Tröömin raittisilta Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Tröömin raittisilta Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P38696

2 Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten 1 TIIVISTELMÄ KOHTEEN KUVAUS Sijainti Ympäristö Tröömin ajoneuvoliikenteen silta Kaavoitus ja maankäyttö Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Natura verkoston alueet, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet Uhanalaiset lajit Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Risteävät kaapelit ja johdot VESISTÖSELOSTUS Hydrologiset tiedot Vesistön tila Maaperä HANKESUUNNITELMA Rakennettavan sillan kuvaus ja rakennustyöt Sillan toteutus Toteuttamisaikataulu Osallistuminen ja tiedottaminen HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Ympäristö ja vedenlaatu Vedenkorkeudet ja virtaamat Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Nykyiset rantarakenteet ja laitteet Vesienhoitosuunnitelma Luonnonsuojelualueet ja muut luontoarvot Muut vaikutukset Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Lähteet Liitteet Liite 1. Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Liite 2. Tröömin raittisilta, pääpiirustus Liite 3. Kaavoitus - Liite 3.1 Laitakarin ranta-asemakaava - Liite 3.2 Osayleiskaavat - Liite 3.3 Satakunnan maakuntakaava

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 1(12) Satamat ja vesiväylät Tröömin raittisilta P38696 EURAJOEN KUNTA TRÖÖMIN RAITTISILLAN RAKENTAMINEN VESILAIN MUKAINEN HAKEMUSSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ Eurajoen kunta hakee lupaa uuden Tröömin raittisillan rakentamiselle nykyisen Tröömin sillan vierelle. Sillan rakentaminen on osana Eurajoen kunnan toimesta toteutettavaa hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa kevyen liikenteen väylä Eurojoen Luvialta Laitakariin. Uusi silta sijoittuu kohtaan, jossa nykyinen ajoneuvoliikenteen Tröömin silta ylittää Harjajuopan joen. Uusi silta toteutetaan nykyisen sillan viereen noin 5-6 m etäisyydelle. Silta on rakenteeltaan teräksinen palkkisilta, joka kansirakenteena on betonilaatta. Teräs ja betonirakenteet muodostavat yhdessä liittorakenteen. Sillan alusrakenteena on betoniset maatuet, jotka perustetaan paalujen varaan mm. kaivamisen ja uoman luiskien häirinnän minimoimiseksi. Paalutuskone voi suorittaa paalutuksen melko kaukaa paalusta, jolloin työpenkereiden tarve vähenee uoman rannan läheisyydessä. Mahdolliset työpengerrykset puretaan töiden päätteeksi. Uoman törmiin ei rakenneta sillan etuluiskien verhousrakenteita. Keilarakenteet nurmetetaan. Tröömin raittisillan rakentaminen ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilaan tai veden laatuun. Sillan rakentamisesta ympäristölle aiheutuva haitta on lähinnä väliaikainen paalutuksen aiheuttama vähäinen veden samentuminen ja rakennustöiden aikainen melu. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia vallitsevaan vedenkorkeus- ja virtaamatilanteeseen. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan nykytilaan verrattuna pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain tai muinaismuistolain vastainen eikä ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta pysyviä vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Toimenpidealue sijaitsee osittain Laitakarintien tiealueella ja yksityisen henkilöiden omistamilla alueilla. Hankkeen mukaisiin toimenpiteisiin hankitaan tarvittavin osin maa- ja vesialueiden omistajilta kirjallinen suostumus. Uusi silta sijoittuu osayleiskaavan mukaiselle alueelle. Toimenpiteet eivät ole ristiriidassa maankäytön suunnittelun kanssa. Hanke on yleisen tarpeen vaatima ja siitä koituu huomattavaa hyötyä kevyelle ja yleiselle liikenteelle, Eurajoen Luvian alueella ja sen asukkaille sekä kaikille muille sillan käyttäjille. Sillan rakentaminen edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 2 (12) 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti Suunniteltu uusi silta sijaitsee yhdystien länsipuolella kohdassa, jossa alueella nykyisin sijaitseva Tröömin silta (T-1478) ylittää Harjajuovan. Uuden sillan rakentaminen on osana Eurajoen kunnan toimesta toteutettavaa hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa kevyen liikenteen väylä Eurajoen Luvialta Kuivalahdentieltä Laitakariin. Suunnitellun väylän pituus on noin 3,5 km. Hankealue Kuva 1. Hankealueen sijainti yhdystien varrella (Maanmittauslaitos 2019). Suunniteltu Tröömin raittisilta Tröömin silta Kuva 2. Tröömin sillan ja uuden suunnitellun raittisillan sijainti yhdystien varrella. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, tiesuunnitelma yleiskartta).

