Lepola. Rehtorin talo. Inventointi Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Transkriptio

1 Lepola Rehtorin talo Inventointi Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki Terttu-Elina Wainio, Järvenpään kaupunki Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Henrik Wager, ELY-keskus Satu Taivaskallio, Uudenmaan maakuntamuseo/helsingin kaupunginmuseo Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Sanni Pitkäniemi-Toroska, rakennuskonservaattori Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta Työ on suoritettu touko elokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Rehtorin talo Maatalousnormaalikoulun alue 6 2 Inventointi Arkkitehtipiirustukset Ulkotila Sisätilat Rakenteet Säilyneisyys 27 3 Tulokset Arkkitehtuurin ominaispiirteet Suosituksia 32 lähteet 36 liitteet 36 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 1 Johdanto Maatalousnormaalikoulun, Rehtorin talon, Yliopettajan talon, Karjanhoitokoulun Lehtorienmäen talon rakennuskohtaiset kulttuurihistorialliset inventoinnit ovat jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Tämä osuus käsittelee Rehtorin taloa. Arkkitehtuurin säilyneisyyden arviointi oli haastava tehtävä, koska Rehtorin talon alkuperäissuunnitelmia ei ole löytynyt. Myöhemmistä vaiheista rakennuksen omistajan, Lepolan Helmi Oy:n, ja Järvenpään kaupungin arkistoissa on vain niukasti tietoja. Rakennukset on käsitelty yhdenmukaisella tavalla. Työn keskeisen sisällön muodostaa yleispiirteinen inventointi, joka kohdistui sekä ulko- että sisätiloihin. Toisessa luvussa on inventoinnin ohella yhteenveto rakennuksen säilyneisyydestä. Kolmannessa luvussa on pohdintaa arkkitehtuurin ominaispiirteistä ja konsultin esitys vastaisten korjausten suunnasta. Rakennusten ulkoväritys tutkittiin ja Rehtorin talon sisätiloissa suoritettiin suppea sisätilojen pinta- ja väritutkimus. Väri- ja pintatutkimuksen tulokset ovat tämän raportin liitteenä. 4 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1.1 Rehtorin talo Rehtorin talo sijaitsee Järvenpään Lepolassa Maatalousnormaalikoulun alueella. Kaksikerroksinen, harjakattoinen ja poikkiharjalla varustettu Rehtorin talo oli koulun rehtorin virka-asunto ja kanslia. Talo on ollut valmistumisestaan 1928 alkaen pääasiassa asuinkäytössä. Rehtorin talo sijaitsee samassa pihapiirissä kukkulan laella kuin Maatalousnormaalikoulun päärakennus ja Yliopettajan talo. Normaalikoulun pihaan kuuluu lisäksi puinen autotalli. Normaalikoulun piha rakennuksineen on luonteeltaan kokonaisuuden julkisin ja edustavin. Rehtorin talo kesällä Marianna Heikinheimo, ark-byroo. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Maatalousnormaalikoulun alue Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta, jotka suunnittelivat rakennukset vuosina Näkymäakselit olivat tärkeitä sommittelun lähtökohtia. Hankesuunnitteluvaiheessa kokonaiskompositio oli symmetrisempi ja päärakennusten yhteyteen oli suunniteltu muotopuutarhoja. Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikkien rakennusten rungot tuotiin suurmaiseman linjojen suuntaiseen koordinaatistoon luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eriluonteisina pihapiireinä siten, että peltoala jää vapaaksi. Rakennukset on ryhmitetty eriluonteisten pihojen ympärille. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo sekä autotalli. Karjanhoitokoulu on kokonaisuuden arkkitehtoninen helmi ja toinen alueen päärakennuksista. Karjanhoitokoulun matala siipi oli opettajan asuntona. Lehtorienmäelle sijoittuu 1920-luvun pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja neljäs 1920-luvun pihapiiri on verstaspiha, jonne rakennettiin perustamisvaiheessa asunto-työsali, käsityöpaja ja talousrakennus. Kaikki rakennukset rakennettiin tulenkestäviksi kiviaineisina.1 Opetusmaatila käsitti 52,06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Tila perustettiin entisen Järvenpään kartanon alueelle. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki; verstaspihan etelänpuolelle luvuilla rakennetut kone- ja työhallit; lämpökeskus; 1980-luvun oppilasasuntolat ja hallintorakennus; alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset; sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha Notkon koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaa, johon kuuluuvat etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään Suomen itsenäisyyden alkuajan merkittävinä oppilaitoskokonaisuuksina. 1 Paatela 1932, Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Hankesuunnitelma vastaa toteutunutta kokonaisuutta. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa Järvenpään kartano on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauppala muodostettiin Kartanon historia juontaa 1500-luvulle. Nimensä tila on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon ja 1800-lukujen aikana liitettiin ratsutilan aputilat Sutela, Jäppilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila.2 Järvenpään kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck alkoi hoitaa kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli opiskellut Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa. Vuonna 1910 julkaistussa tilakertomuksessaan Träskända gård hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien.3 Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Vuonna 1910 kartanon koko oli 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika , Sipi Tuomaanpika Körre , Martti Sipinpoika , jonka jälkeen tila oli autiona Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström , tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck , ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, Raevuori 1953, hehtaaria sisältäen peltoa, niittyä ja metsää.4 Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Suurtilan pinta-ala hipoi pian hehtaaria ja sitä alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi. Samaan aikaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä käytettiin väkilannoitteita, hankittiin uudenaikaisia traktoreita ja harjoitettiin kasvinjalostusta sekä kehitettiin karjataloutta.5 Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää. Sisällissodan jälkeen Westermarckista tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle6, ja lopulta valtio lunasti kartanon Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja loppuosan alueelle perustettiin oppilaitoksia.7 On mitä todennäköisintä, että juuri kansanedustaja Bjarne Westermarck hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. Maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. 4 Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953, Raevuori 1953, Raevuori 1953, Nikkilä 1952, Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat molempien koulukokonaisuuksien rakennukset. Entinen kartanon pääsrakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Siten Matalousnormaalikoulun suunnittelussa ei ollut vastaavalla tavalla olemassa oleva vanhempi rakennuskanta kuin sen naapurissa. Eduskunta sääti lain Maatalousnormaalikoulusta Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Se koulutti opettajia ja maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu toimivat sen harjoittelukouluina. Koululla oli lisäksi oma koetila. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata. Myös opiskelijat asuivat siellä. