PORKKANAPESÄN VERKOSTOISSA - Porkkanapesä-projektin ( ) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa
|
|
- Niina Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PORKKANAPESÄN VERKOSTOISSA - Porkkanapesä-projektin ( ) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa Sari Klink Maarit Katajisto Opinnäytetyö Opinnäytetyö Syksy 2002 Syksy 2002 Satakunnan ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali-ja terveysalan Porin yksikkö Porin yksikkö
2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Katajisto, Maarit & Klink, Sari Porkkanapesän verkostoissa Porkkanapesä-projektin ( ) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa Joulukuu s 4 liite Opinnäytetyössä tutkittiin lasten ja nuorten tukipiste Porkkanapesä-projektin merkitystä ja tarpeellisuutta Porin Pormestarinluodon yhteistyöverkostossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa millaista yhteistyötä alueella on eri verkostojen ja Porkkanapesän kesken sekä sen toimivuutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten Porkkanapesä-projektin kohderyhmä huomioidaan projektin päättyessä. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua empiirisen aineiston keräämiseen. Tutkimusaineisto koostui kolmestatoista (13) Porin Pormestarinluodon aluetyöryhmässä työskentelevän yhteistyötahon haastattelusta. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2002 teemahaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin kaseteille, joista ne litteroitiin tietokoneelle. Saadut vastaukset koodattiin teemoittain tulosten analysointia varten. Tutkimuksen pohjalla käytimme kirjallisuutta verkosto- ja projektityöstä. Porkkanapesä-projekti nähtiin tärkeänä toimintamuotona Pormestarinluodossa. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että alueella on paikka, johon lapset ja nuoret voivat mennä myös virka-ajan ulkopuolella Porkkanapesä-projektin tärkeimmäksi rooliksi alueen yhteistyöverkostossa lähimpien toimijoiden keskuudessa nousi tiedottajan rooli. Tieto alueen tapahtumista ja asukkaiden arjesta kulki parhaiten heidän kauttaan. Lisäksi Porkkanapesä-projekti tuki alueen toimintaa olemalla tarvittaessa apuna ongelmatilanteissa. Myös viranomaiset pitivät Porkkanapesä-projektia tärkeänä, mutta eivät kokeneet saaneensa Porkkanapesä-projektista tärkeää tietoa oman työn kannalta. Viranomaisten ja Porkkanapesän yhteistyötä hankaloitti vaitiolovelvollisuuden muuri. Lisäksi viranomaistaho odotti enemmän yhteydenottoja Porkkanapesä-projektin suunnalta. Kaikki haastateltavat toivoivat Porkkanapesä-projektin vakinaistuvan tai sen toiminnan jatkuvan jossain muodossa. Tutkimuksessa tuli myös esiin, että haastateltavien mielestä tarvitaan lisää työntekijöitä toteuttamaan projektia, koska se on laajentunut myös Pihlavan ja Sampolan lähiöihin. Asiasanat: Porkkanapesä-projekti, projektityö, verkostotyö
3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Katajisto, Maarit & Klink, Sari Networks of Porkkanapesä-the significance of the Porkkanapesä project ( ) and the functionality of cooperative networks in Pormestarinluoto November pages 4 appendices This is a study of the significance and necessity of the Porkkanapesä project in the cooperative network of Pormestarinluoto, Pori. The purpose of the study was to map the kind of cooperation between different networks on the area and Porkkanapesä, and the functionality of the cooperation. In addition, the purpose was to find out how the target group of the Porkkanapesä project will be considered in the end of the project. The nature of the study was qualitative. The theme interview was used to gather the empirical material. The material consisted of 13 interviews of the cooperative quarters working in the regional committee. The interviews were carried out in autumn The interviews were taped and then transcribed on the computer. The answers were coded by themes in order, to analyze the results. The study was supported by literature about networks and project work. The Porkkanapesä project was considered an important activity in Pormestarinluoto. The opinions of the interviewees were that it was important to have a place for children and youngsters to go after school hours in Pormestarinluoto. The closest cooperative quarters considered strongest role of the Porkkanapesä project to be an informer. Information about the activities in the area and about everyday lives of the inhabitants were delivered effectively through Porkkanapesä. Furthermore, the Porkkanapesä project was supporting the activities of the area by being available in problematic situations. The authorities did not experience to have got any significant information through the Porkkanapesä project concerning their own work The cooperation between the authorities and the project was troubled by the professional confidentiality. In addition the au- expected more contacts from the Porkkanapesä thorities project. Every interviewee hoped for the Porkkanapesä project to proceed in some form.the study also showed that more workers are needed to carry out the project due to the ex- to Pihlava and pansion Sampola. Key words: Porkkanapesä project, project work, network work