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 3 (12) 2.2 Ympäristö Hankealueen läheisyydessä ympäristö pääosin on sekametsää ja alueen läheisyydessä on myös joitakin peltoalueita ja asuinrakennuksia Tröömin ajoneuvoliikenteen silta Nykyisin alueella sijaitseva Tröömin silta (T-1478) ylittää Harjajuopan vesistön ja on kokonaispituudeltaan 21,86 m. Tröömin sillan aukkoleveys on noin 11,6 m. Uusi suunniteltu raittisilta sijoittuu nykyisen sillan viereen sen länsipuolelle. Siltatyyppi jännitetty betoninen palkkisilta, puolielementtirakenteinen. Silta on valmistunut vuonna 1950, mutta sen päällysrakenne on uusittu vuonna Sillan päätyihin maatukien päälle on rakennettu kansirakennetta levennysosineen. Sillan kivirakenteiset maatuet ovat alkuperäiset. Sillan keilat on verhoiltu kivirakenteilla ainakin alaosaltaan. Kuva 3. Kuvaote Tröömin nykyisen sillan luoteiskulmalta suunnitellun raittisillan puolelta (Taitorakennerekisteri). 2.3 Kaavoitus ja maankäyttö Asemakaava Hankealueen lähellä on voimassa oleva Laitakarin ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan muutos. Se on hyväksytty Luvian kunnan valtuuston toimesta ja saanut lainvoiman Asemakaava ei kuitenkaan sijoitu rakennettavan sillan alueelle vaan se sijaitsee noin 100m etäisyydellä hankealueesta. Yleiskaavat Hankealueella on voimassa Luvian ranta-alueiden osayleiskaava ja Luodonkylän osayleiskaava. Luvian ranta-alueiden osayleiskaava on hyväksytty Luvian valtuuston toimesta ja saanut lainvoiman Luodonkylän osayleiskaava on tarkistettu Suunnitellun Tröömin raittisillan läheisyydessä sijaitsee asuinpientalojen alueita (AP), maatilojen talouskeskusten alueita (AM), Loma-asuntoalue (RA) ja matkailupalvelujen alue (RM) sekä erillispientalovaltainen alue (AO).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 4 (12) Kuva 4. Ote ajantasaisista Luodon osayleiskaavasta ja Luvian ranta-alueiden osayleiskaavasta (ote Eurajoen kunnan karttapalvelusta ). Hakemussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole ristiriidassa edellä esitettyjen yleiskaavojen kanssa eivätkä hakemussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vaikeuta kaavojen toteuttamista. Yleiskaavat ja niiden kaavamerkinnät on esitetty hakemuksen liitteessä 8.2. Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Ministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kuva 5. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 5 (12) 2.4 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Maa ja vesialueiden omistussuhteet on esitetty liitteessä Natura verkoston alueet, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet Hankealueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura verkoston alueita, koskiensuojelualueita, arvokkaita kallioalueita, luonnonsuojeluohjelma-alueita tai pohjavesialueita (Kuva 6 ja Kuva 7). Hankealue Kuva 6. Toimenpidealuetta lähimpänä sijaitsevat luonnonsuojelualueet, Natura 2000 verkoston alueet, arvokkaat kallioalueet ja luonnonsuojeluohjelma-alueet (Paikkatietoikkuna.fi, 5/2019). Hankealue Kuva 7. Lähin pohjavesialue on Hanninkylä , joka sijaitsee noin 2,5 km hankealueesta koilliseen (Vesikartta, SYKE 2019).

