KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Transkriptio

1 Häme Pöytäkirja 2/2014 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Aika Tiistai , klo Paikka Birger Jaarlin katu 15, 5.krs, kokoustila Valdemar, Hämeenlinna Läsnä Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus, puheenjohtaja Kristiina Juusti, Hämeen ELY-keskus, sihteeri Laura Jalli, Hämeen TE-toimisto Leila Kiviranta, Hämeen TE-toimisto Risto Kostiainen, Kiipulan ammattiopisto Sari Mäntyvaara, Forssan kaupunki Elina Torkko-Hieto, Lukioliikelaitos Tavastia Nina Hammar, Hämeen TE-toimisto Päivi Ivanoff-Lahtela, LAMK Marja Suur-Uski, Lahden diakonian instituutti Eija Tamminen, Koulutuskeskus Salpaus Marja-Liisa Väisänen, Hämeen TE-toimisto Tiina Mattila, Etelä-Suomen AVI Jussi Onnismaa, Helsingin Yliopisto Hannele Torvinen, JAMK Anne Leppänen JAMK 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Jarmo Paukku avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kokoukseen. Puheenjohtaja kertoi, että Tiina Mattila Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on kutsuttu vakinaiseksi asiantuntijajäseneksi ELO-ryhmiin. 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta. 3. Hämeen ELO-ryhmien syksyn kuulumiset Jarmo Paukku kertoi nuorisotyöttömyyden korkeista luvuista Hämeen alueella, erityisen ongelmallinen tilanne on Päijät-Hämeessä, jossa nuorisotyöttömyys on Heinolassa 24,8% ja Lahdessa 20%. Nuorisotakuun toteutumisen osalta TEM:n mukaan nuorten työttömyysjaksot ovat kuitenkin verrattain lyhyitä ja nuoret kokevat, että nuorisotakuu on selkiyttänyt elämää. Nuoret kuitenkin kaipaavat lisää tietoa nuorisotakuusta. Nuorisotakuu HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 toteutuu eri tavalla eri puolilla maata. Parhaiten nuorisotakuu TEM:n mukaan onnistuu niissä kunnissa, missä palveluverkosto toimii yhteistyössä. Tärkeää olisikin tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sektorirajat ylittäen. Jarmo toi esiin myös kysymyksen, että ymmärretäänkö nuorten maailmaa ylipäänsä riittävästi. Sanssi-kortin käyttöön tulisi saada lisää selkeyttä. Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta ja nuorten työpajoista on saatu positiivista palautetta ja niiden toiminta on ollut valtakunnallisesti onnistunutta. Yhteenvetona Jarmo totesi, että paljon on tehty töitä, vaikka tilastot ovat synkät, kun nuorta oli elokuussa työttömänä. Kristiina Juusti kertoi pidettävästä Tulevaisuuden työt seminaarista, jonka Hämeen ELY-keskus on järjestänyt yhdessä Hämeen TE-toimiston kanssa. Lisäksi Kristiina kertoi, että ELY-keskus on järjestänyt yhdessä Etelä-Suomen AVIn kanssa neljä yhteishakuinfoa, jotka pidetään marraskuussa (yksi Hämeenlinnassa, kaksi Helsingissä ja yksi Kouvolassa). Hannele Torvinen ja Anne Leppänen kertoivat, että OpinOvi hankkeet ovat päättyneet ja niitä koordinoiva hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Opin Ovihankkeiden toimintaa ja tuloksia voi katsoa netistä osoitteessa Hannele ja Anne kertoivat, että ovat tehneet kuusi vuotta verkostovalmennusta Opin Ovi -hankkeisiin. He totesivat, että päättyneellä hankekaudella toimijat ovat löytäneet toisensa ja nähneet ohjauksen merkityksen. Nyt kun on paljon jo valmiina, niin valmiita käytäntöjä tulisi siirtää eikä keksiä kaikkea uudelleen. Hannele ja Anne totesivat, että verkostoja ei tarvita irrallaan vaan niillä on oltava sisältöä, jotta ne oikeasti toimivat. Leila Kiviranta kertoi, että Hämeen TE-toimistossa työskentelee AVO- ja uraohjauspalveluissa yhteensä 13 psykologia, joiden asiakkaat ovat hyvinkin eri- ikäisiä 9- luokkalaisista yli 60-vuotiaisiin. Peruskoulun 9-luokkalaiset ovat näin ollen asiakkaista nuorimpia ja eniten yhteistyötä on niiden oppilaiden kanssa, joilla on erilaisia ongelmia. Asiakkaista 75% on naisia