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VERKOSTOJEN MONINAISUUS Verkostojen muodostum inen Verkostoituminen Moniammatillinen verkostotyö 6 3 PROJEKTITYÖ 7 4 LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuoltolain yhteistyövelvoite Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Lastensuojelutyö Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelu asio issa 12 5 PORMESTARINLUODON ALUE 12 6 PORKKANAPESÄ-PROJEKTI Porkkanapesä-projektin synty ja toiminta Projektin tavoi tteet 16 7 TUTKIMUSONGELMAT 17 8 TUTKIMUSMENETELMÄ Kvalitatiivinen tutkimusote Teemahaastattelu aineostonkeruumenet elmänä 19 9 AINEISTON KERUU JA KÄSITTELY Tutkimuksen toteuttaminen Haastatteluaineistoista analysointiin PORKKANAPESÄ-PROJEKTIN YHTEISTYÖVERKOSTOT Asukastupa Asukasyhdistys Itu-projekti Koulutoimi Lastensuojelu Maltti projekti Poliisi 26
5 10.8 Päiväkoti Pohjatuuli Vapaa-aikatoimen nuorisoyksikkö TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistyö Porkkana pesä-projektin ja aluetyöryhmään kuuluvien välillä Projektin merkitys Pormestarinluodon yhteistyöverkostossa 11.3 Pormestarinluodon yhteistyöverkoston toi mivuus 11.4 Projektin loppuminen YHTEENVET O 13 POHDINTA Pohdintaa tutkimuksen teosta Menetelmän sopivuuden ja eettisyyden tarkastelua Jatkotutkimusaiheet 54 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Teemahaastattelurunko Liite 2: Tutkimuslupa-anomus 1 Liite 3: Tutkimuslupa 1 Liite 4: Tutkimuslupa 2
6 1 JOHDANTO - Mitä porkkana sanoi perunalle kattilassa? - Samassa liemessä ollaan. Lause kuvaa mielestämme tämän päivän tilannetta sosiaali- ja terveysalalla. Kuntien verotulojen jakaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi on käynyt tiukaksi. Peruspalvelujen tuottamiseksi ovat yksityinen sektori, järjestöt ja vapaaehtoiset nousseet kuntien rinnalle järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluja. Alun kaskusta poiketen Porin Pormestarinluodossa toimivat verkostot eivät suinkaan ole liemessä, vaan hyvin runsaasti maustetussa sopassa, jonka eri maut täydentävät toisiaan. Alueena Pormestarinluoto kuvaakin hyvin sekatalouden toteuttamista, sillä alueen hyvinvointia turvaavia palveluja on järjestetty monien eri palvelujen tuottajien toimesta. Näistä yksi on tutkimuksessa käsiteltävä Porkkanapesä-projekti, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin, eli niin sanotun kolmannen sektorin tuottamaa toimintaa. Vuosien mittaan sosiaaliset ongelmat yhteiskunnassa ovat kasvaneet ja näin ollen toimintaympäristökin on muuttunut. Tämä on edellyttänyt eri tahoilta moniammatillista osaamista sekä valmiuksia tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän myötä verkostotyöskentely on kehittynyt yhteisöissä. Erilaisten hankkeiden, ideoiden ja työmuotojen verkostoituminen sekä keskinäisten kontaktien ja yhteistyön luominen on tärkeää sosiaalisten ongelmien lisääntyessä ja monipuolistuessa. Erityisesti paikallistasolla verkostoitumisen lisääminen on tärkeää. (Heinonen, ) Tutkimuksemme kohteena on Pormestarinluodossa toimiva Porkkanapesä-projekti ja alueen yhteistyöverkosto. Porkkanpesä-projektia käsitellään Pormestarinluodon alueen verkostojen näkemänä. Tutkimuksessa selvitämme lisäksi miten yhteistyö alueen verkostossa toimii. Tutkimuksessa tuomme esiin minkälaista yhteistyötä alueen toimijoilla on Porkkanapesä-projektin kanssa ja minkälaista yhteistyötä vielä toivotaan. Tutkimuksen avulla pyrimme myös herättelemään alueen toimijoita huomioimaan
7 2 Porkkanapesä-projektin kohderyhmä, projektin päättyessä. Pormestarinluodon alueen verkostoihin liittyvän opinnäytetyön on aiemmin tehnyt Jukka Aalto (2001) Muhammed, vuori ja verkostot. Työssä käsitellään verkostojen toimivuutta alueen nuorisotilan yhteistyötahojen näkökulmasta. Halusimme laajentaa Aallon näkökulmaa selvittämällä koko alueen verkostojen toimivuutta. Opinnäytetyön aihepiirin valintaan vaikutti ensisijaisesti kiinnostuksemme projekti- ja verkostotyötä kohtaan. Ensikosketuksen projektityöhön saimme työharjoittelun kautta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirissä. Kiinnostuksemme projektitoimintaa kohtaan laajeni harjoittelun aikana, sillä pääsimme tutustumaan siihen käytännössä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Porkkanapesä-projektin loppuarvioinnissa ja sen toiminnan mahdollisesti jatkuessa. Opinnäytetyöstämme myös Pormestarinluodon toimijat saavat tietoa verkostonsa toimivuudesta, jota he voivat hyödyntää näin halutessaan. Toteutimme tutkimuksen laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimusta varten haastattelimme kolmeatoista (13) Porkkanapesä-projektin yhteistyötahoa, jotka kuuluvat Pormestarinluodon aluetyöryhmään. Haastattelut suoritimme teemahaastatteluina ja analysoimme teemoittelua apuna käyttäen. Opinnäytetyön alussa tutkimukseen sukelletaan verkostotyön ja projektityön teorian kautta. Lisäksi kuvaamme Pormestarinluodon aluetta ja esittelemme Porkkanapesä- yhteistyöverkoston, eli kaikki aluetyöryhmään kuuluvat projektin tahot.