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 6 (12) 2.6 Uhanalaiset lajit Vuollejokisimpukoista on tehty joitakin havaintoja Porin yläpuolisilla alueilla, mutta Harjajuopan joen alueella tai sen lähistöllä ei tehty niistä havaintoja. (Laji.fi, 6/2019). Kuva 8. Vuollejokisimpukka havainnot Porin yläpuolisilla alueilla. Tröömin siltahankkeen osalta lähtökohtana on, että rakennustyöt eivät kohdistu vesialueelle, vaan rakennustyöt pyritään toteuttamaan kuivatyönä maa-alueilla. Vuollejokisimpukoiden esiintyminen selvitetään hankealueella suoritettavalla vuollejokisimpukkakartoituksella syksyn 2019 aikana. 2.7 Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuisto kohteita. Lähimmät muinaismuistokohteet sijaitsevat noin 1 km päässä Laitakarin sataman alueella. Hankealue Kuva 9. Lähimmät muinaismuisto kohteet (punaiset ympyrät) Tröömin raittisillan läheisyydessä (kartta.museoverkko.fi ). Kulttuuriympäristön rekisteriportaali ( on Museoviraston ylläpitämä palvelu, josta löytyy tietoa muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä. Rekistereissä on tietoa muinaisjäännöksistä, niiden hoidosta ja niitä koskevista tutkimushankkeista sekä arkeologisista esinelöydöistä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 7 (12) 2.8 Risteävät kaapelit ja johdot Suunnitellun sillan alueella ei tiedettävästi ole risteäviä kaapeleita tai johtoja. Mahdollisten kaapeleiden sijainti varmistetaan ennen rakennustöiden aloittamista. 3 VESISTÖSELOSTUS Harjajuopa on keskisuuri turvemaan joki, joka kuuluu Harjajuovan - Pinkjärven valuma-alueeseen ja se toimii Pinkjärven laskujokena. Harjajuopan pituus on noin 4 km ja se pintavesi tyyppi on Kt (keskisuuret turvemaiden joet). Pinkjärven valuma-alue kuuluu Selkämeren päävesistöalueeseen. Siltapaikan yläpuolisen valuma-alueen koko on noin 125 km 2 (Suomen ympäristökeskus VALUE, valuma-alueen rajaustyökalu). Alueen teollisuuskuormitus on vähäistä. Alueella ei ole varsinaista vedenkorkeuden tai virtaaman seuranta asemaa. Hankealue Kuva 10. Harjajuovan Pinkjärven valuma-alue (SYKE, karpalo-karttapalvelu). 3.1 Hydrologiset tiedot 3.2 Vesistön tila Tröömin raittisillan läheisyydestä ei ole mittauksiin perustuvia tarkkoja vedenkorkeustietoja. Sillan kohdalla Harjajuopan vedenkorkeus on määritetty ilmatieteenlaitoksen Porin Mäntyluodon vedenkorkeusmittausten mukaan. Alle on kirjattu vedenpinnan ylija aliveden ennätyskorkeudet [m]: - Ylivedenkorkeus HW = +1,612 N2000 (v. 1984) - Keskivedenkorkeus MW = +0,125 N2000 (v. 2019) - Alivedenkorkeus NW = 0,75 N2000 (v. 2019) Harjajuovan vesistöalueen pinta-ala on 118 m 2 ja keskivirtaama (MQ) oli vuosien aikana 1,2 m 3 /s ja järvisyys 3 % (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2005, Sarvala & Sarvala). Harjajuopan vedenlaatu on Suomen Ympäristökeskus SYKE:n julkaiseman pintavesien ekologisen luokituksen (2013) mukaan välttävä ja merialueella rannikon tuntumassa luokitus on hyvä kuvassa 11 esitetyn mukaisesti. Tuorein pintavesiluokitus perustuu vuosina tehtyihin mittauksiin. Harjajuopan kemiallinen tila on hyvää huonompi ja merialueella kemiallinen tila on hyvä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 8 (12) Hankealue 3.3 Maaperä Kuva 11. Pintavesien ekologinen tila (Suomen ympäristökeskus, vesikartta-palvelu 5/2019). Tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä on uudelle kevyen liikenteen väylän linjaukselle tehty pohjatutkimuksia pohjamaan selvittämiseksi. Suunnitellulla linjauksella pohjamaa on pääasiassa moreenimaata. Pinnassa esiintyy paikoin ohuehkoja siltti/savikerroksia. 