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa.8 Päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Opettajaosaston toiminta alkoi Karjanhoitajakoulun toiminta loppui Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun. Vuonna 1996 oppilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoppilaitos. Maatalousnormaalikoulun toiminta jatkui vuoteen Nykyisin alueen rakennukset ovat pääosin Lepolan Helmi Oy:n omistuksessa. Suunnittelijat Paateloiden monografiatiedot perustuvat suurelta osin Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehdit-tietokantaan, joka on museon verkkosivuilla. Jussi Paatela Professori, arkkitehti Jussi Paatela, entinen Pavén, ( ) tunnetaan sekä yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta että erityisesti sairaaloiden suunnittelijana. Paatela tuli tunnetuksi jo klassismin kaudella 1920-luvulla, ja hän omaksui nopeasti uuden rationaalisen arkkitehtuurin ajattelutavan 1930-luvulla. Jussi Paatela valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Hän työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina , ja vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Vuonna 1919 hän perusti veljensä Toivon kanssa arkkitehtitoimiston. Monet veljesten merkittävistä töistä 1920-luvulla olivat kilpailujen kautta saatuja suunnittelutehtäviä. Tärkeitä töitä olivat Helsingin yliopiston anatomian laitos, Tampereen kirjastotalo, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat. Paateloiden arkkitehtuuri edusti vielä tuolloin 1920-lu- 8 Peusa 1953, 61. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 vun klassismia; muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. Vuodesta 1930 lähtien veljekset jatkoivat uraa omilla tahoillaan. Jussi Paatela toimi Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä vuosina , jolloin hän laati esimerkiksi Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati puolestaan muun muassa SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan. Eräs hänen tunnetuimmista omista töistä on vuonna 1939 valmistunut funktionalismia edustava Helsingin yliopiston Metsätalo Unioninkadulla. Jussi Paatela toimi Teknillisessä korkeakoulussa rakennusopin lehtorina , oppiaineen professorina , vararehtorina vuonna 1940 ja rehtorina Toivo Paatela Jalo Toivo Paatela, entinen Pavén, ( ) tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten ja myöhemmin liikerakennusten suunnittelijana. Hän valmistui arkkitehdiksi Paatela tutustui matkoillaan ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla maailmaa siirtymässä hyvää vauhtia kohti funktionalismin pelkistetympää muotokieltä. Klassisististen piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyi myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta ja 1940-luvuille. Toivo Paatela perusti oman toimiston vuonna Hän keskittyi liikearkkitehtuuriin; merkittävimpiin töihin kuuluvat Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo Helsingissä (1932), Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla, virtaviivainen punatiilirakennus. 10 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat Ryhmä F: LehtoriEnmäki Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu maatalousnormaalikoulun alueen Rakennusryhmät ja pihat Ryhmä D: Navetanmäki 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 27 2 Monttu 17 Navetta 28 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu Ryhmä H: Kyrölän mallitila (opetus- ja konehalli) 6 Traktorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 21 Halkosuoja 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 10 Autotalli 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 2 Inventointi Inventointi suoritettiin katselmoimalla rakennusta sekä sisältä että ulkoa. Katselmuksen yhteydessä päästiin melko kattavasti eri tiloihin. Rehtorin talon osalta ei ollut mahdollista katselmoida alakerran wc-tiloja ja kaikkia kellaritiloja. Inventointi on yleispiirteinen. Huomiota on kiinnitetty arkkitehtuuriin, rakennusosiin ja materiaaleihin. Rakenteita ei avattu. Tiedot rakenteista perustuvat havaintoihin ja osittain kirjallisiin lähteisiin. Rakennuksen kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Tämä selvitys ei ole kuntotutkimus. Kohde dokumentoitiin valokuvaamalla Raportoinnissa on käytetty myös syksyllä 2011 otettuja valokuvia. Ainoa käytettävissä ollut arkistopiirustus vuodelta 1960 on esitetty viereisellä sivulla. 12 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 2.1 Arkkitehtipiirustukset Julkisivu sekä toisen ja ensimmäisen kerroksen pohjapiirustukset vuodelta JM. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 2.2 Ulkotila sommitelma Rehtorin talo on klassisistinen, kartanomainen asuintalo 1920-luvun lopulta. Kaksikerrokisen rapatun talon harja on katkaistu poikkiharjalla. Pääsisäänkäynnin pyöreä ja alaspäin levenevä porras, sitä ympäröivät rappauslistat ja sen yläpuolinen parveke korostavat pääjulkisivun symmetriaa ja keskeisakselia. Mahtipontinen sisäänkäynti korostaa Rehtorin talon tärkeää asemaa Maatalousnormaalikoulun yhteisön piirissä. Rakennus on muutenkin edustava runsaine rappauskoristeluineen, jotka henkivät Art-Decoa. sokkeli Sokkeli on rapattu betonisokkeli. Sen ylälaita on viistetty. Sokkelissa on tuuletusaukkoja, joista puuttuvat tuuletusluukut. Itäpäädyssä on matalia ikkunoita kellariin. seinät Ulkoseinät on rapattu sileiksi ja maalattu. Sokkelin yläpuolella on sisennetty vyöhyke, johon on kiinnitetty betonista valettu kulmikas koristelista. Julkisivuissa on tuuletusritilöitä ja rakenteellisia halkeamia. Julkisivun rappaus on uusittu. katto Rehtorin talon peltikatto on uusittu. Pelti on todennäköisesti katon alkuperäinen katemateriaali. Katon nykyiset kulmikkaat riippukourut ovat myöhempiä. Räystäs on tehty kolmesta laudasta, jotka on asennettu portaittaisesti, mikä on alueelle yhtenäinen detalji. Syöksytorvet on uusittu oletettavasti halkaisijaltaan alkuperäistä isompina. ikkunat Pääkerroksen vallitseva ikkunatyyppi on kahdeksanruutuinen. Lähes kaikki ikkunat ovat alkuperäisiä; joissakin ikkunoissa ulompi puite on vaihdettu. Alkuperäisiä ikkunoita kiertää ikkunasyvennyksessä pyöreä lista sivuilta ja päältä. Ensimmäisessä kerroksessa kanslian ikkunoiden välissä on pyöreä pieni tuuletusikkuna. Länsipäädyssä on alkuperäinen pyöreä ullakon ikkuna. Itäpäädyn toisen kerroksen suorakulmainen ikkuna (1960) poikkeaa muista puitejaoltaan ja sovitukseltaan. Kellarin suorakulmaiset ikkunat ovat kaksijakoisia alkuperäisiä ikkunoita. 