8 3 2 VERKOSTOJEN MONINAISUUS Erilaisia verkostoja voidaan jakaa formaaleihin eli muodollisiin ja informaaleihin eli epävirallisiin verkostoihin. Formaaleissa verkostot muodostuvat eri viranomaisista ja informaaleissa ne muodostuvat ihmissuhteista. (Jalava & Virtanen, 1996, 35.) Työssämme verkostoja kuvataan viranomaisverkostoina ja Pormestarinluodon alueella työskentelevien toimijoiden välisinä verkostoina. Verkostossa toimimista voidaan luonnehtia kolmena eri aktivoitumisen asteena: verkostona, verkottumisena ja verkostotyönä (Karlsson 1999, 69). Kirjallisuudessa verkostotyö kuvataan tavallisesti asiakastyön yhdeksi menetelmäksi. Verkostoja voidaan lähestyä myös toisesta näkökulmasta. Tällöin puhutaan eri viranomaisista koostuvista moniammatillisista tiimeistä ja poikkihallinnollisista työryhmistä. (Virtanen 1999, 36.) Verkostotyössä aktivoidutaan konkreettisesti tekemällä yhteistyötä käytännön tasolla. Verkostoituminen ja verkostotyö on työn kehittämisen väline ja menetelmä. (Karlsson 1999, 69.) 2.1 Verkostojen muodostuminen Verkostolla tarkoitetaan toimijoita, joita yhdistää sama teema. Verkostot ovat suhteita, jotka yhdistävät joukon ihmisiä, organisaatioita, kohteita tai tapahtumia. Näitä kutsutaan verkoston toimijoiksi. (Jalava & Virtanen 1997, 31.) Monenlainen tieto, taito ja kokemus yhdistyvät verkostoissa. Työntekijöiden väliset jännitteet ja osallisten erilaisuus ovat verkoston rikkaus. (Virtanen 1999, 37.) Verkosto on enemmänkin yhteistyöhön liittyvä ilmaus kuin käsitteellisesti selkeä yhteistoiminnan väline. Verkosto merkitsee toimijoille yleensä hyvinkin erilaisia asioita. Verkostolla voi olla myös erilaisia tavoitteita, joita se yrittää saavuttaa. Tärkeää on kuitenkin yhteiset tavoitteet ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Verkosto voi toimia mm. kommunikatiivisena tai toiminnallisena verkostona. Kun verkoston toiminnallinen idea löytyy, siirrytään yleensä konkreettisiin tehtäviin. Nämä puolestaan edellyttävät omien voimavarojen kiinnittämistä yhteisen hyödyn saavuttamiseksi antaen verkostolle aineksia myös sitoutumisen
9 4 ylläpitämiseen. (Virtanen 1999, 38.) Yleensä verkostolta kuluu muutamia vuosia yhteisen hyödyn ja lopullisten tavoitteiden löytämiseksi. Verkoston valmiudet kehittyä, muuttua sekä uusiutua ovat ratkaisevia verkoston koossa pysymisen ja toimivuuden kannalta. (Virtanen 1999, 36.) Verkosto muuttuu jatkuvasti ja siihen voi tulla mukaan tai jäädä pois tarpeen vaatiessa. Verkostossa mukanaoloa voi itse säädellä. Sen kehittämisideat voivat myös muuttua, laajeta tai saada toisen suunnan. (Karlsson 1999, 69.) Verkostot koetaan yleensä joustaviksi, muuntautumiskykyisiksi ja avoimiksi rakenteiksi. Tästä huolimatta verkostoituneessa toimintaympäristössä on myös omat vaikeutensa. Verkostot ovat vaikeasti johdettavia ja verkostojen pelisäännöt sekä roolit ovat usein epäselviä. Tämän vuoksi myös tehtävillä on taipumusta kasaantua verkoston aktiivisimmille jäsenille. (Virtanen 1999, 35.) Verkosto sisältää kaiken organisaatioiden välisen vaihdon tietyssä tilanteessa. Eri toimijoiden väliset suhteet kietoutuvat yhteen pyrkien saavuttamaan niin yhteiseen kuin itse kunkin toimijan omaan intressiin liittyvät päämäärät. Verkoston toimijat voivat olla yksityiseen, julkiseen tai vapaaehtoissektoriin tai niiden yhdistelmiin liittyviä. Verkostorakenne muuttuu toiminnan kohteen muuttuessa. Verkostorakennetta luonnehtii yhteistyö, molemminpuolisuus, riippumattomuus sekä keskinäinen luottamus. Sen toiminta tähtää sosiaalisen yhteisymmärryksen saavuttamiseen. (Eronen, Hokkanen, Kinnunen, Lehto-Pusa, Rönnberg & Särkelä 1995, 74.) Toimiminen verkostoissa vaatii avointa ja uteliasta otetta ympäröivään toimintaan. Tiedon välittäminen on yksi verkoston tehtävistä. Sitä tapahtuu niin verkoston sisällä, verkoston toimintaympäristöissä kuin erilaisten verkostojenkin välillä. Verkosto on vaativa toimintaympäristö, sillä sitä ruokitaan informaation vaihdolla, innovaatiolla, tuloksia tuottavalla toiminnalla ja uusilla haasteilla. (Virtanen 1999, 38.) 2.2 Verkostoituminen Puhuttaessa verkostoitumisesta toimijat ovat yhteydessä toisiinsa. Verkostoituminen on sitä, että yksilöt solmivat suhteita toisiin ihmisiin ja luovat uusia mahdollisuuksia sekä
