Liikuntapolitiikan iltapäivä
|
|
- Ismo Jaakkola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikuntapolitiikan iltapäivä Säätytalo, Helsinki Yhteenveto Teijo Pyykkönen / Liikuntatieteellinen Seura (LTS) Tilaisuuden järjestäjät: Liikuntatieteellisen Seura (LTS) yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), valtion liikuntaneuvoston (VLN) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa. Osallistujia: 120 henkilöä.
2 Saatteeksi yhteenvedossa voi painottaa tuloksia ja kirjoittajan omia päätelmiä sekä toisinaan hersytellä ajatusta kohti tulevaisuuden näkymiä. (Virve Mertanen, Tietokirjoittajan käsikirja 2007) Teijo Pyykkönen / LTS Ohjelma Klo Avaus / Tilaisuuden vetäjä professori Pasi Koski Klo Liikunnan edistämiseen laajalla joukkueella valtion liikuntaneuvosto (VLN) perään katsojana / Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jan Vapaavuori Klo Terveyttä edistävän liikunnan (TELI) ohjausryhmän linjaukset vuoteen 2020 / ohjausryhmän puheenjohtajat, ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM) ja johtaja Taru Koivisto (STM) Klo Eilinen ja huominen liikuntakulttuuri ratsastetaanko yhtä aikaa vanhoilla ja uusilla hevosilla? / dosentti Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusverkosto Klo Mitä uutta auringon alla? / Liikuntaneuvos Timo Haukilahti Klo Keskustelu Klo Kahvi Klo Miten liikunta voi pärjätä moniulotteisen työhyvinvoinnin kokonaisuudessa? / Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM) Klo Sosiaali- ja terveyssektorin sekä työelämän mahdollisuudet vastaanottaa liikuntatehtäviä? / Sosiaalineuvos Maija Perho Klo Liikuntajärjestöjen mahdollisuudet ja halut osallistua työelämän sekä sosiaalija terveystoimen kentillä / Liikunnan ja urheilun uuden kattojärjestön pääsihteeri Teemu Japisson Klo Keskustelu Noin klo Iltapäivän päätössanat / tilaisuuden vetäjä professori Pasi Koski 2
3 Yhteenveto Prologi Suomalainen liikuntapolitiikka tavoittaa aktiiviliikkujan, mutta ei vähän liikkuvia. Paljon ei lohduta, että muilla sektoreilla tilanne on vastaava: kulttuuripolitiikka tavoittaa näyttelynälkäiset koulutetut naiset, mutta ei nuoria ja janoisia rakennustyömiehiä. Mitä virkaa on poliittisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä, jos ne tavoittavat ainoastaan heidät, jotka omaaloitteisestikin tekisivät mielellään sen mihin heitä politiikkapapereissa kannustetaan? Mikä tässä on pulma? Eikö se riitä, että liikuntapolitiikalla tuetaan liikunnasta kiinnostuneiden harrastusta: rakennetaan uimahalleja, järjestetään ohjattua liikuntaa jne. Kaikkien luulisi olevan tyytyväisiä: halukkaat saavat liikkua ja haluttomat olla liikkumatta. Mutta ei, liikunnan ei haluta olevan vain yksilön oma asia, sillä liikunta on kansantaloutta: miljoonan suomalaisen fyysinen passiivisuus käy koko kansan kukkarolle. Järeitä mahdollisuuksia puuttua vähäiseen liikkumiseen ei ole. Liikunta on muiden harrastusten tavoin niukasti säädelty alue. Autoissa on käytettävä turvavyötä, sisällä ei saa tupakoida, jätemaksu on maksettava jne., mutta pakko ei ole liikkua paitsi koulussa ja armeijassa. Ja kaikki tiedämme mitä pakkoliikunnasta seuraa: liikkumattomuutta. Liikuntapolitiikka ei yksilöön yllä, jos hän ei niin tahdo. Silti suomalaisten liikuntatahdon elvyttäminen on ollut 1990-luvulta lähtien liikuntapolitiikan keskiössä. Ei siksi, että harrastus olisi kriisissä, vaan siksi, että naapurilaitumilla arjen askareissa, työmatkoilla ja työpaikoilla liike on loppunut. Liikuntapolitiikka ei ole halunnut olla profeetta vain omalla maallaan, vaan on rohkeasti tarjonnut näkemyksiään vieraskenttien toimijoille. Miksi näin? Siksi, että ison isännän rinnalla renkinäkin on hyvä olla. Liikuntapolitiikalla on haluttu tukea sekä kansakunnan terveyttä että taloutta. Samalla liikunnan yhteiskunnalliselle perustelulle on saatu uudet entistä vankemmat argumentit. Toki taistelu elintilasta ja liittoutumiset ovat vaatineet uhrinsa: liikunnan riemut on hävitetty mietintöjen otsikoista. Liikuntapolitiikan jalanjälki on ollut pieni suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa luvun liikuntapolitiikka haluaa hypätä selvästi aiempaa suurempiin saappaisiin. Hyppy ei ole helppo, eikä asiaa tee yhtään helpommaksi se, että liikuntapolitiikalle ei riitä liikunnan harrastuksen lisääminen; se haluaa koordinoida kaikkea liikkumista neuvolasta saattokotiin. Ei sota yhtä miestä kaipaa, mutta liikuntapolitiikka kaipaa kaikkia Liikuntapolitiikkamme suurimpia haasteita on liikuntaa edistävän joukkueen laajentaminen, arvioi valtion liikuntaneuvoston (VLN) puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Nykyisellä joukkueella tavoitetaan kyllä aktiiviset, mutta ei passiivisia. Siksi joukkuetta on laajennettava eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen suuntiin. Liikunta on Vapaavuoren mukaan saatava 3
