön. Rovaniemen maahanmuuttajatoimistossa on ollut keskimäärin asiakkuudessa 35 asiakasta vuonna 29. 6

7 Perherakenne , ,3 44,6 43, ,7 4,6 39,7 4,5 41, ,1 4, ,9 41, ,7 39,7 38,8 39,3 4, ,5 38,8 38,8 38,8 4,5 Kuvio 3. Lapsiperheiden osuus perheistä (Sotkanet). Rovaniemellä lapsiperheiden osuus perheistä on suurempi kuin vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja koko maassa keskimäärin. Lapsiperheiden osuus perheistä on kuitenkin vähentynyt Rovaniemellä 4, Joensuussa 5,2 ja Lappeenrannassa 3,5 vuodesta ,5 22,1 21,4 2,3 19, ,8 22,9 22,8 2, ,5 22,5 2, ,7 23,8 23,1 2,3 2 Kuvio 4. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (Sotkanet) Yksinhuoltajaperheiden määrä on Rovaniemellä lievässä laskussa vuoden 28 tilastojen mukaan. Vertailukaupungeissa sen sijaan yksinhuoltajaperheiden määrä on lievässä kasvussa molemmissa vertailukaupungeissa. Rovaniemellä oli vuonna 28 yksinhuoltajaperheitä hiukan enemmän kuin Lapin läänissä ja koko Suomessa keskimäärin. 7

8 2.2 TYÖLLISYYS ,5 15,8 21,3 12, ,5 15,5 13,4 17 1, ,3 14,2 1,9 13,4 8, ,3 13,9 1,3 12,5 8 Kuvio 5. Työttömyysaste (Sotkanet). Työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste) laski Rovaniemellä vuosina 27 ja 28, mutta työttömyysprosentti oli edelleen korkea verrattuna koko maan arvoon, joka oli 28 4,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin Rovaniemellä. Lapin TE keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Rovaniemen työttömyysaste nousi 29 ja oli keskimäärin 14. Työttömyyden yksi huolestuttava piirre on nuorisotyöttömyyden korkea prosenttiosuus (ks. Kuvio 32) ,1 24, ,7 27, ,5 27,2 29,5 19,2 26, ,4 26,7 28,1 2, ,7 24,7 25,3 17, ,5 22, ,7 21,4 Kuvio 6. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (Sotkanet). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on pienentynyt. Rovaniemen tilanne on tässä suhteessa parempi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 29 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski Rovaniemellä edelleen ja oli työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan noin 17 työttömien kokonaismäärästä. Rakennetyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä oli kuitenkin Rovaniemellä korkea. Vuoden 29 lopun tilastotiedon mukaan rakennetyöttömiä oli Rovaniemellä 2 45 henkilöä (47 työttömien kokonaismäärästä). Vastaava luku oli vuoden 28 lopussa henkilöä. 8

9 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuvio 7. Kelalle maksettava työmarkkinatukilasku (euroa) (Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen tilasto). Työmarkkinatukiuudistuksen jälkeen vuodesta 26 alkaen valtio on vastannut työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 5 työttömyyspäivän ajalta. Sen jälkeen kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja kunnan kesken. Vastaavasti valtio on korvannut puolet kunnan maksamasta perustoimeentulotuesta. Toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 29 yhteensä 8 99, josta valtio korvasi Kaupunki maksoi puolestaan vuonna 29 työmarkkinatuen kuntaosuutta Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 1. 9

