Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Hannu Ohvo: Kehityspoliittisen toimikunnan kehitysyhteistyön seurannan johtopäätökset
|
|
- Jaana Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehityspoliittisen toimikunnan täysistunto klo , Helsingin Yliopiston päärakennus SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ Kokousmuistio Osallistujat: 1. Gunvor Kronman 2. Mirja Ryynänen 3. Hannu Ohvo 4. Tiina Kontinen 5. Kalle Laaksonen 6. Leo Siliämaa 7. Heini Röyskö 8. Valia Wistuba 9. Olli Pekka Lehmussaari 10. Timo Tuovinen 11. Mari Herranen, 12. Juhani Toivonen 13. Zabrina Holmström 14. Inkeri Hirvensalo 15. Cees Kieft 16. Jakob Simonsen 17. Pasi Rajala 18. Eeva Rask 19. Anu Eskonheimo 20. Aleksandros Drakou 21. Sheryl Hinkkanen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Gunvor Kronman avasi kokouksen klo Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi, mutta ei päätösvaltaiseksi. 3. Edellisen täysistunnon pöytäkirjan hyväksyminen Muutosehdotuksia pöytäkirjaan ei ole tullut. Edellisen täysistunnon pöytäkirjaa ei hyväksytty päätösvallan puuttumisen takia. 4. TEEMAKESKUSTELU: Suomen kahdenvälinen yhteistyö Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Hannu Ohvo: Kehityspoliittisen toimikunnan kehitysyhteistyön seurannan johtopäätökset Hannu Ohvon mukaan kehityspoliittisen ohjelman keskittämistavoitteiden saavuttamisesta on onnistuttu vain osittain. Kahdeksan pääkumppanimaan osalta asetettiin tavoitteeksi lisätä kehitysyhteistyön maksatuksia 10 miljoonan euron vuositasolle. KPT suositteli vuoden 2005 vuosilausunnossaan, että vuotuinen 10 miljoonan euron tavoitetta tulisi pitää vähimmäistavoitteena.10 miljoonan tuen taso ylitettäneen vain Tansanian, Mosambikin ja Vietnamin osalta. Viidessä muussa pääkumppanimaissa vaikeat sisäpoliittiset haasteet, kuten poliittinen epävakaus, aseelliset konfliktit sekä korruptio ovat estäneet avun kasvattamista. Ohvo kertoi KPT:ssä heränneen kysymys siitä, onko 10 miljoonan euron tavoite tarpeellinen ja realistinen. Kovin outona ei tavoitteista jäämistä voida pitää, sillä usean maan haasteellisista olosuhteista oltiin tietoisia. Hämmennystä on KPT:ssä herättänyt myös se, että ei kumppanimaista ainakin Afganistanin ja Etelä Afrikan tuki on ylittänyt vuositasolla 10 miljoonaa euroa. 1
2 Ohvon mukaan kehityspoliittisen ohjelman tavoitetta keskittää apu pääyhteistyömaissa korkeintaan kolmeen sektoriin on sovellettu niin, että apua on normaalisti suunnattu kolmeen sektoriin. Keskustelu on pyörinyt osin liikaa epäolennaisissa, mekaanisissa keskittämiskysymyksissä. Suomen toiminta pääyhteistyömaissa tulisi pohjautua syvällisempään analyysiin roolistamme yhteistyömaassa ja nykyistä rohkeampaan toiminnan keskittämiseen. Toimialoista päätettäessä keskeistä ovat yhteistyömaan tarpeet ja se lisäarvo, mitä pystymme tarjoamaan. Ohvo kertoi, että KPT on koko hallituskauden vaatinut nopeampaa kehitysyhteistyön määrärahojen kasvua. Tulevan hallituksen on sitouduttava 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteeseen. Hän muistutti, että Suomi on myös EU:ssa sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen, eikä 0,51 tavoitteeseen, kuten jotkut asiaa markkinoivat. 