4 osaksi kaikkien ministeriöiden perustehtäviä. Toistaiseksi hallinnonalat ymmärtävät varsin vaihtelevasti mahdollisuutensa edistää liikuntaa. Mutta jos Vapaavuorta on uskominen, ministeriöiden näkemykset ovat kirkastumassa VLN:n sparrauksen tuloksena. Nykyisen liikuntalain Vapaavuori näki olevan ristiriidassa liikkumattomuuden ongelman kanssa. Liikuntalaissa liikuntaa ei ole määritelty, mutta sen perusteluissa kyllä: Liikunnalla tarkoitetaan ensisijaisesti harrastuksenomaista fyysistä rasitusta aiheuttavaa toimintaa. Siis liikuntalain puitteissa ei arkiliikuntaa sopisi edistää. Samoilla linjoilla oli Timo Haukilahti: Terveys- ja erityisliikunnan osalta liikuntalaki on auttamattomasti vanhentunut. Onneksi lain uudistaminen on sopivasti (edelleen) OKM:n työlistalla. Yllättävää olisi, jos liikunnan määrittelyyn ei seuraavassa uudistamisyrityksessä puututtaisi. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat aikamme liikuntaseminaarien vakioaihe. Niin nytkin. Liikkumattomuudesta on tullut isompi asia kuin liikunnasta. Näin osoittavat luvutkin: riittämättömästi liikkuvia on enemmän kuin tarpeeksi liikkuvia. Tämä on huono asia terveysliikuttajien näkökulmasta. Liikkumattomat itse eivät ole asiasta yhtä huolissaan. Pian tilanne saattaa olla toisin, sillä rummutus liikkumattomuutta vastaan kiihtyy. Fyysinen inaktiivisuus liikkumattomuus on valittava liikuntakulttuurin keihään kärjeksi, vaati Mikko Salasuo. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin tosin vain liikuntahallinnon työpaikkojen kannalta: Liikkumattomuutta vastaan taisteleminen on se valttikortti, jonka avulla OKM ja sen liikuntayksikkö varmimmin lunastaa määrärahat koko liikuntakulttuuria koskien, arvioi Haukilahti. Mutta mistä pelastajat? Riittävätkö liikuntahallinnon tai edes koko liikuntajärjestelmän (liikuntahallinnon eri tasot, liikuntajärjestöt ja -seurat) rahkeet? Vapaavuori antoi synninpäästön liikuntaväelle: Liikuntajärjestelmä ei yksin pysty eikä sen tarvitsekaan pystyä ratkaisemaan liikkumattomuuden haastetta. Toistaiseksi se on Vapaavuoren mielestä tehnyt voitavansa ja onnistunut hidastamaan liikkumattomuuskulttuurin laajentumista. Haukilahti toivoi, että liikuntajärjestelmän puitteissa etenkin järjestöt voisivat tehdä enemmän: Järjestökentän pienikin apu olisi tärkeää. Haukilahti muistutti, että hallinnon kohderyhmänä on jo koko väestö, kun taas järjestöt haluavat itsepintaisesti edelleen keskittyä vain jäsenistönsä palvelemiseen. Tehtäviä olisi muuallakin. Pelastusta liikuntaongelmiin halutaan tavallisimmin hakea rahoitusta lisäämällä. Vapaavuori muistutti, että viime vuosien toiminta ei hurraahuutoja ansaitse, kun ottaa huomioon kohonneet valtionavustukset. Salasuo arvioi, että lupaus liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta on viime vuosina ollut urheiluliikkeelle taloudellisesti kannattavaa retoriikkaa. Hän piti liikuntajärjestöjen yhteistä visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 vähintään utopistisena, kun ottaa huomioon suomalaisten liikkumisaktiivisuuden romahtamisen. Tavoitteiden suunta on ylöspäin, todellisuuden alaspäin. Järjestöjen huomisessa ei ole hurraamista, arvioi Haukilahti: Järjestöt näyttävät haluavan jatkaa vanhoilla tavoilla ja uusia määrärahoilla. Liikunnan uuden kattojärjestön pääsihteeri Teemu Japisson muistutti miten nykytilanteeseen on tultu: Ensin olivat urheilujärjestöt, vasta paljon myöhemmin liikuntajärjestöt. Näin on, urheilu- ja kuntoilukausien jälkeen ryhdyttiin julkisen liikuntahallinnon johdolla valloittamaan arkiliikunnan areenoita. Järjestöjen valloitushaluja ei kysytty, vaan odotettiin niiden tuovan toimijansa hallinnon apujoukoiksi. Järjestöt innostuivatkin syrjähyppyilemään hankerahojen toivossa, mikä saattoi antaa hallinnolle väärän signaalin järjestöjen todellisista haluista. Liikuntajärjestöt ja -seurat oli johdateltu kentille, jonne niillä itsellään ei ollut aitoa pyrkyä. Työmatkaliikunnan edistäminen ei ihan samoilla strategioilla onnistu kuin seuraurheilun kehittäminen. Yhtä vähän kuin suomalainen liikkuu käskien, yhtä vähän suomalainen seuratoimija muuttaa mielekkääksi kokemaansa toimintaa käskystä. Mitä vapaaehtoistoimintaa se olisi? Liikuntajärjestöillä on ja on ollut enemmän haluja kuin kykyjä osallistua liikuttamiseen vieraskentillä, esimerkiksi työelämän tai sosiaali- ja terveystoimen sektoreilla. Japisson 4