10 3. HYVINVOINTI 3.1 LAPSET JA NUORET Valtaosa suomalaisista ja myös rovaniemeläisistä lapsista, nuorista ja lapsiperheistä elää hyvää elämää ja vanhemmat kantavat vastuun vanhemmuudesta. Heidän kohdallaan hyvän elämän lähtökohdat ovat kunnossa. Osa lapsista ja nuorista kuitenkin elää haavoittuvissa olosuhteissa. Palvelujen järjestämisen haasteena on, että näille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen taataan oikea apu riittävän ajoissa, kun huoli on herännyt. Kaupungin peruspalvelut kuten neuvola, päivähoito ja koulu ovat keskeiset tukirakenteet, joiden laadusta ja kattavuudesta on pidettävä huolta. Ne toimivat hyvinä ennaltaehkäisevinä palveluina ja niiden rinnalla toimivat ja riittävän ajoissa saatavat tukipalvelut muodostavat yhdessä vahvan pohjan hyvän elämän mahdollistamiseksi lapsille ja nuorille. Päivähoito ,7 47,2 47,6 53,2 52, ,4 51,8 55,7 57,1 53, ,7 53,6 54,6 58,1 55, ,6 57,4 58,2 58,3 56,9 Kuvio 8. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6 vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Rovaniemellä kunnallisen päivähoidon käyttäjien osuus on kasvussa. Vertailukaupunkeihin ja maan keskimääräisiin käyttäjälukuihin verrattuna Rovaniemellä kunnan kustantamaa päivähoitoa käytetään selvästi enemmän. Vuonna 28 Sotkanetin tietojen mukaan kunnallisen päivähoidon piirissä on 62,6 kaikista alle 1 6 vuotiaista, mikä olisi 3,1 vähemmän kuin 27. Kaupungin omia tilastoja käyttäen prosenttiosuus on 69,4; 1 6 vuotiaita lapsia yhteensä 3883, joista päivähoidon piirissä Vuonna 29 kunnallisessa päivähoidossa oli yhteensä 2793 lasta, mikä on lähes sata lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on 69,1 kaikista 1 6 vuotiaista lapsista. (Rovaniemen kaupungin päivähoitotoimisto) 1

11 Lastensuojelu Lastensuojelussa asiakkaaksi päätyvien perheiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja moninaistuneet. Perheiden tilanteessa saattaa tiivistyä kriittisiä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tekijöitä toimeentulosta minäkuvaan, ihmissuhteista lukutaitoon ja terveydestä ruokaan ja vaatteisiin. Lastensuojelutarpeen taustalla on laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. (Bardy 24) Lastensuojelun asiakastilanteet ovat monimutkaistuneet ja asiakkailla on monia ongelmia. Pohjois Suomessa avohuollon sosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä ilmenee, että lastensuojeluasiakkuuden taustalla vanhempien päihteiden käyttö on merkittävä tekijä perheiden vaikeuksissa. Päihteiden käytön rinnalla myös vanhempien mielenterveysongelmat ja jaksamattomuus, kasvatusvaikeudet ja perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisänneet lastensuojelullisen tuen tarvetta. Myös lasten koulunkäyntivaikeudet, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja näköalattomuus näkyvät asiakkuuksien taustalla. ( Viitala, Kekkonen & Paavola 28) 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 2 1,7 1,1,7,9 25 1,1 1,6 1,5 1 1,1 27 1,4 1,7 1,6 1,1 1,2 28 1,2 1,8 1,7 1,2 1,3 Kuvio 9. Lastensuojelullisin toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on Rovaniemellä hieman vähentynyt vuodesta 27 vuoteen 28. Luku on Lapin läänin tasoa, mutta pienempi kuin muissa vertailukaupungeissa tai koko maassa. Vuonna 28 kodin ulkopuolisia sijoituksia oli 138 ja määrä edelleen sama vuonna kodin ulkopuolista sijoitusta sisältää 19 jälkihuollon asiakasta. 11

12 ,8 53,8 3,2 46, , ,5 33,5 32, ,1 3,5 22,9 29,8 31, ,9 29,6 19,8 29,9 29,7 Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (Sotkanet). Perhesijoitusten määrä on Rovaniemellä vähentynyt vuosina 2 27 ja koko maassa kehitys on ollut samansuuntainen. Vuonna 28 perhesijoitusten määrä kasvoi Rovaniemellä vajaan 5 verran, muissa vertailu kaupungeissa ja koko maassa perhesijoitusten määrä laski hiukan. Vuonna 28 perhesijoitusten määrä oli 59 ja vastaava luku vuonna 29 oli 53. Vähennystä selittää se, että 1 nuorta on saavuttanut täysi ikäisyyden ja siten poistuneet sijoituksista, uusia sijoituksia vuonna 29 on tehty 4. Vuonna 29 perhesijoitusten prosenttisuus on 38, Lkm Kuvio 11. Lastensuojeluilmoitukset Rovaniemellä vuosina (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus). Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi huomattavasti Rovaniemellä vuodesta 26 vuoteen 28. Vuodesta 27 vuoteen 28 kasvu oli n. 4. Vuonna 29 ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt edellisestä vuodesta, vähennys n. 6,6,. (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus). 12