10 5 itselle että toisille verkostoon kuuluville. Verkostoituminen on väline, jonka avulla sosiaalista tukea tuottavat tahot pyrkivät yhdessä toimien turvaamaan kansalaisten hyvinvoinnin. Verkostoitumisessa pyritään ottamaan ihmiset sekä heidän elämäntilanteensa ja pyrkimyksensä monipuolisemmin tai kokonaisvaltaisemmin huomioon. Verkostoitumisessa pyritään myös ottamaan palveluorganisaatioiden osaaminen monipuolisemmin tai kokonaisvaltaisemmin käyttöön. (Eronen ym. 1995, 74, 78.) Verkostoituminen edellyttää muutosta ja vanhojen roolien perusteellista unohtamista. Verkoston kaikkien jäsenten pitää huolehtia myös verkoston uusiutumisesta ja hoitamisesta. (Virtanen 1999, 38.) Verkostoitumisen avulla saadaan kontakti toisiin verkostolaisiin. Näin voidaan vaihtaa kokemuksia, tietoja ja ideoita (Karlsson 1999, 69). Verkostotoiminnan muotoutuminen ja vakiintuminen sekä sopivan tavoitetason löytäminen vievät oman aikansa (Virtanen 1999, 35). Verkostoituminen edellyttää aina harkintaa ja sitoutumishalua, koska kiinnostavuudessaankin se on haastava ja hiukan työläs tapa toimia. Verkostotoiminnalle on ominaista vaihto, joka on tavallisesti monenvälistä eikä kahdenkeskistä. Se mitä yhteistyö antaa, saatetaan saada muualta kuin siitä, jolle oma anti on kohdistunut. (Virtanen 1999, 36.) Verkostoitumisen onnistumisen edellytyksenä on toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi. Näin varmistetaan, että toiminta ei muutu itsetarkoitukselliseksi ja ala toteuttaa muita kuin aiottuja päämääriä. (Virtanen 1999, 69.) Viranomaisten yhteistyötilanteet sisältävät paljon erilaisia tunnelatauksia, toimintakulttuureita ja ristiriitaisia ammattipuhe- tai tulkintaongelmia, joiden käsittely saattaa olla välillä vaikeaakin. Verkostoituminen tuo mukanaan avoimuuden edellytyksen, joka on hyvin useasti tarpeen, sillä turhan usein toiminta jumiutuu vaitiolovelvollisuuden taakse. Tämä voi puolestaan vaikeuttaa sekä viranomaisyhteistyötä että asiakastyötä. Parhaimmillaan moniammatilliset työryhmät ja verkostot tarjoavat oivan foorumin erilaisten yhteistyöongelmien avoimeen käsittelyyn. (Virtanen 1999, 37.) Erosen ym. (1995, 85) mukaan verkostoituminen nostaa esiin myös ongelmia. Yhteistyötä vaikeuttavina tekijöinä ovat muun muassa haluttomuus yhteistyöhön, perinteinen ajattelutapa omista reviireistä, erilaiset työkäytännöt, rahan puute, tiedon vähyys sekä henkilökunnan vähäisyys ja henkilöstön vaihtuminen. Myös lainsäädännön
11 6 joustamattomuus salassapitokysymyksissä vaikeuttaa yhteistyötä. 2.3 Moniammatillinen verkostotyö Verkostotyö syntyy verkostoitumisen kautta. Moniammatillinen verkostotyö on työmenetelmä, jossa tapahtuu tutustumista, tiedonsiirtoa ja vuorovaikutusta. Kun toimijat tekevät yhdessä konkreettista työtä saman teeman parissa, voidaan puhua verkostotyöstä. Aktivoituminen konkreettiseen yhteiseen työhön on mahdollista vasta, kun toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja toistensa tavoitteisiin. Parhaimmillaan verkostotyö kätkee sisäänsä kaikki verkoston ja verkostoitumisen toimintamahdollisuudet. Tällöin ammatillinen osaaminen ja voimavarat lisääntyvät. Oleellista yhteistyön ja toisen työn tukemisen kannalta on yhteisen työtavan ja tavoitteiden löytäminen. Kun eri toimijat katsovat työkenttää saman suuntaisesti, on tehtävien jako luontevampaa. (Ehkäisevä päihdetyö - Moniammatillisen verkostotyön käsitteestä ja käytännöstä.) Verkostomainen kehittämisympäristö on projekti, jota voidaan suunnitella, ohjata, arvioida ja hallita (Virtanen 1999, 129). Se edellyttää projektimuotoisen työotteen omaksumista. Verkostomallin keskeisinä vahvuuksina ovat joustavuus, tasapuolisuus, avoimuus ja spontaani toiminta, joka parhaimmillaan tarjoaa hyvät edellytykset uusien innovaatioiden syntymiselle. (Virtanen 1999, 53.) Verkostoitunut työmalli on projektityön periaatteiden mukaan yritys kehittää työtapoja kertaluontoisena ja resursseiltaan ennalta määriteltynä prosessina. (Virtanen 1999, 129.) Monista eduistaan huolimatta moniammatillinen yhteistyö tuo mukanaan ongelmia. Osa niistä liittyy siihen, miten itse opitaan työskentelemään erilaisista työkulttuureista ja mielipiteistä huolimatta. Osa ongelmista on rakenteellisia, miten työtä koskevia normeja on sovellettava uudenlaisessa yhteistyössä. Tyypillisiä ongelmia ovat toiminnan ennustamattomuus, jatkuvuuden epävarmuus ja tehottomuus. (Virtanen 1999, 53.) Käytännössä voi huomata myös salassapitovelvollisuuden tarpeetonta käyttöä verukkeena. Siihen vedotaan joskus silloinkin, kun se ei estäisi hyvää ja tarpeellista yhteistyötä. Sitä voi käyttää, kun haluaa välttää vaivannäköä tai yhteistyötä tai vain korostaa asemaansa tärkeän ja salaisen tiedon haltijana. Moniammatillisessa verkostotyössä on saatettu vetäytyä koko asiasta viitaten salassapitovelvollisuuteen, ja näin tehokas auttaminen on estynyt. Toisaalta