14 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 sisäänkäynnit Vanha pääovi on verhottu ulkopuolelta pystypaneelilla. Sen yläpuolella on alkuperäinen yläikkuna. Parvekkeen ovessa on vastaavat yläikkunat. Pääovea reunustaa rappausvyöhyke, jossa on kasetointeja ja medaljonkeja. Ovea kiertää puolipyöreä puulista ovisyvennyksessä - samanlainen kuin ikkunoissa. Oven edessä on puolipyöreä alaspäin levenevä sementtiporras, jossa on isoja halkeamia. Pääsisäänkäynti erottuu julkisivusta ulkonevana erkkerinä. Kanslian päädyn ovet ovat alkuperäisiä koristeellisia puupeiliovia. Ovilevyjen ulkopintoihin on myöhemmin asennettu pystypaneelit. Kummankin oven yläpuolella on koristeellinen alkuperäinen yläikkuna. Ovien edustalla olevat portaat ovat sementistä valettuja ja niissä on pinnakaide molemmin puolin. Pinnakaiteiden tolpat ovat kulmikasta putkiprofiilia ja käsijohde pyöreää putkiprofiilia. Portaissa on murtumia. Porras päättyy maantasossa leveämpään askelmaan. Päädyn ovissa on oven alapuolella pellitys. parveke Pääsisäänkäynnin yläpuolella on ulokkeellinen parveke. Kaide on pinnakaide ja kaiteessa on matontamppaustaso. varusteet Kanslian päädyssä on kaksi alkuperäistä ulkovalaisinta. väri Julkisivu on nykyisin keltainen ja koristeet ovat valkoisia. Ikkunoiden vesipellit on maalattu ruskeiksi, puitteet vaalean ruskeiksi ja karmit valkoisiksi. Ovet ovat vaalean ruskeita. vaiheet/muutokset Ullakon asuintilat ovat todennäköisesti alun alkaen sijainneet poikkiharjan alla, missä on alkuperäiset korkeat ikkunat. Asuintiloja on laajennettu alkuperäisestä. Ainakin 1960 on tehty muutostöitä. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 g P h d i f e c b a a Pääjulkisivu on kartanomainen. 16 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 b c Pääsisäänkäynti. Rehtorin talon tyypillinen ikkuna on kahdeksanruutuinen. d Itäpäädyssä on kaksi alkuperäistä sisäänkäyntiä. Vasemmanpuoleinen oli käynti rehtorin työhuneeseen. Oikeanpuoleinen oli virka-asunnon keittiön sisäänkäynti. Ullakon ikkuna on rakennettu Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 e f g 18 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 h i Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 2.3 Sisätilat tilahahmo Länsipään sali on alkuperäisessä hahmossaan. Aulan, jossa on alkuperäinen rapattu kattopinta, huonekorkeus on 3,0 m. Aulan päämitat ovat 6,9 m 4,1 m. Salin sisämitat ovat 4,7 m 7,9 m. Pohjoispouolen salia, keittiötä, wc-tiloja ja kylpyhuoneita on muutettu. Rakennuksen itäpäässä on sijainnut koulun kanslia ja ilmeisesti keittiö. Kanslian kassakaappi on säilynyt. Asunnon aulasta on ovi entisen kanslian puolelle. Toisessa kerroksessa portaikko osuu talon keskivaiheille ja jakautuu kahdeksi haaraksi. Talon kaikkien harjojen alla on nykyisin asuinhuoneita ja länsipäädyn huoneesta on käynti ullakolle. Ullakon asuintiloja on laajennettu rakennusajankohdan jälkeen. Matala kellari sijaitsee talon itäpäädyssä ja länsipäädyssä on tuuletettua alustatilaa. Kellarissa on nykyisin harrastetila. käyttö Talo rakennettiin Maatalousnormaalikoulun rehtorin virka-asunnoksi ja kansliaksi. Se oli koulun johtajien käytössä tiettävästi vielä 1970-luvulla. Ullakon asuintilaa on laajennettu myöhemmin. Nykyisin talo on vuokrattu asunnoksi. Asukkaalla on kanslian päädyssä työpaja ja pieni lastenvaatteita valmistava ja myyvä kauppa Biggu. lattiat Nykyiset kuivien tilojen lattiaverhoukset on todennäköisesti asennettu vanhan lautalattian päälle asennetun levykerroksen päälle. Pääkerroksen lattiat on verhottu muovimatolla, jonka kuvio jäljittelee tammea (1990- tai 2000-luku). Keittiössä on sininen Hovi-laatta ( luku). Yläkerrassa on muovimatto. Kansliapäädyssä on Hovi-laatta. Kylpyhuone- ja wc-tiloissa on myöhempää laatoitusta. seinät Rapatut seinät on tapetoitu ja maalattu. Asukkaan kertoman mukaan isossa salissa on useita tapettikerroksia. Asukkaan kertoman mukaan väliseinät, tai ainakin osa niistä, ovat sellaisia, ettei niihin voi kiinnittää mitään ruuveilla, koska seinä muuttuu laastijauhoksi. Kyseessä on todennäköisesti nk. Lugino-seinä eli kipsimassasta tehty seinä. Lugino-massaa mainostettiin saumattomaksi, kestäväksi ja halvaksi.1 Keittiön ja ruokasalin välinen seinä on levyrakenteinen (todettu koputtamalla). Kansliapäädyssä on yksi levyrakenteinen väliseinä (todettu koputtamalla). Asukas kertoi, että he ovat asentaneet joidenkin seinien eteen levyjä, koska takana oleva seinä ropisi. katot Useissa huoneissa on 600 x 600 insuliittilevy puolen levyn limityksellä. Levy ei ole alkuperäinen ja se on mahdollisesti lisätty 1950-luvulla. Aulassa ja ruokasalissa ja keittiössä katot ovat suoria, rapattuja ja maalattuja kattoja. Ne vaikuttavat alkuperäisiltä. Aulassa on pullopyöristys kaikilla paitsi yhdellä seinällä. Yläkerran katot on levytetty myöhemmin kuin alakerran insuliittilevykatto. 1 SARK 1937, Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 ikkunat Ikkunat ovat kaksilasisia, nelipuitteisia ja kahdeksanruutuisia. Ne ovat alkuperäisiä puuikkunoita, joiden heloitus on säilynyt hyvin. Niissä ei ole listoitoituksia paitsi pääsalissa. Ikkunapenkki on valettu. Jokaisessa huoneessa on yksi avautuva terveysikkuna. ovet Ovet ovat alkuperäisiä puupeiliovia. Tuulikaapin ovessa on koristeleikkauksia, jotka muistuttavat tyyliteltyä baldakiinia. Aulasta puuttuu yksi pariovi. Yläkerran ovet ovat matalampia kuin alakerran ovet. Kanslian päädyssä on kaksi uudempaa laakaovea sisäovina, mutta muut ovat alkuperäisiä puupeiliovia. Ullakolle johtava ovi on alkuperäinen puupaneeliovi. listat Pääkerroksen lattialistat ovat alkuperäisiä ja niiden eteen on kiinnitetty mattolista. Yläkerrassa on sekä alkuperäisiä, että uudempia listoituksia. Isossa salissa ikkunoita on korostettu niitä kiertävillä puulistoilla. Muualla ei ole käytetty vuorilistoja ikkunoissa. Salissa ei ole kattolistoja. Ruokasalissa on pullopyöristys kahdella seinällä ja kapea kulmalista kahdella. Toisen kerroksen ovien vuorilistat ovat alkuperäisiä. portaat Aulasta toiseen kerrokseen johtava porras on alaosastaan avoin ja näyttävä, vaikka se onkin melko pieneen tilaan rakennettu. Portaan kaide on puuta ja sen kuvio on 1920-luvun arkkitehtuurin muotomaailmalle tyypillinen. Porras kiertyy ikkunan edessä ja sen keskivaiheilla on ovi. Porras muuttuu suljetuksi. Yläpäässä porras haarautuu kahdeksi lyhyeksi syöksyksi avautuen alulatilaan. Toisessa kerroksessa on alkuperäinen puukaide, jossa suorakulmainen jako. Askelmat on pinnoitettu muovimatolla ja kunkin askelman ulkoreunassa on messinkilista. Porras on puurakenteinen. Kellarin porras on valettu betonista. kiintokalusteet Keittiön kiintokalusteet ovat valkoiset ja materiaaliltaan melamiinia tai lastulevyä. Ne ovat peräisin arviolta 1980-luvulta. varusteet Talossa on nykyisin vesikeskuslämmitys, mutta alun perin taloa on lämmitetty kakluuneilla. Laakapatterit ovat arviolta 1970-luvulta. Lämpöjohdot on asennettu pintaan. Pääsalissa on korkea harmaanvihreä alkuperäinen kakluuni. Muita tulisijoja ei enää ole. Keittiöstä on purettu puuhella kohdasta, jossa hellan perustus pintarakenteen alla tuntuu talvisin kylmempänä alueena. Myös sähköasennukset on tehty pintaan. Salissa on valkoiseksi emaljoitu valurautainen poistohormin ritilä. Portaan keskivaiheilla oven kohdalla on alkuperäinen jakorasian peitelevy. Portaan ikkunan kohdalla on säilynyt alkuperäiset rautaiset kannakkeet, joiden varaan verhotanko on ripustettu. Kansliapäädyssä on näkyvissä ilmanvaihtoluukku, joka on kuitenkin poissa käytöstä. Kanslian huoneiden välissä on kassakaappi, jonka on valmistanut Tampereen kassakaappitehdas Kaarlo A. Granath. vaiheet/muutokset Ullakon asuintiloja on laajennettu todennäköisesti eri vaiheissa. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 a Näkymä aulasta länsipään saliin. b c Tuulikaapin oven koristeleikkauksia luvun edustava harmaa kakluuni. 22 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 d Länsipään salia. e f Ullakon alkuperäinen porras. Ullakon porras haarautuu. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