4 HANKESUUNNITELMA Hanke käsittää uuden kevyen liikenteen sillan rakentamisen sekä siihen liittyvien toimenpiteiden suorittamisen. Hanke on osana Eurajoen kunnan toimesta toteutettavaa hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa kevyen liikenteen väylä Eurajoen Luvialta Kuivalahdentieltä Laitakariin. 4.1 Rakennettavan sillan kuvaus ja rakennustyöt Uusi Tröömin raittisilta toteutetaan nykyisen Tröömin sillan (T-1478) vierelle noin 5 6 m etäisyydelle. Silta on rakenteeltaan teräksinen palkkisilta, betonikantinen, liittorakenteinen (Tpbl). Sillan alusrakenteena on betoniset maatuet, jotka perustetaan ylhäälle jäävien paalujen varaan mm. kaivamisen ja uoman luiskien häirinnän minimoimiseksi. Paaluista osa jää betonirakenteiden alle näkyviin, ja nämä näkyvät paalut suojataan HDPEpinnoitteella. Paalut on suunniteltu sijoittumaan vähintään noin 2,5 m päähän uoman MWvedenkorkeuden mukaisista reunoista. Rakennustyöt pyritään tekemään kuivatyönä matalan veden aikaan. Paalutuskone voi suorittaa paalutuksen kaltevalle uoman törmälle melko kaukaa (3 4 m) paalusta, jolloin mahdollisten työpenkereiden tarve vähenee uoman rannan läheisyydessä. Työpengerrykset puretaan töiden päätteeksi. Maatukien muotit tulee tukea paaluihin tai uoman yläpenkereeseen. Muotit tulee kuitenkin purkaa betonin kovetuttua. Sillan päällysrakenteen kannen muotit on suositeltavaa olla paikalle nostettavissa teräspalkeissa kiinni jo ennen nostoa. Kyseisten muottien purku tehdään esim. siltakurjesta käsin ja niin ettei uomaan tiputeta kappaleita. Uomaan ei saa perustaa työnaikaisia telineitä. Myös uoman törmän käyttöä telineiden perustana vältetään. Sillan molemmin puolisilla taustapenkereillä olevat kevyen liikenteen väylän rakenteet toteutetaan niin, ettei Harjajuopaa täytetä. Uoman törmiin ei rakenneta sillan etuluiskien verhousrakenteita. Keilarakenteet nurmetetaan.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 9 (12) Sillan toteutus Kuva 12. Ote uuden sillan pääpiirustuksesta (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy). Uusi silta on kokonaispituudeltaan 42,7 m ja sen jännemitta on 30,0 m. Sillan hyötyleveys on 4,0 m ja vapaa-aukkomitta 11,6 m (28,4 m maatukien väli) sekä vapaa alikulkukorkeus ylävedenkorkeudella 1,2 m. Sillan alustava pääpiirustus on esitetty liitteessä 2. Siltaan kiinnitetään Eurajoen kunnan paineviemäri ja vesijohto, jotka toteutetaan kevyen liikenteen väylähankkeen yhteydessä. Siltaan asennetaan myös neljä kaapelien suojaputkea varauksena. Uuden sillan toteuttaminen voidaan aloittaa kevyen liikenteen tiehankkeen yhteydessä, lupapäätöksen tultua voimaan. Uuden sillan rakentaminen käsittää alus- sekä päällysrakenteen rakennustoimenpiteet. Sillan valmistuttua se avataan liikenteelle. Rakennusjäte sekä ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan niille, erikseen sovittuun sijoituspaikkaan ja rakennuspaikka siistitään sekä maisemoidaan lopulliseen muotoonsa. 4.2 Toteuttamisaikataulu Lähtökohtana on, että hanke toteutetaan vuoden 2020 aikana. 