12 7 on jäänyt epäselväksi, missä määrin eri tahot voivat tarjota tietojaan asiassa loukkaamatta salassapitovelvollisuutta. (Parkkari, Soikkeli & Siira.) 3 PROJEKTITYÖ Usein puhutaan yhtä aikaa sekä kehittämishankkeista että -projekteista ja niiden nähdään tarkoittavan samaa. Anttila (2001, 12) erottelee hankkeen ja projektin toisistaan seuraavanlaisesti: hanke on laajempi kokonaisuus, jonka kohteella ei ole selvää rajausta. Tavoitekuvaus ei ole täsmällinen, eikä se ole muutenkaan yhtä täsmällisesti määriteltävissä oleva kuin projekti. Projekti-sanaa on määritelty useissa lähteissä eri tavalla. Työssämme määrittelemme projektin Anttilan (2001, 12) ja Viirkorven (2000, 8) mukaan seuraavasti: projekti on kertaluonteinen, tavoitteellinen, varta vasten muodostetun organisaation tehtäväksi annettu työkokonaisuus, jonka kesto ja resurssit ovat ennalta määritelty. Projekti on hyvin suunniteltua ja organisoitua toimintaa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi, käyttöön osoitettuja voimavaroja tehokkaasti hyödyntäen. Projekti ja hanke eivät siis ole samaa tarkoittavia sanoja, projekti voi kuulua osana isompaan kehittämishankkeeseen. Tässä työssä projektia kuitenkin käsitellään yksittäisenä, ei isompaan hankkeeseen kuuluvana ja jatkossa käytämme vain projekti -sanaa. Käynnistämällä projekteja ja luomalla sidoksia organisaatiot pystyvät vastaamaan nopeammin ympäristön muutoksiin. (Jalava & Virtanen, 1998, 91). Projektit ovat käyttökelpoisia, kun jokin organisaatio ei pysty hoitamaan ongelmaa tai tehtävää tavanomaisen työn ohessa. Projektien käyttö on perusteltua myös silloin, kun halutaan vastata organisaation perustoiminnan kannalta uuteen haasteeseen tai kun hoidettavat tehtävät eivät kuulu organisaation normaaliin toimintaan. (Viirkorpi, 2000, 9.) Projektin avulla voidaan myös hoitaa kokonaisuutta, joka ylittyy yli organisaatio-, sektorija yksikkörajojen ja kun toiminta toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa. (Viirkorpi, 2000, 9). Toisaalta projektilla hoidetaan usein perusorganisaatioille kuuluvia
13 8 tehtäviä, joiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Riittävän hyvin ja oikeisiin kohteisiin sovellutettuna projektimuotoinen työtapa on mielenkiintoista, hyvää tulosta tuottava ja haastava. (Sova 2001, 20.) Sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina toteutettuja projekteja on leimannut verkostoituminen ja uusien yhteistyöliittoutumien aktiivinen hakeminen. Projektitoiminnassa verkostoituminen voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Esimerkiksi projektityöntekijöiden välisenä yhteydenpitona tai projektin liittoutumisena johonkin toiseen projektiin. (Jalava & Virtanen 1996, 35.) Projektin työntekijöiltä edellytetään yhteistyöskentelyä, sillä työssä on kyse tiimissä toimimisesta. Monissa projekteissa tiimiin kuuluu, myös varsinaisen projektin henkilöstön lisäksi, läheisessä yhteistyöverkostossa toimivat ihmiset. Projekti onkin työprosessi, jossa kokonaisuus on paljon enemmän kuin osiensa summa. (Sova 2001, 15-16, 20.) Kehittämisprojektin tavoitteena on yleensä pysyvä ja kestävä parannus. Projektin ansiosta syntyneet tulokset ja toiminnot eivät saisi jäädä ulkoisesta tuesta riippuvaiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi projektilla on saatava aikaan konkreettisia tuotoksia. Ne voivat olla uusia järjestelmiä, toimintamalleja, toimitiloja tai vaikkapa koulutusohjelmia. (Silfverberg 1996, 8, 40.) Kahta samanlaista projektia ei ole olemassa, joten sitä ei voida samanlaisena toistaa. Projektilla on selkeästi määriteltävissä oleva alku ja loppu. (Anttila 2001, ) Olemassaolonsa aikana projektilla on elinkaari, joka jakautuu useisiin eri vaiheisiin. Vaiheet voidaan jakaa perustamis- ja suunnitteluvaiheeseen, joiden jälkeen on toteutus ja päättäminen. (Ruuska 1997, 9.) Elinkaarensa aikana projekti tekee myös runsaasti muutoksia, jotka eivät välttämättä vaikuta projektin toimintatapaan. Projektin lopputuloksena ei tarvitse olla konkreettinen tuote. Se voi, esimerkiksi, olla myös ratkaisu johonkin ongelmaan. (Sova 2001, 16.) Koska projektit ovat kertaluontoisia, niiden ennustettavuus on vaikeaa. Projekteissa on aina olemassa omat riskinsä ja niiden ohjaamisessa ja valvomisessa on oltava huolellisia. (Ruuska 1997, 13.) Projekteissa tavoitteiden tulee olla selkeästi ennalta määritelty, vaikka
14 9 joskus toiminta tavoitteiden toteutumiseksi muotoutuu vasta projektin kuluessa (Silfverberg1996, 13). Projekteissa tulee olla myös seuranta- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida projektin etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Projektin tulisi olla aina oppimisprosessi, hyvällä seurannalla projekti toimiikin oppimisprosessina. Seurannalla ja arvioinnilla voidaan muokata suunnitelmia, mikä voi johtaa alkuperäisten tavoitteiden ja toimintamallin muuttamiseen. Suunnitelman orjallinen noudattaminen ei olekaan hyvää projektitoimintaa. Suunnitelmia on muutettava, jos projektin aikana opitaan, ettei alunperin suunnitellut toiminnot johdakaan tavoitteiden toteutumiseen. (Silfverberg , 12.) 