Henkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä

Transkriptio

1 Henkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä

2 Ohjelma Klo Tervetuloa! Palveleva Keva - asiakaspäälliköt Liisa Sillantaka, Marja Nikama ja Minna Rihtniemi Eläkemaksut Lyhyt oppimäärä - KuEL: erityisasiantuntija Satu Ruuskanen - VaEL ja KiEL: aktuaaripäällikkö Roman Goebel Eläkeuudistus johtava asiantuntija Markku Salomaa Lounas Keva työurien edistäjänä - työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister - kuntoutuspalvelupäällikkö Sirpa Reijonen Kokemusten vaihtoa iltapäiväkahvin lomassa Näkemisiin!

3 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava sijoittaja Ylläpitää osaltaan suomalaista sosiaaliturvaa Vakavaraisuus perustuu kuntien yhteisvastuuseen Valtiovarainministeriön, Finanssivalvonnan ja Valtiontalouden tarkastusviraston valvoma Valtuuskunnassa 26 jäsentä Kuntaliiton ehdotuksesta ja 4 jäsentä pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta, hallituksessa 9 jäsentä

4 Avainluvut (1/2) KuEL palkkasumma KuEL maksutulo KuEL maksetut eläkkeet VaEL maksetut eläkkeet KiEL maksetut eläkkeet KelaL maksetut eläkkeet 16,8 mrd eur 5,0 mrd eur 4,6 mrd eur 4,4 mrd eur 180 milj. eur 93 milj. eur Henkilöasiakkaita 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) Eläkkeensaajia (KuEL) Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL)

5 Avainluvut (2/2) Kunta-alan jäsenyhteisöt - kunnat ja kuntayhtymät - kunnalliset osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt Valtion ja kirkon työnantajat Eläke- ja etuuspäätökset Toimintakulut kpl 81,5 milj.eur Kevan vakinainen henkilöstö 530 Sijoitusten arvo ( ) 44,2 mrd eur Sijoitusten tuotto (2015) 4,8 % Reaalituotto v pääomapainotettu - pääomapainottamaton 4,0 % 5,3 %

6 Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa ,2 Asiakkaiden määrä 2015 Keva ** 41,3 Ilmarinen Varma* * Varman tilinpäätöskertomus ** Ilmarisen tilinpäätös ,8 Keva Varma * Ilmarinen ** Lähde, ETK Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika ja hylkäysprosentit KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Perhe-eläke Tk-eläke Kuntoutuslupaukset KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Uusi tk-eläke 21,8 % 17,6 % 26,1 % 24,7 % 30,8 % 4,6 4,3 Keva Varma * Ilmarinen **

7 Kevan palveluilla ratkaisuja Koulutukset, valmennukset, seminaarit Konsultointi eläketurvan rahoituksessa 0 - Yhtiöittäminen - Eläkevastuiden jakautuminen - Vaikutukset henkilöstön eläketurvaan ASIAKAS Konsultointi työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa O - Työkyvyttömyyden kustannukset - Työurien tukeminen - Toimintamallit sujuvaan työhön (Aktiivinen tuki) - Työhyvinvoinnin johtaminen - Työterveyshuollon hyödyntäminen Sähköiset palvelut

8

9 Asiakaspäällikkö käytössäsi Jokaisella työnantaja-asiakkaalla on oma asiakaspäällikkönsä tukena toimii Kevan asiantuntijoista koottu asiakasryhmä Asiakaspäällikkö toimii yhteyshenkilönä kaikissa Kevan palveluita koskevissa asioissa ja vastaa asiakkuuden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta

10 Asiakaspäälliköt alueittain Asiakaspäällikkö Jaana Kekäläinen Asiakkuuspäällikkö, yksikön vetäjä Marja-Leena Suhonen Tony Blomster Sari Huunonen Jorma Rautakoski Minna Rihtniemi Liisa Sillantaka Marja Nikama Jutta Jylhä Jorma Rautakoski Alue Espoo, Helsinki, Vantaa, HUS Valtion organisaatiot, kirkko, Kela Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi Kaikki alueet: yhtiöittämiset ja ulkoistamiset

11 Asiointipalvelut työnantajille - Asta-palvelut

12 Asta-palvelut Kirjautuminen Katso-tunnisteella Oman työnantajan Katso-pääkäyttäjä ylläpitää käyttövaltuuksia Käyttövaltuudet työtehtävien mukaan Keskeinen sisältö: Eläkemaksut-palvelu Tilastot Palvelussuhderekisteri Sähköinen eläkehakemus vrt. Omat eläketietosi palvelu

13

14 Asta-palveluiden käyttäjät Palvelut helpottavat työnantajien eläkkeisiin ja eläkemaksuihin liittyvää asiointia Astan käyttäjiä ovat: ylin johto, talous- ja henkilöstöjohto henkilöstö- ja työsuojeluasioista vastaavat palkanlaskijat ja palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteen hoitajat kirjanpitäjät ja maksuliikenteen hoitajat eläkeasiamiehet

15 Tilastot-palvelu Omaa henkilöstöä ja sen eläkkeelle siirtymistä koskevia tilastoja Kaikilla Katso-rooleilla näkyy kaikki tilastot tilastoista on poistettu henkilön suoran tunnistamisen mahdollistavat tiedot esimerkiksi eläkelajikohtaiset eläketilastot julkaistaan tilastopalvelussamme vain niille työnantajille, joilla on vähintään 1000 vakuutettua jos eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 4, keski-ikää ei julkaista Tilastot Eläketilastot Vakuutettujen tilastot Eläköitymisennuste

16

17 Eläkemaksut-palvelu Eläkemaksut-palvelussa voi tarkastella eläkevakuutusmaksuihin liittyviä tietoja helpottaa eläkemaksulaskujen tarkistamista esimerkiksi palkkaperusteisen maksun osalta nähtävissä ennakkomaksun viite- ja eräpäivätiedot, lopullisen maksun määräytymiseen liittyviä palvelussuhderekisterilistauksia sekä oikaisulaskujen tietoja Työnantajakohtaiset tulosteet on ryhmitelty sivuilla eri eläkelakien (KuEL, KiEL ja VaEL) maksurakenteen mukaisesti Tulosteiden lukuohjeet ovat Eläkemaksut-palvelussa