5 korosti, että on monenlaista tapaa kantaa liikuntavastuuta. Hänen mukaansa järjestöjen profiiliin ei sovi huolehtia varsinaisen toiminnan toteuttamisesta vieraskentillä. Sopivampi rooli työelämässä ja sote-maailmassa järjestöille on asenteisiin vaikuttaminen ja liikunnan merkityksistä kertominen tukeminen ja taustavaikuttaminen. Suomalaisen kulttuurin liikunnallistaminen on kaikkien etu, myös järjestöjen. Japisson huomautti myös, että järjestörahojen puitteissa ei ole mitään mahdollisuutta ratkaista liikkumattomuuden ongelmaa väestötasolla. Myöskään pelkillä hankkeilla ei Suomi liikunnallistu. Järjestöpuolella käydään parhaillaan keskustelua siitä, missä määrin hankkeiden varaan toimintaa kannattaa jatkossa rakentaa ja kuinka syvälle yksittäisiin erityiskysymyksiin hankkeilla kannattaa sukeltaa. Järjestöille autonomia on sydämen asia samoin kuin itsenäisyys kunnille. Myös kuluttajakansalainen haluaa olla kuningas eli kaikki haluavat tehdä oman pään mukaan. Jokainen piirtää liikunnan mentaalikartan oman napansa ympärille. Liikuntakulttuuri näyttäytyy erilaiselta riippuen mistä vinkkelistä sitä katsoo. Kokonaisuuksien hallinta kiinnostaa harvoja. Valtion liikuntaneuvoston lisäksi kokonaisuutta hahmotellaan korkeintaan jossakin liikuntatieteellisen seuran viikkokokouksessa, kärjisti Vapaavuori. Liikuntaneuvostolle kuuluu liikuntalain mukaan perään katsominen, seuranta ja arviointi. Neuvosto arvioi parhaillaan edellisen hallituskauden liikuntatoimenpiteitä ja myöhemmin myös eri hallinnonalojen toimenpiteitä liikunnan alueella. Teemme lakisääteisen tehtävämme, vaikka arvaamme, että arvioinnin kohde saattaa suuttua. Voimme samalla arvioida vaikutusten arvioinnin vaikuttavuutta, leukaili Vapaavuori. Perässä katsojana neuvosto ei aio päästää eri ministeriöitä helpolla: Tehtävämme on tehdä ministereille ja ministeriöille vaikeaksi olla tekemättä mitään liikunnan alueella. Konkreettiseksi esimerkiksi Vapaavuori otti puolustusministeriön hallinnonalan ja varusmiespalvelun: Perustehtävänsä maanpuolustuksen näkökulmasta huonokuntoisten vapauttaminen varusmiespalveluksesta saattaa olla hyvinkin perusteltua, mutta liikunnan lisäämisen kannalta ei. Ohjelmilla onneen vai liikkumisen kulttuuria muuttamalla? Valtion liikuntaneuvoston ote liikunnan lisäämiseen on aiempia neuvostoja kokonaisvaltaisempi. Neuvosto on Kansallisen liikuntaohjelman (2008) linjoilla: Liikunnan edistäminen tulee ymmärtää osana elintapojen tarkastelua. Kansalaisten kulutushaluihin ja -valintoihin neuvosto ei Vapaavuoren mukaan halua puuttua, vaan meillä on isompi ote, pyrimme vaikuttamaan elämäntapaan. Neuvosto haluaa maalata isolla pensselillä: mukaan on saatava kaikki hallinnonalat ja luupin alle on otettava kansalaisten elämäntavat kokonaisuudessaan. Vähän liikkuvien ongelman ratkaiseminen on näpertelyä siihen asti, kunnes asia koetaan aidosti yhteiseksi kansalliseksi hätätilaksi (Rovio & Pyykkönen 2011). Neuvosto on ilmoittautunut liikunnan kansalliseksi hätätilahallitukseksi viimeistään Aamulehden artikkelissa Viimeinen aika herätä liikkumattomuuteen (Vapaavuori & Paajanen ). Liikkumattomuuden meri on niin laaja, että sinne mahtuu useampiakin isoja laivoja kansalaisia pelastamaan. STM:n ja OKM:n yhteisessä Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä on kaksi kapteenia, yksi kummastakin ministeriöstä. Miehistökin on iso: varamiehineen ja tukijäsenineen kaikkiaan noin 40 asiantuntijaa. Heidän kauttaan eri tahojen sitouttaminen asiaan on toivottavasti onnistunut. Ohjausryhmä jatkaa 2000-luvun alussa aloitettua ministeriöiden yhteistä toimikuntatyötä. Ohjausryhmän puheenjohtajat Riitta Kaivosoja (OKM) ja Taru Koivisto (STM) esittelivät vajaa vuoden toimineen ohjausryhmän linjaukset (nostot): 1) Arjen istumisen ja passiivisuuden purkaminen elämänkulussa. 2) Sosiaali- ja terveyssektorilla liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 3) Liikuntasektorin roolin vahvistaminen ja kumppanuuden lisääminen matalan kynnyksen liikunnan järjestämisessä. 5
6 Jatkossa linjauksista ja toimenpiteistä laaditaan strategia-asiakirja, johon sisällytetään esimerkkejä käytännön hyvistä toimintamalleista. Tavoitteita täsmennetään ja ne konkretisoidaan toimenpiteiksi. Samalla määritellään vastuutahot, aikataulutus, resurssit sekä seuranta ja arviointi. Pyrkimyksenä on myös terveysliikunnan alan toimijoiden laaja-alainen osallistaminen. Toistaiseksi ohjausryhmän työ on keskittynyt pitävän pohjan rakentamiseen ja aiemman toiminnan haravoimiseen. Toreille ei asiasta ole vielä lähdetty huutelemaan. Yleisö kyllä olisi jo valmis asian ulostulolle. Ainakin seminaaripalautteen perusteella ohjausryhmän toivotaan lisäävän vuorovaikutusta ulkopuolisten kanssa. Toisaalta kuten Haukilahti totesi ohjausryhmätyön tavoitteet ovat tavattoman laajoja. Kun alan pioneeri Haukilahti ei innostunut tavattomien laajojen tavoitteiden esittelystä, niin kuinka sitten torikansa? Ehkä onkin hyvä, että tavoitteet puretaan ensin paloiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi, sellaisiksi joiden merkitystä ja vaikutusta voi arvioida. Kunhan aika vain ei loppuisi kesken. Tapana toimikunnissa kun on, että