4 LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuollon lainsäädännössä tulee esiin eri viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistyövelvoitteet. Yhteistyössä on muistettava sosiaalihuoltolain vaitiolovelvollisuus. Yhteistyö mainitaan muun muassa sosiaalihuoltolaissa sekä lastensuojelulaissa. 4.1 Sosiaalihuoltolain yhteistyövelvoite Sosiaalihuollon eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden on oltava yhteistyössä sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Lisäksi sosiaalilautakunnan on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa., sekä tehtävä aloitteita ja annettava lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua. Sosiaalilautakunnan on myös tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa, sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. (Sosiaalihuoltoasetus 1983/607, 1-2.) Sosiaalihuolloksi määritellään sosiaalipalvelut, tuet, toimeentulotuet, elatustuet sekä näihin edellä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyvät toimenpiteet. Näiden
15 10 tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta sekä toimintakykyä. (Sosiaalihuoltolaki 1982/710, 1.luku, 1.) Sosiaalihuollossa pyritään sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja väestön sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmisten itsenäisyyden ja omatoimisuuden edistämiseen. Sosiaalihuollon palveluilla ja taloudellisilla tuilla lisätään yksilöiden mahdollisuuksia suoriutua arkipäivän elämästään. Näin myös parannetaan huonompiosaisten yksilöiden ja ryhmien asemaa. (Narikka 2001, 24, 43.) 4.2 Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus koskee sosiaalihuollon järjestäjää tai tuottajaa, tai niiden palveluksessa olevaa, sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitavaa, harjoittelijaa, vapaaehtoistyöntekijää ja henkilöä, joka muutoin toimii sosiaalihuollon järjestäjän toimeksiannosta sekä henkilöä tai tahoa, joka on saanut salassa pidettäviä tietoja. Vaitiolovelvollisuus koskee säännöksen mukaan myös toimeksiantotehtävää hoitavaa, esimerkiksi perhehoitajia. Myös tutkijat ja muut viranomaisen luvalla salassa pidettäviä tietoja haltuunsa saaneet ovat vaitiolovelvollisia. Vaitiolovelvollisia ovat siis kaikki sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa olevat, samoin kuin luottamustehtävää hoitavat henkilöt. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, 3.luku, ) Säännöksessä mainitut vaitiolovelvolliset tahot eivät saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus koskee myös tallentamattomia tietoja. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös sen jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa on päättynyt. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, 3.luku, ) Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan suostumuksella. Asiakkaan kiellosta huolimatta sosiaalihuollon toteuttaja saa antaa asiakirjasta, salassapitovelvollisuuden estämättä, tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan
16 11 hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle ammattihenkilölle sosiaalihuollon toteuttaja saa antaa tietoja 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, kuitenkin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, 3.luku ) 4.3 Lastensuojelutyö Lastensuojelua on perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun lisäksi kasvuolojen ja palvelujen kehittäminen sekä kasvatuksen tukeminen. Kasvuolojen kehittäminen velvoittaa kunnat seuraamaan ja kehittämään kasvuoloja sekä poistamaan epäkohtia ja ehkäisemään niiden syntyä. Kasvatuksen tukeminen velvoittaa kunnat myös kehittämään lapselle, nuorelle ja lapsiperheelle tarkoitettuja palveluja. Tämä toteutetaan siten, että niiden avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lapsen, nuoren ja lapsiperheen erityisen tuen tarve. Erityistä huomiota palvelujen kehittämisessä on kiinnitettävä lapsen ja nuoren tarpeisiin ja toivomuksiin. (Lastensuojelulaki 1983/683, 1.-2.luku, 1, 6-7.) Sosiaalihuoltolain (1982/710, 3.luku, 17 ) mukaan lastensuojelujärjestöt osallistuvat yhdessä kuntien neuvolan, päivähoidon ja koulujen sekä viranomaisten kanssa ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteuttamiseen tarjoamalla lapselle ja nuorelle sekä vanhemmille erilaisia arkielämän sujuvuutta ja hallintaa tukevia palveluja. Näiden lisäksi lastensuojelujärjestöissä tulee kehittää ja kokeilla niin vaihtoehtoisia työmenetelmiä kuin uusia palvelujakin. Lastensuojelujärjestöt toimivat yhteiskunnassa lapsen ja perheen kuulijoina ja etujen puolestapuhujina sekä järjestävät erilaisia palveluja. Sosiaalilautakunnan on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan ja sen osa-alueiden eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien palvelujen ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. (Lastensuojelulaki 1983/683, 1.luku, 2 ).
