LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntonaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä esittää seuraavaa: Lausunnon sisältö Kuntayhtymän lausunnossa arvioidaan suunniteltuja uudistuksia julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän näkökulmasta. Lausunnossa käsitellään ensinnäkin vaatimuksia, jotka kohdistuvat erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. Toiseksi lausunnossa arvioidaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden ja ympäristöterveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista ensisijaisesti sen kokemuksen pohjalta, joka kuntayhtymälle on kertynyt näistä tehtävistä vuoden 2007 alusta lukien. Kuntayhtymä pitää valitettavana sitä, ettei lausuntoa annettaessa ole käytettävissä tarkempaa selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta. Yhtymä pitää hyvin tärkeänä tällaisen selvityksen laatimista ja sitä, että kunnille, sairaanhoitopiireille ja muille keskeisille tahoille varataan selvityksen valmistuttua mahdollisuus esittää lausuntonsa suunnitelluista uudistuksista. Julkisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmä Maamme erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmä on perustunut vuosikymmenien ajan kuntien yhteistoiminnan varaan. Toiminnasta vastasivat pitkään sairaalakohtaiset kuntainliitot. Nämä kuntainliitot yhdistettiin noin 20 vuotta sitten suurin ponnistuksin sairaanhoitopiireiksi. Päijät- Hämeessä sairaalakuntainliitot yhdistettiin sairaanhoitopiiriksi jo vuoden 1986 alusta lukien kuntien vapaaehtoisilla päätöksillä. Nykyisellä sairaanhoitopiirijärjestelmällä on saavutettu erittäin hyviä tuloksia. Julkiset erikoissairaanhoidon palvelut muodostavat maamme terveydenhuoltojärjestelmän parhaiten toimivan osan. Hoitotulokset ovat kansainvälisen vertailun mukaan hyviä ja esimerkiksi syövän hoidon tulokset ovat eurooppalaista ykkösluokkaa. Potilaat ovat hyvin tyytyväisiä erikoissairaanhoidon palveluihin. Suomalaiset keskussairaalat sijoittuvat pohjoismaisen tuotavuusvertailun mukaan kiistattomasti kärkisijoille. Keskussairaalankatu 7, Lahti Puhelin (03) Pankki: FI LY (5)

2 Myös Päijät-Hämeen keskussairaalan toiminnan tulokset ovat olleet hyviä. Keskussairaalan jäsenkuntia ovat Päijät-Hämeen maakunnan kuntien lisäksi Iitin, Myrskylän ja Pukkilan kunnat. Keskussairaalan tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut ovat Suomen edullisempia (euroa/asukas) siitä huolimatta, että palvelutarve on maan keskiarvoa suurempi. Alueen väestö ja kunnat saivat edullisten erikoissairaanhoidon palveluiden perusteella vuonna 2010 noin 26 miljoonan euron laskennallisen hyödyn, kun tilannetta verrataan maan keskiarvoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan Päijät-Hämeen keskussairaala oli tuottavin keskussairaala vuonna Edullisista kustannuksista huolimatta hoidon saatavuus on toteutunut hyvin ja palvelutuotanto on ollut laadukasta (esimerkiksi potilasvahinkojen määrä on selvästi vähäisempi kuin maassa keskimäärin). Vaikka tulokset ovat olleet hyviä, monet lääketieteen kehityssuunnat mm. lääketieteen erikoisalojen pirstoutuminen, yhä kalliimman teknologian käyttö ja entistä vaativimpien kirurgisten menetelmien käyttöönotto ja koveneva kilpailu työvoimasta merkitsevät sitä, että tulevaisuudessa vahvan ja monipuolisen päivystävän keskussairaalan ihanteellinen väestöpohja on noin asukasta. Laaja-alaisen erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestäminen edellyttää päivystystä seuraavilla erikoisaloilla: kirurgia (sekä ortopedian että pehmytkirurgian valmius), kardiologia ja muut sisätaudit, naistentaudit ja synnytykset, anestesiologia, lastentaudit, neurologia, kuvantaminen ja psykiatria. Laajaa