0,7 tavoitteen saavuttamiseksi on laadittava sitova aikataulu. Vuosittaista kehitysyhteistyön määrärahoista tule ei enää neuvotella jokavuotisissa budjettikehysneuvotteluissa, vaan määrärahat tulisi pyrkiä irrottamaan kehyksistä. Ohvo mainitsi, että budjettituki on tällä hetkellä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä voimakkaimmassa nosteessa oleva avun väline. Budjettitukea annetaan yleensä maissa, joissa avunantajien keskeinen harmonisaatio on edennyt pitkälle. Harmonisoidussakin avunantajaryhmässä budjettitukea antavat maat erottautuvat omaksi ryhmäkseen, jota monissa tapauksissa myös kehitysmaan hallinto pitää etusijalla. Usein Maailmanpankilla on johtava rooli budjettitukiryhmissä. Maailmanpankin maajohtajilla on erittäin vaikutusvaltainen asema monissa kehitysmaissa. Esimerkiksi Pankin maajohtaja Nepalissa painostaa Nepalin hallitusta kohtuuttomiin taloudellisiin uudistuksiin, huomioimatta maan tilannetta monipuolisemmin. Aasian Kehityspankin (ADB) toiminta Nepalissa on ollut huomattavasti laajanäköisempää ja ADB:n toiminta tukee selkeästi köyhyyden vähentämistä. Ohvo mainitsi, että budjettituesta on käyty KPT:ssa vilkasta keskustelua. Yleiseksi mielipiteeksi on muodostunut varovainen positiivisuus, mikä noudattaa myös Suomen virallista kantaa. Toimikunnassa on keskusteltu myös budjettituen käyttöön liittyvistä haasteista. Budjettituki lisää osaltaan kehitysyhteistyön keskushallintokeskeisyyttä ja vahvistaa kehitysmaan valtionvarainministeriön osaamista sekä samalla asemaa valtionhallinnossa. KPT on pitänyt tärkeänä, että budjettituen lisääntyessä paikallishallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja muun valtionhallinnon tukeminen pidetään kehitysyhteistyön agendalla. Ohvo kertoi, että budjettituen tavoitteena on myös ollut poliittisen dialogin syventäminen. Budjettituki antaa kuitenkin avunantajille myös tehokkaan poliittisen painostuksen välineen, jota on yhä enenevässä määrin käytetty. Avunantajat ovat olleet osin varautumattomia budjettituen nopean alasajon seurauksiin erittäin apuriippuvaisissa maissa, eikä vaihtoehtoisiin toimintamuotoihin ole valmistauduttu riittävästi. Hän mainitsi myös ns. aid fungibility ongelman. Tämä tarkoittaa tilannetta jossa budjettituki suunnataan sosiaalisiin ja taloudellisiin ohjelmiin, joita vastaanottava maa olisi joka tapauksessa tukenut omilla varoillaan. Näin "säästyneet" varat ohjataan muualle. Ohvo arveli, että korruptio on herättänyt eniten keskustelua budjettituesta puhuttaessa. Tukeen liittyy olennaisesti kuitenkin entisestään tehostunut varojen käytön valvonta ja kehitysmaiden hallintorakenteiden kehittäminen. Budjettituki ei sovi kaikkialle ja että sen lisänä on syytä aina olla myös muita tuen muotoja. Suomen tulisi päättää selkeästi mihin maihin budjettitukea on realistista keskittää ja käydä vilkasta keskustelua siitä, minkälainen sekoitus erilaisia avun instrumentteja on kaikkein sopivin kunkin maan kohdalla. Ohvo nosti esiin myös budjettituen yhteydessä olevan avun ennakoitavuuden ongelman. Avunantajamaat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet antamaan budjettitukea vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan (Suomi vain vuodeksi). Tämä vaikeuttaa kehitysmaiden pitkäjänteistä kehityssuunnittelutyötä. Ohvo nosti esiin, että Suomen ja kumppanimaan näkemykset siitä, millä sektoreilla Suomen tulisi toimia eivät aina ole yhtenevät. Suomen ICT osaamiselle on kehitysmaakumppaneidemme parissa 2