24 g Toisen kerroksen aula ja alkuperäinen portaan kaide. i h Koristeellinen 1920-luvun ikunanpuite. Kassakaappi. 24 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 j Toisen kerroksen korkeaa tilaa. k Toisen kerroksen korkeaa tilaa. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

26 k l Parvekkeen alkuperäinen ovi. Kellarin porras. m Kellariin sisustettu verstastila. 26 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 2.4 Rakenteet alapohja Lattia on todennäköisesti maanvaraan valettu sementtilattia. Se ei ole tasainen. Kellarihuoneiden huonekorkeus on matala, noin kaksi metriä. välipohja kellari/1 kerros Betonilaatta, jonka päällä on puiset vasat ja niiden varaan laskettu lautalattia. Täyte on eloperäistä, kuivattua sammalta ja vastaavaa. VÄLIPOHJA 1/2 kerros Puinen välipohja, jossa on eloperäinen täyte. KANTAVA RAKENNE Rakennuksen perustukset on valettu betonista. Ulkoseinät ja sydänmuuri kantavat. Ne on muurattu sementtitiilistä. Jussi Paatelan selostuksen mukaan seinämuurit on muurattu kahta ilmaväliä käyttäen niin, että toinen niistä on täytetty koksikuonalla. 2.5 Säilyneisyys Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäisenä. Julkisivurappaus on uusittu jossain vaiheessa, mutta koristevyöhykkeet ja rappauslistat ovat säilyneet. Ikkunoiden puitejako ja itse ikkunat ovat säilyneet hyvin. Länsipäädyn ikkuna on vuosimallia Alkuperäisiin ovilehtiin on lisätty panelointia. Sisäänkäyntien sementtiportaat ovat säilyneet alkuperäisinä, mutta ne ovat osittain erittäin huonokuntoisia. Katto on vaihdettu ja nykyiset raskaat koururäystäät ovat vieraita talon arkkitehtuurille. Rehtorin talon tilahahmo on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan, paitsi toisessa kerroksessa ullakko on otettu asuinkäyttöön lähes kokonaan ja alakerrassa huonejakoa on muutettu wc:n ja keittiön kohdalla. Talon uunit on purettu. Toisaalta ovet, ikkunat sekä porras ovat säilyneet alkuperäisinä. KATTO Talossa on harjakatto ja hirsiset alkuperäiset kattotuolit. Peltikatto on uusittu. LÄMMITYSTAPA Vesikiertoinen polttoöljyä polttoaineenaan käyttävä keskuslämmitys. Alun perin lämmityslaitteina oli kakluunit. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