13 7 6 5 Lkm v 4 6 v 7 12 v v yli 18 v Yht: Kuvio 12. Lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma Rovaniemellä vuosina (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus). Lastensuojeluilmoitusten kasvua on tapahtunut eniten 3 vuotiaiden lasten kohdalla, samoin 7 12 vuotiaiden ikäryhmässä ilmoitusten määrä on lisääntynyt vuoteen 28, vuosi 29 on sama Oppilas ja opiskelijahuoltopalvelut Kouluterveyskyselystä saadaan tietoa rovaniemeläisten nuorten elin ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas ja opiskelijahuollosta niin kuntatasolla kuin koulukohtaisesti. Rovaniemen kuntaraportti nostaa esille monia ilon, mutta paljon huolenaiheita peruskoulun ja lukion oppilaisiin liittyen. Tutkimustulosten mukaan rovaniemeläisten peruskoululaisten ja lukiolaisten suhteen huolestuttavaa on fyysisen uhan kokemusten ja rikkeiden tekemisen lisääntyminen. Yläkoululaisten keskuudessa lähes kaikki terveyteen liittyvät oireet (pitkäaikaissairaudet, niska, hartia ja päänsärky, masentuneisuus) ovat yleistyneet. Lukiolaisilla monet terveydentilaan vaikuttavat asiat, kuten ylipaino, liian vähäinen liikunnan harrastaminen ja tupakoinnin yleistyminen, ovat lisääntyneet. Positiiviseen suuntaan kehitys on kulkenut mm. koulun työilmapiirin, kuulluksi tulemisen sekä terveystietoon suhtautumisen suhteen. (Kouluterveyskysely 28.) Seuraava kouluterveyskysely tehdään vuonna 21. Lukuvuonna on koulukuraattoreiden ja koulupsykologin asiakkaana ollut 573 lasta ja nuorta (vuonna ). Varsinaisia asiakkaita heistä oli 481ja konsultaatioasiakkaita 92. Varsinaisia asiakkaita ovat oppilaat, joilla on ollut yksilökäyntejä koulukuraattoreiden tai koulupsykologin luona muiden oppilasta koskevien neuvottelujen lisäksi. Konsultaatioasiakkaita ovat asiakkaat, joiden kanssa on ollut neuvotteluja, mutta ei yksilökäyntejä. Kaikki koulupsykologin asiakkaat olivat ns. tutkimusasiakkaita (N=95). 13

14 Taulukko 2. Koulukuraattorille ja psykologille tulosyy lv ja Syy lkm lkm Sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt 27 31, ,8 Psyykkiset ja psykosomaattiset oireet , ,2 Perhe/kotitilanne 8 12,3 8 14, Oppimisvaikeudet (yksilötutkimukset/psyk.) 68 1, ,1 Kiusaaminen 28 4,3 29 5,1 Kaverisuhteet 28 4,3 7 1,2 Muut syyt 26 4, 16 2,8 Oppimisvaikeudet (kuraattori) 2 3,1 7 1,2 Akuutti kriisi 2 3,1 9 1,6 Kouluvalmius (yksilötutkimukset/psyk.) 14 2,2 14 2,4 Ohjaus talous ja asumisasioissa 1 1,5 9 1,6 Yhteensä 648 1, 573 1, Suurimmat syyt koulukuraattorien tapaamiselle olivat sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt (36,8 )sekä psyykkiset ja psykosomaattiset oireet (19,2). Koulupsykologin tutkimuksien syynä olivat oppimisvaikeudet (14,1) ja kouluvalmiuden arviointi (2,4). Lukuvuonna suurin syy koulukuraattorin tai koulupsykologin tapaamiselle oli niin ikään sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt (31,9) sekä psyykkiset ja psykosomaattiset oireet (22,7). Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko opintoihin Rovaniemi 99,3 99,4 99 Koko maa 95,1 93,2 94,4 Kuvio 13. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden hakeutuminen jatko opintoihin (Tilastokeskus, Koulupalvelukeskus). Jatko opintojen aloittaminen heti peruskoulun 9. luokan jälkeen on Rovaniemellä ollut vuosittain valtakunnallista tasoa korkeampi. Rovaniemellä vuonna 29 peruskoulun päättäneitä oli 762. Heistä 99 hakeutui jatko opintoihin samana vuonna, 39 jatkoi opintoja lukiossa, 16 ammattilukiossa, 4 ammatillisissa oppilaitoksissa, 2 1. luokalla, 2 ammattistartissa ja 1 muissa oppilaitoksissa. Opiskelua ei jatkanut 1 peruskoulun päättäneistä. (Koulupalvelukeskus.) 14