alussa on aikaa ja lopussa ei. Työllisiä Suomessa on vajaat 2,5 miljoonaa. Toimihenkilöiden määrä on kaksinkertaistunut 40 vuodessa (Tilastokeskus 2012). Ei siis ihme, jos liikkumattomuuden ongelma laajenee, kun 1,3 miljoonaa kansalaista istuu päivät näppäinten äärellä. Toki tähänkin ongelmaan on herätty. Päivi Aalto-Nevalainen esitteli liikunnan merkitystä työelämässä sekä työelämän linjauksia. Uudessa Työelämän kehittämisstrategiassa yhtenä painopisteenä on työhyvinvointi ja terveys. Työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, joten liikunnan on ollut tyytyminen yhteen lauseeseen: Liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tunnistetaan. Kuten Aalto-Nevalainen summasi, liikunnan hyödyistä ja istumisen haitoista on kiistatonta näyttöä. Myös yhteiskunnallinen selkänoja työhyvinvoinnin lisäämiselle liikunnan avulla on hänen mukaansa vahvempi kuin koskaan. Ja on asiaan paneuduttu myös liikuntasektorin sisällä: valtion liikuntaneuvosto julkaisi keväällä 2012 yhteenvedon asiasta otsikolla Liikunta ja työurat työelämä kaipaa myös liikettä. Kuitenkin: työelämän muuttaminen edes piirun verran liikunnallisemmaksi on valtavan iso urakka, samanlainen megatavoite kuin koulumaailman liikunnallistaminen tai sosiaali- ja terveyssektorin saaminen mukaan ennalta ehkäisevään liikuntatyöhön. Mutta toisaalta ensimmäiset askeleet ovat usein ne vaikeimmat, sitten helpottaa toivottavasti. Ja jotta työ ei loppuisi kesken, meidän on syytä muistaa kuten seminaarissa muistutettiin että työttömiä on Suomessa lähes Hekin saattavat istua liikaa. Maija Perho painotti, että terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen vaikutetaan pääasiassa muilla keinoin kuin terveyspalveluilla. Samoin on vähän liikkuvien aktivoinnissa: liikuntaan ryhtymiseen vaikutetaan pääasiassa muilla keinoin kuin liikuntapalveluilla. Liikunta-aktiivi kaiketi lisää liikuntaansa, jos saa lisäharjoitusvuoron. Sen sijaan uutta liikkujaa ei synnytetä uudella liikuntahallilla. Perho muistutti, että sektoroituneista palveluista on päästävä laaja-alaiseen hyvinvointipolitiikkaan, jossa liikunta on vahvasti esillä. Liikunta on kuntatasolla mukana yleensä silloin, kun kunnan korkein johto on saatu syttymään liikunnalle. Ehkä kunnissa kannattaisikin enemmän opetella myymään liikuntaa kuin vaatia sen edistämistä peruspalvelun nimissä. Varsinkin kun kukaan ei osaa sanoa mitä peruspalvelu liikunnassa konkreettisesti merkitsee. Seminaarin lopuksi Pasi Koski summasi iltapäivän pointteja: 1) Liikunta kaipaa määrittelyä, 2) Liikuntalaki on uudistettava laajaa kuulemista hyödyntäen, 3) Liikkumattomuuden ehkäisytyötä on jaksettava tehdä, 4) On selvitettävä mitä kohderyhmiä täytyy erikseen tukea, 5) Liikuntaa on edistettävä laajoilla joukoilla, 6) Liikuntakeskustelu saisi olla nykyistä avoimempaa ja tasokkaampaa, 7) Liikuntapolitiikassa esiintyy harrastajamaisuutta, 8) Hankemaailmassa tehdään paljon turhaa työtä, 9) Liikunnan järjestökentältä odotetaan uudistumista, 10) Suomessa on paljon liikuntaosaamista kansainvälisesti arvioiden, 11) Liikuntakeskustelu keskittyy liiaksi negatiivisiin asioihin, 12) Työelämän ja liikunnan suhde on syytä selventää, 13) Ohjelmatyöltä kaivataan konkreettisia esityksiä, 14) Sektorirajat on ylitettävä ja nähtävä yli oman kentän ja 15) On syytä vaikuttaa koko kulttuuriin yksittäisten kysymysten sijaan. 6
7 Vaikka viimeiseen kohtaan (kulttuuriseen muutokseen) ei seminaarissa pureuduttu, siihen on syytä hetkeksi pysähtyä. Liikuntapolitiikassa on keskitytty liikunnan yhteiskunnallisten kytkentöjen esiintuomiseen. Keskiössä ovat olleet hallinnon ja järjestöjen suhteet. Vähemmälle ovat jääneet neljännen sektorin (perheet, kaveriporukat jne.) liikuntasuhteiden, median sekä markkinoiden (liikuntayritysten) vaikutusten tarkastelu. Liikuntapoliittiset mietinnöt ja työryhmäraportit pursuavat hallinnon ja liikuntajärjestöjen tavoitteita, kumppanuuksia, hankkeita jne. Kansalaisten muuttuneesta liikuntasuhteesta, median merkityksestä tai markkinoiden ryntäyksestä liikuntakulttuurin kentälle ei mainita yleensä mitään. Tämä on yllättävää, sillä juuri näillä alueilla on viime aikoina tapahtunut eniten luvun liikuntakulttuuri muuttuu kuluttajien, median ja yritysten johdolla. Hallinto ja järjestöt seuraavat. Muutos lähtee sisältä, ei ulkoa. Kulttuurin muutos vaikuttaa todellisuuteen usein politiikkaa tehokkaammin. Kansalaisten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut kielteiseksi. Tupakointi oli ennen in, nyt out. Millä mietinnöllä tähän olisi ylletty? Mutta miten liikunnallisen elämäntavan voisi nostaa elämäntapojen hierarkian huipulle? Toistaiseksi kulttuurimme sietää sohvanvaltaajia: kaveria ei jätetä kaljamahan takia. Yksikään työryhmä ei mieti liikunnan kulttuurisia kytkentöjä. Ei edes