28 3 Tulokset 28 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 3.1 Arkkitehtuurin ominaispiirteet Yleistä Järvenpään Maatalousnormaalikoulun alue rakennuksineen suunniteltiin ja rakennettiin kokonaisuutena 1920-luvun lopulla Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimiston suunnitelmien mukaan. Alueen arkkitehtuurilla on yhtenäiset piirteet. Arkkitehdit käänsivät hankkeen luonnosvaiheissa suorakulmaisen koordinaatiston, johon kaikki uudisrakennukset asettuivat, suurmaiseman linjojen suuntaiseksi. Tämä orientaatio oli vallitseva sommittelullinen lähtökohta. Alueen rakennusten ja pihojen välillä on selkeä hierarkia. Eriluonteiset pihat sijaitsevat kumpareilla ja kumpareiden välissä oli aukeaa peltoa, laidunta tai niittyä. Maatalousnormaalikoulu oli erityinen uusi instituutio, ainoa laatuaan Pohjoismaissa, ja sen piha on hierarkiassa ensimmäisenä. Koulun nelikerroksinen torni sijoittuu saapumisreitin näkymäakselin päätteeksi. Sen naapurustoon on sijoitettu johtavien virkamiesten, rehtorin ja yliopettajan edustavat huvilamaiset asuintalot. Karjanhoitokoulu pihoineen on hierarkiassa toisena. Sekin sijaitsee mäennyppylällä näkymäakselin päätteenä. Koulu on pienempi kuin Maatalousnormaalikoulu, mutta varsin edustava oman aikansa maatalousalan oppilaitokseksi. Pienestä koostaan huolimatta Karjanhoitokoulun rakennus on monumentaalinen. Lehtorien talon arkkitehtuuri on asiallista ja paritalon piha on luonteeltaan edellisiä yksityisempi. Verstaspihan ympärillä sijaitsevat työpajat ja käsityön opettajan asuinrakennus. Kaikkien rakennusten arkkitehtuurissa toistuu sama klassisistinen muotokieli. Julkisten rakennusten eli koulujen arkkitehtuurissa käytetty aihevaranto on monipuolisempi kuin asuinrakennuksissa. Alueen kaikkien 1920-luvun rakennusten vallitseva kattomuoto on jyrkähkö harja. Maatalousnormaalikoulun siivessä ja tornissa on tavoiteltu modernimpaa tasakaton vaikutelmaa. Rehtorin talossa on poikkiharja, jotka korostaa sen edustavuutta. Räystäitä on korostettu useimmissa rakennuksissa käyttämällä polveilevaa laudasta tehtyä umpinaista räystästä. Karjanhoitokoulun räystäs on erityisen artikuloitu. Sokkelit ovat suoria. Niiden alkuperäisestä pintarakenteesta ei ole tietoa. Julkisivut olivat alkujaan sileiksi rapattuja kuten nykyisinkin ja ne olivat väriltään vaaleita. Julkisivuissa esiintyy hillitysti rappauskoristeita. Kussakin rakennuksessa on neli-, kuusi- tai kahdeksanruutuinen vallitseva klassistinen ikkunatyyppi, jonka oheen arkkitehdit ovat sijoittaneet modernistisemman poikkeaman jonkun merkittävän tilan kohdalle. Ullakon ikkunat, joissa oli usein koristeellinen puitejako, sijoitettiin päätyihin ja ne olivat pyöreitä tai lunetti-ikkunoita. Huolellisesti harkitut ikkunasovitukset ovat hyvä esimerkki Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29

30 Paateloiden arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Useimmissa Maatalousnormaalikoulun rakennuksissa lähes seinäpinnan tasoon sovitettu ikkunalasi korostaa seinien keveyttä. Tietyissä kohdissa, kuten Karjanhoitokoulun pääkerroksessa, sisemmälle seinään asemoidut ikkunat taas korostavat ulkoseinän muurimaisuutta, raskautta. Kaikki pääovet ovat ilmeisimmin olleet koristeellisia puukehysovia tai ikkunallisia puukehysovia. Ovien välillä on ollut hierarkia ja sekundäärisissä ovissa on ollut alun perin panelointeja. Ovia on korostettu myös yläikkunoilla. Ovien merkitystä on korostettu myös rappauslistoilla ja harkituilla ovisovituksilla. Koulujen pääovien ulkovalaisimina on ollut siroja taottuja rautaisia lyhtyjä. Ulkoarkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä ovat lisäksi sementistä valetut portaat, jotka joko alaspäin levenevinä tai laatikkomallisina komistavat sisäänkäyntejä. Teräsprofiileista hitsattu suorakulmainen pinnakaide ja pyöreä käsijohde on profiilityyppi, joka toistuu koko alueella. Sisätiloille on ollut ominaista selkeät, suurehkot suorakulmaiset huonetilat. Eteistilat ovat olleet edustavia rehtorin ja yliopettajan asunnoissa sekä Karjatalouskoulun siiven asunnossa. Myös koulujen sisääntulon rituaali ja tilasarjat korostuvat talon tärkeimpinä tiloina, joiden merkitys näkyy materiaalivalinnoissa, erityisinä ovityyppeinä, kattomaalauksina ja taideteoksien käytössä. Kellarit ovat matalia (huonekorkeus n. 2 m) ja sekundäärisiä tiloja. Ullakot ovat pääosin rakentamattomia. Maatalousnormaalikoulun rakennukset rakennettiin niukkuuden vallitessa edullisia materiaaleja käyttäen, mitä Jussi Paatela valitteli 1932 julkaistussa projektiesittelyssään. Seinät muurattiin sementtitiilistä poltettujen punatiilten sijasta. Seinämuuri muurattiin kahdella ilmaraolla, joista toinen täytettiin koksikuonalla. Alapohjat niissä rakennusten osissa, missä on kellari, olivat maanvaraisia valettuja laattoja ja sokkelit valettiin betonista. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohja on tarkastelemissamme viidessä rakennuksessa poikkeuksetta alalaattapalkisto, jonka päälle on laskettu puuvasat ja lautalattia. Täyte on eloperäistä. Koulurakennuksissa ylemmät välipohjat on rakennettu vastaavasti, niin, että ullakolla on palopermanto. Asuinrakennuksissa ylempi välipohja on puurakenteinen. Kaikissa viidessä rakennuksessa kattotuolit on tehty hirrestä. Katot olivat alun perin pellitettyjä. Kouluissa ja niihin fyysisesti liittyvissä tiloissa oli alun perinkin vesikiertoinen keskuslämmitys. Muissa rakennuksissa oli uunilämmitys. Muutamia alkuperäisiä kakluuneja on säilynyt. 30 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

31 Rehtorin talo Rehtori talo on kartanomainen. Sen pääjulkisivun aksiaalinen sommitelma, symmetrisyys ja muita rakennuksia rikkaampi koristelu korostavat talon korkeaa hierarkkista asemaa. Talossa sijainnut kanslia on liittänyt sen osaksi Maatalousnormaalikoulun arkea. Kanslian päädyssä on julkisen rakennuksen luonnetta. Sen sisääntuloaula ja pääsali ovat edustavia tiloja. Salia komistaa mm. erikoisen kookas harmaa alkuperäinen kakluuni. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 31