15 Nuorisotyöttömyys ,4 23,9 21,9 28,7 14, ,7 16,5 16, , ,9 12,8 17,5 8, ,5 16, ,1 8,8 Kuvio 14. Nuorisotyöttömät vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet). Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta on edelleen merkittävästi korkeampi kuin vertailukaupungeissa ja maassa keskimäärin. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli Lapissa marraskuun 29 lopussa 165. Vuoden aikana nuorten työttömyys on lisääntynyt Lapissa 38 :lla ja koko maassa 54 :lla. (Lapin TE keskus) Nuorten laitoshoidon käyttö 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 2 1,7,7 1,4,8 1,5 25 1,8,8 1,5 1,3 1,6 27 1,3 1,7 1,6 1,2 1,5 28 1,7 1,7 1,4,9 1,6 Kuvio 15. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Rovaniemen päihdehuollon vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti laski vuonna 27, mutta on noussut jälleen vuonna 28. Määrä on korkeampi kuin Lappeenrannassa ja Lapin läänissä keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa. 15

16 ,4 6,7 14,2 5,6 12,1 25 6,8 1,8 8,6 6,9 1,4 27 9,5 9,6 11 6, ,4 9,7 14,3 7,8 11,5 Kuvio 16. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Psykiatrian laitoshoidon vuotiaiden hoitojaksojen määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on kasvanut vuosina 2 27, mutta laskenut vuonna AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ Suomalaisten terveydessä on tapahtunut monia edullisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 27 toteutetun FINRISKI 27 terveystutkimuksen mukaan tämä myönteinen kehitys on pääosin jatkunut keskeisimpien sydän ja verisuonisairauksien riskitekijöiden muutoksissa. Lisäksi itse koettu terveys, vapaa ajan liikunta, oma fyysinen kunto ja elämänlaatu ovat kehittyneet edellisiin tutkimuksiin verrattuna. (Peltonen ym. 28.) Vuosikymmeniä jatkunut myönteinen kehitys väestön verenpainetasoissa näyttää nyt pysähtyneen. Tämä muutos voitaneen osin selittää lihavuuden yleistymisellä ja alkoholin käytön lisääntymisellä. Vastanneiden joukossa alkoholin viikkokulutus on noussut 198 luvun alusta lähtien, mutta alueiden välillä oli huomattavia eroja muutoksissa. Toisaalta tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että alkoholin runsas käyttö ei olisi lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. (Peltonen ym. 28.) Terveydenhuolto ja lääkäripalvelujen peittävyys Taulukko 3. Terveydenhuoltopalvelujen (ei sisällä hammashuollon, kotihoidon eikä röntgenin palveluja) käynnit ja peittävyys eri ikäluokissa vuonna 29, (lähde: Effica potilastietojärjestelmä). toistuvuus väestö käynnit asiakkaat peittävyys käynnit/ väh. 3 ei käyneet Ikäluokka (V) (k) (a) (a/v * 1) väestö kertaa (k/a) (k/v) käyneet (V a) alle 1 vuotiaat ,29 7, vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli 85 vuotiaat YHTEENSÄ