maantieteellistä aluetta palveleva päivystystoiminta edellyttää sairaalalta myös tehohoitotasoisen yksikön olemassaoloa. Laaja-alainen erikoissairaanhoidon päivystys voidaan järjestää tehokkaasti vain riittävän suurissa sairaaloissa, koska toimivan erikoisalakohtaisen päivystyksen järjestämiseksi tarvitaan 8 10 lääkäriä. Lääkäreiden työpanoksen tehokas hyödyntäminen vaatii lisäksi sitä, että sairaalalla on tarpeeksi paljon kiireetöntä erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita ja riittävän suuri väestöpohja. Lainsäädännöllä on tärkeää edistää kehitystä, jossa maahamme syntyy väestöpohjaltaan riittävän suurten ja elinvoimaisten keskussairaaloiden verkosto. Keskussairaaloiden toimintaedellytyksiä ei ole syytä vaarantaa siten, että lainsäädännössä erotettaisiin vaativa erikoissairaanhoito ja perustason erikoissairaanhoito. Jos nämä tehtävät kuuluvat eri organisaatioille (esim. ns. erityisvastuualueen organisaatioille ja vahvoille peruskunnille) on vaarana, ettei riittävän suuria alueellisia erikoissairaanhoidon osaamiskeskittymiä pystytä ylläpitämään ja suuret ja keskisuuret keskussairaalat menettävät kykynsä tuottaa alueensa väestölle monipuolisia päivystyspalveluita. Seurauksena on yhtäältä erikoissairaanhoidon pirstoutuminen ja toisaalta päivystyspalveluiden voimakas keskittyminen yliopistosairaaloihin. Tällainen kehitys johtaisi todennäköisesti siihen, että suuri osa potilaista joutuisi hakemaan tärkeitä kiireellisiä palveluja kohtuuttoman pitkän välimatkan päästä. Merkittäväksi ongelmaksi muodostuisi myös terveydenhuoltojärjestelmän kustannusten kasvu. Erikoislääkäripalveluja on perusteltua tarjota erityisesti suurimpien kaupunkien terveyskeskuksissa, mutta toimivin ratkaisu näiden palveluiden tuottamiseen on ns. kumppanuusvirkamalli, jossa nämä lääkärit säilyttävät virkasuhteensa alueen keskussairaalaan ja työskentelevät osa-aikaisesti keskussairaalassa osallistuen päivystystoimintaan. Tämän järjestelyn avulla lääkärit voivat ylläpitää erikoisalansa monipuolista osaamista. On syytä korostaa sitä, että erikoissairaanhoidon hajauttaminen nykyistä 20 sairaanhoitopiiriä useammalle taholle ei ole toiminnan laadun eikä kustannusten kannalta perusteltavissa lukuun ottamatta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja (esim. kumppanuusvirkamalli), joissa huolehditaan keskussairaalan päivystysvalmiuden ylläpidosta. Huomionarvoista on, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valmisteilla olevassa päivystystoimintaa koskevassa laajassa raportissa todennäköisesti päädytään suosittamaan, että perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipäivystyksen järjestämisvastuu tulee keskittää koko maassa 2(5)

3 12 15 alueelliselle toimijalle. Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää varmistaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja keskeisten sosiaalipalveluiden välinen yhteistyö. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä vertikaalista integraatiota on kuitenkin erittäin vaikeaa toteuttaa vahvojen peruskuntien mallissa, koska näköpiirissä ei ole kehitystä, jonka tuloksena Suomessa olisi vain yli asukkaan kuntia. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelujärjestelmä Päijät-Hämeessä uudistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita vuoden 2007 alusta lukien. