Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi Raija Suomela MTT Ruukki

2 MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden erotus 10 m leveällä ojittamattomalla vyöhykkeellä Kuonakalkitustestaus jokaisen ojitusalueen puolikkaalle (1 ha) Mittaustulokset salaojakaivoista 1. Säätökastelu 2. Säätösalaojitus 3. Normaali salaojitus

3 Sulfaatti- ja sulfidikerroksia ojitussyvyydellä. Tavanomaista selkeästi syvempi ojitus, noin 1,25-1,35 m

4 Ylivirtaamajakso keväällä on lyhyt mutta voimallinen

5 Kastelujaksot 2010 = = = Kasteluvesimäärät ja pumppauskustannus 2010 = t = 275 mm ~ 550* e/ha 2011 = t = 170 mm ~ 24 e /ha 2012 = 170 t = 8,5 mm ~1,2 e/ha *Todellinen 550 e, laskennallinen ~70 e /ha Photo: Maria Honkakoski

6 Ylivirtaama syksyllä: hidas ja tasainen Syksyllä säätöojitetun pellon pohjaveden pinta on tyypillisesti korkealla ja ylivirtaama jatkuu kunnes tulee kunnon talvi Syksyn peltotyöt vaativat kohtuullisen matalan vesitason ja säädöt voidaan märkinä syksyinä joutua avaamaan ainakin töiden ajaksi

7 Syvyys maanpinnasta, cm Pohjavedenkorkeus pellolla kesällä 2010 (2011) Ylivuoto alkaa Kastelu Säätö -160 Kastelu: Tavoitteena oli pitää pohjavesi noin cm syvyydellä. Tämä vaati paljon seurantaa. Säätöojitus: Säätöojitus säädettiin myös cm syvyyteen. Kuumana kesänä 2010 (ja 2011) vesi laski alimmillaan ojitussyvyyttä syvemmälle.

8 Syvyys maanpinnasta, cm Pohjaveden korkeus pellolla kastelu säätöojitus -160 Kastelu: Erittäin sateinen kesä. Ei kastelun tarvetta. Säätöojitus: Pohjaveden korkeus pysyi korkealla koko kesän ajan. Syksyn ylivirtaama alkoi 8.8. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Ylivirtaama jokeen kevät ja syksy kastelu säätö kevät 2010 syksy 2010 Kastelualue (sininen): Suurempi virtaama ja korkeampi ph Säätöalue (oranssi): Pienempi virtaama ja matalampi ph

10 Ylivirtaamat kevät ja syksy kastelu säätö kevät 2011 syksy 2011 Säätöojitusalueen virtaamatuloksessa on erityisesti keväällä 2011 mukana piiriojavettä

11 Ylivirtaamat kevät-kesä-syksy kastelu säätö kevät 2012 kesä 2012 syksy kk Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Johtoluku, µs /cm Sulfaattipitoisuus, mg /litra Vedenlaatu säätöojitetulla alueella , , , , ,0 2,0 1,0 JL us/cm SO4 mg/l ph 0 0,0 kevät2010 syksy2010 kevät2011 syksy2011 vuosi2012 Jatkuvasti huonolaatuista vettä mutta ylivirtaamaa säännöstelty lirinää. Syksyn 2011 ja kesän 2012 suuret sateet ovat nostaneet laatutuloksia?

13 Johtoluku, µs /cm Sulfaattipitoisuus, mg /litra Veden laatu kastelualueella , , , , ,0 2,0 1,0 JL us/cm SO4 mg/l ph 0 0,0 kevät2010 syksy2010 kevät2011 syksy2011 vuosi2012 Kevät ja syksy, ei kastelua: Johtokyky ja sulfaattipitoisuudet korkeat, ph matala Kastelujakson lopussa elokuussa: Laatutulokset parempia

14 Alumiini, mg /l Alumiinipitoisuudet salaojavesissä ,0 250,0 200,0 150,0 100,0 Al-pitoisuuksia Salaojat MTT Ruukissa Min 0,1 Max 38,1 Mediaani 12,5 Keskiarvo 12,4 Kastelu Säätö Normaali 50,0 0,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Kuiva-ainesato, kg ka /ha Kastelulla tai säätöojittamisella ei satovaikutusta Kuonakalkitus ojituksen jälkeen lisäsi ohra-satoa 4 11 % Kumulatiivinen kuiva-ainesato /ha Kastelu Säätö Normaali

16 Opittua Ojitussyvyys järkeväksi Säätöjen käyttö yksinkertaiseksi, Ruukissa 90cm Säätömekanismin kehittäminen sujuvammaksi Säädöt vuoden ympäri kiinni? Säädöt tasaavat ja lievittävät happamuusongelmaa Kastelu vaatii keskittymistä Kasteluveden riittävyys kuivina kesinä? systeemi vuotaa Molempien vaikutusten arviointi vaatii enemmän kuin 3 kasvukautta ojituksen jälkeen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Maankäytön sosio-ekonomiset vaikutukset Maanomistajatyöryhmässä n. 15 alueen maanomistajaa Maanomistaja haastattelut, 13 maatilaa (1340 ha peltoa) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Maanomistajahaastattelut Mahdollisuus osallistua toimenpiteeseen ilman tuotannollista menetystä, % maatalousmaasta (1314 ha) Sulfaattimaan kartoittaminen Vanhoihin salaojiin säätömahdollisuus Säätösalaojitus Säätökastelu, kasteluvesi vesistöstä Kuivatusveden kierrätys Kuivatusjärjestelmän hoito- ja huoltotyöt Kalkkisuodinojat Pellon kuivatussyvyyden säilyttäminen Matalaan kuivatukseen soveltuvvien kasvien Pellon kuivatuksesta luopuminen (esim. pengerrys Pellon maatalouskäytöstä luopuminen: vaihtomaa Pellon maatalouskäytöstä luopuminen Tukivaatimus keskimäärin % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maanomistajatyöryhmän johtopäätökset Aivan merenrannassa sijaitsevien peltojen maankäytöllä ei ole ratkaisevaa vaikutusta jokien ja sisävesien tilaan Lähellä rannikkoa on myös vedenpinta luontaisesti korkealla maan syvään hapettuminen ei yleensä suuri riski Rannikolla kaivetaan ojat nykyisin suhteellisen matalaan, etenkin raskailla mailla Peltolohkot, joilla on useita metrejä korkeuseroa merkittäviin vesistöihin ja joissa happamuutta on ojituskerroksessa, ovat kaikkein kriittisimpiä ongelman kannalta

20 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maanomistajatyöryhmän johtopäätökset Kosteikoiden ongelmana ovat alavat maat pinta-alojen tulisi olla suuria, ei voi kaivaa syvään Yhteinen käsitys maankäytön ohjauskeinoista sulfaattimailla oli, että valmisteltaisiin huolellisesti erilaisia ympäristötuen muotoja, jotka olisivat viljelyn kannalta mahdollisia toteuttaa Ohjauskeinojen ja tukien tarkka kohdentaminen todetuille ongelmalohkoille erittäin tärkeää! Kansallisen ruokahuollon turvaaminen!

21 KIITOS