3 merkittävää kysyntää. Oman haasteensa muodostaa se, että sektoritukea toimeenpanevat usein eivirkasuhteessa olevat asiantuntijat, jolloin institutionaalisen muistin varmistaminen on haaste. Suomi on lopettamassa lahjamuotoista yhteistyötään Egyptin, Perun ja Namibian kanssa vuoteen 2007 mennessä. Maat on nimetty siirtymämaiksi, ja niille kaikille laadittiin siirtymästrategiat. Siirtymisen oli suunniteltu tapahtuvan hallitusti vuosina Strategioiden avulla oli tarkoitus uudistaa Suomen ja siirtymämaiden suhteet edistämällä maiden kaupallis taloudellisia suhteita sekä instituutioiden välistä yhteistyötä. Ohvon mukaan strategioiden toimeenpanoa siirtymämaissa on kuitenkin vaikeuttanut se, ettei sen toteuttamista varten ole luotu rahoitusvälineitä. Institutionaaliseen yhteistyöhön esimerkiksi korkeakoulujen ja valtion virastojen välillä on kyllä olemassa mielenkiintoa, mutta mielenkiinto ei ole johtanut vastaavaan toiminnan lisääntymiseen. Käytännössä siirtymästrategioiden toteutus on nojannut voimakkaasti lähetystöjen luovuuteen ja paikallisen yhteistyön määräraha instrumentin käyttöön. Seuraavalla ohjelmakaudella on suomella edessään mahdollisten uusien siirtymämaiden strategioiden luominen. Selvää on, että strategioiden luominen ilman välineitä niiden toteuttamiseen ei ole järkevää. PYM määrärahojen ei voida olettaa paikkaavan kaikkia muiden instrumenttien jättämiä aukkoja. Ohvon mukaan Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyössä keskusteltaessa on myös tärkeää pohtia rooliamme harmonisaation etenemisessä. Harmonisaatiossa on saavutettu merkittävää edistystä viime vuosina, mutta harmonisaation etenemiselle on myös lukuisia haasteita. Esimerkiksi kehitysmaiden näkemyksen harmonisaation prioriteereistä ja avunantajien tarpeet eivät ole aina kohdanneet. Hämmennystä on herättänyt joissakin maissa EU:n jäsenmaaryhmän ja komission rooli harmonisaation edistämisessä. EU harmonisaatioaloitteita on osin kritisoitu päällekkäisyyksistä ja lisäarvon puutteesta yleiselle harmonisaatioprosesseille. Avunantajaharmonisaatio edistäminen on tuonut eteen haasteita mm. YK järjestöjen epäpoliittisuudesta (mahdottomuudesta poliittisiin kannanottoihin) ja maailmanpankin osin erittäin korostuneesta roolista budjettitukiavunantajien keskuudessa. Hollannin Suurlähetystö, Deputy Head of Mission Cees Kieft: Hollannin kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön vahvuudet Cees Kieftin mukaan Hollannin kehityspolitiikan korkea arvostus johtuu monesta syystä, kuten pitkään jatkuneesta sitoutumisesta vuosituhattavoitteisiin, köyhyydenvähentämisohjelmien tuesta budjettituen avulla, pitkään jatkuneesta 0.7 % bruttokansantulo osuuden ylittämisestä sekä sopeutumisesta uusiin haasteisiin. Alankomaat on vahvistanut merkittävästi suurlähetystöjensä roolia ja päätösvaltaa kehitysyhteistyössä, millä on ollut erittäin hyviä tuloksia. Alankomaat on vahvasti sitoutunut kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen sekä sisäisessä toiminnassaan että kansainvälisessä toiminnassa. Alankomaat johtaa avunantajien tilastoja myös humanitaarisen avun osalta. Kumppanimaat pitävät Hollantia joustavana ja nopeasti reagoivana. Hollanti on keskittänyt kehitysyhteistyötään, vähentänyt kumppanimaitaan sekä uudistanut yhteistyötään kansalaisjärjestöjen kanssa. Riippumaton komitea arvioi kansalaisjärjestöjen toiminnan vuosittain. Kieft korosti kehitysyhteistyöllä olevan Hollannissa vahva kansalaistuki, yli 80 % kansalaisista oli kysyttäessä vastustanut kehitysrahoituksen leikkaamista. Hollanti on antanut suoraa budjettitukea poliittisesti epävakaalle Burundille. Hänestä Hollannin tulisi keskustella enemmän siitä, miten sen tulee toimia vaikeissa olosuhteissa, kuten merkittävän korruption maissa tai poliittisesti epävakaissa olosuhteissa. DAC:n arvion mukaan Hollannin tulee lisätä avun määrä yhteistyömaissaan, lisätä edelleen lähetystöjen vastuuta kehityspolitiikasta ja parantaa seurantasysteemiään. Yksityissektorin toimintaa kehityspolitiikassa ja sen välistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi myös tukea enemmän. 3