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa edelleen koko alueella (väestöpohja noin asukasta) sairaanhoitopiirin tehtävistä, on tuottanut osalle jäsenkunnistaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ja ympäristöterveydenhuollon palveluita. Kuntayhtymä tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita 7 kunnalle (asukasluku on noin asukasta). Palveluiden tuottamisesta vastaa yhtymän Peruspalvelukeskus Aava. Kuntayhtymä tuottaa lisäksi 11 kunnalle ympäristöterveydenhuollon palveluita. Vuoden 2013 alusta lukien ympäristöterveyskeskus palvelee 12 kuntaa ja yli asukkaan aluetta, koska Heinolan kaupungista on tulossa keskuksen uusi jäsenkunta. Hollola ja neljä muuta kuntaa (asukasluku on noin asukasta) on järjestänyt vuoden 2007 alusta lukien peruspalvelut yhteistyössä siten, että tuottajana toimii Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva Liikelaitos Oiva. Uusien palvelurakenteiden toimivuudesta on kokemuksia yli viiden vuoden ajalta. Kuntien välisellä yhteistyöllä, jossa palveluiden tuottaminen on organisoitu yhteistoiminta-alueiden tehtäväksi, on saavutettu hyviä tuloksia. Kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aava on huolehtinut hyvin siitä, että asukkaiden keskeiset palvelu- ja hoitotakuuvelvoitteet toteutuvat. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on kyetty yhteistoiminnan avulla turvaamaan kustannustehokkaasti ja ilman palvelujen voimakasta keskittämistä. Peruspalvelukeskus on muuttanut vanhuspalveluiden rakennetta ja toimintamalleja suunnitelmallisesti siten, että tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon osuus kasvaa ja laitospaikat vähenevät. Lisäksi Peruspalvelukeskus Aava on panostanut ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, mikä näkyy mm. siten, että lastensuojelun sijoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Yhtymän peruspalvelukeskuksen toimintakulujen ja peruspalvelukeskuksen jäsenkuntien maksuosuuksien kasvut ovat olleet maltillisia viime vuosina, vaikka erityisesti vanhusasiakkaiden määrä kasvaa koko ajan. Kehitys on ollut seuraava: TP 2009 TP 2010 TP 2011 Toimintakulut 3,99 % 0,65 % 4,37 % Jäsenkuntaosuudet 2,56 % 1,18 % 2,19 % Peruspalvelukeskuksen jäsenkuntien maksuosuuksien yhteismäärä on alittanut kolmena viimeisenä vuonna ( ) kuntien kanssa sovittujen maksuosuuksien yhteismäärän. Vuoden 2011 alitus oli merkittävä: 2,6 miljoonaa euroa. 3(5)

4 Myös alueen toisen peruspalvelukeskuksen, Liikelaitos Oivan, toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ovat olleet hyviä. Vuoden 2011 lopussa valmistuneen ulkopuolisen asiantuntijatahon, Audiapro Oy:n, laatiman selvityksen mukaan Peruspalvelukeskus Aava ja Peruspalvelukeskus Oiva ovat kyenneet hillitsemään terveys- ja sosiaalimenojen kasvua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut vuoden 2010 toimintaan perustuvassa terveydenhoidon ja vanhustenhoidon selvityksessään, että Päijät-Hämeen alueen tarvevakioidut menot ovat Suomen edullisimmat, 12 prosenttia maan keskiarvoa pienemmät. On syytä korostaa myös sitä, että molemmat Päijät-Hämeen peruspalvelukeskukset ovat tarjonneet yhteistoiminta-alueiden kuntien asukkaille palveluja yhdenmukaisin perustein kuntarajoista riippumatta, mikä on lisännyt potilaiden ja muiden asiakkaiden yhdenvertaisuutta perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuuden suhteen. Monen pienen kunnan asukkaat ovat yhteistoimintajärjestelyjen avulla saaneet sellaisia erikoispalveluja, joita kunta ei olisi kyennyt yksin tuottamaan. Uudet peruspalvelukeskukset ovat panostaneet voimakkaasti toiminnan kehittämiseen. Tärkeänä painopistealueena on ollut terveyden edistäminen ja kansalaisten tukeminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja sairauksien hoitamisesta. Kuntayhtymän ympäristöterveyskeskus on toteuttanut hyvin kuntien kanssa sovitut tavoitteet ja tuottanut tehokkaasti lakisääteisiä palveluita. Keskus on hyödyntänyt toiminnassaan menestyksellisesti terveydensuojelun alueella toimintajärjestelmää, joka perustuu yhtäältä alueellisiin osaamiskeskuksiin ja