32 3.2 Suosituksia Nämä suositukset edustavat konsultille työn aikana muodostunutta käsitystä siitä, mihin seikkoihin rakennusten restauroimisessa tulisi kiinnittää huomiota. Restauroiva korjaustapa tarkoittaa tässä sitä, että rakennuksen omistaja ja suunnittelija tunnistavat kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja ottavat niihin tietoisesti kantaa korjaustyössä niitä vaalien. Päämäärän varmistamiseksi on suositeltavaa käyttää suunnittelijoita, joilla on kokemusta suojeltujen rakennusten restaurointisuunnittelusta. Restaurointi ei tarkoita tässä museointia eli sitä, että mitään ei saisi muuttaa. Yleisiä periaatteita Maatalousnormaalikoulun alueen 1920-luvulla rakennetut rakennukset ovat tähän mennessä olleet aina yhden julkisen omistajan hallinnassa. Jatkossa omistajia on todennäköisesti useita. Koska rakennukset ovat perusparannuksen tarpeessa, ja joissakin tulee mahdollisesti kyseeseen myös käyttötarkoituksen muutos, uhka siitä, että kukin rakennus korjataan eri periaatteilla ja alue menettää yhtenäisen luonteensa, on suuri. Alueen rakennuksia on tärkeätä käsitellä kokonaisuutena, jotta alueen kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät. Kaikista rakennuksista on syytä laatia mittauspiirustukset 1:50 ennen korjaustyön suunnittelun aloittamista. Kunkin rakennuksen hahmo ja ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakennuksissa on sekä alueelle yleisiä että yksilöllisiä piirteitä. Ulkotilan korjaamisen tulee tapahtua vanhan rakennuksen ehdoilla ja olla luonteeltaan palauttava. Mahdollisuuksien mukaan rakennusten tekniset ominaisuudet tulisi saattaa nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi tällä tavoin ne pysyvät käytössä. Myös pihat ovat osa kokonaisuutta. On suositeltavaa, että alueelle laaditaan pihojen hoito-ohjeet, jossa on esitetty suositukset mm. jätehuollon rakenteiden, kasvilajien, valaistuksen ja pinnoitteiden osalta. Alueelle puusto uusiutumisesta tulisi myös huolehtia suunnitelmallisesti. Pihojen vanhat rakenteet, kuten pengerrykset ja portaat tulee kunnostaa tai palauttaa. Katot Alkuperäinen kattokulma ja materiaali (pelti) tulee säilyttää. Veden pois johtaminen katolta on tutkittava tarkoin ja korjauksissa tulee pyrkiä käyttämään jalkarännejä. Raskaista riippukouruista, joita on jälkeenpäin asennettu eri rakennuksiin, tulisi päästä eroon. Piippujen kunnosta tulee huolehtia. Sisäänkäynnit Alkuperäisiä sisäänkäyntejä ei tulisi lisätä tai poistaa. Mikäli sisäänkäyntijärjestelyjä on muutettu, tulee ne palauttaa alkuperäiseen tiilanteeseen tai sopeuttaa arkkitehtuurin kokonaisilmeeseen niin, ettei yleisvaikutelma häiriinny. Sisäänkäynteihin liittyvät rakennusosat tulee 32 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

33 ensisijaisesti kunnostaa ja toissijaisesti korvata uusilla vanhan mallin mukaan tehdyillä rakennusosilla. Jos esimerkiksi betoniporras korvataan uudella, tulee pyrkiä myös samankaltaiseen pintavaikutelmaan kuin alkuperäisessä portaassa. Mikäli esimerkiksi ovimalli ei ole tiedossa, voi ovimallin kopioida alueen toisesta, käyttötarkoitukseltaan vastaavasta rakennuksesta. Julkisivu Rakennuksen julkisivun sileä rappaus ja alkuperäiset rappauskoristeet tulee säilyttää. Laastina tulee käyttää alkuperäistä vastaavaa laastia. Rakennusten ulkopuolelle ei saa asentaa lisälämmöneristettä tai muuta rakennetta, joka paksuntaisi taloa, muuttaisi julkisivua, julkisivupinnan rakennetta tai julkisivun korkoa. Parvekkeet tulee kunnostaa tai tarvittaessa korvata samankaltaisilla ja -vahvuisilla rakenteilla. Mikäli rakennusosia joudutaan vaihtamaan, on niiden vastattava materiaaleiltaan, rakenteeltaan, puitejaoltaan ja valoaukoiltaan alkuperäisiä. Mikäli ikkunoiden puitejakoa on muutettu, on suositeltavaa palauttaa alkuperäinen puitejako. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli ruutuikkunoita uusitaan, esimerkiksi puu-alumiini-ikkunat tai ikkunalasin päälle kiinnitetyt ristikot eivät tule kyseeseen. Julkisivukorjausten yleisotteen on oltava palauttava. Julkisivuvärityksen tulee olla yhtenäinen 1920-luvun Maatalouskoulun vanhoissa rakennuksissa. Perustusten vaurioitumisen syy on selvitettävä ja poistettava. Vasta tämän jälkeen korjataan vauriot, kuten seinän murtumat. Ikkunat Alkuperäisten ikkunasovitusten säilymisestä on huolehdittava. Ikkunat on pyrittävä ensisijaisesti korjaamaan paikoilleen asennettuna. Alkuperäisten ikkunat tulisi ensisijaisesti kunnostaa. Mikäli ikkunoita korvataan uusilla, tulisi ikkunoiden puitejako, rakenne (ei pintaan liimattuja ristikoita), terveysikkunat ja sovitus erityisesti ulkoseinään säilyttää. Valoaukkojen alkuperäinen koko tulee säilyttää. Laajentaminen ullakolle Ullakolle rakentamista voi harkita, jos tietyt vaatimukset täyttyvät. Ensinnäkin uusien ikkunoiden on sovelluttava rakennuksen arkkitehtuuriin. Toiseksi ullakolle tulee voida rakentaa normaalikorkuisia huonetiloja siten, että yläpohjassa käytetään nykyiset lämmöneristävyysvaatimukset täyttäviä rakenteita. Myös välipohjan rakenteelliset vaatimukset mm. ääneneristävyyden ja kantavuuden osalta tulee huomioida. Lisäksi kulkureittien ullakolle tulee olla sellaisia, että ne täyttävät poistumistienormit eivätkä häiritse rakennuksen sisäistä tilahahmoa tai julkisivuja. Mikäli ullakolle rakennetaan asuintilaa, on ullakkoasunnon oltava sen alapuolisessa kerroksessa sijaitsevan asunnon osa. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 33