17 Terveydenhuollon palveluja käyttävä väestö on suurempi kuin Rovaniemellä kirjoilla oleva väestö ja on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Terveydenhuoltopalveluiden kokonaiskäyntimäärä oli vuonna 29. Lisäystä edellisvuodesta on noin kolmetoista tuhatta. Tähän on vaikuttanut lääkärivajeen väheneminen, yhden hoitotiimin ulkoistaminen sekä lääkäri hoitaja työnjaon edistyminen ja osan tapauksista hoitaminen puhelimitse. Palvelujen peittävyys on samalla kohentunut vuoden takaisesta. Vajaa kolmannes väestöstä on käyttänyt palveluita vähintään kolme kertaa vuodessa ja vastaavasti noin neljäsosa ei ole käyttänyt terveydenhuollon palveluja. Absoluuttisesti suurin osa palveluja käyttävistä kuuluu työikäisiin. Taulukko 4. Lääkäripalvelujen käynnit ja peittävyys eri ikäluokissa vuonna 29, rovaniemeläiset ja ulkopaikkakuntalaiset (lähde: Effica potilastietojärjestelmä). Ikäluokka väestö käynnit asiakkaat peittävyys toistuvuus käynnit/ väh. 3 ei käyneet (V) (k) (a) (a/v * 1) (k/a) väestö kertaa (k/v) käyneet (V a) alle 1 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli 85 vuotiaat YHTEENSÄ Lääkäripalveluiden käyntien kokonaismäärä, jossa ovat mukana myös ulkopaikkakuntalaisten lääkärissä käynnit, on lisääntynyt noin kuudella tuhannella vuodesta 28. Myös lääkäripalvelujen kokonaispeittävyys on lähes puolet asujaimistosta (48,8 ). Myös lääkäripalveluita käyttää määrällisesti eniten työikäiset ihmiset, joskin käyntikertoja on eniten yli 65 vuotiailla. Noin puolet asujaimistosta ei ole käyttänyt lääkäripalveluita lainkaan. Alle 1 vuotiaiden lääkäripalveluiden alhaisen peittävyyden syynä lienee tilastointivirhe, koska alle vuoden ikäiset käyvät aina neuvolatarkastuksissa useamman kerran ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kahdeksankymmentäviisi vuotta täyttäneiden käyntien peittävyys kertoo siitä, että kyseisestä ikäryhmästä moni on laitos ja asumispalvelujen piirissä, jolloin varsinaisia vastaanottokäyntejä ei tilastoon kerry. Perusvastuuväestöön kuuluvia (kolme tai useampi käynti vuoden aikana) on noin

18 Sairastavuus Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Kuvio17. Kansantautien summaindeksi (koko maa=1, vakioitu) (Kela). Kansaneläkelaitoksen laatimaan kansantautien summaindeksiin ( sisältyvät verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ja diabetes. Indeksiluku on Rovaniemellä (28; 117 ) maan keskitason yläpuolella ja on noussut koko seurantajakson ajan. Vertailukohteista vain Lappeenrannassa on ollut vähäistä laskua. Kaikkein korkein indeksi on sydämen vajaatoiminnalla (v. 28; 147), joka kuitenkin on laskenut asteittain seurantajakson aikana. Selvästi eniten kasvanut indeksiluku on astman kohdalla, joka on muuttunut vuoden 2 18:sta 133,7:ään v. 28. Yksi tärkeä asiaan vaikuttava tekijä on lasten astman aktiivisempi hoitolinja aikaisempaan verrattuna. Yhtenä lisäystä aiheuttavana tekijänä voi olla myös tupakan aiheuttaman keuhkoahtaumataudin lisääntyminen, joka kirjautuu tähän kohtaan. Vähittäistä kasvua on myös nivelreuman, psykoosien, verenpainetaudin sekä sepelvaltimotaudin indekseissä. Diabeteksen indeksi on puolestaan hieman laskenut (v. 28; 95,4). Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Kuvio 18. Sairastavuusindeksi (koko maa=1,vakioitu) (Kela). Kelan sairastavuusindeksissä kuvataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yhteismäärää. Rovaniemellä tämä indeksi on vähän yli maan 18

19 keskiarvon (28; 15,5). Indeksi on selvästi Lapin läänin arvoa pienempi (v. 28; 113). Seurantajakson aikana kuolleisuusindeksi on hieman laskenut, kun sen sijaan sekä työkyvyttömyys että erityiskorvausindeksi ovat pienessä kasvussa ja vähän yli maan keskiarvon. Vertailukaupungeista Lappeenrannalla on suurin arvo (21,3). Joensuun arvo (16,8) on hieman suurempi kuin Rovaniemellä Rovaniemi naiset 6,3 8,2 1,3 1,8 Rovaniemi miehet 3,9 4,9 6,1 6,2 Joensuu naiset 9,1 1,2 12,4 13,1 Joensuu miehet 5,9 6,8 7,8 8,2 Lappeenranta naiset 7,3 8,9 1,4 1,7 Lappeenranta miehet 4,3 5,7 6,8 6,8 Lapin lääni naiset 5,9 7,5 9,3 9,6 Lapin lääni miehet 3,8 4,7 5,7 5,8 Koko maa naiset 7,8 9,6 11,4 11,9 Koko maa miehet 4,7 6 7,1 7,4 Kuvio 19. Korvaukset depressiolääkkeistä vuotiailla/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Depressiolääkkeiden käyttö rovaniemeläisessä aikuisväestössä ei ole kovin yleistä. Se on vähäisempää kuin vertailukaupungeissa, etenkin Joensuuhun verrattuna. Naisilla depressiolääkkeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin miehillä. Depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla samoin kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa. 19