18

19 Omat eläketietosi -palvelu

20 Hoida eläkeasiasi sujuvasti verkossa: Omat eläketietosi -palvelu Käyttö helppoa, vaatii ainoastaan pankki-, siru- tai mobiilitunnisteen Eläkkeen hakeminen nopeaa ja vaivatonta Vanhuuseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen laskurit käytettävissä toukokuussa Ajan tasalla pysyminen tilaamalla tekstiviestin saapuneista asiakirjoista

21

22

23 Keva sosiaalisessa mediassa Facebook Keva Eläkeneuvoja LinkedIn Kaari-blogi kevakaari.blogspot.fi/

24 KuEL-eläkemaksu Satu Ruuskanen erityisasiantuntija

25 KuEL:n eläkemaksun osat Palkkaperusteinen maksu Sisältää palkansaajan ja työnantajan osuudet Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu (varhe) Eläkemenoperusteinen eläkemaksu (Emeno) Euromääräinen lasku perustuu ennen vuotta 2005 karttuneisiin maksussa oleviin eläkkeisiin Maksua ei muodostu v jälkeen KuEL:in piiriin tulleille työnantajille

26 Palkkaperusteinen eläkemaksu Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkettä karttuu työntekijälle 18 ikävuodesta lähtien siihen asti kun hän täyttää 68 vuotta. Palkkaperusteista eläkemaksua maksetaan myös eläkkeellä tehdystä työstä 68-vuotiaaksi asti. Palkkaperusteiset eläkemaksut vuonna 2016: työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu 17,10 % (vuonna ,20 %) palkansaajan palkkaperusteinen eläkemaksu alle 53-vuotiailla 5,70 % 53 vuotta täyttäneillä 7,20 % Palkansaajan eläkemaksu peritään korotettuna 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lähtien

27 Eläkemenoperusteinen maksu Eläkemenoon suhteutettu maksu, jolla kohdennetaan eläkekustannuksia aiheuttamisperiaatteen mukaan Eläkemenoperusteisen maksun jakoperusteena käytetään sitä osuutta maksussa olevasta eläkkeestä, joka on karttunut ennen v Jäsenyhteisöille ei aiheudu eläkemenoperusteista maksua vuoden 2004 jälkeen tehdystä työstä ja sen jälkeen perustetut jäsenyhteisöt eivät maksa lainkaan eläkemenoperusteista maksua Eläkemenoperusteista maksua peritään 880 miljoonaa euroa v eli 66 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna

28 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Varhaiseläkemenoperusteista maksua peritään 152 miljoonaa euroa vuonna 2016 Työnantajan koko vaikuttaa varhe-maksun määrään Pienimmillä työnantajilla palkkasummaperusteinen osa, 0,90% vuonna 2016 Maksua aiheuttavat eläkkeet työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, [työttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke] eläkkeeseen liittyy tuleva aika Maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä

29 Varhe-maksun määräytymisperuste ja työnantajan palkkasumma % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Esimerkki keskisuuresta työnantajasta: 60 % KuELpalkkasumman perusteella Suuret yli 32,71 milj. euroa 40 % 30 % 20 % 10 % Pienet alle 2,04 milj. euroa 40 % jäsenyhteisön varhaiseläkkeestä maksetun eläkemenon perusteella palkkasummaperusteinen osa eläkemenoon perustuva osa * 0 % 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 * Eläkemenoon perustuva osa lasketaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella

30 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe) Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa Työkyvyttömyyseläkkeelle (KuEL) tai alkaa saada kuntoutustukea (KuEL) eläkkeeseen liittyy tuleva aika Jos henkilö on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut usean kuntatyönantajan palveluksessa, varhe-maksu jaetaan näiden työnantajien kesken. (Ns. tuleva aika: Työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneet viisi kalenterivuotta)

31 Varhe-maksun määräytyminen 2/2 Varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä Maksu aiheutuu, jos muuttuu täydeksi eläkkeeksi Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- ja perhehoitajista, jotka eivät ole muussa kunnallisessa palvelusuhteessa työhallinnon työllistämisvaroilla työskentelevistä, joista Keva saa tiedon työ- ja elinkeinoministeriöstä

32 Varhe-maksun maksaminen Kaikki alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kk eläkkeen alkamisesta laskettuna yksittäistä varhe-maksua maksetaan 36 kk, siis 3-4 vuoden aikana Yhdestä henkilöstä yksi 36 kk:n jakso Kuntoutumishyvitys, jos henkilö palaa kuntoutustuelta 36 kk:n jakson aikana

33 Eläkemaksut Asta-palvelussa

34 Eläkemaksut-palvelu Eläkevakuutusmaksuihin liittyviä tietoja Palkkaperusteinen maksu Viitekirjeet, palvelussuhderekisteriin ilmoitettujen ansioiden tarkistuslistat, lopullisten maksun määräytyminen Emeno- ja varhe-maksut (vain KuEL-työnantajille) Eläkemaksut-palvelu käytettävissä rooleilla: Kirjanpitäjän palvelut, taloussuunnittelusta vastaavan palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut_laaja Hieman eri tietosisältö eri rooleilla

35 Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa Yhden vuoden maksuista julkaistaan Eläkemaksut-palvelussa useamman kerran tietoja Lokakuussa tulevaa vuotta koskeva ennuste, jota työnantaja voi käyttää budjetoinnin tukena Tammikuussa alkavan vuoden ennakkomaksut varhe ja emeno (tilitetään kuukausittain, kuten palkkaperusteinen maksukin) Syksyllä seurantalaskelmat koskien kuluvaa vuotta Tammikuussa edellisen vuoden tilinpäätösarvio Elokuussa edellisen vuoden lopullinen maksu

36 Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa Mitä tietoja palvelusta löytyy? Maksun jakautuminen kustannuspaikoittain Yhteenveto eläkelajeittain Maksu henkilötasolla Kuntoutumishyvitykset henkilötasolla varhen osalta pientyönantajalla ei tietoja em. tarkkuustasolla

37 Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa

38 Varhe-maksujen arviointi varhelaskurilla voi arvioida työkyvyttömyys-eläkkeestä suurtyönantajalle aiheutuvien varhe-maksujen yhteismäärää varhe-taulukon ja varhe-laskurin avulla Löytyy kohdasta > Eläkemaksut > Kunnallinen eläkelaki > Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu > Varhemaksujen arviointi Tarkemmat arviot työnantajan pyynnöstä: Pyyntö Henkilön tiedot, alkamisajankohta