4 Pariisin deklaraation myötä on nyt sopiva ajankohta aikaansaada koordinaatiota avunsaajamaiden välillä. Budjettituki on tärkeä väline harmonisaation edistämisessä. Hänestä on myös tärkeää, että YK:n ohjelmille olisi maatasolla yksi budjetti ja yksi johtava järjestö. Useissa maissa on ollut vaikea päätellä mikä järjestö on johtanut YK operaatiota. UNDP:n pohjoismaiden toimiston johtaja Jakob Simonsen: UN as Finland's development policy tool: The UN and bilateral donors in changing development cooperation environment Jakob Simonsen piti tärkeänä harmonisaatiota, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Hänestä Alankomaat ja Suomi ovat oikealla tiellä ja tekevät hyviä päätöksiä. Simonsen painotti, että kehitysyhteistyön tavoite on kestävän kehityksen synnyttäminen. Tämä voidaan saavuttaa vain kehitysmaiden omistajuuden kautta. Budjettituki on oikea tuen väline, johon tulee liittyä aina kapasiteetin kehittäminen. Tehokas kehitysyhteistyön vaatii kolme elementtiä: poliittinen sitoumus, johdonmukainen strategia ja yhteistyömaan kapasiteetin (ei ainoastaan inhimillisen, vaan myös institutionaalisen ja lainsäädännöllisen kapasiteetti). Simonsenin mielestä tulisi myös pohtia täydentävyyttä. Avunantajamaat tekevät usein yhteistyötä hyvin pitkälle samojen maiden kanssa. Avunantajamaiden tulisi kuitenkin miettiä, miten he haluavat tukea muita maita monenkeskisen yhteistyön kuten YK:n kautta. YK on avuantajamaita yhdistävä järjestö. Vuosituhattavoitteiden myötä avunantajamaiden kehityspoliittiset tavoitteet ja yhteinen kieli ovat tulleet yhdenmukaisimmiksi. YK:n avulla voidaan taistella yhdessä globaaliongelmia vastaan kuten Amazonin sademetsien häviämistä vastaan. Puolueeton YK tarjoaa myös foorumin, jossa voidaan sovitella konflikteja ja etsiä yhdessä ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. YK:n toimintaan liittyy myös haasteita. Järjestön toiminnan koordinoinnissa on puutteita, jotka voidaan poistaa vain jos jäsenmaat vaativat yhteisesti muutosta nykyisiin toimintatapoihin. Puolueeton YK ei voi myöskään ottaa poliittisesti kantaa. Esimerkiksi ihmisoikeusrikkomusten esiin tuomisessa ja arvostelussa kansalaisjärjestöjen rooli on tärkeä. Simonsen otti lopuksi esille sen, että Pohjoismaissa on yleensä ottaen vahva tuki kehitysyhteistyölle. Tärkeää olisi kertoa julkisuudessa enemmän onnistumisista. Kommenttipuheenvuoro Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Juhani Toivonen: Kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen haasteet Juhani Toivosen yhtyi suurelta osin Hannu Ohvon analyysiin. Avun ennakoitavuudesta hän totesi, että suurimpia ongelmia ovat kriisit, joiden takia apua joudutaan suuntaamaan uudestaan. Kehityspoliittisessa ohjelmassa pääyhteistyömaille kaavailtua 10 miljoonan euron tasoa hän piti järkevän kokoisena avustuksen määränä, vaikka sinällään luku oli tekninen. KPT:n määrärahojen kasvutavoitteista hän oli samaa mieltä. Juhani Toivonen kertoi että valmistumassa oleva VTV:n, EU:n komission ja Iso Britannian raportti Tansanian budjettituesta on yllättävän positiivinen. Ulkoministeriössä on tulossa esitykset koskien budjettitukea Vietnamissa ja Sambiassa. Aid fungibility ongelman lievittämisessä on hänestä ensiarvoisen tärkeää tuntea tarkkaan yhteistyömaan olosuhteet. Keskustelut joidenkin kehitysmaiden kanssa viittaavat siihen, että maat saattavat olla kiinnostuneita yhteistyöstä Suomen kanssa vain tietyillä sektoreilla kuten metsä/ympäristö ja tietotekniikkasektoreilla. Hänen mielestään olisi tärkeää keskustella nyt siitä, mitä apua Suomi on valmis antamaan. 4