20 Toimeentuloturva Vuonna 29 tehtiin toimeentulotukipäätöstä. Vastaava luku oli vuonna 28 yhteensä päätöstä. Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen oman tilastoinnin mukaan toimeentulotukea saavista kotitalouksista noin 7 on yhden hengen ruokakuntia. Toiseksi suurimman asiakasryhmän muodostavat yksinhuoltajaperheet 13 ja lapsiperheet 7,5. Toimeentulotuen asiakkuudessa olevista asiakkaista ikäryhmässä 2 3 vuotiaiden osuus oli noin 49 kaikista tuen saajista Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen omien vuoden 29 tilastojen mukaan toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on noussut 148 kotitaloudella verrattuna vuoteen 28. Vuonna 29 toimeentulotukea sai ruokakuntaa. Vastaava luku oli vuonna ruokakuntaa. Toimeentulotukea sai vuonna 29 yli kahdeksan kuukautta 32 asiakkaista. Joka kuukausi toimeentulotukea sai 15 asiakkaista. Toimeentulotukiasiakkuus on pidentynyt ja muuttunut yhä enemmän pysyväksi asiakkuudeksi tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvio 21. Toimeentulotukimenot kuukausittain (Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen oma tilasto). 2

21 Toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 29 yhteensä 8 99, josta määrästä valtio korvasi Vuonna 28 toimeentulotuen bruttomenot olivat yhteensä 6 979, josta määrästä valtio korvasi Kuvio 22. Toimeentulotuki euroa/asukas. (Sotkanet). Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti ovat Rovaniemellä laskeneet vuosina 2 27, mutta noussut vuodesta 28 alkaen. Koko maan keskiarvo on selvästi kaikkia vertailtavia kaupunkeja alhaisempi. 21

22 Erityisryhmien asuminen Lkm Ohjattu asuminen Autettu asuminen Tuettu asuminen Kuvio 23. Kehitysvammaisten ohjattu, autettu ja tuettu asuminen Rovaniemellä, vuotiaat asiakkaat 31.12, oma tuotanto (Sotkanet). Erilaisilla asumispalveluilla tuetaan kehitysvammaisten mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Asumispalvelutarpeita on ensisijaisesti kotona itsenäisesti asuvilla aikuisilla ja iäkkäiden vanhempien luona asuvilla kehitysvammaisilla. Ostopalveluilla järjestetään pitkäaikaisia asumispalveluja vuosittain noin 25 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Kotona asumista tukevaa tilapäisasumista järjestetään sekä omatuotantona, että ostopalveluina ,6 46, ,9 36, ,9 81,6 4 72,7 52, ,9 62,4 52,8 83,5 63, ,1 6,7 79,6 84,3 66,2 Kuvio 24. Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana 1 asukasta kohti (Sotkanet). Vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään palveluasumista vammaispalvelulain nojalla. Palveluasumista voidaan järjestää useilla eri tavoilla mm. palvelutaloissa tai vaikeavammaisen omassa kodissa. Palveluasuminen mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämisen tarpeellisin tukitoimin. 22

23 3.3 IKÄIHMISET Vanhuuseläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen tutkimuksen tulokset vahvistavat, että eläkeikäisten koettu terveys on parantunut koko Suomessa, mutta alue eroja esiintyy etenkin vuotiailla. Päivittäistoiminnoista ilman vaikeuksia suoriutuvien määrä on lisääntynyt eniten vuotiaiden ryhmässä ja koettu terveys ja toimintakyky ovat johdonmukaisesti parantuneet. Koulutetuilla on kuitenkin etu koetussa terveydessä, arkisissa askareista suoriutumisessa, hammasterveydessä ja ruokatottumuksissa. Raittius sitä vastoin on harvinaisempaa koulutetuilla. (Sulander ym. 27.) Vaikka viimeaikaiset tutkimustulokset vahvistavat ikääntyneiden koulutustason, tulojen, terveyden ja toimintakyvyn parantuneen, hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu kaikille tasan. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun uhkatekijöitä näyttävät edelleen olevan korkea ikä (yli 8 vuotta), naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky, yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristö sekä lähipalvelujen ja julkisen liikenteen heikko saatavuus. (Vaarama ym. 26.) Kotona ja yksin asuminen Rovaniemen kaupungin yli 75 vuotiasta asukkaista vuonna 28 asui omassa kodissa 88,9 (Sotkanet). Vuonna 29 vastaava luku oli ,1 81,9 72,9 7,8 76, ,3 81,9 75,6 74,1 76,1 27 8,6 79,3 72,9 76,7 76, ,5 8,1 72,5 77,3 76,7 Kuvio 25. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Yli 85 vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2 28 kotona asuvien osuus noussut 5,4. Kotona asuvien osuus Rovaniemellä on hiukan korkeampi kuin Lapin läänissä keskimäärin ja koko maassa. 23