39 Valtion ja kirkon eläkemaksut lyhyesti Roman Goebel aktuaaripäällikkö

40 Tämän esityksen pääkohdat Valtion eläkejärjestelmän vakuutettujen piiri Miten valtion eläkemaksut lasketaan? Miksi ja miten työkyvyttömyys vaikuttaa työnantajan maksuun? Kuinka VaEL-maksu peritään käytännössä? Valtion eläkemaksut 2016 Lyhyesti myös KiEL:n eläkemaksusta

41 VaEL-järjestelmän erityispiirteet ja tunnusluvut Eläkevakuutettuja Valtio (pl. sotilaat) - Sotilaat - Kuntien opettajat - Yliopistot - Muut yksityiset työnantajat Noin Palkkasumma ,2 mrd. Eläkemaksut ,6 mrd. Eläkkeensaajia Eläkemeno ,4 mrd. Eläkevastuu ,7 mrd

42 VaEL-maksun yleiset laskentaperiaatteet VaEL-maksun yleisistä laskentaperiaatteista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (863/2012): Työnantajan eläkemaksu määrätään prosentteina palkkasummasta Eläkemaksun hoitokuluosan suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö Valtion eläkelain (VaEL 1295/2006) 135 mukaan työnantajan eläkemaksuprosentit vahvistaa valtiovarainministeriö kunnallisen eläkelaitoksen esityksestä

43 Esimerkki: Työntekijän pysyvän työkyvyttömyyden kustannus työeläkejärjestelmälle Kustannusten Palkka TKV-ikä TKV-kerroin /kk , Karttuneen eläkkeen osuus Tulevan ajan osuus , , Esimerkiksi 55-vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen palkkansa on /kk. Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ovat 6,105 x 12 x = Oletukset: Työskentely alkaa 25-vuotiaana, palkka työuran keskimääräisellä tasolla, eläketapahtuma eläkkeen alkamista edeltävänä vuonna. Kustannuskerroin laskettu miesten ja naisten keskiarvona olettaen, että sijoituksille saadaan vuosittain tuotto, joka ylittää eläkkeiden indeksikorotukset 2,5 prosentilla. Elinajan piteneminen ja matalampi sijoitustuotto korottaa kustannusta ja vastakkainen kehitys laskee kustannusta

44 Työkyvyttömyysriskimaksun määräytyminen 1(2) Työkyvyttömyysriskimaksu määritetään maksuluokkamallilla Malli TyEL-yhtiöiltä soveltuvin osin Suurtyönantajat jaetaan maksuluokkiin työkyvyttömyysriskinsä mukaan laskemalla jokaiselle suurtyönantajalle riskisuhde Riskisuhde kuvaa työnantajan työkyvyttömyysriskiä suhteessa VaEL-järjestelmän keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin Työnantajan maksuluokka määräytyy kahden peräkkäisen vuoden toteutuneiden riskisuhteiden keskiarvona Keskiarvomenettely tasaa vuosittaisia vaihteluja

45 Työkyvyttömyysriskimaksun määräytyminen Kunkin työnantajan maksuluokkamaksu saadaan kertomalla työkyvyttömyyseläkkeen taulukkomaksu (riskimaksutariffi) maksuluokkakertoimella Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet 2(2) Kuntoutustuet (rahastoimattomat osat) rahoitetaan maksuperusteisesti kuntoutustukimaksulla, joka on kaikille työnantajille sama prosenttiosuus palkkasummasta

46 VaEL-maksuluokat 2016 Maksuluokka Luokkakerroin (kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo) Maksuluokka-kerroin Vuoden 2016 omavastuisten työnantajien keskimääräinen tkriskimaksu (% palkasta) 11 vähintään 4,00 4,50 2,45 % 10 3,00-3,99 3,50 1,46 % 9 2,00-2,99 2,50 1,59 % 8 1,50-1,99 1,75 1,16 % 7 1,20-1,49 1,35 0,79 % 6 0,80-1,19 1,00 0,66 % 5 0,60-0,79 0,70 0,57 % 4 0,40-0,59 0,50 0,37 % 3 0,20-0,39 0,30 0,46 % 2 0,10-0,19 0,15 0,29 % 1 alle 0,10 0,05 1,07 %

47 VaEL-eläkemaksu käytännössä Jokaisella VaEL-työnantajalla on oma eläkemaksuprosentti. Lisäksi työnantaja tilittää työntekijän eläkemaksut. Eläkemaksut tilitetään kuukausittain VER:n tilille Kevan ilmoittamilla viitenumeroilla ja eräpäivillä. Työnantajille tiedotetaan seuraavan vuoden maksuista ennakkotieto (budjetointiohje) kesäkuussa vahvistettu eläkemaksu ja tilisiirtolomakkeet joulukuussa Eläkemaksukirjeessä kerrotaan lisäinformaationa myös työnantajan työkyvyttömyysriskimaksun maksuluokka

48 Laskentavirhe valtion vuosien eläkemaksun laskennassa Kevassa havaittiin laskentavirhe valtion vuosien eläkemaksun laskennassa Laskennassa työntekijän eläkemaksun vähennys eläkeoikeutta kartuttavista ansioista kumoutuu, kun karttunut eläkeoikeus suhteutetaan palkkasummaan, josta on myös vähennetty työntekijän eläkemaksu Valtion eläkemaksut ovat vuosina olleet yhteensä noin 202 milj. euroa lain asettamaa vähimmäistasoa suuremmat Laskentavirhe on syntynyt vuonna 2012 toteutetun laskentaohjelmiston kokonaisuudistuksen yhteydessä ja jäi silloin laskenta-aineistossa tapahtuneiden merkittävien muutosten (mm. yliopistot) takia huomaamatta Valtion eläkemaksu laskee merkittävästi vuonna 2016, koska Virheen jatkuminen on estetty Valtion eläkemaksun kertymää vähennetään 68 milj. euroa vuonna 2016 (ja 67 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018)