34 Ilman piirustuksia ullakkorakentamisen mahdollisuuksia on vaikea arvioida tyhjentävästi. Yleisenä huomiona voi todeta, että ullakkorakentaminen on haastavaa Maatalousnormaalikoulun rakennuksissa eikä se ole ensisijaisesti suositeltavaa. Uusien ikkunoiden lisäämiseen liittyy esimerkiksi Lehtorien talon kohdalla se uhka, että rakennus muuttuu huvilamaiseksi ja sen alkuperäinen luonne ja sen asema alueen rakennusten välisessä hierarkiassa hämärtyy. Useimmissa rakennuksissa ullakot ovat yksinkertaisesti niin matalia, että niihin ei ole mahdollista rakentaa normaalikorkuista tilaa korottamatta kattoa. Luonteva ja resursseja säästävä ratkaisu lienee useimpien rakennusten osalla pidättäytyä ullakon rakentamisesta tai rakentaa sinne vain kesähuoneita. Talotekniikka Kunkin rakennuksen LVI-asennusten reitit ja kunto on selvitettävä sekä hormikartoitus tehtävä ennen korjaustyön suunnittelua. Asuinrakennuksissa painovoimaisen ilmanvaihdon säilyttäminen, tehostettuna läpituuletusperiaatteella, olisi luontevaa säilyttää tai palauttaa. Ulkoseinän venttiilijako puolustaa alkuperäisen huonejaon säilyttämistä. Mahdollisuus läpituulettamiseen on otettava huomioon ikkunakorjausta suunniteltaessa. Ratkaisu on helppo toteuttaa tiloja suuresti muuttamatta käyttämällä olemassa olevia (ja tukittuja) raitisilmaventtiileitä ja poistohormeja. Kakluunit tulee säilyttää ja niiden palauttaminen on suositeltavaa sinne, missä niitä on ollut. Rakennusten matalat kellarit voisivat jäädä harrastetiloiksi, varastoiksi ja teknisiksi tiloiksi. Niihin ei ole suositeltavaa avata uusia aukkoja. Tilahahmo Tilahahmot päätilojen, erityisesti sisäänkäyntiin liittyvien tilojen ja pääsalien osalta tulisi pyrkiä säilyttämään tai palauttamaan. Mikäli ilmastointiratkaisu vaatii vaakaputkituksia, tulisi kyseisten reittien sijoittamista harkita esimerkiksi väliseiniin siten, ettei synny tarvetta madaltaa huonetiloja alaslasketuilla katoilla. Asuinrakennusten väliseinät on todennäköisesti purettava teknisesti heikkolaatuisina ja korvattava uusilla seinillä. Hyvin säilyneet alkuperäiset sisäovet tulee säilyttää ja kunnostaa. 34 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

35 Rehtorin talo Rehtorin talo voisi jatkossakin toimia asuinkäytössä siten, että sen itäpäädyssä voi olla liiketilaa. Vaikka rehtorin talo on aina ollut nimenomaan asuinrakennus, sillä on kuitenkin julkisen rakennuksen luonnetta. Sikäli sen käyttötarkoitus voisi olla jotain muutakin kuin asumista. Pääkerroksen aulan ja salin tilahahmo ja siten esimerkiksi kerroskorkeus tulee säilyttää. Suureja saleja soisi palautettavan alkuperäiseen kokoonsa. Portaalla on oleellinen rooli sisätilassa. Salin alkuperäisen kakluunin ja entisen kanslian kassakaapin säilyminen on toivottavaa. Rakennetun ullakon laajuutta on harkittava. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 35

36 Lähteet Arkistot Hämeenlinnan maakuntamuseon arkisto (HMA). Arkistosta löytyi muutamia aluetta koskevia karttoja, joista voi tarkastella piha-alueen ja viljelysalan rajautumista. Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan arkisto (JRAK). Rakennuslupapiirustuksia ei löytynyt. Lepolan Helmen arkisto (LH). Arkisto on järjestämätön. Museoviraston rakennushistorian osastolla saattaa olla kansio tästä kohteesta. Kirjalliset lähteet Harmia, Hugo. Suomen arkkitehtiliiton rakennusteknillinen käsikirja (SARK), Helsinki: Suomen arkkitehtiliitto. Maatalousnormaalikoulun alueellinen rakennushistoriaselvitys Konsulttityön tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus ja tekijä arkkitehtitoimisto ark-byroo. Nikkilä, Eino, Järvenpään kartanoista. Teoksessa Koulujen kauppalasta kaupungiksi. Järvenpää: Järvenpään kaupunki, Paatela, Jussi, Maataloudelliset oppilaitokset Järvenpää. Arkkitehti , Raevuori, V., Järvenpään kartano maataloutemme edelläkävijänä. Teoksessa Koulujen kauppalasta kaupungiksi. Järvenpää: Järvenpään kaupunki, Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