17 Ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluasioissa Lastensuojelulaki (1983/683, 8.luku, 40 ) velvoittaa viranomaiset sekä sosiaali- ja terveysalalla toimivat henkilöt ilmoitusvelvollisuuteen lastensuojeluasioissa, kun kyse on ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojeluntarpeessa olevasta lapsesta. Asiasta on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle. 5 PORMESTARINLUODON ALUE Pormestarinluoto on vuosina rakennettu lähiöalue Pohjois-Porissa, noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuonna 1992 Pormestarinluodossa oli asukkaita 3543 henkilöä. Kymmenen vuoden ajan, asukasluku on laskenut keskimäärin 88,4 henkilöllä vuodessa. Kesäkuussa 2002 asukkaita Pormestarinluodossa oli 2659 henkilöä. Alle 18-vuotiaita alueella on yhteensä 427, joista 225 on vuotiasta vuotiaita aikuisia on 1020 henkeä ja 55 ikävuodesta ylöspäin 957 henkeä. Pormestarinluodossa työttömyysprosentti on suuri, pahimmillaan työttömyys on ollut lähes 50%. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella suuri. Pormestarinluoto on leimautunut sosiaalisten ongelmien asuinalueeksi. Tuoreiden tutkimusten mukaan asukkaat ovat kuitenkin melko tyytyväisiä ja he arvostavat alueen luonnonläheisyyttä sekä hyvää sijaintia. (Eskelinen 2002, ) Alueen viranomais- ym. tahojen kesken on tehty vuodesta 1996 lähtien yhteistyötä alueen turvallisuuden, viihtyvyyden ja maineen kohottamiseksi. Aluepoliisin, koulujen, päiväkodin, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä diakoniatyön rinnalle ovat tulleet aktiivisesti toimiva asukasyhdistys, alueellinen työllistämisprojekti, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Porkkanapesä-projekti sekä uusimpina lähiöprojekti Maltti, Itu- ja Itua elämään-projektit. Porin kaupunki on palkannut alueelle myös oman lähiötyöntekijän ja perustanut asukastuvan. (Eskelinen 2002, 33.)
18 13 Tutkimushaastattelussa käy ilmi, että ennen verkostojen syntyä Pormestarinluodon alueella oli vähän järjestettyä toimintaa. Vuonna 1996 varsinaisia toimitiloja Pormestarinluodossa oli ainoastaan seurakunnalla ja vapaa-aikaviraston nuorisoyksiköllä. Vapaa-aikaviraston ylläpitämässä nuorisotilassa oli toimintaa vain muutamana iltana viikossa ja tila toimi työllistettyjen ja vapaaehtoisten voimin. Sosiaalitoimella on omat työntekijät alueen toimeentulo- ja lastensuojeluasioissa. Vuonna 1996 poliisilla oli käynnistymässä lähiöpoliisi-projekti, jonka myötä Pohjois-Pori sai alueelleen vastaavat poliisiviranomaiset. (10. tutkimushaastattelu.) Jukka Aallon, vuonna 2001 valmistuneen opinnäytetyön mukaan, Pormestarinluodon verkostoituminen sai alkunsa koko kaupungin kattavan lähiöpoliisi-projektin käynnistymisen myötä. Lähiöpoliisi-projekti sai rahoituksen eri hallintokuntien, poliisin, seurakunnan, vapaa-aikaviraston ja kaupungin kautta. Verkostoitumisen suunnittelu aloitettiin Aallon tekemän haastattelun mukaan jo vuonna Myös omassa tutkimuksessamme tulee selvästi esiin, että poliisitoimen alullepaneva lähiöpoliisi-projekti on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä alueen verkostoitumisen käynnistymisessä. Tutkimushaastattelun mukaan verkostoon, jonka myötä alueen toimintaa on lähdetty kehittämään, kuului poliisi, sosiaalitoimi, vapaa-aikavirasto, koulu ja seurakunta. Viranomaisverkoston myötä lähdettiin rakentamaan lähiöpalvelupiste Porkkanaa. Lisäksi viranomaistahot lähtivät, koko olemassa olevan verkoston voimin, tukemaan asukasyhdistystä, jotta saataisiin myös asukkaat aktivoitumaan ja kiinnostumaan omasta asuinalueestaan. Samaan aikaan kaupunki lähti kehittämään lähiöiden toimintaa ja oli aktiivisesti mukana myös Pormestarinluodon kehittämisessä. (10. tutkimushaastattelu) Lähiöpalvelupiste Porkkana perustettiin vuonna 1997, ja se oli tarkoitettu ensisijaisesti aikuisille. Lähiöpalvelupiste Porkkana toimi alussa asukastupana, jonne järjestettiin erilaista toimintaa. Alkuvuosina siellä päivysti verkoston eri toimijoita, kuten asukasyhdistys, poliisi, koulun oppilashuolto, seurakunta, sosiaalitoimi sekä vapaa- Myöhemmin alueelle saatiin myös vakinainen lähiötyötekijä, jonka jälkeen aikavirasto. verkoston vetovastuu siirtyi viranomaisilta asukastuvalle. (10. tutkimushaastattelu.) Eräs viranomaistyöryhmään kuuluva kuvailee toiminnan käyntiin lähtemistä alueella näin:
19 14 Asukastupa alko toimii tosi hyvi. Et ne rupes toimii ihanteellisesti mitä voi toimii. Ne rupes järjestää itsenäisesti eri toimintoi, nehä järjesti markkinoita sillonhan meiän ei tarvi olla, sehän toimi ja sillon kun tuli näitä seurakunnan projekteja ja kaikkia näitä lisää ja niil oli niitä omia palavereja Jos ne kerra toimii nää alaryhmät nii hyvi ja asukastupa toimii nii hyvi, ni se riittää Sitte oli puhetta, et kun tarvetta me ollaan taas, ni sitte me tullaa Tällä hetkellä Pormestarinluodossa kokoontuu aluetyöryhmä, jossa ovat kaikki yhteistyökumppanit alueelta edustettuina. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla pystytään ohjaamaan ja käyttämään yhteiset voimavarat koko lähiön ja sen asukkaiden hyväksi. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla pystytään myös vastaamaan mahdollisimman moniin alueen eri asukasryhmien ongelmiin ja haasteisiin.(mannerheimin Lastensuojeluliitto Satakunnan piiri ry. Väliraportti ) Lähiöpalvelupiste Porkkanan ja Porkkanapesä-projektin perustamisen jälkeen alueella on tapahtunut paljon muutosta. Tänä päivänä siellä toimii erilaisia projekteja niin lapsille, nuorille ja aikuisille kuin työttömille ja maahanmuuttajillekin. Vuonna 2000 kartoitettiin, miten asukkaat ovat kokeneet uudet projektit Pormestarinluodon alueella ja miten turvallisuus sekä viihtyvyys ovat parantuneet. Tulokset näyttävät selvästi, että alueen maine ja viihtyvyys on parantunut. Lisäksi Porkkanapesä-projekti arvioitiin parhaimmaksi palveluksi alueella, ja se oli kolmen tärkeimmän toiminnan joukossa alueella. Tutkimuksessa todetaan, että projektit ovat helpottaneet asukkaiden arkipäivää ja uusille palveluille voi vain toivoa pitkää ikää. ( Mäenpää 2000.)
20 15 6 PORKKANAPESÄ-PROJEKTI Porkkanapesä-projekti on tuki- ja turvapaikkakokeilu lapsille ja nuorille Porin Pormestarinluodossa. Kohderyhmänä ovat alle 15-vuotiaat, painopisteenä vuotiaat lapset ja nuoret, sekä lasten vanhemmat. Rahoituksesta on vuosien varrella huolehtinut raha-automaattiyhdistys, Alli Paasikiven säätiö, Varattomien Lasten Päiväkotisäätiö sekä Porin kaupunki. Tarkoituksena on antaa toimintaa ja tekemistä, keskustelua ja neuvontaa aikuisen kanssa sekä tukea vanhemmille kasvatustyössä. Tarkoituksena on myös mahdollisuuden antaminen ainakin yhteen turvalliseen aikuiskontaktiin. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto Satakunnan piiri ry. Väliraportti ) 6.1 Porkkanapesä-projektin synty ja toiminta Vuonna 1996 Pormestarinluodon alueella tehtiin turvallisuustutkimus, jonka mukaan alueen ongelmana on lasten ja varhaisnuorten sosiaalinen syrjäytyminen ja sen hoito, sekä lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö, nuorisorikollisuus ja turvattomuus. Lasten todettiin olevan ilman hoitoa ja huolenpitoa sekä ennaltaehkäisevä toiminta puuttui. Pormestarinluodon alueella koettiin turvattomuutta ja poliisin toivottiin päivystävän alueella (10. tutkimushaastattelu.) Tutkimushaastattelun mukaan myös koulu toi esiin kokemuksia lasten turvattomuudesta ja pahoinvoinnista ja nosti esiin ajatuksen Porkkanapesän perustamisesta. Ideana oli, että se toimisi lasten turvapaikkana silloin kun kotiin ei voi tai ei halua mennä (10. tutkimushaastattelu ) Aallon (2001, 13) tutkimuksesta käy ilmi, että alueen peruskoulussa Porkkanapesäprojektin kaltaista toimintaa oli suunniteltu jo pitkään. Rahoitus oli kuitenkin ollut esteenä. MLL:n Satakunnan piirin lähtiessä mukaan rahoitusta voitiin hakea yhdistyksen hallinnoimaa Porkkanapesä-projektia varten
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotSyrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa
Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotKehittäjäasiakasvalmennus
Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotLastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotLasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013
Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotLastensuojelun kehityssuuntia
Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS
KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden
LisätiedotMikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta
Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotLakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.
Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa
Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon
LisätiedotKolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita
1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotLastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa
Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotMonitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko
Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko 10.11.2017 1 Haastatteluiden yhteenveto / Hanko: Monitoimijaisuuden toteutuminen tällä hetkellä Olemassa olevat rakenteet ja käytänteet Hangossa
LisätiedotSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016
Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA Loppuseminaari 6.2.2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto Jurvansuu 2019 1 Taustaa Tutkijana MIPAssa kahdessa päihdealan
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen
Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotLapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa
Lapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa Antti Sarantaus Ammatillinen lisensiaatintutkimus Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö Hyvinvointipalveluiden erikoisala Saimaan ammattikorkeakoulu
LisätiedotOsallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki
Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena
Lisätiedot