ja taantumavaiheessa on vähemmän työssä olevia asiakkaita. Leila totesi, että omaehtoinen koulutus on hyvä vaihtoehto työvoimakoulutuksen rinnalla. Päivi Ivanoff-Lahtela kertoi, että Lahden ammattikorkeakoulussa on panostettu opettajatutoreiden koulutukseen ja yleensäkin haasteellisiin tilanteisiin panostamiseen. Oman haasteensa tuo myös avoimen AMK:n ohjaus eli mietittävänä on se, kuka ohjaa avoimen puolen opiskelijoita. Päivin mukaan LAMKssa on ymmärretty, että ohjausta tarvitaan entistä enemmän, kun esim. maistereita hakeutuu opiskelemaan sote-puolelle. Vuonna 2016 tulee opiskelijavalintaan rajoituksia erilaisten kiintiöiden muodossa ja tämä tuo omia haasteitaan ohjaustyöhön. Eija Tamminen kertoi ohjaavansa aikuisten opona asiakkaita oikeisiin tutkintoihin. Koulutuskeskus Salpauksessa oli syksyllä laitettu erillishakuun 100 paikkaa sellaisille hakijoille, joilla jo oli tutkinto. Eijan havaintojen mukaan tällä hetkellä on aika paljon ihmisiä, jotka ovat töissä, mutta haluavat kuitenkin opiskelemaan, jotta voisivat vaihtaa ammattia. Koulutuskeskiviikot toimivat Lahdessa Eijan mukaan hyvin siten, että TE-toimistossa päivystetään 3 tuntia keskiviikkoisin. Opin Ovi ohjaajarinki on pysynyt kasassa, vaikka toimiikin vähän niukemmin kuin projektin aikana. 2-3 kertaa vuodessa järjestetään ringin voimin kirjastotapahtuma, johon välillä osallistuu paljon asiakkaita, välillä taas vähemmän. Aikuiskoulutustori pidettiin syksyllä aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa ja osallistujia oli alle 100 henkilöä. Marja Suur-Uski kertoi, että Eija Tammisella on keskeinen rooli Lahden verkoston toiminnassa. Marjan mukaan on nähtävissä, että työelämässä olevat hakevat myös koulutukseen. Ammatinvaihtajat toteuttavat nuoruuden unelmaa ja vaihtavat toimistotyöstä hoitoalalle. Kaikki Lahden diakonian instituutin aloituspaikat, jotka olivat yhteishaussa, täyttyivät ja aloittavat opiskelijat olivat nuorempia kuin ennen ja toisena ryhmänä valituissa olivat nuoret, jotka ovat jättäneet aiemmat opinnot kesken. Marja kertoi, että Lahden diakonian instituutissa tarkastetaan ohjaussuunnitelmaa parhaillaan OPH:n ohjauksen laatukriteereiden suositusten mukaisesti. Myös koulutuksen järjestäjäverkkoselvitykset ovat käynnissä.

3 Marja-Liisa Väisänen kertoi, että koulutukseen ohjaaminen ei ole helppoa, koska tietoa on vaikea itse löytää netistä. Näin ollen asiakas tarvitsee henkilön, jonka kanssa voi keskustella ja nämä resurssit ovat tällä hetkellä TE-toimistossa niukat. Myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeää. Omaehtoinen koulutus on Marja-Liisan mukaan hyvä, mutta sen tarkoituksenmukaisuutta joudutaan asiakaskohtaisesti aina pohtimaan. On myös tapauksia, jolloin aloitetaan työvoimakoulutuksena ja hypätään kesken kaiken omaehtoiseen koulutukseen. Takana voi olla ajatus, että omaehtoinen koulutus on löysempää. TE-toimistossa on pohdittava mitä koulutuksia hankitaan omaehtoisena ja mitä taas työvoimakoulutuksena. Risto Kostiainen totesi, että kehitys painottuu tutkintoihin ja niiden suorituksiin omaehtoisen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen olennaisesti vähentyessä. Kiipulan ammattiopistossa astui voimaan organisaatiouudistus syksyllä ja sen myötä tulivat koulutuspäälliköt sekä se, että kehittämistoimintaa tehdään foorumissa. Opetus- ja kulttuuriministeriöön on toimitettava elokuussa 2015 järjestämislupaesitykset ja nähtäväksi jää jatkaako Kiipula koulutuksen järjestäjänä vai onko se osa jotain suurempaa yksikköä. Ammattiopisto täyttää osan ministeriön kriteereistä, mutta ei kaikkia. Risto kertoi, että tammikuussa 2015 on oltava valmiina laadunhallinnan kriteeristö. Myös lainsäädäntö muuttuu, joten muutokset ammatillisen koulutuksen kentällä ovat suurempia kuin milloinkaan aiemmin. Riston mukaan millään juustonhöylätaktiikalla ei selvitä vaan koulutuksen järjestäjiä tullaan vähentämään ministeriön taholta. Elina Torko-Hieto kertoi, että Hämeenlinnassa lukiot ovat kuntayhtymässä ja nyt myös Parolan lukio on liittynyt muutoksia ennakoiden mukaan. Lammin lukion palveluiden ylläpito tulee olemaan haaste jatkossa. Elina totesi, että rahoitus muuttuu siten, että se tulee kolmen vuoden mukaan lukiolaiselle, vaikka opiskeluaikaa on lainsäädännöllisesti neljä vuotta. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, millä neljäs vuosi rahoitetaan. Lukiossa tehdään parhaillaan ESR-hakemusta työelämätaitojen kehittämiseen liittyen (TET ja lukio). Lukiossa on kokeiltu ja 1,2, ja 5 päivän TET-jaksoja. Elina toivoi myös, että TE-toimistosta tultaisiin pitämään info-tilaisuuksia lukioon. Tilaisuudet voisi järjestää siten, että ne tavoittaisivat kerralla koko luokka-asteen eli 170 kuulijaa. Sari Mäntyvaara kertoi, että Forssassa toimii ns. Viltteri-palvelut ja etsivä nuorisotyö yhdessä. Forssa on mukana kuntakokeilussa ja suunnittelee Ohjaamo-hanketta. Viltteri on avattu ja on tarkoitettu alle 30-vuotiaille nuorille auttamaan koulu- ja työpaikan saamisessa. Tyypillinen asiakas on Sarin mukaan 20-vuotias mies, joka on keskeyttänyt ammatilliset opinnot. TE-toimistosta on paikalla asiantuntija tiistaisin ja keskiviikkoisin kahden tunnin ajan. Yhteistyökumppaneita on tarkoitus saada myös KELAsta sekä terveyspalveluista (sairaanhoitaja). Kunnan sosiaalitoimi on jo toiminnassa mukana. Sari totesi, että vuotiaat ovat tyhjän päällä ja heille tulisi saada apukeinoksi työkokeiluja ja kuntouttavaa työtoimintaa. Myös nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta on tehty yhteistyötä Faktian kanssa. Tiina Mattila kertoi, että Etelä-Suomen AVI on myöntänyt nuorten työpajatoimintaan 3,8 milj. euroa rahoitusta tänä vuonna. Tiinan mukaan olisi tärkeää, että pajat tekisivät yhteistyötä TE-hallinnon ja sosiaali- ja terveyspuolen sekä koulujen kanssa. Vuoropuhelua ja yhteistoimintaa tulisi kaiken kaikkiaan lisätä. Tiina painotti myös sitä, että nuorten työpajatoiminnassa ollaan asiakaslähtöisiä. 4. Uraketju? Ketju kuntoon -hankkeen työpajassa tehty kehittämistyö Jussi Onnismaa kertoi, että Uraketju?Ketju kuntoon hankkeen tavoitteena on selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne, sen toimivat ja hyvät käytännöt sekä ne ongelmakohdat, joihin kipeimmin kaivattaisiin kehittämistä. Hankkeessa tehtiin kysely, joka suunnattiin alueen oppilaitoksille, TE-toimistolle, nuorten työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle. Kysely lähetettiin 280 henkilölle ja vastaukset saatiin 53:lta. Vastausprosenttia voidaan pitää Jussi Onnismaan mukaan tyydyttävänä. Tulosten

4 perusteella hankkeen kahdessa työpajassa laaditaan loppusyksyn aikana alueen uraohjauksen kehittämissuunnitelma. Kyselyn mukaan alueella hyvinä seikkoina pidettiin: Yhteistyön hyviä käytäntöjä oppilaitosten keskinäisessä/alueen yhteistyössä: yhteistyötapaamiset, oppilaitosten sisäinen yhteistyö ja verkostot, tapahtumat, infot, tutustumiset, TE-toimiston palvelut, etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta. Yhteistyö harjoittelupaikkojen osalta ja työelämäyhteistyö toimii alueella useiden vastaajien mielestä hyvin. Eniten vastaajia askarruttivat työelämän ennakoimattomuus, ohjausresurssien vähyys, koulutusalan muutokset, opiskelijoiden tasoerot, erityisen tuen tarve, TEtoimiston palvelut, työharjoittelupaikat ja yhteistyöhön liittyvät asiat. Kehitettävinä asioina pidettiin: Ohjauskäytäntöihin liittyviä asioita ja yhteistyön toimimista. Yhteisen uraohjausmallin luomista, työelämää koskevia asioita, resursseja, työelämätietoisuuden lisäämistä, henkilökunnan osaamisen ja TE-toimiston palvelujen kehittämistä