4.3 Osallistuminen ja tiedottaminen Käynnissä olevaan siltahankkeeseen liittyy eri suunnitteluvaiheiden yhteydessä monenlaista vuorovaikutusta, eri osapuolten kuulemista ja tiedotusta. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Hankkeesta ei tule aiheutumaan ennalta arvaamatonta vahinkoa eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan vesistön tai sen ranta-alueiden tilaan. Hankkeella on positiivinen vaikutus maisemaan. 5.1 Ympäristö ja vedenlaatu Tröömin raittisillan rakentaminen ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilaan tai veden laatuun. Sillan rakentamisesta ympäristölle aiheutuva haitta on lähinnä väliaikainen paalutuksen aiheuttama vähäinen veden samentuminen ja rakennustöiden aikainen melu. 5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat 5.3 Vesiliikenne Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Harjajuopan vesiliikenne koostuu pääosin vapaa-ajan veneilijöistä. Alueella ei ole virallista veneväylää. Rakennettava silta ei rajoita vesiliikenteen kulkua alueella nykytilanteeseen verrattuna.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 10 (12) 5.4 Kalasto ja kalastus Tröömin raittisillan rakentamisella ei ole pysyviä vaikutuksia lähistöllä harjoitettavaan virkistyskalastukseen tai kalastoon. Harjajuopan alueella ei harjoiteta kaupallista kalastusta. Paalutustöistä aiheutuva veden vähäinen samentuminen ja rakennustöiden aiheuttama melu tulee aiheuttamaan pienimuotoista väliaikaista haittaa kalastolle. Samentuminen ja melu saattaa karkottaa kaloja kauemmas sillasta. Alue ei kuitenkaan ole merkittävä kalojen esiintymisalue ja sen merkitys virkistyskalastukselle on pieni. 5.5 Virkistyskäyttö Sillan uusiminen ei aiheuta pysyvää haittaa virkistyskäytölle. Hankkeen maisemalliset vaikutukset ovat positiiviset. Rakennustyöt aiheuttavat pienimuotoista ja tilapäistä haittaa alueen virkistyskäytölle. 5.6 Nykyiset rantarakenteet ja laitteet Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta hankkeen ulkopuolisiin nykyisiin rantarakenteisiin tai niiden käyttöön. 5.7 Vesienhoitosuunnitelma Valtioneuvosto on hyväksynyt tehdyllä päätöksellä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoidon vesienhoitosuunnitelman vuosiksi Vesienhoitosuunnitelma (VHA 3) on valmisteltu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, muutos 1263/2014) nojalla. Hakemussuunnitelman mukainen alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (VHA 3). Harjajuopan hydrologis-morfologinen muutos luokitellaan melko suureksi. Hakija katsoo, että hakemussuunnitelmassa esitetyn Tröömin raittisillan rakennustoimenpiteet eivät vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoidon vesienhoitosuunnitelman tavoitetilan ylläpitämistä tai saavuttamista. 5.8 Luonnonsuojelualueet ja muut luontoarvot Hankealueen läheisyydessä ei kohdan 2.5 mukaisesti ole arvokkaita luontokohteita ja luonnonsuojelualueita. 5.9 Muut vaikutukset Rakennustöillä on mahdollisesti pieni tilapäinen vaikutus liikenteeseen. Hanke ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen tavoitteiden kanssa. Hanke noudattaa voimassa olevien asema- ja osayleiskaavojen mukaisia määräyksiä. Hanke ei vahingoita alueella kulkevia johtoja ja kaapeleita Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu Mikäli työaikana todetaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesistön tilaan tai kalakantoihin, niin ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. 