sitä, miten kansalaisten liikuntasuhteet ovat muuttuneet. Keskustelua liikunnan ja urheilun muuttuneista merkityksistä penäsi alustajista vain Mikko Salasuo. Hän kaipasi avointa keskustelua sen sijaan, että urheiluväki piiloutuu omiin saunaosastoihinsa keskenään keskustelemaan. Salasuon päätelmä oli, että järjestöt saattavat harrastaa kriittistä ajatuksenvaihtoa, kunhan siihen vääräuskoiset eivät osallistu. Näin siitä huolimatta, että viimeisen 20 vuoden aikana liikuntakulttuuri on Salasuon arvion mukaan muuttunut enemmän kuin koskaan aiemmin. Kun liikuntatapoja ja -tottumuksia ei voi erottaa yleisimmistä kulttuurisista ja sosiaalisista ilmiöistä, jää liikuntaväen piirissä käyty keskustelu Salasuon mielestä vanhan toistoksi ja näköalattomaksi. Niin, miksi Liikuntapolitiikan iltapäivä ei liikunnan järjestöväkeä juurikaan kiinnostanut? Sen sijaan syyskuun Järjestöpäivillä oli pääasiassa vain järjestöväkeä. Tutkijoita oli niukasti kummassakin tilaisuudessa. Johtopäätös: omassa heimossa on turvallista, muualla voi joku heimoeroilla härnätä. Poterot ovat syvät. Epilogi Miten tästä eteenpäin? Ainakin liikuntalakia yritetään taas uudistaa. Liikuntapolitiikka perustui 1970-luvulla liikuntalakia säädettäessä ja 1990-luvulla lakia uudistettaessa myötäohjautuvuuteen eli sen sisältö sopeutui vastaamaan liikuntajärjestöjen toimintapolitiikkaa. Näin liikuntalaista tuli järjestöjen näköinen. Nyt lähtökohdat ovat erilaiset. Uudistustyö tähdännee aiempaa painokkaammin liikkumattomien aktivointiin, mikä ei ole järjestöjen päällimmäisin toimintalohko. Miten käy liikuntajärjestöjen? Niiden suhteellinen merkitys lain uudistamisessa taitaa kaventua. Liikuntalain uudistaminen on helppoa, jos sitä vertaa kysymykseen mitä on liikunta. Liikunta, urheilu, arkiliikkuminen, työssä liikkuminen jne. on kaikki pantu samaan koriin. Mitä jää ulkopuolelle? Tulee mieleen Alvin Tofflerin mansikkahillosääntö: mitä laajemmalle kulttuuria levitetään, sitä ohuemmalti sitä on. Liikuntaan soveltaen: jos liikuntaa on kaikkialla, onko liikuntakulttuuristamme tullut ohut? Valtion liikuntaneuvosto on ottanut tosissaan arviointitehtävänsä, mikä on tuottanut kutkuttavan asetelman. Liikuntahallinnon tulisi yhtä aikaa valvoa avustustensa tehokasta käyttöä (liikuntayksikkö) ja arvioida avustusten vaikutusta (VLN). Mielenkiintoista nähdä, yltääkö liikuntahallinto puremaan omaa häntäänsä. Valtionavustusten käytön seuranta tiivistynee. Kosmeettisesta ohjauksesta siirrytään aiempaa tiukempaan tavoiteohjaukseen siltä osin kuin kyse on valtionavustuksista, joiden käytöstä on yhdessä sovittu. Ikävää tai ei, mutta onhan se reilua, että pidetään sopimuksista kiinni puolin ja toisin. 7
8 Liikuntapolitiikan laajentuminen arkiliikunnan alueelle on varmasti hieno asia, mutta samalla se lisää ohjauskonflikteja. Kunnissa voidaan ensin valtuustosalissa yhdessä päättää esimerkiksi koulukyytien järjestämisestä turvallisuuteen vedoten ja seuraavaksi vapaa-ajan lautakunnassa esittää koulukyytien vähentämistä liikunnallisuuden lisäämiseksi. Eli voidaan olla yhtä aikaa samaa ja eri mieltä. Samoin eri hallinnonalat varmasti löytävät lukuisiin yhteisiin kysymyksiin eri vastauksia tyyliin liukuportaat vai raput? Sektorirajojen ylittäminen ja laajan joukkueen kokoaminen konsensushakuisesti edellyttää liikuntaväeltä poliittista silmää paljon enemmän kuin salivuorojen jakaminen. Kunnilla on velvoite huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Kuntalaisilla itsellään ei ole. Kuinka paljon kansalaisia voitaisiin velvoittaa huolehtia itsestään? Arto Tiihosen esitystä peesaten olisi innostavaa tarkemmin spekuloida onnistuuko viisaiden velvoitteiden asettaminen myös liikunnan alueella. Jos kansa suostuu turvavöihin, miksei myös lempeään liikuntapakkoon. Pikapalaverin paikka. (Liikunta)politiikan kiinnostus ei enää kohdistu liikuntaan, vaan sen taloudellisiin tuottoihin. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu nojaa lähes yksinomaan liikunnan seurauksiin. Poliittiselle järjestelmälle on sama miten terveydenhoitokuluja saadaan laskettua, kunhan saadaan. Jos terveyttä onnistutaan tuottamaan halvemmalla kuin mitä liikunta maksaa, niin siitä vaan, antaa liikunnan mennä. Liikuntaväen on syytä olla varuillaan. Ei tiedä vaikka marjastus osoittautuisi jääkiekkoa paremmaksi panos tuotos-tarkastelussa. Liikuntapolitiikassa hyvinvointi on erheellisesti rinnastettu fyysiseen terveyteen. Elinolot, elämänlaatu ja -tapa, onnellisuus ja tyytyväisyys (subjektiivinen hyvinvointi) ja kestävä taloudellinen hyvinvointi on jätetty taka-alalle. Harva hakee liikunnasta ensisijaisesti terveyttä, vaikka toivookin sitä liikunnan sivutuotteena. Liikkumattomuuden ehkäisyssä huomiota on aika suunnata elämäntapakysymyksiin. Varsinainen tulevaisuuspanostus voisi olla