49 Valtion eläkemaksu Toteuma 2016 Toteuma-arvio Kokonaiseläkemaksu keskimäärin 26,36 % 24,08 % Vanhuuseläkeosa keskimäärin 21,37 % 19,66 % Perhe-eläkeosa keskimäärin 2,32 % 2,13 % Työkyvyttömyyseläkeosa keskimäärin 2,31 % 1,97 % Hoitokuluosa 0,36 % 0,33 % Työntekijän eläkemaksu keskimäärin 6,26 % 6,26 % Palkansaaja alle 53 vuotta 5,70 % 5,70 % Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 7,20 % 7,20 % Työnantajan eläkemaksu keskimäärin 20,10 % 17,82 %

50 Valtion eläkemaksu 2016 sektoreittain 2015 Toteuma 2016 Toteuma-arvio Kokonaiseläkemaksu keskimäärin yhteensä 26,36 % 24,08 % Valtio 26,53 % 24,51 % Yliopistot 24,81 % 22,23 % Yksityiset 25,43 % 22,96 % Kunnat 27,35 % 24,62 %

51 Evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksu 2016

52 KiEL-eläkemaksu koostuu Palkkaperusteinen maksu vuonna 2016 seurakunnilta 24% kirkon keskusrahastolta ja kirkollisilta yhdistyksiltä 28 % työntekijältä 5,7 % tai 7,2 % Omavastuumaksua ei peritä vuonna 2016 Eläkemaksun ohella seurakunnat maksavat eläkerahastomaksua, joka vuonna 2016 on 4,0 % vuoden 2014 kirkollisverosta (tämän perii Kirkkohallitus) Kirkolliskokous päättää vuosittain kirkon eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvistä maksuista lukuun ottamatta työntekijän maksua, joka on sama kuin TyELjärjestelmässä

53 Kysymyksiä valtion eläkemaksuista voi lähettää: aktuaaripäällikkö Roman Goebel tai matemaatikko Antti Soininen Kiitos!

54 Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Markku Salomaa johtava asiantuntija

55 Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät eläkkeet vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä vähentää työeläkemaksujen nostopainetta Miksi eläkeuudistus tarvitaan? Pidempään töissä? Riittävätkö eläkerahat?

56 Miten eläketurva muuttuu? muutoksia eläkeikiin vanhuuseläkeiän alaraja nousee 63 vuodesta ylöspäin ammatilliset eläkeiät nousevat uudet vaihtoehtoiset eläköitymistavat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke poistuvat eläkettä kertyy tasaisemmin koko työuralta eläkkeen kertyminen alkaa jo 17 ikävuodesta 1,5 % vuosittaisista työansioista palkansaajan eläkemaksua ei vähennetä eläkkeen laskennassa lykkäyskorotus, jos jatkaa pidempään

57 Miten eläkeikä muuttuu?

58 Eläkeikä alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta säilyy v ja sitä ennen syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee portaittain v ja sen jälkeen syntyneillä julkisen alan henkilökohtaiset eläkeiät (63 65 v.) säilyvät ammatillisiin eläkeikiin korotuksia 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ala- ja yläikäraja vahvistetaan sinä vuonna kun henkilö täyttää 62 vuotta Eläkeuudistus ei vaikuta ennen vuotta 2017 eläkkeelle siirtyviin

59 Vanhuuseläkeikä nousee portaittain Syntymävuosi Vanhuuseläkkeen alaikäraja v 68 v v 3 kk 68 v v 6 kk 68 v v 9 kk 68 v v 69 v v 3 kk 69 v v 6 kk 69 v v 9 kk 69 v v 70 v vahvistetaan myöhemmin Kertymisen yläikäraja vahvistetaan myöhemmin

60 Tavoite-eläkeikä jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä myöhempi tavoite-eläkeikä esimerkiksi vuonna 1955 syntyneelle se tarkoittaa noin vuoden, 1965 syntyneelle noin kahden vuoden ja 1985 syntyneelle noin kolmen vuoden lisätyöskentelyä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen Esimerkki Liisa on syntynyt vuonna 1955, ennuste ikäluokan elinaikakertoimesta on 0,958. Tavoiteeläkeikä määritellään jokaiselle ikäluokalle. Liisalle on eläkeikään (63 vuotta 3 kuukautta) mennessä kertynyt eläkettä 1600,00 e/kk, joka elinaikakertoimella tarkistettuna on 1532,00 e/kk. Jatkamalla työskentelyä noin vuoden eteenpäin on Liisa voinut kerryttää takaisin alkuperäisen elinaikakertoimen aiheuttaman vähennyksen 68 euroa/kk

61 Henkilökohtainen eläkeikä säilyy ennen v syntyneellä työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelussuhde on alkanut ennen ja jatkuu eläkeikään saakka jos jää eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavutettuaan, eläke on kertynyt ajalta ennen 1995 parempitasoisena

62 Ammatillinen eläkeikä Ammatillinen eläkeikä täyttyy nykysäännöin kk kk kk v v 3 kk v 6 kk v 9 kk 2025 ja sen jälkeen + 2 v Ammatillinen eläkeikä nousee Ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin nousta enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään

63 Eläkeuudistuksen muut muutokset

64 Muutokset eläkkeen kertymisessä 1,5 % vuosiansioista 17 ikävuodesta kertymisen yläikärajaan 63-vuotiaan 4,5 % kertymä poistuu eläkettä laskettaessa työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista lykkäyskorotus jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläkettä korotetaan 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamista lykätään korotettu kertymä 1,7 % vuodessa ikävälillä v. vuoden 2025 loppuun saakka Lykkäyskorotus +0,4 % kuukaudessa

65 Nykyinen osa-aikaeläke osa-aikaeläkkeelle voi jäädä vuonna 1955 tai sitä ennen syntynyt siten, että se alkaa viimeistään alaikäraja 61 vuotta osa-aikatyössä on ansiorajat, joita ei saa ylittää eikä alittaa myönnetyt osa-aikaeläkkeet jatkuvat entisellään ja niiden maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan osa-aikaeläkkeen rinnalla tehtävästä työstä kertyy eläkettä lukien 1,7/1,5 % vuodessa Myönnetyt osaaikaeläkkeet säilyvät ennallaan