sekä tiedonsiirtoa. Jussi Onnismaan mukaan tärkeimpinä uraohjauksen tulevaisuuden haasteina nähtiin nykyinen ja tulevaisuuden työelämä ja sen ennakoimattomuus, uraohjauksen toteuttamisen käytännöt, koulutuspolitiikka, resurssien vähyys tai jatkuva pieneneminen, henkilökunnan osaamisen kehittämisen tarpeet sekä yhteistyö. ELO-ryhmien jäsenillä on mahdollisuus marraskuun aikana ottaa kantaa netin kautta kehittämissuunnitelmaan kommentoimalla toimintasuunnitelmaa seuraavasti: Mistä halutaan pitää kiinni? Mikä on uraohjauksen ihannetilanne vuonna 2016? Konkreettisesti miettimällä mitä uraohjauksessa tapahtuu, kuka tekee ja kuka vastaa mistäkin asiassa ohjausprosessissa sekä mitä toivotaan oikeasti tapahtuvan? Esitys on pöytäkirjan liitteenä (Liite1). 5. ELO-ryhmien verkostoyhteistyön toimintamallit ja verkosto-osaamisen tulevaisuuden haasteet Hannele Torvinen ja Anne Leppänen kertoivat, että oppivan, verkostomaisen innovaatioyhteiskunnan tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen vaatii yhteistoiminnallista, uutta luovaa, tutkivaa, ongelma- ja ilmiölähtöistä oppimista. Tiedonrakentelu on yhteisöllistä. Tarvitaan avoimuutta, jonka kautta luottamus voi vahvistua. Toimijoiden ja organisaatioiden väliltä on puuttunut linkkejä puuttuvien yhteistyöverkostojen myötä organisaatiot ovat toimineet itsenäisesti, jopa kilpaillen. Heidän mukaansa esim. opettajilla ja nuorisotyön toimijoilla on laaja pedagoginen, käytettävien metodien valinnan vapaus ja esim. luovuudelle on opetussuunnitelmien rajoissa tilaa rajattomasti. Vahvat yhteisöihin juurtuneet kulttuuriset normit ja odotukset säätelevät ihmisten roolinottoa siinä määrin, että tosiasiallinen autonomia saattaa jäädä koko laajuudessaan suurelta osin hyödyntämättä - valtuutus on, mutta ihmisiltä puuttuu koettuja vapausasteita.

5 ELO-ryhmien jäsenet työstivät esityksen pohjalta täsmennyksiä ELOtoimintasuunnitelmaan vuodelle 2015 pohtimalla ryhmissä seuraavia asioita: 1. Kukin tuottaa ideoita mitä ovat ne 3 asiaa, joihin tulisi ensi vuonna paneutua? 2. Asiat kootaan ja ryhmitellään 3. Ryhmät ottavat asiat jatkojalostukseen 4. Kootaan toimintasuunnitelman luonnokseksi Ryhmissä nousi esille seuraavia asioita toimintasuunnitelmaa varten: Verkoston toiminta - Verkoston kokonaiskuvan hahmottaminen - Verkoston joustavuus - Lähetin roolin vahvistaminen -> tiedonvälitys - Verkottuminen mahdollistuu - Tiedon hankinta (kulku) verkoston sisällä - ELO-ryhmien yhdistäminen - Yhteistyön kehittäminen verkostossa - miten ELO-porukka voisi olla tukena ohjauksen tarpeen tyydyttämisessä Nuoret - Ohjaamo-toiminta - Nuorten mukaan ottaminen, nuorisotakuu, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Palvelujen saumaton ketjutus -> - työnantaja-oppilaitos-te-toimisto yhteistyö - koulutuksen nivelvaihe, toinen aste ->amk/avoin amk -> ohjaus, jotta opiskelijan toive/haave ja kyvyt kohtaavat Koulutus ja tiedotus - Muuttuvat toimintatavat eri organisaatioissa -> tulla tietoiseksi ja hyödyntää - Monialaiset, vuorovaikutteiset koulutukset - Tiedotus tulevasta ohjaajien suuntaan tärkeää -> lait, säästöt, muiden toimenpiteet, tapahtumat Suunnitelman teko - konkreettiset ehdotukset toiminnan kehittämiseksi - Uraohjauksen kehittämissuunnitelman edistäminen Aikataulusyistä toimintasuunnitelmaa ei ehditty työstää pidemmälle ja siihen sovittiin palattavan seuraavassa kokouksessa.

6 Esitys on pöytäkirjan liitteenä (liite 2). 5. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi tiistaina Lahdessa ELO-ryhmien yhteiskokouksena. 6. Kokouksen päätös Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen kello Jarmo Paukku Puheenjohtaja Kristiina Juusti Sihteeri Liitteet 1. Uraketju -hanke: Kohti alueellista uraohjauksen kehittämissuunnitelmaa 2. Hämeen ELO-ryhmien verkostovalmennus