liikuntapolitiikan kytkeminen kestävän kehityksen strategiaan. Tätä ehdotettiin jo Kansallisessa liikuntaohjelmassa, mutta se jäi ehdotukseksi, joka on periaatteessa hyvä. Terveys ja talous ovat saaneet ylivallan liikunnan tavoitteiden kilpailussa. Kuka muistaa, että liikuntalain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää myös tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Olisi jo aika purkaa nämäkin tavoitteet keinoiksi ja toimenpiteiksi? Vai odotetaanko liikuntalain uudistusta ehkä ne silloin pyyhitään yli. Liikuntapolitiikan areenoilla ei vähän liikkuvia puhujapönttöihin kutsuta, ei taaskaan. Joten lopuksi lainaus tutkija Esa Roviolta, joka on oikeasti tavannut liikuntaväelle niin kovin oudon ilmiön, sen liikkumattoman : Nykyisessä liikkumattomuuskeskustelussa yhtä aikaa sekä huvittavaa että surullista on se, että vuoronperää kerrataan samat mantrat eri sanakääntein. Jotta liikkumattomuuskeskustelulle löytyisi uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja, tarvitaan muutakin kuin pelkomielikuvia. Jos ei ole kohdannut vähän liikkuvaa, elänyt ja samastunut hänen kokemusmaailmaansa, nähnyt hänen liikettään perheen ja arjen systeemien koti, päiväkoti, koulu, terveydenhuolto dynamiikassa, on visioiden esittäminen soutamista ilman airoja. Jos liikuntatoimija haluat nousta uudelle tasolle, etsi vähän liikkuva ja kulje hänen rinnallaan vuosi. Olisiko jo aika uusiutua? teijo.pyykkonen@lts.fi 8
9 Kirjallisuutta Liikuntalain uudistaminen. Opetusministeriön työryhmien muistioita 1997:22. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla (Kansallinen liikuntaohjelma). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14 [minedu.fi liikunta] Rovio, Esa & Teijo Pyykkönen: Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26, [lts.fi julkaisut Impulssit] Tilastokeskus: Toimihenkilöiden määrä kaksinkertaistunut 40 vuodessa [tilastokeskus.fi_ ] Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 [tem.fi] Valtion liikuntaneuvosto: Liikunta ja työurat työelämä kaipaa myös liikettä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:3. [minedu.fi liikunta] Liikuntapolitiikan iltapäivän sähköpostipalautetta Tilaisuus oli sopivan napakka ja sisällöltään ja toteutukseltaan onnistunut. Aiheet ja alustajat olivat hyvät ja keskusteluakin oli sopivasti. Paikka ja toteutus sekä juontaja myös hyviä. Kiitos, seminaari oli erittäin hienosti järjestetty, tilat olivat riittävät, ennakkomateriaali nimensä mukaisesti virittävä ja käsiteltävät aihealueet mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Miksi joidenkin alustajien on niin vaikea pysyä sovitussa otsikossa? Kuulija on tullut paikalle otsikon ja viritysaineiston innoittamana, mutta nyt muutama alustaja katsoi oikeudekseen puhua ohi otsikon ja joku vielä kehtasi sillä kehua. Ottakaa mallia Vapaavuoresta, paremmin ei voi sovitussa aiheessa pysyä. Järjestäjät, skarpatkaa alustajien suhteen. Esimateriaalin lähettäminen oli mielenkiintoinen idea, mutta sen vastaavuus esitysten kanssa osin vähän heikohko. Esitelmäaikojen ylitys on kestämätöntä iltapäiväaikaan kellotusta ja punaista korttia puhujille, jotta aikataulut pysyvät kasassa! Etäyhteys tilaisuuteen olisi antanut mahdollisuuden laajemmalle joukolle osallistua tapahtumaan. Nyt myös pohjoisen Suomen syysloma karsi osallistujia. Missä toimittajat? Tällaisten päivien tavoitteena pitää olla uutisointi. Vähintään joku yhteinen julkilausuma tai toimenpide tavoitteena. Olisin kaivannut osallistujalistaa. Pois istuvasta asennosta, myös seminaareissa. Toivoisin seisomapaikkoja ja esim. pikkupöytiä, jotta voisi välillä jaloitella. Ollaan esimerkillisiä. 9
10 Yleisön mielipidettä voisi välillä mitata väittämillä tekniikkahan on jo keksitty. Facebook-kommentit olisivat voineet olla luettavuuden kannalta pidemmän aikaa heijastettuna. Liikuntajärjestöt, erityisesti lajiliitot loistivat poissaolollaan. Liikuntajärjestön edustajana toivoisin muitakin paikan päälle kuulemaan, jotta eivät asuisi norsunluutorneissaan. Toivoisin, että ihmiset joita on pyydetty puhumaan, olisivat paikalla koko tilaisuuden ajan. Menevätköhän ne viestit koskaan perille, kun he häipyvät paikalta? Pasi Koski oli persoonallinen ja napakka tilaisuuden vetäjä, palkitsemiset kevensivät mukavasti tunnelmaa. Pidin kovasti tilaisuuden vetäjän Pasi Kosken otteesta. Myös Jan Vapaavuoren puheenvuoro toi minusta hyvin esiin liikunnan edistämisen haasteita. Toiminta tosiaan kohdistuu hyvin tai ainakin kohtalaisesti niihin, jotka ovat aktiivisia ja haluavat liikkua/ovat valmiit liikuntaan satsaamaan. Aivan toinen kysymys on liikkumattomuuden purkaminen. Liikuntauskovaiset eivät näitä haasteita pysty keskenään ratkomaan. Kohderyhmätuntemuksen parantaminen, kohderyhmien segmentointi sekä monipuolisten kumppanuuksien