toisaalta viranhaltijoiden erityisosaamiseen, jota hyödynnetään koko toiminta-alueella. Järjestelmällä on syvennetty neuvonnan, ohjauksen ja osaamisen ammattitaitoa viranomaistehtävissä ja parannettu palvelunkäyttäjien yhdenvertaisuutta. Eläinlääkintähuollossa on vastaavien tavoitteiden toteuttamiseksi sovellettu eläinlääkärien työparijärjestelyä. Kun ympäristöterveydenhuolto on organisoitu osaksi kuntayhtymän toimintaa ja muun terveydenhuollon yhteyteen, se on antanut mahdollisuuden toteuttaa laaja-alaista ennaltaehkäisevää otetta palveluita järjestettäessä ja lisännyt tietoisuutta ympäristöaltisteiden terveydellisistä vaikutuksista. Ympäristöterveyskeskuksen talousarviot ovat toteutuneet hyvin ja jäsenkuntien maksuosuuksien kasvut ovat olleet maltillisia, kun otetaan huomioon se, että toiminta on muuttunut yhä vaativammaksi (lainsäädännön velvoitteiden kasvu ja EU-harmonisoinnista johtuvat vaatimukset). Yhteenveto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa, että tulevaisuudessakin tarvitaan kuntien yhteistoimintaa erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamiseksi. Lainsäädännöllä on tärkeää edistää kehitystä, jossa maahamme syntyy väestöpohjaltaan riittävän suurten ja elinvoimaisten keskussairaaloiden verkosto. Päijät-Hämeen keskussairaala kuuluu niiden väestöpohjaltaan vahvojen keskussairaaloiden joukkoon, joiden pohjalta Suomeen voidaan kehittää laaja-alaisia päivystys- ja elektiivisiä erikoissairaanhoidon palveluita tarjoavien keskussairaaloiden verkosto. Kehityksen tueksi on tärkeää suurentaa hallitusti sairaalan väestöpohjaa. Kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistettaessa on varmistettava keskussairaalan kehittymismahdollisuudet. Missään tapauksessa ei tule toteuttaa ratkaisuja, jotka pakottavat osan Päijät-Hämeen keskussairaalan nykyisten jäsenkuntien väestöstä hankkimaan palvelunsa muista keskussairaaloista. Kuntarakennetta sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rakennetta uudistettaessa on kuultava kaikissa keskeisissä vaiheessa kuntia ja otettava huomioon kuntien 4(5)

5 mielipiteet siitä, mistä keskussairaalasta ne haluavat väestön erikoissairaanhoidon palvelut ensisijaisesti tuotettavan. Toiminnan liiallinen keskittäminen yliopistollisiin sairaaloihin ei ole perusteltua, koska potilaille pitää turvata keskeisten erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus kohtuullisen matkan päästä asuinpaikastaan. Voimakas erikoissairaanhoidon palveluiden keskittäminen ei ole perusteltua myöskään siksi, että se lisää terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia Päijät-Hämeen alueella yli viiden vuoden ajalta saatujen kokemusten perusteella kuntayhteistyön avulla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia tuotettaessa perustason terveys- ja sosiaalipalveluja ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymä pitää tärkeänä, että tulevia kuntarakenteen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden rakenteita uudistettaessa hyödynnetään Päijät-Hämeen alueella tehty uudistus- ja kehitystyö. Sen vuoksi on perusteltua hakea ratkaisuja, joita toteutettaessa voidaan hyödyntää uudet tuottavuutta lisäävät ja asukkaiden palveluiden saatavuutta turvaavat toimintamallit ja hyvät käytännöt. Ehdotetut kuntaliitosten selvitysalueiden rajat poikkeavat monissa kohdin nykyisten yhteistoimintaalueiden rajoista. Kuntien kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen on välttämätöntä uudistustyön jokaisessa vaiheessa, jotta vältetään sellainen terveys- ja sosiaalipalveluiden yhteistoiminta-alueiden rikkoutuminen, mihin ei ole riittävän painavia perusteita. Matti Kataja hallituksen puheenjohtaja Jouni Mutanen kuntayhtymän johtaja 5(5)