66 Osittainen varhennettu vanhuuseläke ikäraja aluksi 61 vuotta, vuodesta 2025 lähtien 62 vuotta myönnetään aikaisintaan lukien ei ansio- eikä työaikarajoituksia maksuun 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä varhennusvähennys 0,4 % varhennuskuukautta kohti varhennusaika lasketaan kunkin ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä mikäli osittainen varhennettu vanhuuseläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää, julkisen alan vanhoihin parempiin kertymiin tehdään vähennys ajalta ennen vuotta 1995 (2,2 % vuodessa 1,8 %)

67 Työuraeläke alaikäraja on 63 vuotta aikaisintaan edellyttää 38 vuoden työuraa, joka on tehty rasittavassa ja kuluttavassa työssä Työuraeläke voi olla pienempi kuin työkyvyttömyyseläke. työkyvyn arviointi työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt mahdollisuus jatkaa työssä on pysyvästi heikentynyt työ jatkuu tai sen päättymisestä on enintään vuosi

68 Työntekijän eläkemaksut eläkettä laskettaessa työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista v alkaen vuotiailla korotettu eläkemaksu vuoteen 2025 saakka työntekijän eläkemaksu vuotiaat 5,70 % vuotiaat 7,20 %

69 Työuraa tukemassa jatkossakin ammatillinen kuntoutus osatyökyvyttömyyseläke kuntoutustuki työkyvyttömyyseläke v lähtien työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeiksi alimmassa vanhuuseläkeiässä

70 Yhteenveto eläkkeen määrään jatkossa vaikuttavista asioista työuran ansiot v lukien 17 ikävuodesta alkaen kertymisprosentit palkattomilta ajoilta kertyvä eläke indeksitarkistukset elinaikakerroin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen käyttäminen eläkkeelle jäännin myöhentäminen lykkäyskorotus ja tavoite-eläkeikä eläkkeen rinnalla kertyvä uusi eläke Näistä on tarkempaa tietoa osoitteessa elakeuudistus

71 Mistä lisää tietoa?

72 Hoida eläkeasiasi sujuvasti verkossa: Omat eläketietosi -palvelu käyttö helppoa, vaatii ainoastaan pankki-, siru- tai mobiilitunnisteen voit hakea eläkettä vaivattomasti ja nopeasti vanhuuseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen laskurit käytettävissä toukokuussa pysyt helposti ajan tasalla tilaamalla tekstiviestin saapuneista asiakirjoista

73 Ota yhteyttä eläkeasioissa! Omat eläketietosi palvelu joka päivä klo Keva Eläkeneuvoja Facebookissa arkisin klo Eläkeneuvonta avoinna arkisin klo 8 16 suomenkielinen palvelulinja puh ruotsinkielinen palvelulinja puh

74 Kaari Työurapalvelut työhyvinvoinnin edistämiseksi Susanna Gardemeister työelämäasiantuntija

75 Työurien tukeminen on Kevan strateginen tavoite Kevan perustehtävä Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta Työurien tukemisen tavoitteet Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli Turvata eläkkeiden rahoitus Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyyseläkkeelle Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut

76 Eläkejärjestelmä ja työhyvinvointi Eläkejärjestelmällä on aikaisemmin hoidettu työvoimapolitiikkaa. Eläkejärjestelmän kautta mahdollisuus aikaiseen työnjättöön: alhaiset eläkeiät, joustavat eläkemuodot. Viime aikaisissa eläkeuudistuksissa varhaisen eläkkeellesiirtymisen mahdollisuuksia on johdonmukaisesti tiukennettu. Kiristyvä eläkepolitiikka on osaltaan korostanut työhyvinvoinnin merkitystä: ilman työhyvinvointia ei ole pitkiä työuria

77 Millainen työhyvinvointijohtaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää? Lisää työn sujuvuutta ja tätä kautta työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Parantaa organisaatioiden valmiuksia johtaa työhyvinvointia ja työkykyä. Ennaltaehkäisy Työkykyprosessit Seuranta, arviointi ja suunnitelmallinen parantaminen työhyvinvoinnin ja työkyvyn alueella. Vähentää työkyvyttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia: Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työkyvyttömyyseläkkeet

78 Työhyvinvointijohtamisen ongelmat taloudellisessa mielessä STM:n tekemien laskelmien mukaan tekemättömän työn kustannukset Suomessa ovat vuositasolla noin 25 mrd euroa. Työkyvyttömyyyden aiheuttamat menot kunnille ovat noin 2,2 mrd euroa vuodessa. Kunta-alan työkyvyttömyysmenot ovat noin 440 miljoonaa euroa. Suurissa kaupungeissa menot kymmeniä miljoonia euroja vuosittain

79 Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-alan organisaatioissa Työkyvyttömyyseläkekustannukset Lähde: Kevan Kaari-laskuri Sairauspoissaolokustannukset Työtapaturmakustannukset

80 Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %. Sairauspoissaolokustannukset 25 Työterveyshuollon kustannukset Työtapaturmavakuutusmaksut Työkyvyttömyyseläkemaksut

81 Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan pv pv yli 60 pv 1-14 pv pv yli 60 pv

82 Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta, 2009 Tapaturmamaksut Työkyvyttömyysmaksut

83

84 Työhyvinvointi on monella tasolla Yksilölle Työhyvinvointi on yksiköllinen kokemus: kokemus mielekkyydestä ja merkityksestä, turvallisuudesta ja terveydestä Työyhteisölle Työhyvinvointi elää ihmisten välisissä suhteissa. Työnantajalle Työhyvinvointi on - osa ennakoivaa henkilöstöjohtamista ja riskienhallintaa - kilpailutekijä & johdon strateginen valinta: minkälaista työhyvinvointia halutaan tavoitella? mikä on työhyvinvoinnin merkitys perustehtävässä ja onnistuneessa asiakastyössä? minkälaista työantajamainetta halutaan rakentaa? Asiakkaalle Toiminnalle Työntekijöiden ja organisaation työhyvinvointi välittyy hyvänä palveluna, erinomaisena kokemuksena. Työhyvinvointi on useiden toimijoiden välistä yhteistyötä saman päämäärän puolesta. Eläkejärjestelmälle Työhyvinvoinnin avulla vaikutetaan työn tuottavuuteen, tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun. Työn sujuvuus vähentää työkyvyttömyyttä ja siitä syntyviä kustannuksia