vahvistaminen ja uusien kumppanuuksien löytäminen ovat todella tärkeitä. Vapaavuoren puheenvuoro erinomainen. Tällaisia johtajia tarvitaan. Haukilahden kritiikki-puheenvuorossa oli hiljaisen tiedon tuomaa jykevyyttä. Haukilahden puheenvuorosta tuli tunne että hän ei usko tulevaan. Vähän ikävä fiilis jäi tästä. Salasuo ja Haukilahti ilmeisesti roolitettu kyseenalaistamaan ja arvostelemaan koko kenttää ja toimijoita. Mitä tulee Salasuon ja Haukilahden kritiikkiin koskien uusia järjestöjä, jää järjestöjen ratkaistavaksi ottavatko tuon jotenkin huomioon. Japissonilta hieno pohdinta. Kuvasi tilannetta uudessa järjestössä hyvin ja ilmeisen totuudenmukaisesti. Päällimmäiseksi jäi mieleen liikuntajärjestöjen läpsyttely rätillä naamaan. Vaikka itsekin suhtaudun kriittisesti uuden järjestön kokoon ajoon ja kyseenalaistan nykyisiä toimintatapoja, niin hiukan epäreilulta liikuntajärjestöjä kohtaan tuntui seuraavat seikat: a) yleistetään asioita liikaa b) unohdetaan helposti, että liikuntajärjestöt ovat omalla toiminnallaan pitäneet huolta ainakin aktiivisista c) vaikka haaste on yhteinen, ei nykyisillä resursseilla tavoiteta liian vähän liikkuvia. Olisiko ollut paneelikeskustelun paikka esim. Salasuo Haukilahti Japisson Vapaavuori kokoonpanolla koskien liikunnan edistämistä laajalla joukkueella. TELI-osuus oli minusta hyvä kokonaisuus ja nostot vaikuttavat hyviltä. Hyvä, että sosiaali- ja terveystoimi on nostettu selkeästi esiin. Tässä kokonaisuudessa ehdottoman tärkeitä asioita ovat osaaminen (tiedot ja ennen kaikkea taidot ihmisten kohtaamiseen/ vuoropuheluun) ja polut. Terveystoimesta polkujen täytyy johtaa liikuntatoimen ja monien liikuttajien pariin. Liikuttajia eivät ole pelkästään liikuntaseurat ja -yritykset, myös monenlaisissa järjestöissä liikunta on osa toimintaa. Olen tosi kriittinen Telin-työryhmän toimiin ja näkymättömyys harmittaa. Tositoimiin pitäisi jo ryhtyä ja esittää joitain raikkaita nostoja. 10
11 Miten edellinen TELI ravinnosta ja liikunnasta otetaan huomioon. Moni hyvä asia siitä paperista on vielä kesken tai tekemättä. Tärkeää on myös ajatella liikunta osaksi muita elintapoja, osaksi ihmisten elämää ja arkea. Tämä laajempi näkökulma voisi toimia myös liikuntapolitiikan iltapäivien osallistujapohjan leventämisessä. Ilahduttavaa oli, että OPM ja STM ovat ajoittain saman kauhan varressa. Muistan aikoinaan, kun tätä hienoa yhteistyötä ei ainakaan näin aktiivisesti ollut, oli se aiheen kehityksen esteenä jopa jarruna. Haluaisin mainita Maija Perhon kattavan esityksen Turun liikuntapalveluiden tuotteista. Perho ei pysynyt otsikkonsa aiheessa, vaan kehua reposteli Turun erinomaisia liikuntapalveluja. Työhyvinvointi-asiakokonaisuus ilahdutti, mutta suurelle yleisölle toivoisin taustaseikkoja avattavan vaikkapa sähköisesti jaettavana materiaalina. On hiukan puuduttavaa kuunnella aiheen taustapäätöksiä, jolloin itse pihvikin katoaa. Seuraavalla kerralla ei-uskovaisia saarnastuoliin enemmän: esim. työelämästä joku johtaja kertomaan mitä he odottavat liikunnalta. Olen kriittinen heikolle ja liian yksipuoliselle sekä näköalattomalle liikunnan esiintulolle työelämäkeskustelussa. Aalto-Nevalaisen esitys poikkesi muista siinä, että meni faktojen tietoiskuksi. Kuka koordinoi kunnan työntekijöiden terveyden edistämistä? Ja missä määrin kunnan liikuntapalveluilla/-toimella on koordinointivastuu työntekijöiden liikunnan edistämisessä ei ainakaan liikuntalaki velvoita tähän. Entä resurssit? Kuka puhuu kunnan työntekijöiden liikunnan edistämisen puolesta? Puhujat esittivät runsaasti erilaisia liikunnan tarkastelutapoja ja ehdotuksia muiksi toimenpiteiksi. Näistä olisi pitänyt valita tärkeimmät ja etsiä ratkaisuja myös muualla kuin liikunnan järjestämisen yhteydessä. Ne isot ongelmat, joiden poistamiseen pitäisi panostaa, ovat mielestäni: 1) Lasten lihavuus, 2) Lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisen seuranta. 3) Ympäristön vaikutus liikuntaan ja liikkumiseen. Pitäisikö keskittyä yhteen tai korkeintaan kahteen ajankohtaiseen teemaan ja debatoida niistä enemmän ja monipuolisemmin? Tällaisia olisivat esim. Suomiko liikunnan mallimaa? Maailman liikkuvin urheilukansa utopiaa vai realismia? Työelämän hurjistumisen lyhyt teoria: passiivista istumista tunnista toiseen? Mitä valtion liikuntarahoituksella saadaan aikaan, kuka sitä ohjaa? Liikunta puoluepoliittisessa keskustelussa, jne. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksien ja olosuhteiden kehittämisessä on tärkeää tarkastella laajemmin yhdyskuntasuunnittelua ja kaavoituksen keinoja sekä arjen sujuvuutta ja hyvän elinympäristön keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi lähipalvelujen vahvistamista. Ehkä ensi kerralla kuullaan myös liikuntalääketieteen/ liikuntatutkimuksen näkökulmaa liikunnan vaikuttavuuden arvioinnin saralta, tutkimusta taitaa löytyä vaikka Salasuo toisin kertoikin. Toivotaan, että nämä tilaisuudet tuottavat myös tulosta, ettei vain olisi pelkkää sananhelinää. Onhan tätä suomalaista liikuntakenttää nyt kehittämässä monet eri tahot. Kunhan vaan ei olisi kokkeja liikaa. 11