6 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY Uusi Tröömin raittisillan rakentaminen mahdollistaa Eurajoen kunnan kevyen liikenteen väylähankkeen Eurajoen Luvialta Kuivalahdentieltä Laitakariin toteutumisen ja samalla parantaa liikenteen turvallisuutta alueella. Uusi silta ohjaa kevyen liikenteen kulkemaan uudella väylällä, jolloin alueen liikenneturvallisuus paranee. Uudella sillalla tulee olemaan positiivinen vaikutus maisemaan ja sen rakentamisella ei ole huomattavia vaikutuksia paikallisiin virtauksiin. Hankkeen toteuttamisesta saatavaa hyötyä on verrattu siitä aiheutuviin haittoihin seuraavassa luettelossa esitetyn mukaisesti:

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 11 (12) Hankkeen hyöty/haittavertailu: Hyödyt: + Uusi kevyen liikenteen silta parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. + Uudella sillalla on positiivinen vaikutus maisemaan. + Uusi silta helpottaa kevyen liikenteen liikkumista Eurajoen Luvialta Kuivalahdentieltä Laitakariin. Haitat: - Paalutuksesta aiheutuu mahdollisesti tilapäistä veden samentumista. - Rakennustöistä aiheutuu tilapäistä melua. - Sillan rakennustyöt voivat aiheuttaa lievää haittaa liikenteelle. 7 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Harjajuopan joki on vesilain (2011/587) 1 luvun 6 mukaisesti valtaväylä, jonka Tröömin raittisilta ylittää. Tröömin raittisillan rakentaminen on vesilain 3 luvun 3 :n kohdan 4 momentin mukaisesti siten luvanvarainen hanke. Hankkeen toimenpiteille haetaan lupaa tässä hakemussuunnitelmassa esitetyn perusteella. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia vallitsevaan vedenkorkeus- ja virtaamatilanteeseen. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan nykytilaan verrattuna pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hankkeesta oletetut vaikutukset ovat hyvin rajalliset eikä työnaikaista silmämääräistä tarkkailua tarkempi seuranta ole lähtökohtaisesti tarpeen (VL 3:11). Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain tai muinaismuistolain vastainen eikä ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa (vesilain 1 luvun 2 ). Toimenpidealue sijaitsee osittain Laitakarintien tiealueella ja yksityisten omistamilla alueilla. Hankkeen mukaisiin toimenpiteisiin hankitaan tarvittavin osin maa- ja vesialueiden omistajilta kirjallinen suostumus. Uusi raittisilta sijoittuu kahden osayleiskaavan mukaiselle alueelle. Toimenpiteet eivät ole ristiriidassa maankäytön suunnittelun kanssa. Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta pysyviä vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hanke on yleisen tarpeen vaatima ja siitä koituu huomattavaa hyötyä yleiselle liikenteelle, Eurajoen Luvian alueelle ja sen asukkaille sekä kaikille muille sillan käyttäjille. Hakijan näkemyksen mukaan vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisen yleiset edellytykset ovat voimassa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. (ylempi AMK) Mikko Kurhinen suunnitteluinsinööri, ins. (AMK)

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 12 (12) Lähteet ELY-keskus raportteja , Vesien tila hyväksi yhdessä. Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Lounais-Suomen ympäristökeskus, Miten voit, Selkämeri? (Sarvala & Sarvala 2005)