85 Työkyky ei ole pelkästään (työ)terveyttä Käsitteenä työkyky on monimutkainen, tilanne- ja kulttuurisidonnainen käsite. Sen ymmärtämiseksi, parantamiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan myös muita kuin terveydenhuollon toimenpiteitä. (Ropponen/Keva 2015, Seuri & Suominen 2010, Ilmarinen ym ja 2003, Goud ym. 2006). Työkyky kuvastaa ihmisen toimintakykyä työympäristössä. Se kertoo mitä työntekijä tarvitsee suoriutuakseen työssä & työelämässä: Riittävää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Työtehtävien osaamista ja hallitsemista. Lisäksi työkykyyn vaikuttavat Koulutus, ikä sekä henkilökohtaisen elämän tilanteet ja motivaatio. Työn ominaisuudet, työyhteisö ja johtaminen. Yhteiskunnan arvot ja vaatimukset Kyky ansaita ansiotuloja Ihmisen voimavarat Ihmisen toimintakyky työympäristössä TYÖKYKY Työn ominaisuudet ovat tasapainossa

86 Hyvä työkyky, hyvät työnteon edellytykset ja hyvä työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttavat työssä onnistumiseen ja hyviin tuloksiin. Lopputuloksena on tyytyväinen asiakas. työ ja työolot Selitysosuus 33% yksilön henkilökohtaisia voimavaroja Selitysosuus 14% Selitysosuus 13% Selitysosuus 39% Juhani Ilmarisen Työkykytalo; Keva

87 Työhyvinvoinnin merkityksestä ollaan yksimielisiä, sillä. Työkyvyn- ja työhyvinvoinnin strategisella johtamisella voidaan Vaikuttaa työn mielekkyyteen ja sujumiseen sekä asiakkaan saaman palvelun laatuun. Tukea työkykyä työuran eri vaiheissa. Vaikuttaa työkyvyttömyyskustannuksiin ja työnteon laatuun. Työ joustaa Ihmiset voivat hyvin Hyvässä & tuloksellisessa työpaikassa Auttaa työntekijöitä tiedostamaan työkyvyn alenemisen tai sen menettämisen seuraukset esim. toimeentulossa. Omaan työhön voi vaikuttaa Työilmapiiri on myönteinen Esimiestyö on oikeuden mukaista Vahvistaa ennakoivaa henkilöstöjohtamista ja tukea työterveysyhteistyötä ja aktiivisen tuen toimintatapaa. STM:n raportti 2015:5 Inhimillinen pääoma Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria?

88 Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa? Työhyvinvointijohtamisen kulmakivet Strateginen tavoitteenasettelu Roolit ja vastuut Mittarit Seuranta, johtopäätökset, ratkaisut

89 Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa? Henkilöstövoimanäkökulma on selkeästi kirjattu organisaation strategiaan ja toiminnan ja talouden suunnitteluun Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla on määritelty ja ovat selkeitä. Toimintamallit ovat olemassa ja hiottuja. Muutostavoitteet, mittarit, seuranta ja arviointi on kuvattu Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan tuloksellisuutta, työn sujuvuutta ja työhyvinvointia

90 Strategisuus Seuranta ja arviointi Aktiivinen tuki Rakentaminen Perusrakenne Hyvän työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen piirteitä Johtamisen tavoitteet näkyvät strategiassa, toimialajohto ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen, työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on tavoitteellista. Tavoitteet on kirjattu muutostavoitteina ja niiden onnistumisen arvioinnille on selkeät mittarit. Arvioinnin tueksi esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat HR-järjestelmistä raportteja. Esimiehillä on hälytysjärjestelmä sairauspoissaolojen seurantaan. Organisaatio on rakentanut käyttöönsä aktiivisen tuen toimintamallin ja sen yhtenäistä käyttöä arvioidaan säännöllisesti Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana. Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa. Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät. Koulutus Esimiehet ja työntekijät on koulutettu aktiivisen tuen toimintatapaan

91 Strateginen työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen = henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky osana palvelutoiminnan ja talouden tasapainottamista PALVELUT Palvelutuotannon vaihtoehdot ja taloudelliset raamit Palvelujen tuottamiseen sopiva henkilöresurssi Työhyvinvointi, työkyky TALOUS Henkilöstöresursseihin kohdistuvat kulut ja panostukset HENKILÖS TÖ

92 Työhyvinvointijohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa Työssä jatkamisen tukeminen strategisena kysymyksenä: suunnan valinta, päätökset tavoitteista, resursoinnista ja seurannasta Kuntastrategia Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Poliittinen johto Ammattijohto - Ylin johto - Talous ja rahoitus - Henkilöstöjohto - Toimialajohto - Luottamusmiehet Valmistelee linjaukset strategiselle tasolle sekä ja vastaa toimeenpanosta ja käytäntöjen kehittämisestä osana henkilöstöjohtamista. Luo edellytyksiä henkilöstön osallistumiselle Vastuu työn sujumisesta ja työnteon edellytyksistä huolehtiminen omassa yksikössä. Esimiehet Innovointi toiminnan kehittämiseksi Työyhteisöt & työntekijät Työterveys Kehittää työkykyä tukevia toimintatapoja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Raportoi sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista jne. Työyhteisön toimivuudesta huolehtiminen. Omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen

93 Mitä toimenpiteitä kuntaorganisaatioissa seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti? % (Pekkarinen & Pekka, Keva 2015) Työntekijöiden siirtymistä eri eläkelajeille 5 vuoden aikana 81 Kehityskeskustelujen tavoitteiden ja toimien toteutumista 80 Työhyvinvointia tai työkykyä kyselyjen avulla 77 Organisaation osaamistarpeita 71 Henkilöstöraportti perustuen esim. kunta-alan suosituksiin 68 Henkilöstön osaamista 61 Kunta- ja palvelurakenteen muutoksia ja henkilöstövaikutuksia 59 Työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia 53 Työhyvinvointi- tai työkykyriskejä muutostilanteissa 51 säännöllisesti (esimerkiksi vuosittain)

94 Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta (Pekkarinen & Pekka, Keva 2015) Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Säännöllinen seuranta 98 1 Lukumääräinen tavoite Kustannusten seuranta Syiden tunnistaminen Suunnitelma vähentämiseksi Työtapaturmat Työtapaturmat Säännöllinen seuranta Lukumääräinen tavoite Kustannusten seuranta Syiden tunnistaminen Suunnitelma ehkäisemiseksi Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Säännöllinen seuranta Lukumääräinen tavoite Varhe-maksun seuranta Syiden selvittäminen Suunnitelma ehkäisemiseksi kyllä ei en osaa sanoa