24 ,1 49,2 48 4,5 46, ,4 48,2 47, , ,7 47,8 46,6 42,1 45, ,7 47,5 46,5 42,1 45,4 Kuvio 26. Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus on ollut vuosina pienessä kasvussa Rovaniemellä. Luku on pienempi kuin Joensuussa, mutta on hiukan suurempi kuin Lappeenrannassa, koko läänissä keskimäärin ja koko maassa keskimäärin. Yksin asuvien suuri osuus lisää palvelujen tarvetta ,7 11,1 1,1 13,3 11,5 27 9,6 13,6 9,8 12,7 11,3 28 9,9 14,1 1 11,1 11,2 Kuvio 27. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Rovaniemellä alentunut vuodesta 25 ja oli vuonna 27 alle koko maan keskiarvon. Vuonna 28 on pientä kasvua, mutta edelleen se on alle Lapin läänin ja koko maan keskiarvon 24

25 ,6 22,5 2,3 21,7 19, ,6 2,5 18, ,7 25,2 29,6 16,8 18, ,1 25,1 33,6 17,9 19,2 Kuvio 28. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Vuoden 28 aikana kodinhoitoapua saaneiden osuus on kasvanut hiukan edellisistä vuosista, ja on lähellä koko maan keskiarvoa ja hiukan korkeampi kuin koko läänissä keskimäärin. Sairastavuus Lkm Kuvio 29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokassaan on suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 28 Rovaniemellä, vertailukaupungeissa, läänin tasolla ja koko maassa keskimäärin on luvuissa tapahtunut hienoista nousua. 25

26 ,7 11,1 8,3 7,6 9,9 25 9,2 1,9 8, ,7 11,7 8,8 9,2 1, ,2 9,5 9,2 11,2 Kuvio 3. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on noussut hiukan. Näin on käynyt myös vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja maassa keskimäärin. Täydellä kansaneläkkeellä olevat ,2 7,7 5,5 6,5 8,2 25 3,3 4,8 3,5 4,1 5,3 27 2,6 4 2,8 3,4 4,4 28 2,4 3,6 2,7 3,2 4,1 Kuvio 31. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmästään pienenee koko ajan, mikä kuvastaa muiden eläketulojen osuuden kasvua. Vertailukuntiin nähden osuus on pienin Rovaniemellä, ja vastaava osuus maassa keskimäärin on noin kaksi prosenttiyksikköä suurempi. 26

27 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 2 3,2 3,7 3,1 3,2 3,1 25 2,9 3,3 2,8 3, ,3 3,5 2,7 3,2 2,9 28 3,3 3,5 2,3 3,4 3 Kuvio 32. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä on noussut hieman vuodesta 2. Rovaniemen luku on hiukan korkeampi kuin maassa keskimäärin ,4 2,8 1,3 4, ,3 2,8 5,8 3,7 27 5,3 2,1 2,9 5,8 3,9 28 5,8 2,2 3,2 6,2 4,1 Kuvio 33. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Rovaniemellä yli 75 vuotiaiden omaishoidontukea vuoden aikana saaneiden osuus on selvästi kasvanut vuodesta 25 vuoteen 28 ja omaishoidon tuen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 29 omaishoidontukea sai vuoden aikana 325 yli 65 vuotiasta. Vuonna 28 vastaava luku oli