5 Liikekumppanuusinstrumentti Finnpartership on käynnistynyt. Hakemuksia on tähän mennessä tullut 25. Afrikkaan ei ole suuntautunut suurta kiinnostusta. Keskustelu Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Gunvor Kronman kysyi Cees Kieft:ltä Hollannin ulkoministeriössä toimivan johdonmukaisuus suurlähettilään kokemuksista koskien yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Hän myös pyysi Kieft:ä kertomaan lisää Hollannin kokemuksista budjettituen antamisesta hauraille valtioille. Gunvor Kronman oli kiinnostunut kuulemaan lisää myös Hollannin kokemuksista yksityissektorin osallistumisesta kehityspolitiikkaan. Hän kysyi myös Kieft:n mielipidettä syihin, joiden ansiosta Hollannissa on niin vahva kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle. Lisäksi hän tiedusteli oliko Hollanti todella onnistunut keskittämään apua 36 maalle käytännössä ja kysyi lasketaanko humanitaarista apua saavat maat mukaan tähän ryhmään? Helsingissä työskentelevä Cees Kieft ei pystynyt vastaamaan kysymykseen koskien Hollannin ulkoministeriön koherenssilähettilästä. Hän kertoi johdonmukaisuuden edistämisestä ministeritasolla. Hollannin kehitysministeri on keskustellut aktiivisesti johdonmukaisuuden edistämisestä esimerkiksi puolustus ja valtiovarainministereiden kanssa. Sen lisäksi ministeri on aktiivisesti informoinut Hollannin eduskuntaa kehityspolitiikan yhteyksistä eri sektoreihin. Ministeri on ottanut myös Dohan kierroksella kantaa niiden Aasian maiden puolesta, jotka haluaisivat viedä edullisia kenkiä länsimaihin. Kieft arveli, että yhteistyö kattaa nyt tosiaan 36 maata, tosin tähän lukuun ei sisälly humanitaarisen avun yhteydessä tuetut maat. Burundin lisäksi, ei hänen tietääkseen ole Hollanti antanut tukea muille valtioille. Nyt on vielä liian aikaista arvioida, miten onnistunut budjettitukikokeilu Burundissa oli. Mirja Ryynänen kysyi onko Hollanti nimennyt siirtymämaita ja onko siirtymämaiden tukeen löytynyt apuinstrumentti. Hän myös tiedusteli, saako Hollannin kehitysyhteistyö laajaa tukea puolueilta. Kieft ei pystynyt selittämään kehityspolitiikkaan laajaa kannatusta Alankomaissa. Maa on kyllä monikulttuurinen, mutta maahanmuuttajakysymys on tuottanut myös haasteita ja jännitteitä. Hänen mukaan puolueiden rooli on tärkeä kehitysyhteistyön kannatuksen säilyttämiseksi. Vastauksena kysymykseen siirtymämaista, hän huomautti että viimeisten DAC suosituksien jälkeen Alankomaat tulee todennäköisesti tehostamaan tukeaan teknologian ja tieteen vahvistamiseen kehitysyhteistyössä. Hänen mukaan yliopistojen väliset opiskelijavaihdot ovat tehokas työkalu siirtää tieteen tuntemusta ja hyödyntää sillä tavalla yhteistyömaiden tilannetta. Jakob Simonsen piti mielenkiintoisena sitä, että pohjoismaissa kehitysyhteistyön kannatus on korkeaa. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että kansalaiset näkevät globalisaation ja kehitysyhteistyön yhteyden. Kehitysyhteistyön nähdään lieventävän globaalisaation mukanaan tuomia ongelmia, kuten maahanmuuttoa. Hän painotti että kestävän kehityksen edellytys on omistajuus. Kehitysyhteistyön ei tulisi perustua hyväntekeväisyyteen, vaan kehitysmaiden omaan toimintaan ja niiden kapasiteetin vahvistumiseen. Hannu Ohvo oli kiinnostunut kuulemaan lisää Hollannin kansalaisjärjestöyhteistyön uudistuksista. Kieft kertoi, että hän on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana nähnyt kansalaisjärjestöjen vahvistavan rooliaan Hollannissa. Kansalaisjärjestöillä on vahvat yhteydet poliittisiin puolueisiin sekä uskonnollisiin järjestöihin. Esimerkiksi Oxfam:lla on vahvoja yhteyksiä työväenpuolueeseen. Hollanti on kehittänyt kehityspolitiikassaan yhteistyötä järjestöjen kanssa niin, että nyt on olemassa itsenäinen komitea joka seuraa järjestöjen avunlaatua. Esimerkiksi Alankomaiden "foster parents" järjestön rahoituspyyntö ensi vuodeksi hylättiin komitean suositusten perusteella. Olli Pekka Lehmussaari piti Hollannin 80% kansalaiskannatusta erittäin merkittävänä ja pyysi Hannu Ohvoa kertomaan lisää ADB:n ja Maailmanpankin rooleista Nepalissa. Hannu Ohvo kertoi, että Aasian Kehityspankin ja Maailmanpankin tavoitteet ovat Nepalissa täysin erilaisia. ADB: n tavoite on köyhyyden vähentäminen ja työpaikkojen luonti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Maailmanpankin Nepalin maajohtajan toiminta on taas ollut rajatumpaa; talouden uudistuksiin ja rakenteisiin 5
6 kohdistuvaa. Johtaja painosti Nepalia mm. nostamaan ruuan hintoja, jotka johtivat mielenosoituksiin. Myöhemmin hinnannostot peruutettiin. Edelleen maajohtaja painostaa Nepalia tekemään talouden uudistuksia, joita nepalilaiset pitävät kohtuuttomina. Se, miten Pankin maajohtajat tulkitsevat Washingtonin päätöksiä vaikuttavat voimakkaasti eri kehitysmaiden yhteistyöhön Pankin kanssa. Hänestä maajohtajilla on tällä hetkellä liikaa valtaa ja Pankin tulisi seurata heidän toimintaansa tarkemmin. Heini Röyskö kysyi onko UNDP edistänyt uskontojen välisen dialogin edistymistä. Pasi Rajala vastauksena Heini Röyskön kysymykseen siitä mitä YK tekee edistämään uskontojenvälistä keskustelua, hän kertoi Tansanian esimerkistä jossa HIV/Aidsin vastaisessa taistelussa eri ryhmien johtajia kerättiin yhteen keskustelemaan eri keinoista rajoittaa viruksen leviämistä 5. Kehityspoliittisen toimikunnan vuosilausunnon valmistelu sekä vuosilausunto seminaari KPT: pääsihteeri Eeva Rask tiedotti KPT:n jäsenille vuosilausunnon edistymisestä sekä kokousten aikataulumuutoksista. 6. Muut asiat Eeva Rask kertoi Nordic+ maiden kehityspolitiikkaa koskevasta selvityksestä, joka jaettiin kokouksen läsnäolijoille. Selvitys on tehnyt fil.kand Johanna Järvelä. Rask mainitsi, että kokouksessa on saatavilla Hannu Ohvon ja Heini Röyskön Nepalin tiedonhankintamatkan ja Kalle Laaksosen FAO:n specialists Forumin raportit. Kalle Laaksonen kertoi Rooman konferenssin raporttinsa olevan varsin pikaisesti laadittu, mutta sisältää ydinasiat konferenssista. Lopuksi Eeva Rask kertoi, että ulkoministeriön ympäristölinjaus on tulossa KPT:n kommenteille joulukuussa. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotKehitysyhteistyön tuloksellisuus
Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotPolitiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
Lisätiedot6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)
Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Kehitysyhteistyöryhmä Päivämäärä: 7.2.2008 Vastaanottaja:
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotEU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto
EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
Lisätiedot2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin.
KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO TO 7.11.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan huone Osallistujat: Jäsenet: Pj. Jouko Jääskeläinen (kd), Outi Ervasti (EK), Rilli Lappalainen (Kehys),
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
Lisätiedot1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa
1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotSUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS
SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje
Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotTavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9233/19 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö LIMITE DEVGEN 104 SUSTDEV 89 ACP 59 RELEX 493 Pysyvien edustajien
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0029(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0029(NLE) 1.6.2015 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista
LisätiedotEtiopia Kenia Tansania Vietnam. Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa ULKOASIAINMINISTERIÖ
Etiopia Kenia Mosambik Nepal Sambia Tansania Vietnam Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa 2013 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ sivu Etiopia 4 Kenia 6 Mosambik 8 Nepal 10 Sambia 12 Tansania
LisätiedotInvestointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta
Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotTalousarvioesitys 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta
Kehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta 2004-2006 ULKOASIAINMINISTERIÖ EDUSKUNNALLE Kehitysyhteistyökertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain nojalla eduskunnalle annetaan kehitysyhteistyökertomus
LisätiedotKainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta
Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani
LisätiedotTyöministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
LisätiedotHassinen Laura(UM) JULKINEN
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2010-02540 Hassinen Laura(UM) 16.12.2010 JULKINEN SUURI VALIOKUNTA [Esim. Eduskunta] [Suuri valiokunta] Viite Asia E-kirje: Ajankohtaista EU:n kehityspolitiikassa: 1) Kehitysyhteistyön
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA
Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa
LisätiedotKehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi
Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotKohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen
Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012
Suomen kehityspoliittinen TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012 ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittisen toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EUyhdistys
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden
LisätiedotTurvallisuuspolitiikan ja kehityksen yhteyksistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelutyöryhmän (SELKO 2004) käyttöön
1 Kehityspoliittisen toimikunnan lausunto 10.5.2004 Turvallisuuspolitiikan ja kehityksen yhteyksistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelutyöryhmän (SELKO 2004) käyttöön "Kehityspoliittisen
LisätiedotTalousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotPariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015
Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotPUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),
LisätiedotUlkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201600819 POL30 Virkkunen Helena(UM) 02.08.2016 Asia Ehdotus EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä (IcSP) koskevan asetuksen muuttamisesta Kokous U/E/UTPtunnus
Lisätiedot7235/19 ADD 1 1 JAI LIMITE FI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. maaliskuuta 2019 (OR. en) 7235/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 11 JAI 251 COMIX 145 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Oikeus- ja sisäasiat) 7. ja 8. maaliskuuta
LisätiedotTyöharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep
Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa
LisätiedotAsiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari
KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
Lisätiedot6082/17 ht/msu/jk 1 DG E 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. helmikuuta 2017 (OR. en) 6082/17 ENV 111 DEVGEN 19 ONU 24 RELEX 109 FIN 89 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotUlkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004
KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 Suomen kehityspolitiikka kansainvälisen kehityskeskustelun viitekehyksessä Kansainvälinen kehityskeskustelu: 1990-luvun YK konferenssien
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta
2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.3.2018 COM(2018) 168 final 2018/0078 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hyväksymään unionin puolesta maailmanlaajuinen sopimus turvallisesta, hallitusta
Lisätiedot3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.
TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen
LisätiedotKEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO YK:n kehitysyhteistyön instrumentit
KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO YK:n kehitysyhteistyön instrumentit MUISTIO 6.6.2006 klo. 14:00 16:30 Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA, Töölöntorinkatu 2 A, 00260 Helsinki. Kokoushuone Dialogi.
LisätiedotIL-SUOSITUKSEN TILANNE
IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN
LisätiedotTuottaako kehitysyhteistyö tuloksia?
Tuottaako kehitysyhteistyö tuloksia? Riippumaton arvio Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Toukokuu 2015 Ritva Reinikka Suomen kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia, mutta parantamisen
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotBudjettituki. köyhyyden vähentäjänä ULKOASIAINMINISTERIÖ
Budjettituki köyhyyden vähentäjänä ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö: Budjettituki köyhyyden vähentäjänä 3 Tansania: Budjettituki käytetty köyhyyden vähentämiseen 4 Kustannustehokasta kehitysapua 5 Hyviä tuloksia
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Kehitysyhteistyövaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2013/2058(INI) 7.2.2014 MIETINTÖLUONNOS EU:n vuotta 2013 koskevasta kertomuksesta kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta (2013/2058(INI))
LisätiedotYK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö
18.6.2007 YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö Arvoisa ministeri, Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Uudessa hallitusohjelmassa
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö 2003. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyökertomus eduskunnalle vuodelta 2003
Suomen kehitysyhteistyö 2003 Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyökertomus eduskunnalle vuodelta 2003 Uudessa kehityspolitiikassa painotetaan johdonmukaisuutta Toimitus: Kansikuva: Satu Massa, Outi Einola-Head
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotGlobaalin kehityksen epävarmuus
Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
LisätiedotKPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa
KPT:nlinjausyksityissektorinroolistaSuomen kehityspolitiikassa 1. Johdannoksi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) painottaa, että Suomen kehityspolitiikan tulee kaikilta osin pyrkiä köyhyyden ja eriarvoisuuden
LisätiedotYLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/ KIRKKONEUVOSTO
YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 20 Aika Maanantaina 9.3.2015 klo 16.30 Paikka Läsnä Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta Jukka Hautala, saapui klo 16.57 ja poistui klo 18.35 46
LisätiedotTimo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)
Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista
Lisätiedot1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.04.
KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO 5.12.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan huone Osallistujat: Jäsenet: Jouko Jääskeläinen (kd, poistui 9.37, takaisin 10.00), Teppo Eskelinen (vas,
Lisätiedot2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO 5.4.2006. Klo. 14:00 16:30 AKAVA talon 9. krs, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki AVUN TULOKSELLISUUS JA HARMONISAATIO MUISTIO 1. Kokouksen avaus ja kokousisännän
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen
LisätiedotFinanssikriisistä pankkiunioniin
Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi
LisätiedotPUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.tammikuuta2013(11.02) (OR.en) 16166/12 LIMITE PVCONS59 ECOFIN935
ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.tammikuuta2013(11.02) (OR.en) 16166/12 PUBLIC LIMITE PVCONS59 ECOFIN935 EHDOTUSPÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopanunioninneuvoston3198.istunto(TALOUS-jaRAHOITUSASIAT),
LisätiedotAsia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe
LisätiedotALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010
Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotHelsingin Yliopiston Kemistit ry Hallituksen kokous 07/05
Helsingin Yliopiston Kemistit ry Hallituksen kokous 07/05 Aika: 15.04.2005 kello 15.00. Paikka: Läsnä: Opintososiaalinen tila, Kemian laitos. Kirsi Ämmälä, puheenjohtaja Susanna Johansson, sihteeri Anne
LisätiedotVALTUUSTO 2/2014. Sisällys
REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO 2/2014 ASIALISTA Aika: Keskiviikko 26.3.2014 klo 18.00 19.10 Paikka: Kunnantalo, valtuustosali Läsnä: Liite 1 Leppänen Pekka, kunnanjohtaja pöytäkirjantarkastajat: Helena Kinnunen
LisätiedotHALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA
KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn
LisätiedotKUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa
6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
Lisätiedot