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus
Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotAjankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta
Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotValtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä
Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä Valtion liikuntaneuvosto, Tutkimus- ja arviointijaosto 30.5.2018 Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry Tehtävä: Valtionhallinnon toimenpiteiden
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotSLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN
1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotYHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.
YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotSelvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017
Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017 Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien sekä valtakunnan tason päättäjien parissa selvityksen tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisestä
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotLiikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta. Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Linjaukset Laaditaan liikuntatutkimuksen Suunta-asiakirjan sijaan liikunnan tiedolla
LisätiedotLIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013
LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,
LisätiedotToimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan
LisätiedotHenkilöstöliikuntabarometri
Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Lakipiste saavutettu? Liikunta linkittyy vahvasti työhyvinvointiin, henkilöstön yhteishenkeen ja työnantajamielikuvaan eniten merkitystä koettiin olevan yritys- ja työnantajakuvaan.
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotLiikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari
Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotLIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat
LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO Esittelydiat Oletko koskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Voisiko tekemisiä yhdistää ja saada isompia tuloksia aikaiseksi? Kohderyhmä tiedossa, kanavat kunnossa Keneltä löytyisi
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotTutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotLiikuntapolitiikan iltapäivä
Liikuntapolitiikan iltapäivä 23.10.2012 klo 12.00 16.15 Säätytalo, Helsinki Viritysaineisto Teijo Pyykkönen / Liikuntatieteellinen Seura (LTS) Järjestäjät: Liikuntatieteellisen Seura (LTS) yhteistyössä
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotLiikuntalain uudistus
Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Hyvinkää 07.02.2017 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotTilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen
Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon Toiminnanjohtajien aamiainen 18.11.2015 Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia Hallituskriisi ja sote-uudistus Hallituskriisi marraskuussa 2015
LisätiedotTulevaisuuden uimaseura.
Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito
LisätiedotMuutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu
Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu HYTE-AVI-kokous 3.6.2016, THL Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue Linjaukset
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotNäkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020
Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotTKI-päivät 2012. Palautekysely
TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Järvenpää 31.03.2017 @yverkosto #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen välistä
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotLIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ
LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ 24.1.2019 I) LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN EDISTÄMINEN MADALTAMALLA LIIKUNTAAN OSALLISTUMISEN KYNNYSTÄ JO KEHITETTYJEN TOIMINTATAPOJEN,
LisätiedotTYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere
TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere 27.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen aamupäivän
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotMiten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)
Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään
Lisätiedot