37 Liite 1 kohdekortti, maatalousnormaalikoulun alueen RHS 2011 rak. no 9 Rehtorin talo Järvenpään maatalousnormaalikoulu Normaalikoulun piha YLEISKUVA PIHAPIIRI OSOITE Sibeliuksenväylä 42 KIINTEISTÖNUMERO V ARKKITEHTI Toivo ja Jussi Paatela SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISAIKA 1928 TILAN NIMI OMISTUS TAI HALLINNOINTI Lepolan Helmi Oy RAKENNUTTAJA Suomen valtio, Maatilahallitus(?) KOKONAISVAIKUTELMA; SÄILYNEISYYS; MUUTA TIETOA Rehtorin asuintalon muita rakennuksia koristeellisempi, art-decovivahteinen arkkitehtuuri korostaa asujansa arvokasta asemaa. Rakennus on hyvin säilynyt ja sillä on merkittävä rooli päärakennuksen pihapiirissä. Se on säilynyt asuttuna ilmeisen yhtäjaksoisesti, se on tyydyttävässä kunnossa ja täysin korjattavissa. ARKKITEHTUURIN LUONNEHDINTA Rehtorin talo on osa Normaalikoulun pihaa ja se sijaitsee mäen laella näkyvällä paikalla. Suorakaiteen muotoisessa kaksikerroksisessa rakennuksessa on poikkiharja ja kartanomainen, symmetrinen pääjulkisivu. Pääsisäänkäynnin keskilinjaa korostavat poikkipäädyn lisäksi puoliympyrän muotoinen luonnonkiviporras ja teräspinnakaiteinen parveke oven yläpuolella. Pääovea ja sokkelin yläpuolella kiertää rappauslistoin koristeltu vyöhyke koko rakennuksen ympäri. Myös rinteen puolella on kaksikerroksinen kartanomainen poikkipääty. Rakennuksen puolitoistakerroksisissa päädyissä on pyöreät ikkunat. Koulun puoleisessa päädyssä on lisäksi kaksi erillistä sisäänkäyntiä ja kyseisessä paikassa on mahdollisesti sijainnut koulun kanslia. Rehtorin asuinrakennus on selkeästi päärakennuksen jälkeen hierarkiassa seuraavana. Talon edustavuutta on lisätty rappauskoristein. Muurattu ja rapattu rakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia. BRUTTOALA (m²) 410 TILAVUUS (m³) 1220 RO (m²) 400 RO JÄLJELLÄ (m²) -10 SUOJELUTILANNE Suojeltu Valtioneuvoston asetuksella 480/85 vuonna Rakennus ei enää ole valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:003. Kuuluu RKY-alueeseen. KAAVATILANNE Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). KENTTÄHAVAINNOT Katon pellitys, räystäät ja vesikourut ja syöksytorvet on uusittu. Ovet on vaihdettu ja mahdollisesti myös ikkunat. Julkisivun rappauskoristelu on säilynyt ja samoin mahtava puolipyöreä sementtiporras pääoven edessä. Rakennus on edelleen yhden perheen asuntona. Länsipään salissa on suuri harmaaksi lasitettu 1920-luvun kakluuni. Eteisestä johtaa alkuperäinen kapea porras yläkertaan. Alakerran tiloissa on pyritty edustavuuteen, kun taas yläkerran tilat ovat sokkeloisia. Asukas kertoi remontin yhteydessä säilyttäneensä kaikki vanhat tapettikerrokset. Alakerrassa on kassakaappi. Talossa suoritettiin sisätilakatselmus AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA LÄHTEET Arkkitehti , KS JPää 2001 I. JPää 2004 II. KÄYTTÖHISTORIA Rehtorin asunto. Nykyisin vuokra-asunto, käsityöverstas ja -kauppa; kellarissa on nykyisin verstastilaa. Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 37

38 Liite 2: väri- ja pintatutkimus Rehtorin talo SEINÄPINNAT, OLOHUONE 1. maalauskerros Harmaanruskea kalkkimaali NCS S 2005 Y 50 R 1. maalauskerros 2. maalauskerros Kellanvihreä öljymaali koko seinällä NCS S 3020 G 70 Y 2. maalauskerros 3. maalauskerros Sisäseinät on paperoitu ja ulkoseinät levytetty insuliittilevyllä ja tapetoitu maalauskerros Tapetteja JALKALISTA, OLOHUONE 1. maalauskerros Ohut vaaleanharmaa pohjustus? Ruskeanharmaa öljymaali NCS S 4005 Y 50 R IKKUNASMYYGI 1. maalauskerros Vaaleanharmaa öljymaali NCS S 2502 Y 1. maalauskerros 2. maalauskerros Vihertävän valkoinen öljymaali NCS S 1002 G 50 Y maalauskerros Ylisilotus, Valkoisia kerroksia 38 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

39 Rehtorin talo IKKUNA, sisäpinta 1. maalauskerros Harmaanvalkoinen öljymaali NCS S 1002 Y 1. maalauskerros maalauskerros Valkoisen sävyjä IKKUNA, ULKOKARMI (puitteet vaihdettu uusiin) 1. maalauskerros Sinivihreä öljymaali NCS S 4010 G 30 Y SISÄPARIOVI 1. maalauskerros Vaaleanharmaa öljymaali NCS S 1502 Y ULKO-OVET, sisäpinta 1. maalauskerros Sinivihreä öljymaali NCS S 3010 G Y ovi on kauttaaltaan samaa väriä, koristeosia ei ole korostettu ULKO-OVET, ulkopinta 1. maalauskerros Sinivihreä öljymaali NCS S 3010 G 50 Y Ovi on maalattu kahdesti ennen nykyistä panelointia, paneli siis mahd. 50-luvulta Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 39

40 Rehtorin talo PORRASKAIDE, PYLVÄS JA RISTIKKO Pinnat silotettu ja pohjamaalattu 1. maalauskerros Sinivihreä öljymaali NCS S 3010 G 40 Y JULKISIVUVÄRITYS, SEINÄRAPPAUS 1. maalauskerros Vaalea okra kalkkimaali NCS S 1020 Y 30 R Myöhemmät pintakäsittelyt ovat alkuperäistä keltaisemman sävyisiä. Laasti on melko karkeaa ja kovaa, mutta kalkkipitoista, hiekan värisävy hieman kellertävä. SOKKELIOSA 1. maalauskerros Harmaanruskea kalkkimaali NCS S 3005 Y 20 R BETONIKORISTEET Valetut koristeet olleet alun perin joko betonipinnalla, eli hieman sokkelin harmaanruskeaa tummempia, tai valkoisiksi maalattuja. Värikerroksia kuitenkin vain muutama valkoinen kerros, mikä ei vastaa seinäpinnan maalauskertoja. 40 Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

41 Yliopettajan talo JULKISIVUVÄRITYS, SEINÄRAPPAUS 1. maalauskerros Vaalea okra kalkkimaali NCS S 1015 Y 30 R Myöhemmät pintakäsittelyt ovat alkuperäistä keltaisemman sävyisiä. Seinien alapintoja on paikkarapattu vanhaa rappausta sementtipitosemmalla laastilla. Päärakennus JULKISIVUVÄRITYS, SEINÄRAPPAUS 1. maalauskerros Vaalea okra kalkkimaali NCS S 1015 Y 30 R Myöhemmät pintakäsittelyt ovat alkuperäistä keltaisemman sävyisiä, myös harmaa pintakäsittely. Pintoja on paikkarapattu alkuperäistä sementtipitoisemmalla laastilla, mikä lisää vanhan laastin irtoamista. JULKISIVUVÄRITYS, IKKUNAKARMI 1. maalauskerros Sinivihreä öljymaali NCS S 4010 G 30 Y Ikkunapuitteet on vaihdettu ja karmien pyörölistat puhdistettu huolellisesti, vain riitteitä originaalivärityksestä Ulkorakennus 23 Seinäpinnoilla on vain keltaista lateksia, mahdollinen alkuperäinen keltamultamaalaus on peseytynyt hyvin pois tai pinta on ollut käsittelemätön pitkään. Ikkunan vuorilistoissa löytyy kuitenkin keltamulta alimmaisena kerroksena. 1. maalauskerros Keltaokra keittomaali NCS S 3010 Y 10 R Lepola / Rehtorin talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 41