95 Tietoa on, mutta Kunnissa kerättävää tietoa työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työkyvyttömyyden kustannuksista ei aina osata muuttaa tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Poliittisilla päättäjillä on harvoin käytössään mittareita työhyvinvoinnin seurantaan. Työkyvyn aktiivinen tuki edellyttää toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, mutta toimintatapaa kehitetään silti usein itsenäisesti. Myös esimiesten kouluttamisesta on huolehdittava. Lähtökohdat työterveysyhteistyölle ovat kunta-alalla hyvät. Työterveyshuollon painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin toimiin. Kunnissa kaivataan myös asiantuntijatukea ja tietoa työkykyjohtamisen tueksi ja muutostilanteissa

96 Kevan Kaari- työurapalvelut työnantajaorganisaatioille Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tuki Ammatillisen kuntoutuksen prosessit Konsultointipalvelu Tilannekartoitus Aktiivinen tuki Työterveysyhteistyö Verkkopalvelut Työkalut Menetelmät Tuki Tieto Tilaisuudet Uudistettu Keva-päivä Kaari-foorumit ja Kaaritapaamiset, webinaarit Tutkimusseminaarit Erityispalvelut Kaarityöhyvinvointikysely Kaari-laskuri Tystra-valmennus Hankkeet (2016) EKJ-koulutusohjelma (KT, Kuntaliitto, FCG ja Keva) Helsinki-pilotti Tutkimukset Julkisen sektorin työhyvinvointi Strateginen työkyky, työhyvinvointi ja työterveys Kuntajohtajien työhyvinvointi Kevan toimintaympäristö Erityistutkimukset

97 Lähtökohtanamme konsultatiivinen kumppanuusyhteistyö Tehdään yhdessä asiakkaan ja Kevan asiantuntijan kanssa Yhteinen arviointi Palvelupyyntö / -tarjoius Asiakkaan yhteydenotto Kevaan tai Kevan asiakkaaseen Palvelutarpeen täsmentäminen* Kartoitetaan asiakkaan kanssa lähtötilanne Kevan konsultoivan tuen avulla Sovittua kehittämistyötä Palvelusuunnitelma Täsmennetään palvelutarve ja laaditaan suunnitelma Kevan asiantuntijoiden kanssa *Joihinkin palveluihin on hakumenettely

98 Kehittämistoiminnan kehä 1.TILANNE/MITEN ASIAT OVAT? tiedon koonti mm. henkilöstön tilasta ja riskeistä, taloudesta, toiminnasta tiedon analyysi suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin, riskien tunnistaminen johtopäätökset mitä tiedot kertovat ja merkitsevät suhteessa nykyhetken ja tulevaisuuden toiminnallisiin tavoitteisiin 2. TAVOITE / MITEN ASIOIDEN TULISI OLLA? Missä asioissa tavoitellaan muutosta ja millaista? Miten muutos kuvataan konkreetteina tunnuslukuina tai laadullisena muutoksena? Millä mittareilla muutosta mitataan, todennetaan? T P 1b. TILANNE/MITEN ASIAT OVAT NYT? Seurannan ja arvioinnin johtopäätökset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja suhteessa toimintaympäristöön. 3. TOIMINTA/MITÄ TEHDÄÄN? Miten toimimme tavoiteltujen muutosten aikaansaamiseksi? millä toimin halutut tulokset saadaan ajoiksi? millä tavoin, millä mittareilla prosessin toimivuutta ja käyttöä arvioidaan ja seurataan? (sov. P. Liukkonen 2006 ) H P= palvelut H= henkilöstö T= talous

99 Seuraa Kaarta Kaari-uutiskirjeen avulla pysyt ajan tasalla työssä jatkamisen ajankohtaisista asioista tapahtumista koulutuksista. Kaari-uutiskirjeen voit tilata osoitteesta

100 Ota yhteyttä Kaari-työurapalvelut > Työurien tukeminen Pauli Forma, työelämäpalvelujen johtaja Satu Ijäs, työelämäpalvelujen koordinaattori Taina Tuomi, tiimipäällikkö, kehittämistiimi

101 Kaari-työurapalvelut verkossa Konsultointipalvelut Kaari-työhyvinvointikysely, työhyvinvointijohtaminen, työkyvyttömyyskustannukset, aktiivinen tuki, työterveysyhteistyö, ammatillisen kuntoutuksen prosessit Työvälineet aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointi, työhyvinvointikysely, esimiehen opas muutokseen Tietoa ja koulutusta tutkimukset, Työhyvinvointia strategisesti valmennus, Kaari-työpajat ja verkostotapaamiset, Kaari-uutiskirje, Kaari-blogi, Kaari-foorumi LinkedIn:ssa Lue lisää osoitteessa

102 Ammatillinen kuntoutus kannattaa Sirpa Reijonen kuntoutuspalvelupäällikkö

103 Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että osatyökykyinen työntekijä voi jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta Vakiintuneen työhistorian omaavat hakevat ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan, julkisen sektorin työntekijät Kevasta Olennaista, että työntekijä, esimies ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä

104 Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kenelle? alle 63-vuotias työkyvyttömyyseläkkeen uhka ansioita edeltävältä 5 vuodelta yhteensä vähintään ,16 ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista Korvataan työkokeiluja koulutusta elinkeinotukea kuntoutussuunnitelman laadintaan tarvittavia palveluja taustalla ei ole työtapaturmaa, liikennevahinkoa tai ammattitautia

105 Ammatillinen kuntoutus kannattaa Ennenaikainen eläköityminen maksaa Yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena Työnantajalle varhe-maksuina ja vaihtuvuuskustannuksina Työntekijälle heikompana toimeentulona Ammatillisesta kuntoutuksesta ei aiheudu työnantajalle erillisiä kustannuksia Työntekijän toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana varsin hyvä Neljä viidestä Kevan kuntoutuksen asiakkaasta palaa työelämään, kaikilla ammatillisen kuntoutuksen asiakkailla on kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeen uhka