28 Ikäihmisten terveysliikunta Liikunta ja nuorisopalvelukeskuksen järjestämä toiminta saavuttaa osan ikäihmisiä. Ikäihmisten KKI passien myynti on kasvanut vuodesta 27 vuoteen 29 (vuoden 26 tiedoissa ei ole erityisryhmien KKI passeja mukana). Ryhmäkäyntien määrä on lisääntynyt, mutta toisaalta osallistujien määrä ryhmissä on vähentynyt. Erityisesti syksykaudella osallistujia oli vähemmän. Allasvoimisteluryhmien määrä on ollut sama kuin vuonna 28. Erityisryhmistä ohjataan ikäihmisiä myös ns. tavallisiin liikuntaryhmiin. Terveysliikuntaryhmiin osallistujista valtaosa on ikäihmisiä (6+ v.). Taulukko 5. Ikäihmisten terveysliikuntaan osallistuminen (Liikunta ja nuorisopalvelukeskus) Käyntikerrat Osallistujat / viikko KKI passi Allasvoimisteluun osallistujat lkm (42*) *) 1 käyttö Sykettä Syksyyn tapahtumaan Urheiluopistolla osallistui 73 henkilöä. Ennakoivien kotikäyntien pilotointi 8 vuotta täyttäville 29 8 vuotta täyttäville suunnatut ennakoivat kotikäynnit pilotoitiin yhdellä kotihoidon alueella. Ammattikorkeakoulun sosiaali ja terveydenhuoltoalan opiskelijat haastattelivat kotikäynnillä 55 pilotointin halukasta henkilöä noin 1:n henkilön joukosta. Terveydenhoitajan arviointikäyntiin ohjautui heistä 7 henkilöä. Lähinnä haastatelluilla (n. 3 henkilöä) oli muun neuvonnan, tukipalveluiden tai apuvälineiden ja asunnonmuutostyön tarvetta. Haastateltavien arvio omasta terveydestään ja liikuntakyvystään oli hyvä (noin 5 ). Tyytyväisiä elämäänsä oli 95 haastatelluista, vaikka harrastustoimintaa ilmoitti lähes puolet harrastavansa ei koskaan tai harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Haasteena on löytää ne henkilöt, jotka eri syistä ovat syrjäytymisvaarassa ja tarvitsisivat erilaista apua ja tukea kotona. 28

29 LÄHTEET Kela. Terveyspuntari. (Luettu 2/21). Lapin TE keskus. Työllisyyskatsaus, joulukuu 29. Rovaniemen kaupunki. Koulupalvelukeskuksen tilastoja. (1/21). Rovaniemen kaupunki. Sosiaalipalvelukeskuksen tilastoja. Stakes. Indikaattoripankki Sotkanet. (Luettu 1 2/21). Tilastokeskus. (Luettu 1/21). 29

30 LIITE Hyvinvointipalvelut/Lautakuntien määrärahojen toteutuma TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimintakate Toteutunut Toteutunut Muutos Toteutunut Muutos Toteutunut Muutos / / /29 Aluelautakunta LAPSIPERHEIDEN PALVELUT , , ,3 IKÄIHMISTEN PALVELUT , , ,8 PERUSOPETUSPALVELUT , , ,4 KIRJASTOPALVELUT , , ,6 NUORISOPALVELUT , , ,3 KULTTUURIPALVELUT , , , KEHITTÄMISPALVELUT , , , SIULA , ,2 Yht , , ,2 Perusturvalautakunta LAPSIPERHEIDEN PALVELUT , , ,7 IKÄIHMISTEN PALVELUT , , ,3 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT , , ,7 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT , , ,7 SOSIAALIPALVELUT , , ,5 Yht , , ,3 Koulutuslautakunta PERUSOPETUSPALVELUT , , ,5 LUKIOKOULUTUSPALVELUT , , , KUVATAIDEKOULUPALVELUT , , ,5 MUSIIKKIOPISTOPALVELUT , , ,8 KANSALAISOPISTOPALVELUT , PÄIVÄHOITOPALVELUT , Yht , , ,1 Kulttuurilautakunta KIRJASTOPALVELUT , , ,4 MUSEOPALVELUT , , ,1 ORKESTERIPALVELUT , , ,4 YLEISET KULTTUURIPALVELUT , , ,8 TEATTERIPALVELUT , Yht , , ,9 Liikuntalautakunta LIIKUNTAPALVELUT , , ,6 AVUSTUKSET JA APURAHAT , , ,3 LIIKUNTATAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMI NEN , ,9 Yht , , ,6 Nuorisolautakunta NUORISOPALVELUT , , ,3 AVUSTUKSET NUORISOTOIMEEN , , ,1 Muu nuorisotoimi Yht , , , Lautakuntien määrärahat yhteensä , , ,8 Johtokuntien tulokset yhteensä , Palvelujen kokonaishinta ,4 62 5,7 97 4,1 Asukkaat , , ,8 Palvelut /asukas , , ,2 3