106 Ammatillinen kuntoutus saattaa koskea ketä tahansa jossain vaiheessa työuraa Tilastotietoja vuodelta 2015 Hakijoiden keski-ikä 46,7 vuotta Naisia 82,5% hakijoista Yleisimmät asiakasryhmät: lähi- ja perushoitajat sairaanhoitajat lastenhoitajat Yleisin ikäryhmä vuotiaat, yli 60-vuotiaita asiakkaitakin lähes 300 Yleisimmät terveydelliset rajoitteet tuki- ja liikuntaelinsairaudet mielenterveydelliset syyt

107 Onnistumisedellytyksiä Aktiivisen tuen toimintatapa juurrutettu, roolit ja vastuut selkeät Toimitaan oikea-aikaisesti Esimies tuntee aktiivisen tuen toimintatavan ja toimii sen mukaisesti Työterveysyhteistyö toimivaa Toimintatavat selvät esimerkiksi pitkittyvien sairauspoissaolojen suhteen Työntekijällä itsellään merkittävä rooli ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa Uskallusta hypätä tuntemattomaan Halua ammattitaidon kehittämiseen ja työuran jatkamiseen Työnantajalla näkemys tulevista kehityssuunnista/- tarpeista

108 Oikeat toimet oikeaan aikaan - Mitä toimia missäkin vaiheessa? Korvaava työ Kelan osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus Osatk-eläke Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkykyriski kasvaa Viikkoja Kuukausi-pari Työkyvyttömyys jatkunut vuoden Onhan varhaisen tuen keskustelu käyty? Onko työjärjestelyjä mietitty? Onko työajan lyhennys riittävä toimi vai pitääkö työnkuvaa muuttaa?

109 Pitkittyvät sairauspoissaolot - tarkistuslista päivän välille Käydäänkö lausunnon laatimisen yhteydessä aina työterveysneuvottelu työhön paluun mahdollisuuksista? Jos 90pv kohdalla ei synny konkreettista työhön paluun suunnitelmaa: - miten varmistutaan siitä, ettei yhteys työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä katkea? Onko suunnitelma yhteydenpidosta tehty? Miten työterveyshuolto koordinoi hoitoa erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen suuntaan ja miten tästä siirtyy tieto (salassapito huomioiden) työpaikalle? Milloin ja kuka kutsuu koolle seuraavan työterveysneuvottelun ratkaisun löytämiseksi? Miten työpaikalla pystytään hyödyntämään osatyökykyisten työpanos? Onko selvitetty: Työpaikan omat joustot ja työterveyshuollon kanssa sovittavat korvaavan työn käytännöt ja osasairauspoissaolon hyödyntäminen Eläkelaitosyhteistyö osatyökykyisen työntekijän työpanoksen hyödyntämiseksi: ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, uudelleenkoulutus) sekä osakuntoutustukija osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut Ennen 300pv täyttymistä työterveysneuvottelu ja työnantajan lausunto lääkärin B- lausunnon liitteeksi eläkelaitokselle, mikäli päädytään hakemaan eläkettä määräaikaisesti tai toistaiseksi

110 kuntoutusselvittely

111 kuntoutusselvittely Kaari-laskurin kautta on havaittu, että työnantajilla haasteita pitkittyvien sairauspoissaolojen hallinnassa Keva tarjonnut lukien suurimmille kuntatyönantajille ns kuntoutusselvittelyä, jonka tarkoituksena on löytää ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät asiakkaat jo hyvissä ajoin ennen sairauspäivärahakauden pitkittymistä Käytännössä: 90 päivän kohdalla tehtävä B-lausunto lähetetään Kelan lisäksi Kevaan. Kevan kuntoutusasiantuntija selvittää kriteerien täyttymisen ja ohjaa asiakas ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa

112 Ammatillinen kuntoutus ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden - lakimuutos Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle annetaan päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen suoraan, jos ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät Tämä kuitenkin usein liian myöhäinen vaihe Motivaatio ammatilliseen kuntoutuksen ja työhön paluuseen yleensä laskee merkittävästi sairausloman pitkittyessä

113 Työkyvyttömyyseläkehakemukseen johtava prosessi

114 Työkyvyttömyyseläkehakemukseen johtava prosessi Lyhytaikaiset sairauspoissaolot: Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden (30 päivän sääntö) Kela selvittää kuntoutustarpeen, kun sv-päivärahaa on maksettu 60 päivää Työnantajan on haettava Kelalta sv-päivärahaa maksamansa palkan korvaamiseksi viimeistään 2 kuukauden sisällä työkyvyttömyyden alkamisesta (60 päivän sääntö)

115 Pitkittyvät sairauspoissaolot: Kela edellyttää sv-päivärahan maksamisen jatkumiseksi työterveyshuollon lausunnon, kun sv-päivärahaa on maksettu 90 päivää. Lausunnossa on otettava kantaa jäljellä olevaan työkykyyn ja työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssä (90 päivän sääntö) 150 sv-päivärahapäivän jälkeen Kela ohjaa tarvittaessa hakemaan eläkettä, mikäli työkyvyttömyys tulisi jatkumaan yli 300 päivää

116 Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen Pitkät sairauspoissaolot (yli vuoden): Kelan sairauspäivärahakausi (max. 300 päivää) edeltää yleensä täyttä työkyvyttömyyseläkettä Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyys jatkuu tai sen arvioidaan jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan Eläkettä haetaan työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeella Osatyökyvyttömyyseläkkeestä mahdollisuus hakea ennakkopäätös (voimassa 9 kk)

117 Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat Osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke) Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) Täysi työkyvyttömyyseläke

118 Eläkehakemuksen liitteet Hakemuksen liitteenä on oltava B-lääkärinlausunto/-lausunnot, joista käy ilmi vuoden yhdenjaksoinen työkyvyttömyysaika Työterveyslääkärin lausunto on suositeltava Mukaan voi liittää myös muita lääketieteellisiä selvityksiä, jotka selventävät hakijan työkykyä

119 Työnantajan lausunto työntekijän työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta Sairauspoissaolot Työnantajan mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä Valmis lomake mm. Kevan nettisivuilla Muistiot mahdollisista työkykyneuvotteluista työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken Hyvä olla kirjattuna ne työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet, joita työpaikalla on tehty

120 Kiitos osallistumisestasi!